merkittävyys Pohjois-Karjalassa
Larmola, T., Leskinen, L.A., Tenhunen J., Tyni. P.
ja Leskinen, P.
Vaikutusluokkien arvottaminen toteutettiin Pohjois-Karjalassa osana kyselyä (liite 2) Siinä tarkasteltiin yhteensä 17 eri ympäristöongelmaa ja vastaajia pyydettiin esittämään näkemyksen-sä ympäristöongelmien merkittävyydestä ns.
pareittaisten vertailujen tekniikallaesim. 1, 2, 3, 4. Lähestymistavassa tekijöiden keskinäisiä mer-kityksiä arvioidaan vertailemalla aina kahden tekijän keskinäistä tärkeyttä kerrallaan. Tässä kyselyssä valittiin ”Maiseman ja kulttuuriympä-ristön heikkeneminen” ns. referenssiongelmaksi ja kaikki muut ympäristöongelmat vertailtiin yksi kerrallaan suhteessa referenssiongelmaan.
”Maiseman ja kulttuuriympäristön heikkenemi-nen” valittiin referenssiongelmaksi, koska se oli muiden maakuntien arvottamiskyselyissä ollut tärkeydeltään yksi keskimääräisistä (kuva 3.3.1) ja koska sen tärkeyden arviointi maakuntatasolla
voisi olla selvempää kuin esim. maailmanlaajuis-ten tai viiveellä jo paranevien ongelmien, kumaailmanlaajuis-ten yläilmakehän otsonikadon. Vertailu tehtiin sa-nallisella mitta-asteikolla ja sanalliset vastaukset muunnettiin numeerisiksi suhdeasteikollisiksi luvuiksi Saatyn4 esittämän asteikon mukaisesti (taulukko 3.3.1).
Parivertailukysymyksiin vastasi kaikkiaan 121 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja sen sidosryhmien edustajaa. Kuvassa 3.3.1 on esitetty kyselyssä saadut eri vastaajien keskiar-vona lasketut ympäristöongelmien prioriteetit.
Luvut on suhteutettu toisiinsa siten, että niiden yhteenlaskettu summa on 100 ja ne kuvaavat ympäristöongelmien suhteellista merkittävyyt-tä. Esim. ilmastonmuutos on vastaajien mieles-tä 11,89/1,52=7,8 kertaa merkitmieles-tävämpi ympä-ristöongelma kuin valosaaste. Tässä kyselyssä suhdeasteikollinen tulkinta on kuitenkin vain suuntaa-antava ja huomio kannattaa kiinnittää pääasiassa vain ympäristöongelmien tärkeysjär-jestykseen.
Pohjois-Karjalan lisäksi alueelliset ympäristö-keskukset ovat selvittäneet ympäristöongelmien merkittävyyttä Etelä-Savon, Kymenlaakson, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sekä Keski-Suomen maakun-nissa. Tavoitteena on ollut maakunnan ympäris-töohjelman painopisteiden määrittäminen sekä sidosryhmäyhteistyön lisääminen.
Pohjois-Karjalan ympäristöongelmien
tär-Kyselyn sanallinen
ilmaisu Ilmaisua vastaava
lukuarvo
Yhtä tärkeä 1
Hiukan tärkeämpi 3
Jonkin verran tärkeämpi 5
Paljon tärkeämpi 7
Erittäin paljon tärkeämpi 9
Taulukko 3.3.1. Kyselyssä käytetyt sanalliset ilmai-sut ja niitä vastaavat lukuarvot.
152
Vesien rehevöityminen Maaperän ja vesivarojen pilaantuminen Ilmastonmuutos
Monimuotoisuuden väheneminen Kemikalisoituminen ja ekotoksisuus
Ympäristöonnettomuudet Uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen
Happivajaus Yläilmakehän otsonin väheneminen
Paikallinen ilmanlaadun heikkeneminen Maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen Happamoituminen Virkistysmahdollisuuksien ja viihtyvyyden heikkeneminen
Melu Alailmakehän otsonin muodostuminen
Haju
0 2 4 6 8 10 12 14
Valosaaste
Ympäristöongelman painoarvo
Vertailumaakunnat Pohjois-Karjala
Kuva 3.3.1 Ympäristöongelmaluokkien painoarvot Pohjois-Karjalassa (vastaajia 121) verrattuna muiden maakuntien (vastaajia 557) painoarvojen keskiarvoihin. Vertailuryhmä muodostuu Etelä-Savon, Kymenlaakson, Varsinais-Suo-men, Satakunnan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sekä Keski-Suomen maakunnista. Vertailuryhmä ei arvioinut va-losaasteen merkitystä. Vertailuryhmän tiedot on saatu alueellisilta ympäristökeskuksilta ja J. Tenhuselta.
keysjärjestys arvottamisen tuloksena noudattaa pääpiirteissään tuloksia, joita muissa maakun-nissa on saatu (kuva 3.3.1). Kolme tärkeintä ympäristöongelmaluokkaa erottuu muista: ve-sistöjen rehevöityminen, paikallinen maaperän ja pohjavesien pilaantuminen sekä ilmaston-muutos. Näistä kolmesta tärkeimmäksi koettiin Pohjois-Karjalassa ilmastonmuutos. Kysely-ajankohdalla on vaikutusta saatuun tulokseen.
