Kuten varmasti muissakin tutkimuksissa, myös tässä tapauksessa lopulta kysymyksiä heräsi tutkimusprosessin aikana enemmän kuin mihin tutkimuksen ja aineiston puitteissa pystyttiin vastaamaan. Tämän tutkimuksen kiinnostus painottui zero waste -toimintaan aktivismina, kol-lektiivisena toimintana sekä toiminnassa oleviin koettuihin mahdollisuuksiin. Kuitenkin kiin-nostukseni heräsi tutkimuksen aikana myös sitä kohtaan, miten zero waste -toimintaa toteute-taan tavallisen arjen tasolla ja miten paljon ihmiset ovat sitoutuneet itse toimintoteute-taan ja yhdistyk-seen.
Yhteisöllisyyttä koettiin eri tavoin zero waste -toiminnassa. Uusissa yhteiskunnallisissa liik-keissä julkisuuden kautta rakentunut yhteisöllisyys on nähty löyhempänä (Ilmonen 1998, 31).
Zero waste -toiminnassa tämä yhteisöllisyys on kuitenkin rakentunut enemmän sosiaalisen me-dian kuin suoranaisesti julkisuuden kautta. Olisiko tätä kautta rakentunut yhteisöllisyys samaan tapaan löyhempää, mikä saattaisi selittää haastateltavien erilaisia vastauksia? Toisaalta esimer-kiksi Pedersen (2017) havaitsi zero waste -liikettä koskevassa tutkimuksessaan, että sosiaalinen media auttaa ylläpitämään aktivismia toimien innoituksen ja kokemusten jaon kanavana sekä kanavana, jonka kautta voi tuntea itsensä osaksi yhteisöä. Yhteisöllisyyden tarkastelu tarkem-min zero waste -toitarkem-minnan osalta voisikin olla yksi mielenkiintoinen tutkimusnäkökulma ai-hetta tarkastellessa.
Eniten itseäni jäi vaivaamaan, se miten perinteiseen politiikkaan vaikuttaminen ei tullut tutki-muksessa esille enempää. Toki yhteiskunnalliset liikkeet toimivat kansalaisyhteiskunnan ken-tällä. Silti olisi mielenkiintoista tutkia zero waste -toiminnassa mukana olevien näkemyksiä suomalaisesta hallinnosta, perinteisestä politiikan tekemisestä ja koetuista vaikutusmahdolli-suuksista perinteisen politiikan kentällä.
Myös sitä onko kyseessä yhteiskunnallinen liike voisi tutkia enemmän. Tässä tutkimuksessa keskityin tarkastelemaan zero waste toimintaa kansallisella tasolla. Voidaanko zero waste -toiminnan sanoa olevan liike sosiologisen liikemääritelmän puitteissa? Entä kokevatko toimin-nassa mukana olevat ihmiset sen olevan liike. Entä onko kyseessä globaaliliike vai jotain muuta?
Tältäkin kannalta asiaa voisi tutkia enemmän.
Vastaus jäi löytymättä myös kysymykseen siitä, mikä on zero waste -ajattelun tai -yhdistyksen kannalta iso mahdollisuus? Aineistosta tuli kyllä ilmi ilmastonmuutoksen tarjoama toiminnalle suotuisa hetki ja muoviongelmakin mainittiin. Kuitenkin monilla järjestöillä on samoihin tee-moihin liittyvää ajatusmaailmaa. Mietityttämään jäivät kysymykset kuten, mikä erottaa zero waste ry:n toiminnan muista samalla kentällä toimivista sekä miten toiminta nähdään jäsenien keskuudessa tulevaisuudessa?
