Haastateltavista neljä määritteli, että zero waste on jätteen määrän minimointia tai vähentämistä.
Yksi haastateltava kuvasi jäte -termin sijaan zero wasten olevan roskan määrän vähentämistä.
Jätteen tai roskan vähentämiseen liitettiin monia asioita. Haastateltavat mainitsivat esimerkiksi vähemmän jätettä tuottavat kulutusvalinnat, pakkauksettomien tuotteiden valitsemisen, kasvis-ruokavalion sekä liikkumisvaihtoehdot. Jätteen kokemisessa oli myös eroja. Kolme haastatel-tavista koki jätteen sekajätteenä tai poltettavana jätteenä. Kaksi haastatelhaastatel-tavista laski myös kier-rätettävän materiaalin jätteeksi.
Eräs haastateltavista määritti, ettei zero waste ole vain oman kotiroskiksen jätteiden seurantaa, vaan myös näkymättömän jätteen vähentämistä. Kaksi haastateltavaa määritteli, että zero waste on ajattelutapa tai elämäntapa ja yksi määritteli sen pelkästään elämäntavaksi. Yksi haastatel-tava kuvasi, että zero waste -elämäntapaan kytkeytyy kestävä elämäntyyli.
” - - vaik zero waste, se näkyy paljon ulospäin siinä roska-ajatteluna tai roskien ajatteluna, mut siihen kytkeytyy se kokonaisvaltasesti kestävä elämäntyyli.” [H3] Zero waste koettiin tärkeäksi monista syistä. Haastatteluissa kuluttaminen, kuluttamisen ongel-mallisuus tulivat esiin kolmella haastateltavalla. Yksi heistä koki, että jätteet heijastelivat kulu-tuselämäntapaa. Zero waste oli jotain, jonka kautta pystyi havainnoimaan elämäntapaan liitty-vän kertakäyttöisyyden omassa elämässä ja pohtimaan sitä laajemmin. Toinen koki, että yhteis-kuntamme tulisi tarkastella luonnonresurssien käyttöään, kulutustottumuksiaan sekä vaikutuk-siaan ja zero waste oli tässä mielessä tärkeää. Omien roskien tarkastelu oli näin konkreettinen ja helposti toteutettava teko, jossa mittasuhteita oli helpompi hahmottaa kuin vaikka autoilun hiilijalanjälkeä. Kolmas näki, että zero waste tarjosi osaltaan esimerkiksi vastauksen ylikulu-tusongelmaan: materiaalin liikakäyttöön ja kertakäyttöisyyteen.
” - - se pohja kytkeytyy siihen, et meillä on tämmönen ylikulutusongelma käsissä, joka on just sitä, et käytetään materiaalii liikaa ja liian kertakäyttöisesti, zero waste
-toiminta on tavallaan yks osa vastausta siihen, et se ei oo ainoa vastaus, mut mun mielestä se on tärkee osa sitä - -.” [H3]
Yksi haastateltava toi esille myös zero waste -toiminnan tärkeyden ilmastonmuutoskeskustelun kannalta. Eräs haastateltava näki zero waste -ajattelun olevan tärkeää, koska sillä on potentiaa-lia levitä laajemmalle. Omat kokemukset puutteellisesta jätehuollosta muualla, erityisesti Kaak-kois-Aasian maissa, motivoivat toimimaan itse paremmin. Toimiminen paremmin tuli esiin myös toisessa vastauksessa. Haastateltava toi esiin, että hänelle oli tärkeää olla itse mukana tekemässä maailmaa, jossa eletään kestävämmin. Yksi haastateltavista toi lisäksi esiin koke-vansa zero waste -toiminnan tärkeäksi yhteisöllisyyden ja jaettujen kokemuksien kautta.
”Ite koen ehkä vahvasti semmosen yhteisöllisyyden - - mun mielestä on kiva tavata muita saman henkisiä ihmisiä ja jakaa kokemuksia - -.” [H4]
6.2.2 Yhdistyksessä ja liikkeessä toimijat
Kuvaukset yhdistyksessä toimivista henkilöistä vaihtelivat. Kaksi haastateltavaa toi esiin nais-ten miehiä suuremman osuuden zero waste -yhdistyksen tai -liikkeen piirissä. Kaksi haastatel-tavista toi myös esille alle neljäkymppisten suhteellisen korkean osuuden zero waste -yhdistyk-sen ja -liikkeen piirissä.