Ilmastonmuutos on vasta viimeisen vuoden aikana voimakkaasti noussut esille tiedotusväli-neissä. Useimmissa muissa maakunnissa kysely on tehty muutamia vuosia aiemmin. Keski-Suo-messa kysely tehtiin loppuvuodesta 2006.
Vesistöjen rehevöitymisen painoarvo ym-päristöongelmana on maakunnissa ajan myötä vähentynyt. Tämä näkyy erityisen selvästi Poh-jois-Karjalassa. Rehevöitymisen keskimääräistä alhaisempaa painoarvoa Pohjois-Karjalassa voi selittää vastaajien enemmistön arvio, että ve-siensuojelussa on edistytty viime vuosina (ks.
osa 2). Muita syitä eroon voivat olla alueelliset erot paitsi vastaajissa myös rehevöitymisuhas-sa. Useimmat muut maakunnat ovat Itämeren rannikkomaakuntia, joten Itämeren heikentynyt tila voi korostua arvioissa. Lisäksi Länsi- ja Ete-lä-Suomessa rehevöittävä laskeuma, asukastihe-ys ja maatalousmaiden suhteellinen pinta-ala-osuus ovat Itä-Suomea suurempia. Metsillä on suuri merkitys Pohjois-Karjalalle. Tämän voisi tulkita näkyvän ympäristöongelmien painoar-voissa: muihin maakuntiin verrattuna alailma-kehän otsonin muodostuminen ja yläilmaalailma-kehän otsonikato sekä happamoituminen ovat saaneet verrattain suuren painoarvon. Nämä ilmiöt voivat vaikuttaa heikentävästi metsän kasvuun.
Monimuotoisuuden painoarvo on Pohjois-Kar-jalassa kuitenkin hivenen alhaisempi kuin muis-sa maakunnismuis-sa. Referenssiongelma ”Maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen” arvioi-tiin Pohjois-Karjalassa painoarvoltaan selvästi muita maakuntia alhaisemmaksi.
ana
Pohjois-Karjalan ympäristö – nykytila, uhat ja mahdollisuudet
Lähteet
Luku 1
1 Antikainen, R., Tenhunen, J., Ilomäki, M., Mickwitz, P., Punttila, P., Puustinen, M., Seppälä, J. ja Kauppi, L. 2007. Bioenergian tuo-tannon uudet haasteet Suomessa ja niiden ympäristönäkökoh-dat. Nykytilakatsaus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2007: 1–98.
2 Anttila, P., Haaparanta, S., Kousa, A., Lahtinen, T. ja Salonen, R.
O. 2004. Hiukkasia ilmassa -esite, Heli, YTV, Ilmatieteenlaitos, Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö.
3 Auvinen, A.-P., Aapala, K., Kaipiainen, H. ja Toivonen, H. 2005.
Suot. Julkaisussa: Hildén, M., Auvinen, A.-P. ja Primmer, E.
(toim.) 2005. Suomen biodiversiteettiohjelman arviointi. Suo-men ympäristö 770: 51–56.
4 Auvinen, A.-P., Kontula, T., Husa, J., Kaipiainen, H. ja Söderman, G. 2005 (2). Kalliot ja harjut. Julkaisussa: Hildén, M., Auvinen, A.-P. ja Primmer, E. (toim.) 2005. Suomen biodiversiteettiohjel-man arviointi. Suomen ympäristö 770: 61–66.
5 Auvinen, A.-P., Niemelä, J., Söderman, G., Kaipiainen, H. ja Toi-vonen, H.2005 (3). Rakennetut ympäristöt. Julkaisussa: Hildén, M., Auvinen, A.-P. ja Primmer, E. (toim.) 2005. Suomen biodi-versiteettiohjelman arviointi. Suomen ympäristö 770: 88–93.
6 Bergström, A.-K. ja Jansson, M. 2006. Atmospheric nitrogen deposition has caused nitrogen enrichment and eutrophicati-on of lakes in the northern hemisphere. Global Change Biology 12: 635–643.
