Valtion resurssihallinto

Valtion resurssihallinnon keskeiset tehtävät ovat valtiotyönanta-jan toiminta ja hallinnon kehittäminen. Valtion budjettitalouden pii-rissä työskentelee v. 2008 n. 120 000 henkilöä ja työvoimakustan-nukset ovat n. 5,3 mrd. euroa.

Taulukko 28. Oppilasmäärän, väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2008, milj. euroa

menot tulot

OPM -43 -18

STM 173 55

Yhteensä 132 37

Netto -95

7.1 Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka Lähtökohtana on, että henkilöstöjohtaminen on osa

kokonaisjoh-tamista kaikilla tasoilla. Valtiokonsernin henkilöstöjohtamisen lin-jaukset integroidaan keskeisiin ohjausprosesseihin. Hyvällä henki-löstöjohtamisella ja työelämän kehittämisellä varmistetaan valtion toimintayksiköiden palvelukyky ja keskus- ja aluehallinnon uudis-tusten sekä kehittämisohjelmien, kuten tuottavuustavoitteiden, to-teutuminen. Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja sitoutumi-nen ovat olennaisen tärkeitä muutosten onnistuneessa toteutukses-sa. Henkilöstön asemaa organisaatioiden muutostilanteissa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen 23.3.2006 liittyen valtiovarainministeriö linjasi vuoden 2007 alussa henkilöstön kehit-tämisen periaatteet ja tavoitteet valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriö on kesäkuussa 2007 käynnistänyt laajamittaisen Finwin -Uudistuva valtionhallinto - Uuteen johtajuuteen -ohjelman. Ohjel-malla tähdätään muutosjohtamisen prosessien ja toimintatapojen uudistamiseen, tarkistamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä henki-löstön kanssa.

Valtiovarainministeriö on valmistellut laajassa yhteistyössä val-tionhallinnon ylimmän johdon uudistusta, jonka tavoitteena on pa-rantaa johtamisen laatua ja tuloksellisuutta voimakkaasti muuttu-vassa toimintaympäristössä. Keskushallinnon rakenteelliset muu-tokset, hallitusohjelman poikkihallinnollisten tavoitteiden toteuttaminen ja ylimmän johdon lisääntyvä poistuma edellyttävät aikaisempaa enemmän ylimmän johdon ammatillisuutta ja sitoutu-mista valtiokonsernin yhteisiin tavoitteisiin.

Valtion virka- ja työehtosopimukset vuosille 2005—2007 ovat voimassa 30.9.2007 saakka. Valtion henkilöstön ansioiden arvioi-daan nousevan v. 2007 sopimusten soveltamisesta johtuen 1,1 %.

Uuden sopimuskauden palkantarkistuksia ei ole ennakoitu tässä ta-lousarvioesityksessä. Valtion palkkausjärjestelmät on uudistettu lä-hes kattavasti. Niiden käyttöönotto lisää palkkausmenoja menoke-hyksissä ennakoidun mukaisesti. Valtion palkkakilpailukyvyn pa-rantamiseksi valmistellaan palkkausten tarkistamista syksyllä 2007 työnantajapäätöksin siten, että siihen käytettäisiin valtiohallinnossa kokonaisuudessaan yksi prosentti palkkausmenoista. Tämän edel-lyttämät lisämäärärahatarpeet käsitellään vuoden 2007 syksyn lisä-talousarvioesityksen ja vuoden 2008 talousarvion täydennysesityk-sen yhteydessä.

Valtion tuottavuusohjelman toteuttamisen seurauksena valtion henkilöstömäärä vähenee vuodesta 2007 vuoteen 2008. Tavoitteena on, että työvoimantarve olisi n. 2 200 henkilötyövuotta pienempi kuin v. 2007. Kehyspäätöksen perustana oleva, tuottavuuden paran-tamiseen perustuva valtion henkilöstön vähentämistavoite vuodesta 2005 vuoteen 2008 mennessä on yhteensä 3 323 henkilötyövuotta.

Hallitus käsittelee tuottavuusohjelman etenemistä syksyllä 2007.

Mikäli hallinnonalan tuottavuustoimenpiteiden toteuttaminen, aika-taulu tai vaikutus henkilöstötarpeeseen poikkeaa suunnitelmista, hallitus päättää korjaavista toimenpiteistä.

