ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen tärkein tavoi-te Suomen 2004 kehityspoliittisen ohjelman ja vuonna 2007 muodostavoi-tetun uuden hallituksen hal-litusohjelman mukaan on YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Suomi tukee yhteistyö-maita vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien 1—7 toimeenpanossa kohdistaen tukensa ja toi-mintansa yhteistyömaiden köyhyydenvähentämissuunnitelmissa asetettujen prioriteettien mukaisesti sektoreille ja kehitysohjelmille, joilla Suomen vahvuudet tuottavat lisäarvoa ja joilla Suomella on vahvaa osaamista. Tämä koskee myös EU:a ja monenkeskistä yhteistyötä. Lisäksi kohdennetaan vuosituhatjulistuksen 8. kehityspäämäärän mukaisesti tukea kehitykselle suotuisan toimintaympäristön vahvistamiseksi kumppanimaissa.
Vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien saavuttamista seurataan YK:ssa ja maakohtaisesti ke-rätyn seurantatiedon pohjalta:
Suuntaa-antavia arvioita MDG-tavoitteiden kehittymisestä Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa Suomen pitkäaikaiset
yhteistyömaat Etiopia Kenia Mosambik Nicaragua Nepal Sambia Tansania Vietnam MDG-tavoite 1
Äärimmäisen nälän ja köyhyyden
poistaminen c c b/c b b/c b/c c a
MDG-tavoite 2 Peruskoulutus-mahdollisuuksien
takaaminen kaikille b a c c c a a a
MDG-tavoite 3 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman
parantaminen d b/c c a/b1) c a a a
Arvio tavoitteen toteutumisesta: a) todennäköinen, b) mahdollinen, c) epätodennäköinen, d) ei seurantatietoa olemassa.
Hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen saavut-taa 0,51 prosentin minimitavoite vanhoille jäsenmaille vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2008 kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,44 prosenttiin BKTL:sta.
Suomen 2004 kehityspoliittisen ohjelman ja vuonna 2007 muodostetun hallituksen hallitusoh-jelman linjausten mukaisesti kehityspoliittista johdonmukaisuutta vahvistetaan eri politiikkasek-toreilla. Johdonmukaisuustavoitteen saavuttamista arvioidaan seuraamalla kansallisella tasolla ministeriön sisäisten sekä eri hallinnonalojen ja viranomaisten välisten politiikkajohdonmukai-suutta edistävien yhteistyömekanismien toimivuutta sekä sen perusteella, onko kehitysnäkökul-ma sisällytetty johdonmukaisesti hallituksen politiikkaohjelmiin ja Suomen linjauksiin.
Suomi painottaa kehityspolitiikassaan aiempaa voimakkaammin ympäristö- ja ilmastokysy-myksiä, kriisien ennaltaehkäisyä sekä rauhanprosessien tukemista. Kaikessa kehityspoliittisessa toiminnassa ja kehitysyhteistyössä pyritään edistämään luonnontaloudellisesti kestävää kehitys-tä.
Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä vähiten kehittyneiden maiden (LDC) osuudeksi vuonna 2008 arvioidaan noin 104 milj. euroa (49 %1)). Saharan eteläpuoleisten maiden osuuden arvioidaan olevan noin 123 milj. euroa (58 %1)). LDC-maat sekä Afrikka ovat painopisteenä myös monenkeskisessä ja EU-yhteistyössä. Tavoitteena on annettujen sitoumusten mukaisesti kohdentaa Afrikkaan 50 % osuus kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta.
Kehitysyhteistyössä painotetaan Pariisin julistuksen toimeenpanoa, työn tuloksellisuutta, työn-jakoa avunantajien kesken sekä vastaanottajien omistajuutta siten, että tuki kohdennetaan ene-nevästi kumppanimaiden omien kehityssuunnitelmien ja prioriteettien mukaisesti. Suomen kehi-MDG-tavoite 4
Lapsikuolleisuuden
vähentäminen c c b b/c a b a a
MDG-tavoite 5 Odottavien äitien terveydentilan
parantaminen c c b c c c b a
MDG-tavoite 6 Hiv/aidsin, malarian ja muiden tautien
vastainen taistelu d b b/c c b/c a/b c a
MDG-tavoite 7 Ympäristön kestävän kehityksen
varmistaminen b c c c b/c c/b b a
MDG-tavoite 8 Globaalin kumppanuuden
luominen kehitykselle d d b d d d d d
1) Poikien ja tyttöjen osuudet ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen aloittaneista.