Viimeisenä kiintoisana asiana tuloksista tulee esiin yhdistyksen ja zero waste -ajattelu tai -elä-mäntapaa noudattavien sosiaalinen rakenne. Tuloksien mukaan esimerkiksi 20 – 40 -vuotiaiden ja naisten suhteellisen suuri osuus. Itse haastatteluissa tämä sai vain kaksi mainintaa. Mielestäni tästä tekee kuitenkin mielenkiintoisen ja esille otettavan havainnon myös se, että tutkimuksen haastateltavat vahvistivat tätä havaintoa. Kaikki haastateltavat olivat kyseistä ikähaarukkaa ja 4/5 haastateltavista oli naisia. Täytyy toki muistaa, että otantani on melko vaatimaton. Tutki-muksen havaintojen lisäksi löysin myös toisen lähteen asiaan. Aiemmin esiin tuodussa tutki-muksessa Laine (2020, 77) teki tutkitutki-muksessaan oman havainnon siitä, että nollahukka -kulut-tajien joukossa enemmistö on 20–30-vuotiaita ja naisia. Lopullista johtopäätöstä kuitenkaan en vielä omien tai Laineen havaintojen pohjalta ala vetämään. Mielestäni tässä voisi kuitenkin olla tarkempaa selvitettävää, sen suhteen millainen ikä ja sukupuolijakauma zero waste -ajattelua tai -elämäntapaa noudattavien keskuudessa Suomessa vallitsee.
LÄHTEET
Alasuutari, Pertti 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino, Tampere.
Arponen, Jyri, Granskog, Anna, Pantsar-Kallio, Mari, Stuchtey, Martin, Törmänen, Antti &
Vanthournout Helga 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitran selvityksiä 84. Libris, Helsinki.
Beck, Ulrich 1995. Politiikan uudelleen keksiminen: kohti refleksiivisen modernisaation teo-riaa. Teoksessa Ulrich Beck, Anthony Giddens ja Scott Lash. Nykyajan jäljillä. Suo-mennos Leevi Lehto. Vastapaino, Tampere, 11-82.
Brand, Karl-Werner 1990a. Cyclical Aspects of New Social Movements: Waves of cultural Criticism and mobilization Cycles of New Middle Class Radicalism. Teoksessa Russell J. Dalton & Manfred Kuechler (toim.) Challenging the Political Order. New Social Movements in Western Democracies. Polity Press, Cambridge, 23-42.
Brand, Karl-Werner 1990b. Cyclical Changes in the Cultural Climate as a Context Variable for Social Movement Development. Paper prepared for the ad hoc session on “Social Movements and Collective Behavior” at the ISA World Congress, Madrid, July 9-13, 1990.
Chatain, Baptiste, Tuomela, Maria, Ristolainen, Simo & Lietzén, Iina 2019. Parlamentti sine-töi kertakäyttömuovin kiellon vuoteen 2021 mennessä. Saatavissa: <https://www.euro- parl.europa.eu/news/fi/press-room/20190321IPR32111/parlamentti-sinetoi-kertakaytto-muovin-kiellon-vuoteen-2021-mennessa>. [Luettu: 1.5.2020].
Della Porta, Donatella 2000. Edustuksellisten demokratioiden uudet haasteet. Suomentanut Tiina Rättilä. Politiikka 42:4, 234-248.
Della Porta, Donatella & Diani, Mario 1999. Social Movements: An Introduction. Blackwell Publishing, Oxford.
Dryzek, John S., Downes, David, Hunold, Christian, Schlosberg, David & Hernes, Hans-Kris-tian 2003. Green States and Social Movements: Environmentalism in the United States, United Kingdom, Germany, and Norway. Oxford University Press, New York, NY.
Eisinger, Peter K. 1973. The Conditions of Protest Behavior in American Cities. The Ameri-can Political Science Review 67:1, 11-28.
Elinkeinoelämän valtuuskunta (2020). Saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani. Saatavissa: <https://www.eva.fi/arvopankki/pe-rusnakyma.php?q=126>. [Luettu 1.1.2020].
Eskola, Jari & Suoranta, Juha 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tam-pere.
Gamson, William A. & Meyer, David S 1996. Framing Political opportunity. Teoksessa Doug McAdam, John D. McCarthy & Mayer N. Zald (toim.) Comparative Perspectives on Social Movements: Political Opportunities, Mobilizing Structures and Cultural Fram-ing. (9.painos). Cambridge University Press, Cambridge, 275-290.
