Kaikki haastateltavat näkivät, että zero waste voi kasvattaa suosiotaan Suomessa. Jokainen haastateltava koki kuitenkin haasteet suosion kasvattamisessa erilaisina. Viestinnälliset haas-teet kuitenkin erottuivat tässä kohtaa. Yksi haastateltava näki, että suosion kasvattamisessa on haasteena ihmisten kiinnostuksen herättäminen ja sen ylläpitäminen. Tähän oli pyritty vastaa-maan esimerkiksi matalalla aloituskynnyksellä. Zero waste -ajattelua tai -elämäntapaa aloitta-essa riittävät pienet teot, kuten oman kangaskassin mukaan ottaminen kauppaan. Toisaalta haas-teena oli myös, että kiinnostus pysyisi yllä ja haasteita pystyttäisiin tarjoamaan myös niille, jotka toteuttivat jo matalan kynnyksen tekoja. Haastateltava myös koki, että nykymaailmassa on hankala olla täydellinen zero waste -toiminnan suhteen, joten haastetta riittää.
Yksi haastateltavista toi esiin, että haasteena on osin ihmisten tavoitettavuus, mutta toisaalta myös teemojen monipuolisuus. Koska yhdistys ei ollut keskittynyt johonkin tiettyyn teemaan enemmän kuin toisiin on mahdollista, että pelkästään yhdestä teemasta kiinnostuneet tai joihin-kin teemoihin kriittisesti suhtautuvat eivät lähtisi toimintaan mukaan.
” - - me puhutaan kuluttamisen vähentämisestä, me puhutaan ruokahävikistä, me puhutaan tuotteiden korjaamisesta ja käytettynä ostamisesta, me puhutaan kierrät-tämisestä ja teollisuuden jätteistä ja sen lisäksi me myös puhutaan roskaamisasi-asta - - joku saattaa olla kiinnostunut vaan yhdestä osa-alueesta, mutta sitten ei koe ehkä välttämättä saavansa riittävästi nimenomaisesti siihen liittyvää asiaa meiltä, - - onko sitten mahdollista, että jotkut ihmiset olis kiinnostunut tietyistä teemoista ja taas jotkut toiset teemat olisivat, suhtautuisivat niihin esimerkiksi vähän skepti-semmin erityisesti koskien ylikuluttamista, mikä ehkä näistä meidän teemoista voi kohdata eniten sitä kriittisyyttä.” [H2]
Yksi haastateltavista toi myös esiin sosiaalisten normien huomioinnin viestinnässä. Hän oli ha-vainnut, että zero waste -teot herättävät ihmisissä yllättäviä reaktioita ja erityisesti kestotuottei-siin saatetaan suhtautua ennakkoluuloisesti. Haasteeksi muodostui ikään kuin se miten viesti-tään ihmisille, että zero waste -ideologiaa voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla elämässään.
”- - johonkin kestotuotteisiin saatetaan liittää tosi paljon ennakkoluuloja, niit saa-tetaan pitää ällöttävänä, - -, et se on tosi tärkeää, et miten me saadaan se tuotuu esille sillee, et tavallaan zero wastea voi toteuttaa niin monella eri tavalla. Se voi olla tosi kasuaalia tai se voi olla tosi laajasti elämässä näkyvää. Se on ehkä iso haaste siinä - -.” [H3]
Eräs haastateltava koki myös viestinnällisenä haasteena sellaisten ihmisten mielenkiinnon he-rättämisen, joita roskattomuus tai ekoteot eivät kiinnosta. Yhdistystä ja sen kanavia, kun seu-raavat vain siitä kiinnostuneet. Eräs haastateltava myös pohti, että jo tuhannen jäsenen saami-nen yhdistykseen seuraavan parin vuoden sisällä olisi hyvä juttu. Haasteina hän koki olevan erityisesti jäsenmaksun, ja sen miten ihmiset kokevat saavansa sille vastinetta jäsenyydestä.
Toki haastateltava koki myös, että voihan sitä muutenkin osallistua toimintaa, vaikka ei jäsen olisikaan.