1) Prosenttiluku on suhteutettu käyttösuunnitelmakohdan kehykseen ilman tsunamin, Pakistanin ja Irakin jälleenrakennuksen rahoitusta sekä ilman jakamattomia varoja.
tyspolitiikan toiminnallisten tulostavoitteiden saavuttamista arvioidaan OECD:n kehitysapuko-mitean tuottaman Pariisin julistuksen seurantaraportin pohjalta:
Kehityspoliittisia tavoitteita toimeenpannaan entistä tiiviimmin EU-, monenkeskisen ja kah-denvälisen yhteistyön avulla toisiaan täydentävänä johdonmukaisena kokonaisuutena. Monen-keskisen, EU- sekä maa- ja aluekohtaisen yhteistyön tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta ar-vioidaan MDG-tavoitteiden kehitystä ja Pariisin julistusta koskevan seurannan osana sekä käyt-täen kehityspäämäärien saavuttamisen seurantaa varten kehitettyjä maa-, järjestö-, ohjelma- tai teemakohtaisia tunnuslukuja.
Pariisin julistuksen seuranta 20081)
Indikaattorit Suomi
Muut avunantajat
Suomen tavoitetaso vuonna 2010 3 Kumppanimaiden prioriteettien mukaan
kohdistettu apu 87 % 88 % 93 %
4 Kumppanimaan kapasiteetin vahvistaminen
koordinoidun tuen kautta 53 % 48 % 50 %
5a Kumppanimaiden maakohtaisten PFM-järjestelmien (julkisten
finanssin-hallintojärjestelmien) käyttö 38 % 39 %
5b Kumppanimaiden omien
hankinta-järjestelmien käyttö 52 % 39 %
6 Rinnakkaisten hanketoimintojen
välttäminen 9 - 3
7 Apu on ennakoitavampaa 27 % 70 % 64 %
8 Apu on sitomatonta 98 % 75 % Enemmän kuin 98 %
9 Avunantajayhteisön yhteisten järjestelyjen
ja menettelyjen käyttö 39 % 43 % 66 %
10a Avunantajien yhteiset kenttämatkat 26 % - 40 %
10b Avunantajien yhteiset maa-arvioinnit 58 % - 66 %
1) Lähde: OECD/DAC: 2006 Survey on Monitoring the Paris Declaration. Overview of the Results. Pre-Publication Copy (2007). Vuonna 2005 Pariisin julistuksen hyväksymisen yhteydessä sovittiin samalla julistukseen sisältyneiden 12 tavoitteen seurantajärjestelmästä. Vuonna 2006 toteutettu ensimmäinen seurantaharjoitus tehtiin vuoden 2005 toiminnan ja tietojen perusteella. Tavoitteena oli, että harjoituksesta saatavia tuloksia voitaisiin pitää kunkin indikaatorin lähtöarvona.
Seurantaan osallistui 34 vapaaehtoista kumppanimaata. Rahamäärällisesti seuranta kattaa n. 37 % vuoden 2005 koko maailman virallisesta kehitysavusta (ODA).
Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Määrärahat yhteensä 421,2 452,0 479,2 506,8 545,6 600,1 670,8 746,1
Maksatukset 402,4 434,4 490,4 494,3 547,3 721,81) 658,62)
%-osuus BKTL:sta 0,31 0,31 0,34 0,34 0,36 0,46 0,39
1) Vuonna 2005 Irakille myönnetty velkahelpotus oli 120 milj. euroa. Velkahelpotukset kirjattiin laskennalliseksi julkiseksi kehitysyhteistyöksi eikä niillä ollut vaikutusta määrärahaan.