Goldstone, Jack A. & Tilly, Charles 2001. Threat (and Opportunity): Popular Action and State Response in the Dynamics of Contentious Action. Teoksessa Ronald r. Aminzade, Jack A. Goldstone, Doug McAdam, Elizabeth J. Perry, William H. Sewell, Sidney Tar-row & Charles Tilly (toim.) Silence and Voice in the Study of Contentious Politics.
Cambridge University Press, Cambridge, 179-194.
Helin, Harri 2008. Kahletoimintaa Koijärvellä. Teoksessa Helena Telkänranta, Heikki Simola
& Harri Ajomaa (toim.) Laulujoutsenen Perintö. Suomalaisen ympäristöliikkeen taival.
Suomen luonnonsuojeluliitto & WSOY, Helsinki, 111.
Herlevi, Kari & Sinervo, Riku 2020. Kiertotalouden tiekartta Suomelle 2016-2025. Saata-vissa: <https://www.sitra.fi/hankkeet/kierrolla-karkeen-suomen-tiekartta-kiertotalou-teen-2016-2025/>. [Luettu 9.1.2020].
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena 2004. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino, Helsinki.
Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2004. Tutki ja kirjoita (10. osin uud. lai-tos.). Tammi, Helsinki.
Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 1997. Tutki ja kirjoita (3-4. painos.). Kir-jayhtymä Oy, Helsinki.
Häkkinen, Julia 2015. Tavoitteena zero waste: suunnitelma tuotantoylijäämän uusiokäytölle.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Muotoilun koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Saata-villa: <https://www.theseus.fi/handle/10024/100513>. [Luettu. 20.4.2020]
Hämäläinen, Veli-Pekka 2016. Kun poliisi jahtasi aktivisteja suksilla ja rokkistarat räppäsivät – Talaskankaan metsäsota oli läpimurto metsiensuojelussa. Saatavilla: <https://yle.fi/uu-tiset/3-8947010>. [Luettu: 22.4.2020]
Ilmonen, Kaj 1998. Uudet ja vanhat yhteiskunnalliset liikkeet. Teoksessa Kaj Ilmonen &
Martti Siisiäinen (toim.) Uudet ja vanhat liikkeet. Vastapaino, Tampere, 15-42.
Johnson, Bea 2011. How to Get Started. Saatavissa:
<https://zerowastehome.com/2011/09/28/how-to-get-started/>. [Luettu: 22.3.2019].
Johnson, Bea 2016. Two adults, two kids, zero waste | Bea Johnson | TEDxFoggyBottom.
Saatavissa: <https://www.youtube.com/watch?v=CSUmo-40pqA>. [Luettu: 6.4.2020].
Jokinen, Kimmo & Saaristo, Kimmo 2006. Suomalainen yhteiskunta. (2.painos). WSOY, Helsinki.
Järvikoski, Timo 1981. Alternative Movements in Finland: The Case of Koijärvi. Acta So-ciologica 24:4, 313-320.
Järvinen, Laura, Sinervo, Riku, Laita, Samuli, Määttä, Marika, Lindroos, Noora, Dean, Topias
& Kari Herlevi 2019. Kriitttinen siirto - Suomen Kiertotalouden tiekartta 2.0. Saata-vissa: <https://www.sitra.fi/hankkeet/kriittinen-siirto-kiertotalouden-tiekartta-2/>. [Lu-ettu: 9.1.2020].
Kaasila, Raimo 2008. Eri lähestymistapojen integroiminen narratiivisessa analyysissa. Teok-sessa Raimo Kaasila, Raimo Rajala & Kari E. Nurmi (toim.) Narratiivikirja: Menetel-miä ja esimerkkejä. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi, 41–66.
Kantola, Anu 2015. Muuttuuko maan tapa? Miten Suomessa käytetään talouspoliittista valtaa.
Sitra, Helsinki.
Kellogg, Kathryn 2019. Hi, I'm Kathryn! Saatavissa: <https://www.goingze-rowaste.com/page-me>. [Luettu: 22.3.2019].