6.4.2 Tavoitteiden saavuttaminen
Ensinnäkin mielikuvat tavoitteista olivat haastateltavilla erilaisia, joten myös tavoitteiden saa-vutettavuuden kannalta tuli hyvin erilaisia huomioita esiin. Yksi haastateltava koki tavoitteeksi ihmisten kiinnostuksen herättämisen aiheeseen sekä ihmisten saamisen seuraamaan paremmin
jätteidensä määrää. Tavoitteisiin päästään esimerkiksi informaatiolla ja mittakaavaa tuomalla ihmisille. Haasteina hän toi esiin esimerkiksi sen, että sosiaalisessa mediassa ihmiset eivät vält-tämättä pysähdy lukemaan informaatiota, kiinnostuminen vaatii tietotaitoa ja maailmassa koe-tut suuremmat ongelmat saattavat saada ihmiset suhtautumaan välinpitämättömästi asiaa koh-taan. Eräs toinen haastateltavista koki tavoitteena ajattelutavan leviämisen sekä ihmisten ja yri-tysten saamisen toteuttamaan zero waste -ajattelutapaa arjessaan. Hän koki tavoitteen olevan osin tavoitettavissa, mutta vaativan aikaa, taloudellisia sekä ihmisresursseja. Haastateltavista yksi listasi tavoitteiksi toiminnan ja paikallistoiminnan organisoinnin sekä järjestäytymisen sekä jäsenmäärän ja jäsenille luotavan lisäarvon kasvattamisen. Haasteita tuottivat erityisesti rajalliset resurssit ja esimerkiksi ideoita sekä tapahtuma pyyntöjä tuli enemmän kuin mitä tällä hetkellä pystytään toteuttamaan. Tämän haastateltava koki kuitenkin positiivisena haasteena.
Eräs näistä haastateltavista kuvasi tavoitteeksi, että kestävä elämäntapa olisi saavutettavissa.
Hän koki sen myös toisaalta olevan tietyllä tapaa jopa saavuttamattomissa. Kestämättömyys on ikään kuin oletusasetus ja lineaarisessa maailmassa kestävää elämätapaa kohti on aktiivisesti pyrittävä. Haastateltava myös koki, että jollain tapaa kestävyys on helpompi saavuttaa pääkau-punkiseudulla, eli kysymys oli tietyllä tapaa myös alueellinen. Politiikan puolelta olisi tapah-duttava isoja päätöksiä ja yritysten tulisi tarjota kestävämpiä tuotteita ja enemmän palveluita.
Toisaalta puitteet olisi tultava ylhäältä ja zero waste -mentaliteetin levittävä ihmisten keskuu-dessa, jotta muutokset eivät olisi turhia.
Yksi haastateltava näki tavoitteina Zero Waste Syyskuu -tapahtuman tunnettavuuden kasvatta-misen. Haastateltava koki tavoitteet saavutettaviksi. Zero Waste Syyskuu -tapahtuman parem-man tunnettavuuden mahdollistamiseksi jäsenmäärän ja yhdistyksen toiminnan pitäisi kasvaa, jolloin tekijöitä ja rahallisia resursseja olisi enemmän. Viesti voitaisiin näin saada näkyväm-mäksi esimerkiksi lehti-ilmoitusten kautta. Lisäksi myös tapahtumissa jo olevat demonstroinnit roskan määrästä olisivat hyödyllisiä tältä kannalta, mutta esimerkiksi aktivismiin lähtemistä ei oltu yhdistyksen piirissä suunniteltu. Haasteiksi tavoitteiden kannalta koettiin erityisesti rahal-listen resurssien puuttuminen. Vaikka toiminta pyörii vapaaehtoisuuden periaatteella, yhdistys tarvitsee myös rahallisia resursseja.
6.4.3 Politiikka ja poliittisten instituutiot
Perinteiseen politiikkaan, sen instituutioihin ja lainsäädäntöprosessiin vaikuttaminen ei erityi-semmin tullut haastatteluissa esille vaikutuspyrkimysten kohteena. Haastatteluissa kysyin erik-seen lainsäädäntöprosessiin vaikuttamisesta. Kaksi haastateltavista näki, että lainsäädäntöpro-sessiin halutaan lähteä mukaan tulevaisuudessa. Haastateltavat kokivat, että yhdistykseltä puut-tui lainsäädäntöprosessiin osallistumisen kannalta asiantuntijuutta ja resursseja.