2) Ennakkotieto
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtuus
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön ra-hasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määrää-millään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja ta-kaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tap-pioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyk-siä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainas-ta mahdollisesti aiheutuvan kurssilainas-tappion. Si-toumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääoma-määrä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
2008 talousarvio —
2007 talousarvio —
2006 tilinpäätös —
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomää-räraha 3 v)
Momentille myönnetään 667 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyt-tötarkoituksista aiheutuvien menojen maksa-miseen,
2) aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin,
3) kehitysyhteistyöhallinnon menojen mak-samiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin hallitusten-välisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan yhteisöön tehtävistä kehitysyhteis-työhallinnon virkamatkoista, toimistoautoma-tiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhank-keisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden mak-samisesta, lisäksi
4) humanitaariseen apuun tarkoitettuja mää-rärahoja saa käyttää muiden kuin kehitysmai-den avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kysei-sen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mi-käli valtioneuvosto niin päättää.
Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitys-yhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tar-koitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastol-le tai laitokselvirastol-le aiheutuvat kustannukset. Mo-mentilta voidaan myöntää valtionavustusta sekä maksaa valtuuksien käytöstä aiheutuviin menoihin liittyviä ennakkomaksuja enintään 1 000 000 euroa.
Valtion kehitysyhteistyömenot v. 2008 pääluokittain milj. €
Luvussa 24.30 667,850
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muissa luvuissa 50,846
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 0,200
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 92,500
Opetusministeriön hallinnonalalla 1,300
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1,200
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 0,200
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla 1,000
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1,200
Työministeriön hallinnonalalla 12,000
Ympäristöministeriön hallinnonalalla 2,100
Yhteensä 830,396
Valtuus
Vuoden 2008 aikana saa tehdä uusia kehitys-yhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 644 385 000 euron ja korkotukiluottoja myöntää enintään
84 000 000 euron arvosta. Korkotuen osuus on 28 000 000 euroa.
S e l v i t y s o s a :
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 180 269 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopi-musvaltuuksia vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä 150 400 000 euroa.
Tuki kohdennetaan YK-järjestöille ja kan-sainvälisille kehitysrahoituslaitoksille yleisa-vustuksina ja maksuosuuksina, temaattisena tukena sekä kumppanuushankkeisiin.
Käyttösuunnitelma €
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 180 269 000 2. Maa- ja aluekohtainen
kehitys-yhteistyö 240 770 000
3. Euroopan kehitysrahasto 54 000 000 4. Maittain kohdentamaton
kehitys-yhteistyö 28 361 000
5. Humanitaarinen apu 63 200 000 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja
tukitoiminnot sekä
kehitys-poliittinen tiedotus 8 250 000 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja
sisäinen tarkastus 1 000 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitys-yhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja
kehitysyhteistyötiedotukselle 81 000 000
9. Korkotuki 11 000 000
Yhteensä 667 850 000
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien
jakautuminen €
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 150 400 000 2. Maa- ja aluekohtainen
kehitys-yhteistyö 336 185 000
3. Euroopan kehitysrahasto
-4. Maittain kohdentamaton
kehitys-yhteistyö 16 600 000
5. Humanitaarinen apu
-6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä
kehitys-poliittinen tiedotus 4 100 000 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja
sisäinen tarkastus
-8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitys-yhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja
kehitysyhteistyötiedotukselle 109 100 000
9. Korkotuki 28 000 000
Yhteensä 644 385 000
Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä aiheutuvat menot (milj. euroa)
2008 2009 2010 2011
Myöhemmille vuosille yhteensä Ennen vuotta 2007 myönnetyt valtuudet1) 407,3 329,9 220,6 476,1 2,8
Vuonna 2007 myönnetyt valtuudet 94,1 135,4 136,9 81,3 208,7
Vuonna 2008 myönnetyt valtuudet - 124,2 196,3 224,6 99,2
Yhteensä 501,4 589,5 553,8 782,0 310,7
1) Luvussa mukana v. 2000 ja 2006 lisätalousarvion EKR-valtuus sekä vuoden 2004 lisätalousarvion maa- ja aluekohtainen valtuus. Lisäksi luvussa mukana v. 2005 lisätalousarvion maa- ja aluekohtainen valtuus (tsunami).
Monenkeskisen kehitysyhteistyön
jakosuunnitelma euroa, arvio
YK-järjestöt 80 132 356
YK:n kehitysohjelma (UNDP) 16 000 000 YK:n lastenrahasto (UNICEF) 14 400 000 YK:n väestörahasto (UNFPA) 16 000 000 Muut 33 732 356 Kehitysrahoituslaitokset 90 136 644 Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 26 910 000 Maailmanpankin
kumppanuus-ohjelmat 3 600 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 240 770 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopi-musvaltuuksia vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä 336 185 000 euroa.