Kierrätysliike 2020a. Kierrätysliikkeen historiaa. Saatavissa: <http://www.nuukuus-viikko.fi/kierratysliike/KLhistoria.html>. [Luettu: 18.9.2020].
Kierrätysliike 2020b. Etusivu. Saatavissa: <http://www.nuukuusviikko.fi/index.html>. [Lu-ettu: 18.4.2020].
Koopmans, Ruud 1999. Political. Opportunity. Structure. Some Splitting to Balance the Lumping. Sociological Forum 14: 1, 93–105.
Koopmans, Ruud & Paul Statham 1999. Ethnic and Civic Conceptions of Nationhood and the Differential Success of the Extreme Right in Germany and Italy. Teoksessa Marco Giugni, Doug McAdam ja Charles Tilly (toim.) How social movements matter. Univer-sity of Minnesota Press, Minneapolis, MN, 225-252.
Konttinen, Esa & Peltokoski, Jukka 2010. Liikkeet liikkeessä. Teoksessa Esa Konttinen &
Jukka Peltokoski (toim.) Verkostojen liikettä. Jyväskylän Yliopisto: Jyväskylä, 2-23.
Konttinen, Esa & Peltokoski, Jukka 2000. Ympäristöprotestin neljännen aallon sielunmai-sema. Sosiologia 37:2, 111-129.
Konttinen, Esa 1998. Uusien liikkeiden tuleminen subjektiviteetin puolustamisen kulttuuri-ilmastossa. Teoksessa Kaj Ilmonen & Martti Siisiäinen (toim.) Uudet ja vanhat liikkeet.
Vastapaino, Tampere, 187-217.
Konttinen, Esa (1994). Syvyyttä uusien yhteiskunnallisten liikkeiden ymmärtämiseen: Karl-Werner Brandin kulttuurinen lähestymistapa. Kulttuurintutkimus 11:1, 10-19.
Koski, Eija (2008). Kierrätyksestä kestävään materiaalitalouteen. Teoksessa Helena Telkän-ranta, Heikki Simola & Harri Ajomaa (toim.) Laulujoutsenen Perintö. Suomalaisen ym-päristöliikkeen taival. Suomen luonnonsuojeluliitto & WSOY, Helsinki, 194-199.
Kosonen, Miia, Laaksonen, Salla‐Maaria, Rydenfelt, Henrik & Anja Terkamo‐Moisio 2018.
Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka. Media & viestintä 41: 1, 117-124.
Kotimaisten kielten keskus 2020. Kansalaisaktivismi. Kielitoimiston sanakirja. Saatavilla:
<https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kansalaisaktivismi>. [Luettu: 27.4.2020].
Kriesi, Hanspeter 2004. Political Context and Opportunity. Teoksessa David A. Snow, Sarah Anne Soule, and Hanspeter Kriesi (toim) The Blackwell Companion to Social Move-ments. Blackwell Publishing, Malden, MA, 67-90.
Kriesi, Hanspeter 1996. The organizational structure of new social movements in a political context. Teoksessa Doug McAdam, John D. McCarthy & Mayer N. Zald (toim.) Com-parative Perspectives on Social Movements: Political Opportunities, Mobilizing Struc-tures and Cultural Framing (9. painos). Cambridge University Press, Cambridge, 152-184.
Kuitunen, Soile & Lähteenmäki-Smith, Kaisa 2006. Eliittien pelikenttä? Teknologiapolitiikan malli ja periaatteet Suomessa. Politiikka 48:2, 99-114.
Kuusela, Pekka 2005. Sosiologian keskeisiä käsitteitä. Teoksessa Pekka Kuusela (toim.) So-siologia. muuttuvan maailman koordinaatit. Oy UNIpress AB, Kuopio, 143-156.
Kyngäs, Helvi & Vanhanen Liisa 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede 11, 3-12.
Laine, Markus & Jokinen, Pekka 2001. Politiikan ulottuvuudet. Teoksessa Yrjö Haila &
Pekka Jokinen (toim.) Ympäristöpolitiikka – Mikä ympäristö, kenen politiikka. Vasta-paino, Tampere, 47-65.