7 Carter, T.R. (toim.) 2007. Suomen kyky sopeutua ilmastonmuu-tokseen FINADAPT, Suomen ympäristö 1/2007: 1–76.
8 Chapman, P. 2006. Emerging substances – emerging problems.
Environmental Toxicology and Chemistry 25: 1 445–1 447.
9 Ek, H., Vartiainen, U. ja Niinioja, R (toim.) 2005. Pohjois-Kar-jalan ympäristön tila. Ympäristön seurantatietoa Pohjois-Karja-lasta nro 1 2005. Maankäyttö. 16 s.
10 EU 2000. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/
60/EY. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L327, 22.12.2000.
73 s.
11 Forsius, M. 2005. Ilmastonmuutos ja sen vaikututukset ve-siekosysteemeissä. Julkaisussa: Alm, J., Niinioja, R., Aho, J. ja Latja, R. (toim.) 2005. Ilmakehän muutos ja kasvihuonekaasu-päästöt. Alueelliset ympäristöjulkaisut 375: 13–15.
12 Grönlund, A., Lehtelä, M., Luotonen, H. ja Hakalisto, S. 1998.
Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkai-sut 61: 1–167.
13 Gustafsson, J., Kinnunen, T., Kivimäki, A.L. ja Suomela, T.
2006. Vesien suojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Taustaselvitys osa V Pohjavesien suojelu. Suomen ympäristökeskus luonnos 11.4.2006.
14 Haakana, H. ja Turunen, T. 2005. Rapu ja ravustus Pohjois-Kar-jalassa 2003. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen ra-portteja N:o 6/2005: 1–21.
15 Hanski, I. 2005. Kutistuva maailma: elinympäristöjen häviämisen populaatioekologiset seuraukset. 295 s. Gaudeamus, Helsinki.
16 Hassinen, K., Karppinen, H., Kinnunen, E., Kolström, M., Lin-dell, K., Malinen, K., 17 Nousiainen, M., Partanen, J. ja Viinikka, U. 2006. Metsä- ja ympäristökertomus 2005. 43 s. Pohjois-Kar-jalan metsäkeskus. Kopijyvä, Joensuu.
17 Hassinen, K., Karppinen, H., Kinnunen, E., Laukkanen, L., Lin-dell, K., Malinen, K., Nousiainen, M. ja Partanen, J. 2007. Metsä- ja ympäristökertomus 2006. 43 s. Pohjois-Karjalan metsäkes-kus. Kopijyvä, Joensuu.
18 Heikkinen, M. 2006. Katsaus ohjelmapalveluyritysten toimin-taan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Julkai-sussa: Komppula, R. ja Heikkinen, M. 2006. Maaseutumatkailu:
palvelua ja yrittäjyyttä, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita 23: 81–107.
19 Heikkinen, P.M. ja Noras, P. (toim.) 2005. Kaivoksen sulkemisen käsikirja. Kaivostoiminnan ympäristötekniikka. Espoo. 125 s.
+ liitteet.
20 Houghton, J.T., Ding, Y., Griss, D.J., Noguer, M., van der Linden, P.J. ja Xiaosu, D. (toim.) 2001. Climate change. The Scientific Basis. Contribution of Working Group I to Third Assessment
Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change.
IPCC. 994 s. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, Ny, USA.
21 Hughes, R. M. 1995. Defining acceptable biological status by comparing with reference conditions. Julkaisussa: Davis, W. S. ja Simon, T. P. (toim). 1995. Biological assessment and criteria. Tools for water resource planning and decision making.
ss. 31–47. Lewis Publishers, Boca Raton, Florida.
22 Huuskonen, H. 2001. Kalojen elohopeapitoisuus Pielisjoessa ja Koitajoen vesistöalueella. Joensuun yliopisto, Karjalan tutki-muslaitoksen raportteja. 3/2001: 1–43.
23 Huuskonen, H. (toim.) 2003. Pielisjoen ja Pyhäselän velvoite-tarkkailu 1982–2002. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslai-toksen raportteja 4/2003: 1–157
24 Huuskonen, H. 2004. Kalojen elohopeapitoisuus Jänisjoen ve-sistöalueella. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja: 6/2004: 1–25.
25 Huuskonen, H. 2005. Kalojen elohopeapitoisuus Ylä-Karjalas-sa. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja:
4/2005: 1–27.
26 Härmä, P., Törmä, M. ja Järvenpää, E. 2005. Kaukokartoituk-seen perustuvan muutostulkinnan tulokset. Julkaisussa: Hildén M., Auvinen A.-P., ja Primmer E. (toim.) 2005. Suomen biodiver-siteettiohjelman arviointi. Suomen ympäristö 770: 100–102.