”Sanoisin [zero waste -ajattelua tai -elämäntapaa harjoittavista], et se ikäluokka on aika tarkasti 20–40-vuotiaat ja ehkä 75–80 % on naisia, että 20 –40-vuotiaat naiset ja vähemmistössä 20–40-vuotiaat miehet.” [H5]
Näiden lisäksi yksi haastateltava painotti, että nimenomaan aktiivit olivat alle nelikymppisiä.
Yksi haastateltavista mainitsi yhdistyksessä toimivan työssä käyviä ja opiskelijoita sekä eräs haastateltava toi esiin kaupunkilaisten korostuvan osuuden ja opiskelija yhteisöjen kiinnostuk-sen. Kaksi haastateltavista kuvasi, että suuri osa yhdistyksen hallituslaisista oli pääkaupunki-seudulta. Toisaalta, jos tiettyjä piirteitä painotettiin aktiivien kohdalla, kaksi haastateltavaa näki yhdistykseen ja zero waste -yhteisöön laajemmin kuuluvan hyvin erilaisia ihmisiä.
” - - jäsenistöö on tosi paljon ympäri Suomee, et on eri puolella asuvii, eri ikäisii, eri perhetilanteissa olevii ihmisiä, et se kiinnostus tähän aiheeseen on se mikä yh-distää meitä eniten.” [H3]
Ainoastaan yhdessä haastattelussa mainittiin muissa ympäristöliikkeissä tai yhdistyksissä toi-mivat saman ryhmän jäsenet, mutta näitäkään kytköksiä ei nähty olevan montaa.
”- - joku meijän porukasta taittaa olla Vegaaniliitossa tai Animaliassa mukana - -.”
[H5]
Haastatteluissa tuli myös maininta koulutuksesta. Eräs haastateltava mainitsi, että nuorien kou-lutettujen naisten keskuudessa zero waste nähtiin suosittuna ja vastakohtaisesti vanhemmat ih-miset ja vähemmän koulutettujen miesten nähtiin olevan jopa tietämättömiä asiasta.
6.2.3 Organisoituminen
Yhdistyksen organisoitumisesta puhuttaessa neljä haastateltavaa mainitsi hallituksen sekä ak-tiivit tai aktiiviset jäsenet. Hallituksessa toimii kymmenen ihmistä. Akak-tiivit niin jäsenet kuin vapaaehtoiset ovat mukana järjestämässä tapahtumia tai mukana muuten toiminnassa vapaaeh-toisuuden periaatteella. Ei-jäsenien tai vapaaehtoisten mukana olon mainitsi kolme haastatelta-vaa.
” - - ja sitte on semmosii aktiivisia jäseniä tai ehkä ei-jäseniäkin, jotka tavallaan tekee meijän kanssa yhteistyötä asioissa, - -.” [H3]
Haastatteluissa tuli myös esiin paikallistoiminta. Paikallisia ja aktiivisia tiimejä oli haastatelta-vien mukaan ainakin Kuopiossa ja Tampereella. Yksi haastateltavista myös täsmensi, että ky-seessä ei ole yhdistyslain mukainen paikallisyhdistys, vaan epämuodollisempi paikallistoiminta.
Kolme haastateltavaa toi jollain tapaa esille pienuuden: yhdistyksessä toimivat ovat järjestäy-tyneet pieniksi porukoikseen tai ryhmikseen.
6.2.4 Yhteisöllisyys
Neljä haastateltavaa koki tunnistaneensa yhteisöllisyyttä zero waste -yhdistyksen piirissä.
Kolme haastateltavista kuvasi, että yhteisöllisyys näkyi esimerkiksi erilaisina sosiaalisessa me-diassa, WhatsApp-sovelluksessa ja tapahtumien ohessa jaettuina kokemuksina, vinkkeinä ja ideoina. Kaksi näistä koki sen nimenomaan paikallistasolla. Toinen haastateltavista koki, että yhteisöllisyyttä ei ollut niin paljon eri paikallisryhmien tai niissä olevien henkilöiden välillä, mutta näki kyllä, että sellaista oli hiljalleen alkanut rakentua.