Laine, Veera 2020. Tuote ilman pakkausta - uhka vai mahdollisuus? Helsingin yliopisto. Ta-loustieteen laitos. Pro gradu -tutkielma. Saatavilla: <https://helda.helsinki.fi/han-dle/10138/312836>. [Luettu: 20.4.2020]
Lappalainen, Pertti 2020. Kansalaisaktivismi. Saatavilla: <http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kan-sio/kansalaisaktivismi>. [Luettu:27.4.2020].
Lappalainen, Pertti 2005. Verkolla valtaa: Internet ja poliittisen kansalaistoiminnan näkymät.
Minerva Kustannus Oy, Jyväskylä.
Lazzarato, Maurizio (2006). Kapitalismin vallankumoukset. Suomentanut Leena Aholainen &
Mikko Jakonen. Tutkijaliitto, Helsinki.
Lieblich, Amia, Tuval-Mashiach, Rivka. & Tammar Zilber 1998. Narrative Research: Read-ing, Analysis and Interpretation. SAGE, Thousand Oaks, CA.
Lietzén, Iina & Saloranta, Niina 2018. Kiertotalous: Lisää kierrätystä ja vähemmän kaatopaik-kajätettä. Saatavilla:
<https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press- room/20180411IPR01518/kiertotalous-lisaa-kierratysta-ja-vahemman-kaatopaikkaja-tetta>. [Luettu: 1.5.2020].
Lindholm, Arto 2006. Roskaliike ja ympäristötietoisuus. Teoksessa Massa Ilmo ja Sanna Ahonen (toim.) Arkielämän ympäristöpolitiikka. Gaudeamus, Helsinki, 154-165.
Mannila, Saga 2019. Olemme jälleen käyttäneet vuotuiset luonnonvarat loppuun entistä aiem-min – Professori: Turhakkeista ja niiden mainostamisesta pitää luopua. YLE. Saatavilla:
<https://yle.fi/uutiset/3-10891716>. [Luettu: 7.11.2019].
Martin, Brian 2007. Activism, social and political. Teoksessa Gary L. Anderson & Kathryn G. Herr (toim.) Encyclopedia of Activism and Social Justice. Sage, Thousand Oaks, CA, 19-27.
Marttila, Helena 2019. Zero waste on vastalause kertakäyttökulttuurille. Saatavilla:
<https://zwf.fi/2019/zero-waste-on-vastalause-kertakayttokulttuurille/>. [Luettu:
8.1.2020]
McAdam, Doug 1996. Conseptual origins, current problems, future directions. Teoksessa Doug McAdam, John D. McCarthy & Mayer N. Zald (toim.) Comparative Perspectives on Social Movements: Political Opportunities, Mobilizing Structures and Cultural Framing (9. painos). Cambridge University Press, Cambridge, 23-40.
Melucci, Alberto 1996. Challenging Codes: Collective Action in the Information Age. Cam-bridge University Press, CamCam-bridge.
Meritähti, Päivi 2019. Turkulaisperhe testasi, voiko arkea elää tuottamatta jätettä: "Omien as-tioiden kanssa paikasta toiseen juokseminen ei ole realismia". Saatavilla:
<https://yle.fi/uutiset/3-10602150>. [Luettu: 31.12.2019].
Metelinen, Sami 2019. Elämänmuutoksen empijät: Suomalainen on valmis ilmastotoimiin, kunhan naapurikin on. EVA analyysi 2009: 73. Elinkeinoelämän valtuuskunta, Helsinki.
Miles, Matthew B. & Huberman, A. Michael 1994. Qualitative data analysis: an Expanded Sourcebook (2. painos). Sage, Thousand Oaks, CA.
Oikeusministeriö 2020. Kuuleminen. Saatavilla: <https://oikeusministerio.fi/kuuleminen>.
[Luettu: 29.4.2020].
Palmer, Paul 2019. History. Zero Waste Institute. Saatavilla: <http://zerowasteinsti-tute.org/?page_id=202>. [Luettu: 2.4.2019].
