YLEISET MÄÄRÄYKSET Brutto- ja nettobudjetointi Valtion talousarviossa noudatetaan
pääsään-tönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on ta-lousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu poikkeus pääsäännöstä.
Talousarviossa voidaan nettobudjetoida 1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saata-vat emissiovoitot ja pääomavoitot ja valtionlai-nojen pääomaa suojaavista johdannaisista ker-tyvät tulot sekä valtionvelan kuoletukset, val-tionlainoihin liittyvät pääomatappiot ja emissiotappiot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot;
2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja val-tionlainojen koronmaksua suojaavista johdan-naisista kertyvät tulot sekä valtionlainoista ai-heutuvat korkomenot ja valtionlainojen koron-maksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot;
3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot;
4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion os-tajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvel-voitteet;
5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus valtiolle;
6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujär-jestelmän määräytymisperusteiden mukaan tu-leva määrä;
7) yliopiston toiminnasta saatavat tulot ja toimialaltaan ja toiminnaltaan yliopistolain (645/1997) 4 §:ssä yliopistojen tehtäväksi sää-dettyä yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä yliopistojen tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta vä-littömästi edistävien tai yliopiston koulutus- ja tutkimuspalveluiden kansainvälisessä kaupal-lisessa hyödyntämisessä tarvittavien, yliopis-ton yksin tai merkittävällä osuudella yhdessä
muiden kanssa perustamien osakeyhtiöiden (yliopistoyhtiö) osakkeiden hallinnoinnista ja myynnistä saatavat tulot sekä yliopiston toi-minnasta aiheutuvat menot ja yliopistoyhtiöi-den perustamisesta, osakkeiyliopistoyhtiöi-den merkitsemi-sestä ja muista omistusjärjestelyistä aiheutuvat menot sen mukaan kuin siitä talousarvion asi-anomaisella momentilla erikseen määrätään.
Toimintamenomomentin vakiosisällön ku-vauksessa mainitut virastolle työnantajana maksetut tulot, vakuutus- ja vahingonkorvauk-set, työpaikkaruokaloiden käytöstä saadut kor-vaukset sekä viraston toimitilojen satunnaises-ta luovutsatunnaises-tamisessatunnaises-ta ulkopuolisille yksittäisiä ti-laisuuksia varten saadut tulot voidaan viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvinä tuloina net-tobudjetoida vähentämällä ne asianomaiselta toimintamenomomentilta, vaikka sille ei olisi momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa. Toimintamenomäärärahan kanssa saa lisäksi nettouttaa myyntituotot sel-laisesta irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan toimintamenomäärära-hasta. Kiinteän omaisuuden, finanssisijoitus-ten (esim. osakkeet ym. arvopaperit) ja erillis-momenteilta rahoitettavan irtaimen käyttö-omaisuuden myyntituottoja ei saa kuitenkaan nettouttaa toimintamenomäärärahan kanssa.
Jos viraston tai laitoksen toimintamenomo-mentille on momentin perusteluissa merkitty myönnetyn nettomäärärahaa, tai jos viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvien tulojen ja siitä aiheutuvien menojen erotus on otettu net-tomääräisenä tuloarviona tulomomentille, kuuluvat nettobudjetoinnin piiriin kaikki viras-ton tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat, toimintamenomomentin va-kiosisällön kuvauksen ja momentin perustelui-den päätösosan mukaiset menot. Nettobudje-toitavia tuloja ja menoja ovat tällöin muun mu-assa:
1) maksullista toimintaa harjoittavan viras-ton toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot;
2) viraston tai laitoksen vastuulla toteutetta-vasta tutkimus- tms. yhteishankkeesta tai yh-teisestä toiminnasta tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta tai toi-minnasta aiheutuvat menot;
3) viraston tai laitoksen toimintaan liittyvät EU:lta saatavat tulot ja näihin tuloihin liittyvät menot;
4) viraston tai laitoksen lahjoituksena ja tes-tamentilla saamat varat sekä sponsoreilta saa-tavat tulot silloin, kun virastolla tai laitoksella on oikeus ottaa ne vastaan eikä kysymys ole vi-raston tai laitoksen tavanomaiseen toimintaan ja talouteen nähden epätavallisen suurista mää-ristä; ja
5) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai lai-toksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheu-tuvat menot.