7.2 Hallinnon kehittäminen

Hallituksen tavoitteena on aktiivisella tietoyhteiskuntapolitiikalla helpottaa ihmisten arjen palvelujen saatavuutta, lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, edistää alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä tur-vata julkisten palvelujen saatavuus ja laatu. Julkisen sektorin palve-lurakenteita uudistetaan asiakaslähtöisesti hyödyntämällä laajamit-taisesti tieto- ja viestintätekniikkaa sekä uudistamalla toimintamal-leja. Kansalaisten ja yritysten osaamista sähköisten palvelujen käyttäjinä edistetään. Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamen kielellä.

Valtion tuottavuusohjelman toteuttamista ja valtion hallinnon työ-paikkojen alueellistamista jatketaan.

Hallintouudistusten toteuttamisessa turvataan henkilöstön asema.

Uudistusten yhteydessä varmistetaan valtion kriisijohtamismallin toteutuminen hallinnon kaikilla tasoilla. Suurimpien valtiollisten ja Taulukko 29. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2005—2008

Tunnusluku 2005 2006¹⁾ 2007²⁾ 2008²⁾

Henkilöstön lukumäärä 123 800 123 500 122 500 120 200

Muutos edell. vuodesta, % -0,1 -0,2 -0,8 -1,9

Henkilötyövuodet, lukumäärä 120 900 121 100 120 100 117 900

Muutos edell. vuodesta, % 0,4 -0,2 -0,8 -1,8

Palkkasumma, milj. euroa³⁾ 4 146 4 302 4 315 4 276

Työvoimakustannukset, milj. euroa³⁾ 5 284 5 386 5 402 5 353

Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 2 729 2 830 2 861 2 893

Palkkojen sivukulut, % 61,8 58,9 58,9 58,9

Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 2 960 3 094 3 229 3 335

Naisten osuus, % 49,1 49,1 49,2 49,2

Henkilöstön keski-ikä, vuotta 43,1 43,3 43,4 43,5

1) Tiedot ovat eläkemenoja lukuunottamatta ennakkotietoja.

2) Vuosien 2007 ja 2008 tiedot ovat pääosin arvioita. Niissä on huomioitu tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen, mutta ei muita vuoden 2008 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömuutoksia.

3) Arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista sopimusmuutoksista ja sopimusten soveltamisesta (mm. uusien palkkausjär-jestelmien käyttöönotosta) aiheutuvat lisäykset.

kunnallisten uudistushankkeiden kielellisten vaikutusten arviointi säännönmukaistetaan.

Keskushallinto Valtion keskushallintoa uudistetaan mm. siirtämällä

ministeriöis-tä siirretministeriöis-tävissä olevia toimeenpanotehministeriöis-täviä ja muut kuin valtakun-nalliset kehittämistehtävät alue- ja paikallishallinnolle sekä huoleh-timalla ministeriöiden toimialajakojen ajanmukaisuudesta. Tämä edellyttää, että esimerkiksi ministeriötehtävät ja keskusvirastotehtä-vät erotetaan toisistaan ja keskusvirastotehtäkeskusvirastotehtä-vät arvioidaan uudel-leen. Keskeiset hallinnon kehittämistehtävät kootaan 1.1.2008 val-tiovarainministeriöön, perustetaan työ- ja elinkeinoministeriö sekä muodostetaan sisäasiainministeriöön maahanmuutosta ja kotoutuk-sesta vastaava kokonaisuus. Valtion sektoritutkimuksen ohjausjär-jestelmä uudistetaan nopealla aikataululla valtioneuvoston määrit-tämiin aihepiireihin perustuvaksi sekä tehdään tutkimuslaitoskentän rakenneuudistuksia koskevat päätökset v. 2008. Suomen Pankin johtokunnan nimittämismenettely uudistetaan sekä yhdistetään ra-hoitus- ja vakuutustarkastus yhdeksi viranomaiseksi, jonka toiminta alkaa vuoden 2009 alussa.

Alue- ja paikallishallinto Aluehallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan.

Lääninhallitus-ten, työvoima- ja elinkeinokeskusLääninhallitus-ten, muiden piirihallintoviran-omaisten sekä maakuntien liittojen työnjakoa täsmennetään, poiste-taan päällekkäisyydet ja vähennetään hallintoviranomaisten mää-rää. Samassa yhteydessä arvioidaan niiden aluejakoa.

Nykymuotoisen lääninhallinnon tehtävät organisoidaan uudelleen, valtion aluehallintoa uudistetaan kokoamalla lupa-, valvonta- ja oi-keusturvatehtäviä yhteen sekä siirretään kehittämispoliittista toimi-valtaa kansanvaltaiseen ohjaukseen. Lisäksi selvitetään aluekehittä-misen voimavarojen kokoamista valtion talousarviossa maakunnit-tain ja ministeriöittäin yhdelle momentille ja niiden päättämisestä siirtämistä alueille. Uudistukset toteutetaan vuoteen 2010 mennes-sä. Kihlakuntahallinto puretaan vuoden 2008 alusta, mutta kihla-kuntajako jää edelleen voimaan. Kihlakunnanvirastojen yhteinen henkilöstö siirretään poliisin, ulosoton, syyttäjälaitoksen ja maist-raattien palvelukseen.