Paloheimo, Heikki & Wiberg Matti 2012. Politiikan perusteet (1.-5.painos). SanomaPro, Hel-sinki.
Pedersen, Mette 2017. Digital ethnography and critical discourse analysis of the Zero waste movement on social media. Malmö University. Faculty of culture and society. One-year master thesis. Saatavissa: <http://muep.mau.se/handle/2043/23751>. [Luettu:
20.4.2020].
Peltokoski, Jukka 2020. Yhteiskunnallinen liike. Saatavilla: <http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/yhteiskunnallinen-liike>. [Luettu: 4.5.2020].
Perttula, Janita 2018. Käsityöaktivismi osallistaa ja aktivoi ajattelemaan. Aikuiskasvatus 38:2, 140-147.
Rannikko, Pertti 1996. Local Environmental Conflicts and the Change in Environmental Con-sciousness. Acta Sociologica 39:1, 57-72.
Rasimus, Ari 2006. Uudet liikkeet. Radikaali kansalaisaktivismi 1990-luvun Suomessa. Tam-pereen Yliopistopaino Oy, Tampere.
Rissanen, Timo 2013. Zero waste -vaatesuunnittelu ja sen merkitys muodin luomisen tulevai-suuteen. Futura 32:4, 45-53.
Roska päivässä 2020a. Tietoja. Facebook -sivu. Saatavilla: <https://www.face-book.com/groups/6646126686/about/>. [Luettu: 18.4.2020].
Roska päivässä 2020b. Etusivu. Saatavilla: <http://www.roskapaivassa.net/>. [Luettu:
18.4.2020].
Salo, Marja & Nissinen, Ari 2017. Consumption choices to decrease personal carbon foot-prints of Finns. Reports of The Finnish Environment Institute 2017:30. The Finnish En-vironment Institute. Helsinki.
Salminen, Olli 2006. Tavikset tietoverkoissa – kansalaisosallistumisen edellytyksiä ja mah-dollisuuksia viestintävalmiuksien näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin li-sensiaatityö. Saatavilla: <https://trepo.tuni.fi/handle/10024/76440>. [Luettu: 28.4.2020].
Siisiäinen Martti 1998. Uusien ja vanhojen liikkeiden keinovalikoimat. Teoksessa Kaj Ilmo-nen & Martti SiisiäiIlmo-nen (toim.) Uudet ja vanhat liikkeet. Vastapaino, Tampere, 220-243.
Siisiäinen, Martti 1992. Yhteiskunnalliset liikkeet ja massayhteiskunnan uhka. Tiedepolitiikka 92:2. 16-26.
Sillanaukee, Otso 2018. Zero Waste – Jäähyväiset jätteelle. Kustantamo S&S, Helsinki.
Sillanaukee, Otso 2019. Nollahukka tekee kiertotaloudesta arkea. Saatavilla:
<https://www.sitra.fi/blogit/nollahukka-tekee-kiertotaloudesta-arkea/>. [Luettu:
9.1.2020]
Singer, Lauren 2019. About Lauren. Saatavilla: <http://trashisfortossers.com/about-lauren/>.
[Luettu: 2.4.2019].
Sjöstedt Tuula 2019. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Saatavilla: <https://www.sitra.fi/artik-kelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/>. [Luettu: 25.11.2019].
Stranius, Leo 2009. Epämuodollinen kansalaistoiminta: Järjestötoiminnasta kevytaktivismiin.
Teoksessa Tomi Kankainen, Heli Pessala, Martti Siisiäinen, Leo Stranius, Hanna Swass
& Niklas Wilhelmsson (toim.) Suomalaiset osallistujina: Katsaus suomalaisen kansa-laisvaikuttamisen tilaan ja tutkimukseen. Oikeusministeriön julkaisuja 2009:5. Oikeus-ministeriö, Helsinki, 138-169.
Suomen ympäristökeskus 2006. Jätelainsäädännön uudistamistarpeita ja -mahdollisuuksia:
Valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistamistyöryhmän mietintö. Suomen ympäristö-keskuksen raportteja 2006:19. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Surowiecki, James 2007. Joukkojen viisaus. Suomentanut Arto Häilä. Terra Gognita, Hel-sinki.