Jos viraston tai laitoksen toiminnasta kerty-vistä tuloista vain osa on budjetoitu toiminta-menomomentille, jolle on momentin peruste-luiden päätösosassa merkitty myönnetyn net-tomäärärahaa, on asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa lisäksi yksilöity, mitkä tulot momentille on nettoutettu tai mitä tuloja ei ole momentille nettoutettu. Vastaa-vasti, jos nettobudjetoitaessa arvioitujen tulo-jen suuremman määrän johdosta nettotuloar-viona talousarvioon otettava tulomomentti
si-sältää vain osan viraston tai laitoksen toiminnasta aiheutuvista menoista, on asian-omaisen tulomomentin perusteluiden pää-tösosassa yksilöity, mitkä menot momentille on nettoutettu taikka mitä menoja ei sille ole nettoutettu.
Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, ve-ronluonteiset maksut tai sakkomaksut. Netto-budjetoinnin kohteena eivät voi olla siirtome-not tai niiden palautukset lukuun ottamatta lain nojalla maksettavaa maksuvalmiussuoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kun-nan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjes-telmän määräytymisperusteiden mukaan tule-vaa määrää. Nettobudjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla sijoitusmenot tai omaisuu-den myyntitulot lukuun ottamatta osakkeiomaisuu-den myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimin-taan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankin-taa tai irtaimen omaisuuden myyntiä taikka yli-opistoyhtiöiden osakkeiden hankintaa ja myyntiä.
Nettobudjetoidun toimintamenomomentin menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosi-sällön mukaiset menot.
Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin ilman, että siitä on mainintaa luku- tai mo-menttiperusteluissa.
Menomomentteja koskevat yleiset määräykset Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi
tehtävän tai menojen laadun mukaan.
Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen toimin-tamenomäärärahat sekä eräät kulutusmenoihin luettavat projektiluonteiset määrärahat. Tehtä-vän mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyt-tää kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmu-kaisesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarvi-osta muuta johdu.
Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat mo-menttien numerotunnukset):
1) kulutusmenot (01—29): menot, joiden vä-littömänä vastikkeena valtio saa varainhoito-vuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten työpanosta, tavaroita ja palveluksia,
2) siirtomenot (30—69): menot, joista valtio ei saa välitöntä vastiketta,
3) sijoitusmenot (70—89): menot, joiden vä-littömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikut-teisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana varainhoitovuonna, ja
4) muut menot (90—99): edellä mainittuihin pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten val-tionvelan hoitomenot.
Momentin määrärahaa saa käyttää ainoas-taan momentin numerotunnuksen osoittaman menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoi-hin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siir-tomenoihin eikä siirsiir-tomenoihin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin perusteluissa ole määrätty toisin.
Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintameno-momentin määrärahaa), vaikka kyseisen ylei-semmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos momentin perusteluissa on asiaa koskeva mai-ninta.
Määrärahat henkilöstön palkkaamiseen on budjetoitu pääsääntöisesti toiminta- ja palkka-usmenomomenteille (01—14). Muun momen-tin määrärahaa saadaan käyttää henkilöstön palkkaamiseen virastoihin ja laitoksiin vain, jos palkkauksesta ja momentin määrärahalla palkattavien henkilöiden enimmäismäärästä il-maistuna henkilötyövuosina on maininta mo-mentin perustelujen päätösosassa. Virkaan ni-mitettyjen virkamiesten palkkauksiin ei saa käyttää muita kuin toiminta- ja palkkausmeno-momentteja. Milloin määrärahaa saa käyttää palkkoihin tai palkkioihin, sitä käytetään myös näihin liittyviin sosiaaliturva- ja eläkemaksui-hin ja muieläkemaksui-hin henkilösivumenoieläkemaksui-hin.
Menojen ja tulojen kohdentaminen va-rainhoitovuoteen kuuluviksi
Määrärahaa saa käyttää vain momentille so-vellettavan kohdentamisperusteen mukaan va-rainhoitovuoteen kohdentuviin menoihin.