Velkahelpotusohjelmat 9 000 000
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 35 135 687 Muut 15 490 957
Jakamaton1) 10 000 000
Yhteensä 180 269 000
1) Käyttösuunnitelmakohdalle on varattu jakamattomia varoja käytettäväksi uusien ja käynnissä olevien hank-keiden ennakoimattomiin menoihin ja kohdennettaviksi uuden kehityspoliittisen ohjelman valmistuttua.
Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien
jakosuunnitelma euroa, arvio
YK-järjestöt 93 000 000
YK:n kehitysohjelma (UNDP) 20 000 000
YK:n lastenrahasto (UNICEF)
-YK:n väestörahasto (UNFPA) 55 000 000 Muut 18 000 000 Kehitysrahoituslaitokset 57 400 000 Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) -Maailmanpankin
kumppanuus-ohjelmat 1 900 000
Velkahelpotusohjelmat 31 000 000 Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 23 000 000 Muut 1 500 000
Yhteensä 150 400 000
Maa- ja aluekohtaisen
kehitys-yhteistyön jakosuunnitelma euroa, arvio Afrikka ja Lähi-itä 131 700 890 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 90 950 800 Etiopia 12 500 000
Kenia 10 000 000
Mosambik 22 500 000
Sambia 14 700 000
Tansania 31 250 800
Siirtymävaiheen ja määräaikaisen
yhteistyön maat 9 600 000
Etelä-Afrikka 9 600 000
Muut maat 9 035 090
Alueellinen yhteistyö 22 115 000
Aasia ja latinalainen Amerikka 74 100 000 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 38 165 000
Nepal 7 800 000
Nicaragua 12 500 000
Vietnam 17 865 000
Siirtymävaiheen ja määräaikaisen
yhteistyön maat 16 000 000
Muut maat 4 013 000
Alueellinen yhteistyö 15 922 000
Muut maat 13 970 000
Siirtymävaiheen ja määräaikaisen
yhteistyön maat 7 540 000
Länsi-Balkan 7 540 000
Alueellinen yhteistyö 6 430 000
Jakamaton1) 20 999 110
Yhteensä 240 770 000
1) Käyttösuunnitelmakohdalle on varattu jakamattomia varoja käytettäviksi uusien ja käynnissä olevien hank-keiden ennakoimattomiin menoihin ja kohdennetta-viksi uuden kehityspoliittisen ohjelman valmistuttua.
Maa- ja aluekohtaisen kehitys-yhteistyön myöntö- ja
sopimus-valtuuksien jakosuunnitelma euroa, arvio Afrikka ja Lähi-itä 244 410 000 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 187 850 000 Etiopia 15 750 000
Kenia 26 900 000
Mosambik 56 400 000
Sambia 30 300 000
Tansania 58 500 000
Siirtymävaiheen ja määräaikaisen
yhteistyön maat
-Etelä-Afrikka
-Muut maat 10 000 000
Alueellinen yhteistyö 46 560 000 Aasia ja Latinalainen Amerikka 78 775 000 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 36 000 000
Nepal 7 500 000
Nicaragua 15 000 000
Vietnam 13 500 000
Siirtymävaiheen ja määräaikaisen
yhteistyön maat 9 500 000
Muut maat 9 000 000
Alueellinen yhteistyö 24 275 000
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön läh-tökohtana ovat yhteistyökumppanien kansalli-set kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentä-misstrategiat. Tavoitteena on, että muiden avunantajien kanssa yhteistyössä toteutettavat sektorilähtöiset ohjelmakokonaisuudet sekä hanke-, institutionaalinen ja paikallinen yhteis-työ nivotaan tiiviiksi osaksi yhteisyhteis-työmaiden omia kehittämissuunnitelmia. Edellisten lisäk-si käytetään budjettitukea lähinnä pitkäaikai-sissa yhteistyömaissa, mikäli maiden kansal-listen kehityssuunnitelmien toimeenpano ja yhteiskuntakehitys etenevät tyydyttävästi.
3. Euroopan kehitysrahasto
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 54 000 000 euroa.
Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eu-rooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjaus-ten mukaisesti. Cotonoun sopimukseen perus-tuva kehitys- ja muu yhteistyö rahoitetaan Eu-roopan Kehitysrahastosta (European Develop-ment Fund, EKR).
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 28 361 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopi-musvaltuuksia vuoden 2007 jälkeisille vuosille yhteensä 16 600 000 euroa.
Tuki kohdennetaan kehitykselle suotuisaa toimintaympäristöä, laajaa turvallisuutta, oi-keusperustaista kehitystä, demokratiaa, ihmis-oikeuksien vahvistamista sekä konfliktien eh-käisyä ja hallintaa tukevien ohjelmien ja järjes-töjen rahoittamiseen sekä temaattiseen yhteistyöhön. Hallitusohjelman mukaisesti painotetaan erityisesti ympäristö- ja ilmasto-kysymyksiä ja luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä tukevia ohjelmia. Käyttösuunnitel-makohtaan sisällytettyjä
liikekumppanuusoh-jelman määrärahoja saa käyttää myös taloudel-lista, teollista ja teknologista yhteistyötä kehi-tysmaiden kanssa koskevista päätöksistä aiheutuviin menoihin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan.
5. Humanitaarinen apu
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 63 200 000 euroa.
Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastro-fien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaa-nisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaa-risen avun tavoitteena on ihmishenkien pelas-taminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaik-kein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kan-sainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvä-listen humanitaaristen järjestöjen yleisavus-tukset, kuten YK:n pakolaisjärjestön (UN-HCR), palestiinalaisia pakolaisia avustavan UNRWA:n ja Punaisen Ristin Kansainvälinen Komitean (ICRC) yleisavustukset.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seura-taan humanitaarista apua antavien avustusjär-jestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tun-nuslukujen avulla. Humanitaarisen avun tason kehittymistä seurataan.
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoi-minnot sekä kehityspoliittinen tiedotus
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 8 250 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopi-muksentekovaltuuksia vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä 4 100 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttö-tarkoituksiin:
— kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutki-mustoiminta,
— kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus-ja valmennustoiminta,
— kehityspoliittinen viestintä ja tiedotustoi-minta,
— vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapu-komitean alaiseen työhön sekä
— kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittäminen.
Muut maat 13 000 000
Siirtymävaiheen ja määräaikaisen
yhteistyön maat 13 000 000
Länsi-Balkan 13 000 000
Alueellinen yhteistyö
-Yhteensä 336 185 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 1 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapo-jen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoi-tuksenmukaisuuden vahvistamiseksi.
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-työlle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 81 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopi-musvaltuuksia vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä 109 100 000 euroa.
Tuesta puolet kohdennetaan kymmenen kumppanijärjestön kautta. Tuki kehitysyhteis-työtiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjes-töjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja ke-hityskasvatukseen.
Kumppanijärjestöjen toiminnan tulokselli-suutta seurataan järjestöjen kehittämien vai-kuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tun-nuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seu-ranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjes-töjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadun-varmistuskäytäntöihin.
9. Korkotuki
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 11 000 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uu-sia korkotukiluottoja saa vuonna 2008 myön-tää eninmyön-tään 84 000 000 euroa.
Korkotuen osuuden arvioidaan olevan yh-teensä 28 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitys-maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan ns. konsensussopimuksen mukaises-ti. Kehitysmaihin myönnettävistä
korkotuki-luotoista on säädetty Suomen laissa (1114/
2000).
Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arvi-ointiin, hankkeisiin liittyvään tekniseen apuun ja erityisissä tapauksissa luottoon liittyvän ta-kuumaksun tukemiseen.
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen-nyksenä huomioon 2 400 000 euroa kehitysyh-teistyön operatiivisten määrärahojen kasvun vaikutuksena kehitysyhteistyöhallinnon me-noihin.
2008 talousarvio 667 850 000
2007 talousarvio 582 468 000
2006 tilinpäätös 518 377 000
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teolli-sen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkisemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on siirtoa momentilta 24.30.66.
2008 talousarvio 15 000 000
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen, siirto momentille 24.01.01 -2 400 Finnfundin osakepääoman korottaminen,
siirto momentille 24.30.88 -15 000
Tasokorotus 6 250
Muut muutokset 96 532
Yhteensä 85 382