”- - , mut että lainsäädäntöprosessiin ei oikeestaan [pyritä vaikuttamaan], me tun-nistetaan siinä kyllä haasteita ja me haluttas lähtee siihenkin mukaan, mut koska meijän resurssit on tosiaan vielä hyvin pienet ja jos me tarkastellaan ihan sitä, et minkälaisia osaajia meillä on tän yhdistyksen toiminnassa mukana, - - niin mä sa-nosin, että ihmiset on hyvin vahvasti omassa henkilökohtaisessa elämässään zero wastea toteuttavia, eivät välttämättä lainsäädännön ammattilaisia tai jonkun mate-riaalitekniikan ammattilaisia tai jätealan ammattilaisia, - -.” [H2]
Yksi haastateltava muisteli kuulleensa, että päättäjiin vaikuttamista olisi yritetty tuloksettomana ja ihmisiin vaikuttaminen koettaisiin tästäkin syystä tehokkaampana keinona. Yksi vastaajista myös koki Suomella olevan hyvät ilmastotavoitteet ja spekuloi sen olevan syy miksi tällä het-kellä keskityttiin vaikuttamaan ihmisiin ja yrityksiin. Toisaalta eräs haastateltava myös koki, että EU-lainsäädännön tasolta tuleva kierrätystavoitteiden tiukennus tuo ajankohtaisia mahdol-lisuuksia zero waste -toimintaa ajatellen.
”- - tai EU:lta tulee se kierrätystavoitteiden kiristyminen, niin sehän vaatii vaan, että kierrätetään enemmän, et se on pakko saada se sekajäteastia pienemmäks kaik-kien, et ei pelkkien zero wastaajien. vaan kaikkaik-kien, et me saadaan ne tavotteet ko-hilleen. Niin kyl sille on kysyntää.” [H1]
6.4.4 Perinteinen media ja mediakehys
Perinteisen median osalta haastateltavat toivat esiin myös monenlaisia näkökantoja. Kaksi haas-tateltavaa mainitsi, että median uutisointi joko ilmastonmuutokseen tai merten muoviongel-maan liittyen osaltaan oli tehnyt zero waste -ajattelun kannalta toimimisen ajankohtaiseksi.
” - -, et olikohan se vuos tai kaks sitten, tää meren muoviongelma oli ihan jatkuvasti uutisissa ja sitten on yhä enenevissä määrin ainakin mun mielestä uutisoitu ilmas-tonmuutos aiheista. Se on ollut esillä mediassa ja päätöksenteossa ja kaikessa täl-laisessa, et yleisen maailmantilanteen kannalta koen, että on hetki toimii, - -.” [H3]
Kaikki haastateltavat kokivat perinteisen median olevan tärkeä kanava saada näkyvyyttä tai tavoittaa kohderyhmiä, joita ei vielä tavoitettu. Perinteisen median katsottiin tavoittavan enem-män kohdeyleisöjä, kuten vanhempaa väestöä ja ihmisiä, jotka eivät ole sosiaalisessa mediassa.
Eräs haastateltava myös piti sosiaalisen median kuten Facebookin sisällön suodattamista käyt-täjien kiinnostuksen mukaan ongelmallisena ja tässä mielessä perinteinen media tarjosi laajem-paa näkyvyyttä. Eräs haastateltava mainitsi perinteisen median olevan myös tärkeä kanava käydä dialogia ja yksi haastateltavista koki sen olevan kannanottojen ja mielipidekirjoitusten kannalta hyvä kanava. Kolme haastateltavaa koki näkyvyyden perinteisessä mediassa myös kertovan zero waste -yhdistyksen savuttamasta uskottavuudesta median silmissä.