27 Ikävalko, J., Auvinen, A.-P., Pykälä, J., Kaipiainen, H. ja Söder-man, G. 2005. Maatalousympäristöt. Julkaisussa: Hildén M., Auvinen A.-P., ja Primmer E. (toim.) 2005. Suomen biodiversi-teettiohjelman arviointi. Suomen ympäristö 770: 80–88.
28 Sisola, M. ja Antikainen, M. 2003. Jälkihoitamattomien soranot-toalueiden määrän ja kunnostustarpeen kartoitus Pohjois-Kar-jalassa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 303: 1–54.
29 Joensuu, S. 2004. Suot. Teoksessa: Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuuluvainen, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M. ja Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kät-köissä – Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. ss. 285–292.
Edita Publishing Oy. Helsinki.
30 Joensuun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto. 2007. Katsaus Joensuun ilmanlaatuun vuosina 2003–2006. Joensuu. 23 s.
31 Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. 2002. Joen-suun seutu, Tiehallinto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Suomen lääninhallitus. 35 s.
32 Jylhä, K., Tuomenvirta, H. ja Ruosteenoja, K. 2004. Climate change projections for Finland during the 21st century. Boreal Environment Research 9: 127–152.
33 Jättiputki. 2007. Biologia ja torjunta. Esite. Pohjois-Karjalan ym-päristökeskus ja Kainuun ymym-päristökeskus, Ystävyyden puiston tutkimuskeskus. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala.
34 Kangas, K. 2005. Matkailun ekologiset vaikutukset Pohjois-Suomessa. Julkaisussa: Kangas, K., Siikamäki, P., Juntheikki, R., Kauppila, P. ja Saarinen, J. 2005. Luonto, matkailu ja aluekehitys.
Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut, Tutkimuk-sia 2/2005: 9–24.
35 Karinen, P. 2004. Rakennusperintö kunniaan Pohjois-Karjalassa.
Loppuraportti. 40 s. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus.
36 Kellomäki, S., Strandman, H., Nuutinen, T., Peltola, H., Korhonen, K. T. ja Väisänen, H. 2005. Adaptation of Forest ecosystems, forests and forestry to climate change. FINADAPT Working paper 4, Finnish Environment Institute Mimeographs 334: 1–44.
37 Keto-Tokoi, P. 2004. Miten luonnon monimuotoisuuden suoje-lun tarvetta perusteellaan? Julkaisussa: Kuuluvainen, T., Saaris-to, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuuluvainen, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M. ja Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnon monimuotoisuus, ss. 27–28, Edita Publishing Oy. Helsinki.
38 Keto-Tokoi, P. 2004. Pienvedet ja rantametsät. Julkaisussa:
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuu-luvainen, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M. ja Salpakivi-Salomaa, P.
(toim.) 2004. Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnon moni-muotoisuus, ss. 292–305. Edita Publishing Oy. Helsinki.
39 Korhonen, K.T., Tomppo, E., Henttonen, H., Ihalainen, A. ja Tonteri, T. 2001. Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1966–2000. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2001:
495–576.
154
40 Koskela, S. (toim.) 2004. Kymenlaakson alueellinen ympäristö-analyysi ja ympäristöindikaattorit. ECOREG-hankkeen doku-mentointiraportti 1. Suomen ympäristö 697: 1–143.
41 Kuuluvainen, T., Wallenius, T. ja Pennanen, J. 2004. Metsän luontainen rakenne, dynamiikka ja monimuotoisuus. Julkaisussa:
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuu-luvainen, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M. ja Salpakivi-Salomaa, P.
(toim.) 2004. Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnon moni-muotoisuus. ss. 48–75. Edita Publishing Oy. Helsinki.
42 Kuusisto, E. (toim.) 2006. Suomen neljäs maaraportti Ilmas-tosopimukselle. Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan toi-meenpano. 236 s. Ympäristöministeriö, Tilastokeskus. Hämeen kirjapaino Oy, Tampere.
43 Kuusisto, E. 2007. Suomi Saarten ja vetten maa. 40 s. Saaristo-asiain neuvottelukunta, SisäSaaristo-asiainministeriö. Nordmanin kirja-paino, Forssa.
44 Laiho, J., Pirinen, M. ja Kumpulainen, J. 2006. Petkeljärvi-Put-kelanharjun ja Puohtiinsuon Natura-alueiden hoito- ja käyttö-suunnitelma 2006. Luonnos 16.10.2006. 90 s. Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut.
45 Lehikoinen, E., Sparks, T. ja Zalakevicius, M. 2004. Arrival and departure dates. Advances in Ecological Research 35: 1–31.
46 Leinonen, J. 2004. Onnistuuko Joensuun jätehuollossa metaani-päästöjen hallinta? Alueelliset ympäristöjulkaisut 375: 25–27.