Toiminta hallinnonaloilla Oikeushallinnossa ulosottopiirien määrää vähennetään ja

riidatto-mien saatavien perintää yksinkertaistetaan. Käräjäoikeusverkoston uudistamista jatketaan sekä valmistellaan kiinteistöjen kirjaamisasi-oiden siirto maanmittauslaitokselle. Ahvenanmaan asioita koskevaa yhteistoimintaa valtioneuvostossa uudistetaan siten, että siitä vastaa toimivaltaisena ministeriönä ja sihteeristönä oikeusministeriö.

Sisäasiainhallintoon 1.1.2008 muodostettavaan maahanmuutosta ja kotoutuksesta vastaavaan kokonaisuuteen siirretään työministeri-östä politiikkaosaston maahanmuuttopolitiikan tiimi, toimeenpano-osaston maahanmuutto- ja työlupa-asioiden tiimi, etnisten suhtei-den neuvottelukunta, vastaanottokeskukset sekä vähemmistöval-tuutetun toimisto ja syrjintälautakunta. Poliisin tietohallintokeskuk-sen pohjalta perustettava hallinnonalan uusi

tilaaja-tuottajaperiaat-teella toimiva tietotekniikkakeskus aloittaa toimintansa 1.3.2008.

Poliisin hallintorakenteen kehittämistä jatketaan siten, että uudis-tukset voivat tulla voimaan v. 2009. Kihlakuntahallinnon purkau-tuessa suurin osa henkilöstöstä siirtyy poliisitoimeen.

Puolustushallinnon palvelukeskuksesta tulee 1.1.2008 talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja puolustusvoimille ja puolustusminis-teriölle sekä muille valtionhallinnon organisaatioille tarjoava puo-lustusministeriön alainen virasto.

Valtiovarainhallintoon siirretään 1.1.2008 sisäasiainministeriöstä kuntaosasto, alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja pai-kallishallintoyksikkö sekä KuntaIT-yksikkö tehtävineen. Myös lää-nin- ja rekisterihallinto siirtyvät sisäasiainministeriöstä valtiova-rainministeriön hallinnonalalle. Verohallinnosta muodostetaan 1.1.2008 lukien yksi virasto, jolla on valtakunnallinen toimivalta.

Valtiovarainministeriö sovittaa yhteen ja ohjaa kunta- ja palvelura-kenneuudistuksen edellyttämää eri ministeriöissä tapahtuvaa lain-valmistelutyötä siten, että uudistuksen täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä kunnissa ja alueilla vuoden 2009 alusta lukien.

Opetushallinnossa yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon pal-velukeskus aloittaa toimintansa v. 2008. Alueellisten taidetoimi-kuntien sihteeristö siirretään sisäasiainministeriön toimialalta ope-tusministeriön toimialalle. Varhaiskasvatuksen asema hallinnossa selvitetään sekä valmistellaan yliopistolain kokonaisuudistus ta-voitteena vahvistaa yliopistojen taloudellista autonomiaa. Teknilli-sen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja TaideteolliTeknilli-sen korkeakoulun yhdistämistä innovaatioyliopistoksi valmistellaan si-ten, että se voi aloittaa toimintansa v. 2009.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimivasta Tie-liikelaitoksesta muodostetaan valtion kokonaan omistama yhtiö 1.1.2008. VR-konsernista siirretään valtakunnallinen junaohjaus-toiminto Ratahallintokeskukseen perustettavaan liikenteenhallinta-keskukseen ja Rautatievirastosta matkalippujen tarkastustoiminto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle. Merenkulkulaitok-sen tuotantotoimintojen eriyttämiMerenkulkulaitok-sen valmistelua jatketaan sekä sel-vitetään Varustamoliikelaitoksen ja Luotsausliikelaitoksen toimin-nan kehittämisvaihtoehtoja. Matkustaja-alusten miehistökustannus-ten ennakonpidätysmiehistökustannus-ten maksuvapautus poistuu ja vastaava tuki siirtyy maksettavaksi Merenkulkuhallituksesta osana kauppa-alus-ten suoraa tukea.

Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa 1.1.2008. Uudes-sa ministeriössä yhdistyvät kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön nykyiset tehtävät lukuun ottamatta pakolaisuus- ja siirtolaisuusasioita sekä kuntouttavan työtoiminnan, työvoimapo-liittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisten etujen ja työmarkkinatuen määrärahoja. Uuteen ministeriöön siirretään myös sisäasiainministeriöstä alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä ja

KuntaIT-yk-sikköä, sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä työelämän vetovoiman ja työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi käynnistettyyn valtakunnalliseen ohjelmaan liittyvät asiat. Lisäksi selvitetään maa-seutuyrittäjyyden toimintojen sijoituspaikka. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen liikelaitostamisen valmistelua jatketaan siten, että liikelaitos voi aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle siirretään 1.1.2008 lukien hallitusohjelman mukaisesti työministeriöstä toimeentulo-turva-asiat ja ympäristöministeriöstä asumistukiasiat.

Ympäristöhallinnossa aloittaa 1.1.2008 toimintansa Asumisen ra-hoitus- ja kehittämiskeskus.

7.3 Tuottavuuden kehittäminen Valtionhallinnon tuottavuuden nostamisen tavoitteena on

osal-taan tukea kasvun edellytyksiä pienentämällä julkisen sektorin osuutta voimakkaasti supistuvasta työvoimasta ja turvata näin yksi-tyisen sektorin työvoiman saatavuutta. Tuottavuusohjelman toteut-taminen vahvistaa valtiontalouden kestävyyttä, hillitsee menojen kasvua, lisää voimavarojen uudelleenkohdentamismahdollisuuksia sekä tukee valtionhallinnon ja palvelutuotannon rakenteellisia uu-distuksia. Samalla valtion kilpailukyky työvoimasta paranee. Tuot-tavuutta ja tehokkuutta lisäävien hankkeiden tavoitteena on myös osaltaan parantaa palveluja ja niiden saatavuutta sekä vaikuttaa myönteisesti työolojen ja työtyytyvyyden kehittymiseen. Siirtymi-nen sähköisiin palveluihin nopeutuu. Tavoitteena on suunniteltu ja todennettavissa oleva julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuuden kasvu ja voimavarojen uudelleenkohdentaminen.

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus jatkaa valtionhallinnon tuot-tavuusohjelman toteuttamista ja päättää kevään 2008 kehyksen yh-teydessä uusista toimenpiteistä. Edellisen hallituksen päättämät tuottavuutta lisäävät toimenpiteet, joiden toteuttaminen on käynnis-sä, johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuoteen 2011 mennessä yhteensä n. 9 600 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2005 henkilöstömäärään sekä vastaaviin säästöihin ja menojen uudelleenkohdentamismahdollisuuksiin. Vuonna 2008 tuottavuutta lisäävät toimenpiteet pienentävät henkilöstötarvetta yhteensä 2 170 henkilötyövuodella. Tuottavuuden parantamisen mahdollistama henkilöstötarpeen pieneneminen on otettu huomioon talousarvio-esityksessä siltä osin, kuin tuottavuushankkeiden vaikutukset koh-distuvat vuodelle 2008. Koko valtionhallinnon tasolla muutokset voidaan toteuttaa henkilöstön luonnollisen poistuman puitteissa, sil-lä luonnollisen poistuman arvioidaan v. 2008 olevan n. 5 400 hen-kilöä, josta varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyy n. 2 400 henki-löä.

Henkilöstötarpeen väheneminen johtaa menosäästöihin, jotka vaihtelevat tuottavuutta lisäävien hankkeiden toteutuksen mukai-sesti. Osan tuottavuushankkeen aikaansaamasta menosäästöstä

hal-linnonalat ovat voineet kohdentaa uudelleen, ja loppuosa on luettu koko valtiontalouden menoja vähentäväksi säästöksi. Talousarvio-esityksessä on otettu huomioon edellisen hallituksen päättämän tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet kuitenkin siten, että joi-denkin ministeriöiden ehdotusten pohjalta on tehty toimenpiteiden uudelleenkohdennuksia ja ajoitusten muutoksia.

Tuottavuutta lisääviä hallinnonalakohtaisia toimenpiteitä ja nii-den vaikutuksia on käsitelty pääluokka-, luku- ja momenttikohtai-sissa perusteluissa.