Teräväinen, Tuula 2012. The Politics of Energy Technologies: Debating climate change, en-ergy policy and technology in Finland, The United Kingdom and France. Into, Helsinki.
Touraine, Alain 1981. The voice and the eye: An analysis of social movements. Cambridge University Press, Cambridge.
Tran, Bihn Yen 2019. Zero waste lifestyle. Tampereen ammattikorkeakoulu. Energia ja ympä-ristötekniikka. Opinnäytetyö. Saatavilla:
<https://www.theseus.fi/han-dle/10024/261946>. [Luettu: 20.4.2020]
Tuomi, Jouni & Sarajärvi Anneli 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (1-3. painos).
Tammi, Helsinki.
Vähemmän jätettä – Zero Waste Finland (2019). Facebook -ryhmä. Saatavilla:
<https://www.facebook.com/groups/1446385618996205/>. [Luettu: 5.3.2018].
Weber, Max 2019. Economy and Society: A New Translation. Kääntänyt englannin kielelle Keith Tribe. Harvard University Press, Cambridge.
Ympäristöministeriö 2012. Ajankohtaista jätelainuudistuksesta. Ympäristöministeriön jul-kaisu Toukokuu 2012. Ympäristöministeriö, Helsinki. Saatavilla:
<https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut>. [Luettu: 1.5.2020].
Zaman Atiq Uz & Lehmann Steffen 2011. Challenges and Opportunities in Transforming a City into a “Zero Waste City”. Challenges, 2:4, 73-93.
Zero Waste Finland ry 2019a. Etusivu. Saatavilla: <https://zwf.fi/>. [Luettu: 29.10.2019].
Zero Waste Finland ry 2019b. Instagram -sivu. Saatavilla: <https://www.instagram.com/ze-rowastefinlandry/>. [Luettu: 29.10.2019].
Zero Waste Finland ry 2019c. Zero Waste Finlandin alkuvuoden 2019 kooste. Saatavilla:
<https://zwf.fi/2019/zero-waste-finlandin-alkuvuoden-2019-kooste/>. [Luettu:
31.10.2019].
Zero Waste Finland ry 2019d. Syyskuu on tänäkin vuonna Zero Waste Syyskuu. Saatavilla:
<https://zwf.fi/2019/syyskuu-on-tanakin-vuonna-zero-waste-syyskuu/>. [Luettu:
15.11.2019].
Zero Waste Finland ry 2019e. Zero Waste Finland ry mukana Muovittomassa maaliskuussa.
Saatavilla: <https://zwf.fi/2019/zero-waste-finland-ry-mukana-muovittomassa-maalis-kuussa/>. [Luettu: 15.11.2019].
Zero Waste Finland ry 2019f. Tänään 5.4. on Suomen ylikulutuspäivä. Instagram-sivu. Saata-villa: <https://www.instagram.com/p/Bv4TENPh90g/>. [Luettu: 15.11.2019]
Zero Waste Finland ry 2019g. Yhdistys. Saatavilla: <http://zwf.fi/yhdistys/>. [Luettu:
22.11.2019].
Zero Waste Finland ry 2019h. Mitä on Zero Waste. Saatavilla: <http://zwf.fi/mita-on-zero-waste/>. [Luettu: 22.11.2019>.
Zero Waste Finland ry 2019i. Muoviton maaliskuu lisäsi tietoisuutta kestävämmistä valin-noista. Saatavilla: <https://zwf.fi/2019/muovitonmaaliskuu-lisasi-tietoisuutta-kestavam-mista-valinnoista/>. [Luettu: 8.1.2020].
Zero Waste Finland ry 2019j. Mille teoille ZWF:n hallituslaiset sanovat: #olenvalmis?. In-stagramsivu. Saatavilla: <https://www.instagram.com/p/BwCjiEZBelV/>. [Luettu:
10.1.2020].
Zero Waste Finland ry 2019k. Instagram-sivu. Saatavilla: <https://www.instagram.com/ze-rowastefinlandry/?hl=fi>. [Luettu: 20.4.2020].