47 Leinonen, R., Kauppila, P. ja Saarinen, J. 2007. Suomen matkailun aluerakenne 2005: tutkimusraportti. MEK A:155: 1–116.
48 Londesborough, S., Holm, K., Jaakkonen, S., Jokela, S., Kallio-Mannila, K., Mannio, J., Mehtonen, J., Nikunen, E., Pyy, O., Sii-mes, K., Silvo, K. ja Verta, M. 2006. Vesien suojelun suuntaviivat vuoteen 2015 taustaselvitys osa III haitallisista aineista aiheu-tuvan kuormituksen vähentäminen. Suomen ympäristökeskus luonnos 10.4.2006.
49 Lovén, L. 2006. Ukko-Kolin laskettelurinteen ympäristövaiku-tukset. Metsäntutkimuslaitos. Julkaisematon muistio 26.9.2006.
3 s.
50 Lovén, L. ja Selkimäki, M. 2006. Kolin kansallispuiston polkujen kunnostaminen 2006–2010. Metsäntutkimuslaitos, Interreg IIIB NEST-hanke. Julkaisematon raportti. 14 s.
51 Lusa, L. 2004. Rannoilta kyläteille. Kesälahden kulttuuriympä-ristöohjelma. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 94 s.
52 Lyytikäinen, M. 2004. Transport, bioavailability and effects of Ky-% and CCa wood preservative components in aquatic envi-ronments. Joensuun yliopisto, Ph Dissertations in Biology 26.
102 s.
53 Lyytikäinen V., Kukkonen, M., Luotonen, H. ja Hassinen, A.
2006. Pohjois-Karjalan Vesistöjen tilan parantaminen. Esite. 16 s. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus.
54 Löfman, S. 2004. Metsien pirstoutuminen. Julkaisussa: Kuuluvai-nen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., KuuluvaiKuuluvai-nen, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M. ja Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnon monimuotoi-suus. s. 126. Edita Publishing Oy. Helsinki.
55 Maakunta liikkumaan 2005. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Julkaisu 96:1–61.
56 Maatilatilastolliset vuosikirja vuosilta 1998–2006. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Tike.
57 Magnuson, J. J., Robertson, D. M., Benson, B. J., Wynne, R. H., Livingstone, D. M., Arai, T., Assel, R. A., Barry, R. G., Card, V., Kuusisto, E., Granin, N. G., Prowse, T. D. ja Steward, K. M.
2000. Historical trends in lake and river ice cover in the Nort-hern hemisphere. Science 289: 1743–1746.
58 Malkki, M. 2001: Hyvä kaavoitus vähentää liikenteen haittoja.
Ympäristö ja terveys -lehti 1: 62–64.
59 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt. 2005. Kartoitus Poh-jois-Karjalan yksityismetsissä. Loppuraportti 1998–2004. 62 s.
Metsäkeskus Pohjois-Karjala.
60 Metsätilastolliset vuosikirjat vuosilta 1997–2006. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Metsäntutkimuslaitos.
61 Metsätuhotyöryhmä 2003. Työryhmämuistio MMM 2003:11. 35 62 Monni, S., Peltoniemi, M., Palosuo, T., Lehtonen, A., Mäkipää, R. s.
ja Savolainen, I. 2007. Uncertainty of forest carbon stock chan-ges – implications to the total uncertainty of GHG inventory of Finland. Climatic Change 81: 391–413.
63 Myllys, M. ja Sinkkonen, M. 2004. Viljeltyjen turve- ja multamai-den pinta-ala ja alueellinen jakauma Suomessa. Suo 55:53–60.
64 Natura-harjualueiden arvokkaat elinympäristöt -hanke. 2004.
Loppuraportti 2000–2003. 42 s. Metsäkeskus Pohjois-Karjala.
65 Naumanen, P., Sorvari, J., Pyy, O., Rajala, P., Penttinen, R., Ti-ainen, J. ja Lindroos, S. 2002. Ampumarata-alueiden pilaantu-nut maaperä. Tutkimukset ja riskinhallinta. Suomen ympäristö 543: 1–282.
66 Niemelä, P. ja Veteli, T. 2005. Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ja -tauteihin boreaalisen vyöhykkeen metsissä.
Julkaisussa: Riikonen, J. ja Vapaavuori, E. (toim.) 2005. Ilmasto muuttuu mukautuvatko metsät. Metsäntutkimuslaitoksen tie-donantoja 944: 92–98.
67 Nieminen, E. ja Similä, M. 2007. Kovakuoriaisseurannat Koitajo-en ja Petkeljärvi-Putkelanharjun Natura-alueidKoitajo-en Koitajo- ennallistamis-polttokohteilla v. 2004–2006. 62 s. Pohjois-Karjalan ympäristö-keskus ja Metsähallitus.