Jos asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa ei ole toisin mainittu, on määrära-hat ja tuloarviot kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi valtion talous-arviosta annetun asetuksen 5 a ja 5 b §:ssä sää-detyillä perusteilla.
Vakiosisältöiset menomomentit
Toimintamenomomenteille ja momenteille 29, 70, 74—75, 76 ja 77—79 on määritelty sel-laisia vakiosisältöisiä käyttötarkoituksia, joi-hin ao. momenteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää ilman, että siitä on maininta ao.
momentin perusteluissa. Toimintamenomo-mentin vakiosisältöä sovelletaan myös silloin, kun toimintamenot on nettobudjetoinnin joh-dosta budjetoitu tulopuolelle osaksi nettotulo-arviota.
Määrärahoja käytettäessä momenttien perus-telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden en-sisijaisessa asemassa. Siten momentin peruste-luissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sul-kemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla.
Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoitusten täydentäminen ilmaistaan em. momenteilla
”myös”-sanalla esim. seuraavasti: ”Määrära-haa saa käyttää myös kunniakonsulien menoi-hin.”
Toimintamenomäärärahat
Viraston toiminnasta aiheutuvat menot bud-jetoidaan yhtenä määrärahana menomomen-teille 01—14. Toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston tai laitoksen laissa tai asetuk-sessa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutu-viin palkkausmenoihin ja muihin kulutusme-noihin, koneiden ja kaluston sekä muun aineel-lisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankintamenoihin sekä muihin viraston toi-minnasta välittömästi aiheutuneisiin menoihin, kuten leasingkorkoihin ym. korkomenoihin ja vahingonkorvauksiin.
Virastot ja laitokset voivat ilman niille ta-lousarvion yhteydessä erikseen myönnettyä valtuutta tehdä lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi välttämättä tarvittavia, ehdoil-taan ja laajuudelehdoil-taan viraston tai laitoksen talo-uteen ja toimintaan nähden tavanomaisia sopi-muksia ja sitousopi-muksia, joista voi aiheutua me-noja myös tulevina varainhoitovuosina.
Tällaiset sopimukset ja sitoumukset voivat
koskea kulutusmenon luonteisia eriä, esimer-kiksi vuokria ja tarvehankintoja.
Toimintamenomäärärahaa saa käyttää myös vähäisten, viraston tai laitoksen tavanomaiseen jatkuvaan toimintaan liittyvien ennakkomak-sujen maksamiseen.
Erillisinä menojen laadun mukaisina määrä-rahoina on budjetoitu siirtomenot, talonraken-nus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja osakkeiden ja osuuksien hankinta- ja lainan-anto- ym. finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit.
Näihin ei siten saa käyttää toimintamenomää-rärahaa, ellei määrärahan perusteluissa ole toi-sin määrätty.
Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta mää-rärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksy-mien ja osarahoittahyväksy-mien hankkeiden rahoitta-miseen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin osallis-tumisen edellyttämään rahoitukseen.
Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan virastolle työnantajana maksetut, mutta työnte-kijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukai-set sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttö-myyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiys-loman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korva-ukset työterveydenhuollon kustannuksiin. Li-säksi toimintamenomomentille nettobudjetoi-daan viraston saamat kohdassa ”Brutto- ja net-tobudjetointi” tarkoitetut irtaimen käyttöomaisuuden myyntituotot, korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä ja viraston saa-mat vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä vi-raston saamat tulot sen toimitilojen satunnai-sesta luovuttamisatunnai-sesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten.
Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, mikäli viraston tai laitoksen maksullista toi-mintaa ei ole budjetoitu omaksi momentik-seen.
Menojen laadun mukaiset momentit Kulutusmenot (01—29)
Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittö-mänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuon-na käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusme-noihin luetaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosi-aaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pi-toajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot sekä muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toimintaan liit-tyvät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto-tai sijoitusmenoihin.
Kulutusmenoihin luetaan myös EU-ohjelmi-en vaatima tekninEU-ohjelmi-en apu.