”On mun mielestä [yhteisöllisyyttä], mutta se on ehkä enempi tällee paikallistasolla, niin mä koen, että mä en ole ketään esimerkiks kasvokkain tavannut sieltä Helsin-gistä, ja enkä muistakaa kaupungeista, mutta oon videoyhteydessä pari kertaa ollut, sillee sitä pientä yhteisöllisyyttä on nyt ruvennut muodostumaan - -. [H5]
Yksi haastateltava koki yhteisöllisyyden myös niin, että yhteisön piirissä yhdistyksen jäsenet saivat hyväksyntää ympäristöystävällisille arvoilleen ja valinnoilleen, joita saatettaisiin vähek-syä muissa piireissä. Kaksi haastateltavista toi esiin, että yhteisöllisyyttä voisi olla enemmänkin.
Toinen oli sitä mieltä, että zero waste -yhdistyksen suljettu Facebook -ryhmä voisi toimia ak-tiivisemmin. Toinen taas näki, että yhdistyksen rajalliset resurssit rajoittivat yhteisöllisyyden luomista. Yksi haastateltavista koki, että zero waste -yhteisöön kuuluminen ei ollut välttämättä lopullista vaan ikään kuin hetkittäistä. Samat ihmiset kävivät tapahtumissa jonkun aikaa.
”- -, ei oo ehkä sellaista, et kun joku tulee tähän yhteisöön, niin se on aina osa sitä, vaan se on niin kun hetkittäisiä kohtaamisia, mut et kyl nois tapahtumissa huomaa, että siellä monesti on käyny samat tietyt ihmiset ainakin jonkun aikaa, et on sem-moisii kohtaamisia - -.” [H3]
6.2.5 Vastaanotto, uskottavuus ja suosio
Kaikki haastateltavat olivat kokeneet, että Suomessa zero waste on saanut hyvän vastaanoton tai ihmiset ovat olleet kiinnostuneita siitä. Yksi haastateltava koki, että ensimmäisen toiminta-vuoden aikana seuraajia oli tullut paljon, mutta nyt tahti olisi hidastunut.
”Must tuntuu, et se otettiin tosi mielenkiinnolla vastaan sillon 2018, kun se perus-tettiin, - - sillon se sai tosi paljon tulta alleen ja vuodessakin keräs tosi paljon seu-raajia ja tällee. mä en oo ihan varma, tai musta tuntuu, et se on nyt vähän hidastunu, - -.” [H1]
Eräs kertoi negatiivisien kommenttien, joita zero waste oli saanut, olleen laskettavissa yhden käden sormilla ja toinen ei ollut kuullut yhtään negatiivista kommenttia. Yksi haastateltava toi esiin myös kokeneensa, että paikallisesti zero waste oli saanut hyvän ja kiinnostuneen vastaan-oton. Lisäksi eräs haastateltavista kertoi, että koki ihmisten suhtautuvan moniin ilmastoteemoi-hin hyvin voimakkaasti, kun taas jätenäkökulma ja jätteiden vähennys oli helpommin hyväk-syttävissä.
”- - mun mielestä ilmastoteemoista tai ympäristöteemoista, kun puhutaan niin siel on monta semmosta aihealuetta, jotka on hirveen kuumia perunoita esimerkiksi li-hansyönti, yksityisautoilu, lentäminen. - - ihmiset suhtautuu niihin hirveen henkilö-kohtaisesti, hirveen voimakkaasti - - mut sitten tää zero wastessa se focus on siinä kuluttamisessa ja jäteteemassa, niin se on saanu aika semmosen itseasiassa aika hyvän vastaanoton - -.” [H2]
Kysymykseen yhdistyksen saavuttamasta uskottavuudesta vastattiin monella tavalla. Kaikki haastateltavat kuitenkin uskoivat tai toivat esiin jollain tavoin, että yhdistys koettiin uskottavana toimijana. Kaksi haastateltavaa koki, että median kiinnostus tai haastattelupyynnöt kertoivat tästä uskottavuudesta ja lisäksi toinen näistä mainitsi eri tapahtumia koskevien puhujapyyntöjen kertovan uskottavuudesta.
”Joo, koen, näen sen siinä, että miten paljon meit pyydetään esimerkiks puhumaan erilaisiin tapahtumiin ja miten paljon media on ottanut yhteyttä meihin tämän asian tiimoilta.” [H3]
Yksi haastateltava koki myös medianäkyvyyden enemmänkin lisäävän uskottavuutta. Eräs haastateltavista taas koki, että siihen nähden miten nopealla vauhdilla yhdistys oli perustettu ja sen saavuttama nopea seuraajamäärän kasvu kertoivat yhdistyksen saamasta uskottavuudesta.