68 Niinioja, R., Lyytikäinen, V. ja Rämö, A. (toim.) 2007. Luonnon-varat ja niiden käyttö. Pohjois-Karjalan ympäristön tila. Ympä-ristön seurantatietoa Pohjois-Karjalasta nro 2 2007. 32 s.
69 Niinioja, R., Mononen, P. ja Rämö, A. 1996. Pohjois-Karjalan vesistöjen tila 1990-luvun alussa. Pohjois-Karjalan ympäristö-keskus. Joensuu. Alueelliset ympäristöjulkaisut 17: 1–56.
70 Niinioja, R., Mononen, P. ja Rämö, A. 1999. Vesistöt Pohjois-Karjalassa 1990-luvun lopulla. Esite. 4 s. Pohjois-Karjalan ympä-ristökeskus.
71 Niinioja, R., Mononen, P. ja Rämö, A. 2005. Pohjois-Karjalan vesistöt 2000-luvun alussa. Esite 4 s. Pohjois-Karjalan ympäris-tökeskus.
72 Nissinen, J. 2004. Ympäristömelun häiritsevyys. Tapaustutkimus Joensuun kaupungin melutilanteesta. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Ympäristötieteen ja -teknologian pro gradu -tutkielma. 65 s. + liitteet.
73 Nurmi, J. ja Kokko, A. (toim.) 2001. Biomassan tehostetun tal-teenoton seurannaisvaikutukset metsässä. Metsäntutkimuslai-toksen tiedonantoja 816: 1–80.
74 Nyroos, H., Partanen-Hertell, M., Silvo, K. ja Kleemola, P.
(toim.) 2006. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Taus-taselvityksen lähtökohdat ja yhteenveto tuloksista. Suomen ym-päristö 55/2006: 1–68.
75 Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämi-seksi 2002. Suomen ympäristö 535: 1–47.
76 Ohtonen, A. ja Kotanen, J. 2003. Pohjois-Karjalan suostrategia.
Alueelliset ympäristöjulkaisut 287: 1–315.
77 Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. ja Lahtinen, J. 2005. Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Suomen ympäristö 727: 1–84.
78 Pienvesiluonnon hoitohankkeen loppuraportti 2003–2005.
2006. 16 s. Pohjois-Karjalan metsäkeskus.
79 Pitkänen P. 2004. Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalas-sa. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 87: 1–104.
80 Pohjois-Karjalan Bioenergiaohjelma 2015. 2007. Pohjois-Karja-lan maakuntaliitto. Julkaisu 105: 1–76.
81 Pohjois-Karjalan ilmanlaatu. 2004. Luonnos 12.4.05. 14 s. Poh-jois-Karjalan ympäristökeskus.
82 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2005. Kaavaselostus Osa A.
163 s. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
83 Karjalan matkailustrategia 2007–2013. 2007. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 108: 1–21.
84 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 2003. Pohjois-Kar-jalan liitto. Julkaisu 75: 1–24.
85 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2007. Toimintakertomus vuodelta 2006 tilasto-osineen. 28 s.
86 Porvari, P. 2003. Sources and fate of mercury in aquatic ecosystems. Monographs of the Boreal Environment Research 23: 1–52.
87 Puhakka, R. 2007. Kansallispuistot murroksessa. Tutkimus luon-nonsuojelun ja matkailun tavoitteiden kohtaamisesta. Yhteis-kuntatieteellisiä julkaisuja / Joensuun yliopisto, yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta N:o 81: 1–305.
88 Punttila, P., Virkkala, R., Auvinen, A.-P., Toivonen, H., Kaipiai-nen, H., Söderman, G. ja Mannerkoski, I. 2005. Metsät. Julkai-sussa: Hildén, M., Auvinen, A.-P. ja Primmer, E. (toim.) 2005.
Suomen biodiversiteettiohjelman arviointi. Suomen ympäristö 770: 37–51.
Pohjois-Karjalan ympäristö – nykytila, uhat ja mahdollisuudet
89 Putkonen, L. 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö: valtakun-nallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Ympä-ristöministeriö ja Museovirasto. Museoviraston rakennushisto-rian osaston julkaisuja 16: 1–278.
90 Puustinen, J., Pouta, E., Neuvonen, M. ja Sievänen, T. 2007.
Kansallispuistojen kävijämäärää selittävät tekijät. Julkaisussa:
Tyrväinen, L. ja Tuulentie, S. (toim.) 2007. Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja/Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 52: 161–173. Luettavissa:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052.htm 91 Pyykkönen, S., Grönroos, J., Rankinen, K., Laitinen, P., Karhu,
E. ja Granlund, K. 2004. Ympäristötuen mukaiset viljelytoi-menpiteet ja niiden vaikutukset vesistökuormitukseen vuosina 2000–2002. Suomen ympäristö 711: 1–119.