Valtion henkilöstön palkkauksiin saa käyttää kulutusmenomomentteja seuraavasti:
a) toiminta- ja palkkausmenomomentteja (numerotunnus 01—14) ja
b) muita kulutusmenomomentteja työsopi-mussuhteisen henkilöstön ja valtion virka-mieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tar-koitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen ni-mitettyjen virkamiesten palkkauksiin, jos momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai pää-tösosassa on niin määrätty sekä
c) valtion virkamieslain mukaan valtioneu-voston käytettäväksi asetetun virkamiehen palkkaukseen kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön toimintamenomomenttia.
Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauk-sia ei saa maksaa muilta kuin toiminta- ja palk-kausmenomomenteilta.
15—17. Eläkkeet
Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinai-set eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräivakinai-set eläk-keet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustukset.
18—19. Puolustusmateriaalin hankkiminen Momenteille on merkitty puolustusmateriaa-lin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi momentille voidaan vähennyksenä merkitä vi-raston saamat puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä sopimussakot, vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa.
29. Arvonlisäveromenot
Määrärahaa saa käyttää pääluokassa 21 eduskunta ja pääluokassa 22 tasavallan presi-dentti tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisäl-tyvien arvonlisäverojen maksamiseen sekä muissa pääluokissa valtioneuvoston ja minis-teriöiden hallinnonalojen muiden kuin erik-seen arvonlisäverovelvollisten virastojen ja laitosten tavaroiden ja palveluiden ostoihin si-sältyvien arvonlisäverojen maksamiseen.
Jos menoa, joka maksetaan viraston netto-budjetoidusta toimintamenomäärärahasta (mo-menttitunnus 01) ja hallinnonalan arvonlisäve-romenomäärärahasta (momenttitunnus 29), vastaan saadaan tuloa (kuten maksullinen toi-minta, EU- ja muu yhteisrahoitus), tulon ar-vonlisäveromenoa vastaava osuus nettobudje-toidaan hallinnonalan arvonlisäveromenomo-mentille (momenttitunnus 29). Valtion viraston tai laitoksen arvonlisäverollisten suo-ritteiden myynnistä arvonlisäverolain mukaan suoritettava vero tuloutetaan kuitenkin mo-mentille 11.04.01 Arvonlisävero.
Valtion kulutus- ja investointimenot (mo-mentit 01—28 ja 70—79) on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovel-vollisille valtion virastoille ja laitoksille myön-netään määrärahat verottomin hinnoin.
Siirtomenot (30—69)
Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille jul-kisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalo-uksille ja yleishyödyllisille yhteisöille makset-tavat valtionavut ja valtion välityksellä tapah-tuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtapah-tuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin
valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista väli-töntä tai suoranaista aineellista vastiketta, ku-ten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta.
Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtä-vien toteuttamista. Siirtomenomomenteilta maksettavat kulutus- ja investointimenot bud-jetoidaan arvonlisäverollisina.
Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mu-kaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään eri momenteille kuin kulutuk-seen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa siirronsaajaryhmää, on esitetty jaottelu saaja-ryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitet-tuihin siirtoihin.
Momenteille 30—69 on budjetoitu korvauk-set liiketoimintaa harjoittaville yksiköille nii-den yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävis-tä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle.
Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva-raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri momenteille.
30—39. Valtionavut kunnille ja kuntayhty-mille ym.
Momenteille on merkitty kunnille ja kun-tayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavat valtionavut.
40—49. Valtionavut elinkeinoelämälle Momenteille on merkitty elinkeinoelämän edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksil-le ja yksityisilyrityksil-le elinkeinonharjoittajilyrityksil-le sekä yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym.
50—59. Valtionavut kotitalouksille ja yleis-hyödyllisille yhteisöille
Momenteille on merkitty siirrot kotitalouk-sille (yksityikotitalouk-sille kuluttajille) sekä valtionavut yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yh-distyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimer-kiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset
tutki-muslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää.
60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle
Momentille on merkitty siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot kansaneläkelaitokselle.