”- - mun mielestä se, että me ollaan päästy sille tasolle, että meistä uutisoidaan ja meidän toiminnasta uutisoidaan ja meitä pyydetään kommentoimaan erilaisia tee-moja, niin mun mielest se kertoo siitä, että me ollaan ylitetty joku sellanen uskotta-vuuden kynnys - -.” [H2]
Toisaalta haastateltava toi myös esiin, että median kannalta zero waste -aiheeseen oli helpompi tarttua ja negatiivinen palaute oli vähäisempää, kuin vaikkapa kasvisruokailuun liittyvistä ai-heista. Toisaalta eräs haastateltavista koki, ettei perinteisessä mediassa oltu vielä päästy läpi tarpeeksi ja aihetta pitäisi saada enemmän esille siellä.
6.4.5 Sosiaalinen media
Sosiaalinen media on ollut yksi Zero Waste Finland ry:n viestintäkanava. Eräs haastateltava koki, että sosiaalisen median avulla oli päästy ponnistamaan, eikä yhdistys olisi niin iso ilman sosiaalista mediaa.
”- - se on se mistä me ollaan päästy ponnistamaan, et jos meillä ei ois somee niin mä en tiä, ehkä me oltaisiin keksitty joku muu keino, mut me ei varmaan oltaisi niinkään iso - -.” [H3]
Yksi haastateltava myös koki, että sosiaalisen median kautta tavoitetaan tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin perinteisen median. Eräs haastateltava koki, että sosiaalisessa mediassa yhdistyk-sen on helpompi hallita ulos välittämäänsä viestiä, kun taas perinteinen media päättää mitä ulospäin kertoo. Yksi haastateltava toi esiin, että sosiaalinen media on tärkeä niin kiinnostuksen herättämisen kuin uusien jäsenien mukaan saannin kannalta.
”- - perinteisesti tai tyypillisesti mä sanoisin, että mediassa, lehdistömediassa tai tässä perinteisessä massamediassa ei yleensä pääse läpi, ellei oo jonkunlaista sel-lasta selkänojaa, että sä oot jo muutenkin kiinnostava, et sä oot jo muutenkin sella-nen, että ihmiset on halukkaita kuulemaan sun asioista ja tavallaan se sosiaalinen media on yksi tapa meille rakentaa sitä selkänojaa, että meillä on jo näin paljon seuraajia. - - esimerkiksi jäsenhankinnan näkökulmasta sosiaalisen media on mer-kittävä.” [H2]
6.4.6 Ympäristöteemat
Kaikki haastateltavat toivat jollain tapaa esiin zero waste -toiminnan tärkeyden tai ajankohtai-suuden ympäristöteemojen kannalta. Kysyttäessä nykyhetken vaikutuksesta zero waste -ajatte-lun tai -toiminnan ajankohtaisuuteen, ympäristöteemat tulivat esiin jokaisessa vastauksessa. Il-mastonmuutos tuli esiin kolmessa vastauksessa, jossa käsiteltiin nykyistä toimintahetkeä. Muu-ten ilmastonmuutos tuli esiin jokaisessa haastattelussa jollain tapaa. Ilmastonmuutoksen koet-tiin olleen mediassa esillä viimeisen parin vuoden aikana. Kolmen haastateltavan mielestä il-mastonmuutos loi jollain tapaa otollisen toiminnan hetken zero waste -ajattelun kannalta.
”- -, koska nyt on ylipäätään ilmastonmuutos aiheet tosi paljon pinnalla, et koen, että just nyt on hyvä hetki kyllä toimia.” [H4]
Toisena ympäristöön kohdistuvana uhkana tuli esiin muovin päätyminen ympäristöön. Kaksi haastateltavaa toi esiin muovin ympäristöongelmana. Eräs haastateltava toi esiin haastattelun aikana myös, että kokee maapallon kantokyvyn varmistamisen nykyiselle väkimäärälle tärke-äksi. Yksi haastateltava näki selkeästi ihmisten kiinnostuksen ympäristöteemoihin tarjoavan suotuisan hetken toimia. Jos ihmiselle on muuten vaikea toimia ympäristöystävällisesti esim.
ideologisista syistä, voi hänelle kierrättämisen aloittamisen ehdottaminen tarjota myönteisen signaalin ja olla helppo ensiaskel.