92 Raupach, M. R., Marland, Ciais, P., Le Quere, C., Canadell, J. P., Klepper, G. ja Field, C. B. 2007. Global and regional drivers of accelerating CO2 emissions. PNAS 104: 10 288–10 293.
93 Reinikainen, A., Mäkipää, R., Vanha-Majamaa, I. ja Hotanen J.-P.
2000. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. 384 s. Tammi. Hel-sinki.
94 Riistasaalis 2005. SVT, Maa-, metsä- ja kalatalous 2006. 26 s.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
95 Rikala, R. (toim.) 2004. Puiden kasvuhäiriöt viljavilla kivennäis-mailla. ”Kaskialueen kuusikoiden kasvuhäiriöt” -hankkeen lop-puraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 934: 1–68.
96 Ruoho-Airola, T. 2006. Ilmasta tuleva kuormitus Hietajärvellä ja sen muutokset. Julkaisussa: Niinioja R ja Rämö A. (toim.) 2006.
Hietajärven alue ympäristön seurannan helmi Pohjois-Karjalas-sa. Suomen ympäristö 59: 16–18.
97 Ryttäri, T. 2005. Haitalliset vieraslajit. Julkaisussa: Hildén, M., Auvinen, A.-P. ja Primmer, E. (toim.) 2005. Suomen biodiversi-teettiohjelman arviointi. Suomen ympäristö 770: 97–99.
98 Schlesinger, W.H. 1997. Biogeochemistry: an analysis of global change. 588 s. Academic Press San Diego
99 Sievänen, T., Pouta, E. ja Neuvonen, M. 2002. Luonnon virkis-tyskäyttö maakunnittain. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonanto-ja 885: 1–32.
100 Sievänen, T., Tervo, K., Neuvonen, M., Pouta, E., Saarinen, J. ja Peltonen, A. 2005. Nature-based tourism, outdoor recreation adaptation to climate change. FINADAPT Working Paper 11, Finnish Environment Institute Mimeographs 341: 1–46.
101 Siitonen, J., Kaila, L., Kuusinen, M., Martikainen, P., Penttilä, R., Punttila, P. ja Rauh, J. 2001. Vanhojen talousmetsien ja luonnon-metsien rakenteen ja lajiston erot Etelä-Suomessa. Julkaisussa:
Monimuotoinen metsä: Metsäluonnon monimuotoisuuden tut-kimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedon-antoja 812: 25–53.
102 Simola, H., Grönlund, E. ja Rönkkö, J. 1985. Sediment distri-bution and stratigraphy of recent sediment in the basin of Py-häselkä. Julkaisussa: Viljanen M. (toim.)1985. Saimaaseminaari 1985: Saimaan nykytila. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 71: 137–145.
103 Solomon, S., Qin, D., Manning, M., Chen, Z., Marquis, M., Averyt, K.B., Tignor, M. ja Miller, H. L. (toim.) 2007. Climate change 2007: The Physical Science basis. Contribution of Working Group I to Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. IPCC. 996 s. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, Ny, USA.
104 Sorvari, V.-M. 2005. Hiljaiset alueet Pohjois-Karjalassa. Esiselvi-tys. Moniste. 17 s. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus.
105 Starr, M. 2006. Maaperä ja maavesi. Julkaisussa: Niinioja R ja Rämö A. (toim.) Hietajärven alue ympäristön seurannan helmi Pohjois-Karjalassa. Suomen ympäristö 59:19–24
106 Suomen tilastolliset vuosikirjat vuosilta 1998, 2000, 2001, 2005 ja 2006. Tilastokeskus.
107 Suomen ympäristökeskus 2007. Tyypittelyohje 15.1.2007. 49 s.
108 Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-tos 2007. Ekologisen luokittelun ohjeet 4.5.2007 ja 20.11.2007.
109 Suomen ympäristökeskus. 2005. Pintavesien laatu 2000–2003.
Esite. Helsinki.
110 Suoranta, O. 2005. Kulttuuriympäristöselvitys. Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä. Joensuun seudun yleiskaava 2020.
111 Tahvanainen, L. 2004. Metsien monikäyttö ja maisemanhoito.
Julkaisussa: Metsähake ja metsätalous. Harstela P. (toim.) 2004.
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 913: 68–74.