Zero Waste International Alliance 2015a. The Zero Waste International Alliance (ZWIA): A Chronology. Saatavilla: <http://zwia.org/aboutus/zwia-history/>. [Luettu: 2.4.2019].
Zero Waste International Alliance 2015b. About Us. Saatavilla: <http://zwia.org/aboutus/>.
[Luettu: 7.3.2019].
Zero Waste Europe 2019a. Meet the team. Saatavilla: <https://zerowas-teeurope.eu/about/team/>. [Luettu: 7.3.2019].
Zero Waste Europe 2019b. Our network. Saatavilla: <https://zerowasteeurope.eu/our-net-work/->. [Luettu: 7.3.2019].
Zero Waste Europe 2019c. About Zero Waste Europe Saatavilla: <https://zerowas-teeurope.eu/about/>. [Luettu: 2.4.2019].
Liite 1 Liite 1. Haastattelun kysymykset
HAASTATTELURUNKO
Haastateltavan taustatiedot ja tausta liikkeessä
o Haastateltavan taustatiedot: ikä, sukupuoli, asuinkunta ja koulutustausta.
o Mistä kuulit zero waste -ajattelusta ja yhdistyksestä alun perin?
o Miten ja miksi päädyit mukaan yhdistykseen?
o Millainen roolisi sinulla on tai on ollut yhdistyksessä?
o Oletko toiminut tai toimitko muissa liikkeissä/ yhdistyksissä?
Kokemus zero waste -ajattelusta ja liikkeestä
o Mitä zero waste on? Miten itse määrittelet zero wasten?
▪ Mikä on jätettä? Onko kierrätettävä materiaali jätettä? Entä muovi?
o Miten yhdistys alun perin syntyi? [mikäli tietoa...]
o Miksi on zero waste -toiminta on tärkeää?
o Ketä yhdistyksessä toimii?
o Onko yhdistyksen piirissä yhteisöllisyyttä?
Liikkeen strategia ja keinot
o Mihin tai kehen pyritään vaikuttamaan?
➔ Pyrittekö vaikuttamaan lainsäädäntö -prosessiin tai julkiseen keskuste-luun?
➔ Miksi tai miten on päädytty rajaukseen?
o Mitä vaikutuskeinoja on käytössä?
➔ Miten juuri nämä keinot ovat valikoituneet käytettäviksi?
o Onko yhdistyksellä yhteistyökumppaneita?
o Miten toiminta on yhdistyksessä organisoitu?
o Miten viestintä on järjestetty yhdistyksen sisällä, entä yhdistyksestä ulospäin?
Liikkeen tavoitteet
o Millaisia tavoitteita yhdistyksellä on?
o Ovatko tavoitteet saavutettavissa?
▪ Millä keinoin?
o Liittyykö tavoitteisiin haasteita?
Koettu uskottavuus
o Miten zero waste -yhdistys on otettu vastaan Suomessa?
Liite 1 o Koetko, että yhdistystä pidetään uskottavana toimijana?
Koettu suosio
o Miten suosittu zero waste on Suomessa?
o Voiko aate tai yhdistys enää kasvattaa suosiotaan?
➔ Liittyykö suosion lisäämiseen haasteita?
Kokemus nykyhetken vaikutuksesta
o Onko zero waste -ajattelun kannalta juuri nyt hetki toimia? Miksi?
Kokemus liikkeen muutosvoimasta
o Onko muutoksia jo saatu aikaan? Millaisia?
Kokemus perinteinen median ja sosiaalinen median roolista
o Millaisena koet perinteisen median merkityksen yhdistyksen kannalta?
o Miten koet sosiaalisen median merkityksen yhdistyksen kannalta?
o Ovatko molemmat mediat yhtä merkittäviä vai onko jompikumpi merkityksel-tään vahvempi?
Vapaa sana.
~
Lopuksi: Olisiko sinulla ehdottaa aiheen kannalta sopivaa haastateltavaa tai haastateltavia tut-kimukseen?