Kaksi haastateltavaa toi myös esiin, että liikkeen uskottavuus oli yhdistyksen kohdalta hieman testaamaton tai lähivuosina punnittava asia.
Haastateltavien kokemukset zero waste -ajattelun suosiosta Suomessa vaihtelivat. Neljä haas-tateltavaa toi jollain tapaa esiin, että kyseessä on pienen porukan juttua, vielä marginaalinen ilmiö tai ei-suosittu juttu. Yksi haastateltavista kuitenkin koki, että ilmiö on periaatteessa myös suosittu ja merkittävä, tästä kertoivat esimerkiksi haastattelupyynnöt medialta. Kaksi haastatel-tavaa toi esille, että osa ihmisistä ei ollut vielä kuullut asiasta. Toinen heistä toi esiin, että van-hemmat ihmiset ja erityisesti miehet edustivat tällaista ryhmää.
”- - ei vaikka vanhemmat ihmiset välttämättä tai sitte vanhemmat miehet, jotka ovat vähemmän koulutettuja, en tiedä onko ne ees kuulleet varmaan koko asiasta.” [H5]
Yksi haasteltava myös koki, että varmasti löytyy myös ihmisiä, jotka elävät zero waste -peri-aatteiden mukaan kutsumatta elämäntapaansa sillä nimellä. Lisäksi eräs haastateltavista näki, että zero waste kasvattaa koko ajan suosiotaan ja oli erityisesti viimeisen vuoden aikana saanut nostetta sosiaalisessa mediassa sekä blogimaailmassa jopa ei-ekoihmisten parissa.
6.2.6 Koettu muutosvoima
Muutoksista kysyttäessä kaksi haastateltavaa toi esiin yksittäisten ihmisten elämissä ja ajatte-lutavoissa tapahtuneet muutokset. Kaksi haastateltava mainitsi myös ihmisten kiinnostumisen zero waste -yhdistyksestä ja aiheesta saavutuksena.
”- - No ensinnäkin ihan ihmisten kiinnostus. Ensinnäkin, et sekin et mäkin oon läh-teny tähän mukaan, et onhan sekin jotain, et se yhdistys on toiminut jollain tavalla oikein, koska mäkin oon kiinnostunut aiheesta. Et onhan sitä saatu, ja nollasta alo-tettiin ja sit saatiin se kymmenen tuhatta seuraajaa Instagramiin, - - aina yks on parempi kuin nolla ja nyt niitä on jo kymmenen tuhatta.” [H1]
Eräs haastateltava myös koki, että laajemmin liikkeen kannalta suomalaisen zero waste -kirjan ilmestyminen oli saavutus. Yksi haastateltava kertoi laajemmin aikaansaaduista muutoksista.
Hän koki, että vaatteiden vaihto -tapahtumien järjestäminen ja järjestämisessä mukana olo on normalisoinut vaatteiden vaihto -toimintaa Suomessa. Zero Waste Syyskuun aikana oli järjes-tetty merkittäviä yhteistyökumppaneita saanut kuppi -kampanja. Kampanjassa oli mukana McDonald’s, Subway, Espresso House ja Jungle Juice Bar. Kampanjan aikana oli mahdollista ostaa take-away juoma omaan astiaan. Lisäksi yhdistyksen järjestämän Zero Waste Syyskuun vuosittaiselle kartalle saaminen sekä sen herättämä huomio yrityksissä, yhteisöissä, mediassa sekä ihmisten aktivointi näkyi muutoksena verrattuna entiseen. Haastateltava koki, että vaikka kuukausi on lyhyt aika, se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ja testata asioita, jotka toivottavasti muuttuvat tavoiksi.
”- - siinä on potentiaali siitä, että ne lyhyen aikaset kokeilut ja testaukset omassa elämässänsä niin ne jääkin sitten pysyväksi ja tavallaan tarjoo sellasen matalan kynnyksen mahollisuuden kokeilla kun muutkin vähän niinkun kokeilee tässä mie-lessä se on vähän saman tyyppinen case kuin esim. lihaton lokakuu, mennään sen lauman mukana siinä ja osallistutaan sellaseen kokeiluun, mikä sit toivottavasti muuttuu pysyviksi tavoiksi.” [H2]
6.3 Vaikutusta viestinnällä, kampanjoilla ja tapahtumilla