61—65. EU:n rakennerahasto-osuudet ja vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siir-rot kotimaahan
Momenteille on budjetoitu varainsiirrot Eu-roopan unionin komission kanssa hyväksyttä-vien EU:n rakennerahastojen tavoite- ja yhtei-söaloiteohjelmien mukaisten valtion omien ja muiden hankkeiden EU:n rahoituksen suoritta-miseen. EU:n osallistuminen ohjelmiin on merkitty momentille 61 ja vastaava valtion ra-hoitus momentille 62 ohjelmakauden 2000—
2006 osalta. Kalatalouden ohjaamisen rahoi-tusvälineen rahoitusosuus on poikkeuksellises-ti budjetoitu momenpoikkeuksellises-tille 62 (30.40.62). Ohjel-makauden 2007—2013 osalta EU:n osallistu-minen ohjelmiin on merkitty momentille 32.70.64 sekä vastaava valtion rahoitus mo-mentille 32.70.65.
Muille 63—65 momenteille on merkitty sel-laiset erittelemättömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa.
66—69. Siirrot ulkomaille
Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vas-tiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehi-tysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jä-senmaksut sekä muut sellaiset avustusluontei-set jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittävät edel-leen avustuksina kolmansille tahoille.
Sijoitusmenot (70—89)
Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolus-tusmateriaalin ja arvoltaan vähäisten tai talou-delliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot, talonra-kennusten sekä maa- ja vesirakenteiden raken-tamismenot, arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot sekä lainananto.
Reaalisijoitukset (70—79)
Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdal-la esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, kohdal-laitteiden ja kaluston hankintamenot on merkitty mo-menteille 70—73. Talonrakennukset on mer-kitty momenteille 74—75 ja muut rakennus-työt momenteille 77—79. Maa-alueiden, ra-kennusten ja kiinteistöjen ostomenot on merkitty momentille 76.
70—73. Kaluston hankinta
Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on budjetoitu toimintamenomomentille (01—
14), on tälle yleensä sisällytetty myös määrära-hat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan.
Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuk-sellinen hankintamenettely) voidaan momen-tilla erikseen määriteltävän kaluston hankinta-menot budjetoida momentille 70 (Kaluston hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää maini-tunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn hallinnonalan) toiminnan edellyttämien konei-den, laitteiden ja kaluston hankintamenoihin.
74—75. Talonrakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrära-hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukai-sista valtion uudisrakennustöistä ja rakennus-ten perusparannustöistä aiheutuviin tarpeelli-siin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin
ra-kentamismenoihin. Perusparannuksiksi katso-taan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleelli-sesti. Määrärahoja saa käyttää myös rakennus-ten turva- ja muista teknisistä järjestelmistä ai-heutuviin menoihin. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden ja pe-rusparannustöiden suunnittelusta ja siihen liit-tyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomo-mentille.
Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kus-tannusarviot vastaavat rakennuskustannusin-deksin pistelukua, joka ilmoitetaan kehyspää-töksen yhteydessä. Jos hankkeesta on tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopi-mukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvon-lisäveroa.
76. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt Momentille on merkitty maa-alueiden, ra-kennusten ja kiinteistöjen ostomenot.
77—79. Maa- ja vesirakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrära-hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukais-ten muista valtion rakennustöistä kuin talonra-kennuksista aiheutuviin muun kuin vakinaises-ti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin menoihin. Tällai-sia töitä voivat olla esim. yleisten teiden, rauta-teiden, satamien, kanavien ja siltojen rakenta-mis- ja peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväyli-en perkaamis-, uittoväylivesiväyli-en rakvesiväyli-entamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt. Momenttien mää-rärahoja saa käyttää myös mainitunlaisten ra-kennustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin
me-noihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erit-telemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomo-mentille.
Lainat ja muut finanssisijoitukset (80—89) 80—86. Valtion varoista myönnettävät lai-nat
Momenteille on merkitty valtion varoista myönnettävät lainat.
87—89. Muut finanssisijoitukset
Momenteille on merkitty osakkeiden ja arvo-papereiden ostomenot, sijoitukset valtio-nenemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssi-sijoitukset.
Muut menot (90—99)
Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat menot.
90—92. Valtionvelan korot
Momenteille on merkitty valtionvelan korot.
93—94. Valtionvelan nettokuoletukset ja ve-lanhallinta
Momenteille on merkitty valtionvelan netto-kuoletukset, pääomatappiot ja emissiotappiot nettoutettuina.
95—99. Muut ja erittelemättömät menot Momenteille on merkitty edellä luokittele-mattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen tarkoitetut menot.