112 Tarvainen, A., Verta, O.-M., Marttunen, M., Nykänen, J., Kor-honen, T., Pönkkä H. ja Höytämö, J. 2006. Koitereen sään-nöstelyn vaikutukset ja kehittämismahdollisuudet. Yhteenveto ja suositukset. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 37: 1–112.
113 Tervo, K. ja Saarinen, J. 2006. Ilmastonmuutos ja matkailu.
Katsaus ilmaston ja matkailun suhteeseen. Matkailututkimus 2(1/2006): 57–70.
114 Tikkanen, O.-P., Matero, J. ja Kouki, J. 2007. Yhdistetyn lajis-tosuojelun, metsätalouden ja virkistyskäytön tulevaisuus: ana-lyysi tuloksista ja menetelmän rajoitteista. Teoksessa: Kouki J. ja Tikkanen O.-P. (toim.) 2007. Uhanalaisten lahopuulajien elinympäristöjen turvaaminen suojelualueilla ja talousmetsissä.
Kustannustehokkuus ja ekologiset, ekonomiset sekä sosiaa-liset vaikutukset Kitsin seudulla Lieksassa. Suomen ympäristö 24/2007: 62–66.
115 Tilastokeskus 2007. Greenhouse gas emissions in Finland 1990–2005, National Inventory Report to the UNFCCC. 292 s.
116 Toivonen, H., Auvinen, A.-P., Kaipiainen, H. ja Söderman, G.
2005. Rannat. Julkaisussa: Hildén, M., Auvinen, A.-P. ja Prim-mer, E. (toim.) 2005. Suomen biodiversiteettiohjelman arvioin-ti. Suomen ympäristö 770: 77–80.
117 Toivonen, H., Auvinen, A.-P., Kaipiainen, H. ja Söderman, G.
2005. Sisävedet. Julkaisussa: Hildén, M., Auvinen, A.-P. ja Prim-mer, E. (toim.) 2005. Suomen biodiversiteettiohjelman arvioin-ti. Suomen ympäristö 770: 66–70.
118 Toivonen, H., Kaipiainen, H., Söderman, G., Mannerkoski, I., Kemppainen, E., Mikkola-Roos, M., Mäkelä, K., Ryttäri, T. ja Syrjänen, K. 2005. Lajien uhanalaisuuden ja kantojen kehitys eri elinympäristöissä. Julkaisussa: Hildén, M., Auvinen, A.-P. ja Primmer, E. (toim.) 2005. Suomen biodiversiteettiohjelman ar-viointi. Suomen ympäristö 770: 93–97.
119 Tolvanen, A., Kangas, K., Törn, A. ja Siikamäki, P. 2007. Hevos-vaellusreitit ja laskettelurinteet vieraslajien leviämisreitteinä.
Teoksessa: Tyrväinen, L. ja Tuulentie, S. (toim.) 2007. Luonto-matkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 52: 174–182.
Luettavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/
mwp052.htm
120 Tolvanen, A., Rämet, J., Siikamäki, P., Törn, A. ja Orell, M.
2004. Research on ecological and social sustainability of nature tourism in northern Finland. Julkaisussa: Sievänen, T., Erkkonen, J., Jokimäki, J., Saarinen, J., Tuulentie, S. ja Virtanen, E. (toim.) 2004. Policies, methods and tools for visitor management – proceedings of the second international conference on monitoring and management of visitor flows in recreational and protected areas, June 16–20, 2004, Rovaniemi, Finland. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 2: 264–270. Luettavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/
workingpapers/2004/mwp002.htm
121 Turtiainen, M., Salo, K. ja Saastamoinen, O. 2005. Satomalleilla lasketut Suomen kangasmetsien alueelliset ja valtakunnalliset mustikka- ja puolukkasadot. Joensuun yliopisto, Metsätieteel-linen tiedekunta. Tiedonantoja 167: 1–44.
122 Turunen, T. ja Alm, J. 1988. Hauen elohopeapitoisuus Pohjois-Karjalan vesistöissä vuonna 1987. Joensuun yliopisto Pohjois-Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 86: 1–43.
123 Ukonmaanaho, L. 2006. Puuston vaikutus laskeumaan Hieta-järven alueella. Julkaisussa: Niinioja R ja Rämö A. (toim.) 2006.
Hietajärven alue ympäristön seurannan helmi Pohjois-Karjalas-sa Suomen ympäristö 59: 25–32.
124 Uotila, E. ja Viitala, E-J. 2000. Tietiheys metsätalouden maalla.
Metsätieteen aikakauskirja 1/2000: 1 933.
125 Van Wijk, M.T., Williams, M., Laundre, J.A. ja Shaver, G.R. 2003.
Interannual variability of plant phenology in tussock tundra:
Modelling interactions of plant productivity, plant phenology,
Modelling interactions of plant productivity, plant phenology,