Jo käynnistettyjen tuottavuustoimien toimeenpanon rinnalla käynnistetään hallitusohjelman mukaisesti uusien toimenpiteiden valmistelu välittömästi. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän kas-vun johdosta valtion henkilöstön luonnollinen poistuma nousee var-sinkin vuodesta 2011 lähtien ja pysyy korkealla tasolla koko ensi vuosikymmenen. Vuonna 2007 vanhuuseläkkeelle siirtyy n. 2 100 valtion palveluksessa olevaa ja vuodesta 2012 lähtien vuosittain jo yli 3 700 henkilöä. Sekä menopaineiden että työvoimakilpailun asettamien haasteiden takia on perusteltua jatkaa palvelujen ja hal-linnon uudistumiseen ja tehostumiseen johtavien tuottavuustoimen-piteiden toteuttamista sekä valmistella ja päättää uusien toimenpi-teiden toteuttamisesta.

Hallitus tarkastelee tuottavuustoimia koskevia uusia ehdotuksia loppusyksystä 2007 ja tekee päätökset lisätoimista kevään 2008 ke-hyksen yhteydessä. Toimenpiteiden vaikutukset kohdistuisivat myös vuoden 2011 jälkeiseen aikaan. Hallitus tähtää siihen, että uu-silla toimenpiteillä tuottavuus paranee ja valtion henkilöstömäärä supistuu edelleen 4 800 henkilötyövuodella. Toimenpiteet toteute-taan huolehtien samalla palvelutasosta ja toiminnan kehittämisestä.

Taulukko 30. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutuk-set henkilöstötarpeeseen

Hallinnonala Htv-vähennykset 2007—2008

VNK -1

UM -33

OM -87

SM -305

PLM -396

VM -442

OPM -302

MMM -139

LVM -67

TEM -238

STM -71

YM -46

Muut -43

Yhteensä -2 170

Talousarviossa on varauduttu tuottavuutta lisäävien tietotekniik-kahankkeiden ja eräiden keskeisten tietojärjestelmien kehittämis-hankkeiden rahoitukseen eri hallinnonaloilla yhteensä 10 milj. eu-rolla. Määrärahalla rahoitetaan summaaristen asioiden käsittelyn te-hostamista, vaalitietojärjestelmän uusimista ja sähköisen äänestyksen kehittämistä, oikeusrekisterikeskuksen tietoteknisen ympäristön kehittämistä, hätäkeskustietojärjestelmää, valtion yh-teistä suunnittelu- ja seurantajärjestelmää, valtion yhyh-teistä tilausten-hallintajärjestelmää, kiinteistötietojärjestelmää, kiinteistövaihdan-tajärjestelmää, yliopistolaitoksen rakenteellista kehittämistä sekä maaseutuviraston ja elintarvikeviraston yhteistä IT-infrastruktuuria.

Lisäksi talousarviossa on varauduttu rahoittamaan muita tuottavuu-den edistämiseen tähtääviä tietohallintoinvestointeja, tutkimuksia, selvityksiä sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintoja 11,5 milj. euron määrärahalla.

Luonnollinen poistuma antaa merkittävän mahdollisuuden toteut-taa palvelukykyä, tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä laajojakin uu-distuksia voimassa olevia palvelussuhteita vaarantamatta. Hallituk-sen tavoitteena on, että tuottavuutta parannetaan rinnan työelämän laadun kanssa. Tuottavuuden paranemisen edellytyksiä ovat hyvä johtaminen ja esimiestyö sekä yhteistoiminta. Tuottavuusohjelmien toteuttaminen sovitetaan henkilöstön palvelusuhteiden turvaami-sen, työn jatkuvuuden ja työelämän laadun kehittämisen tavoittei-siin. Tuottavuusohjelmat tulee valmistella ja toteuttaa hyvässä yh-teistoiminnassa henkilöstön ja sen edustajien kanssa kaikilla tasoil-la.

Tuottavuusohjelmien toteuttamisessa sovelletaan valtioneuvos-ton 23.3.2006 tekemää muutostilanteiden henkilöstöpolitiikkaa koskevaa periaatepäätöstä, joka on valmisteltu yhteistoiminnassa valtion henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Talous- ja henkilöstöhal-linnon palvelukeskukset Aiempien päätösten mukaisesti valtionhallintoon on päätetty

pe-rustaa viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta. Palvelu-keskuksiin ja niitä varten kehitettyihin prosesseihin tukeutuminen mahdollistaa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden merkittävän lisäämisen ja toiminnan laadun kehittä-misen sekä henkilöstömäärän vähentäkehittä-misen palvelujen tuotannos-sa. Oikeusministeriön palvelukeskus toimii Hämeenlinnassa, Tu-russa ja Kuopiossa, sisäasiainhallinnon Joensuussa sekä väliaikai-sissa toimipisteissä Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä, puolustusvoimien palvelukeskus toimii Hämeenlinnassa ja valtio-varainministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon pal-velukeskus toimii Hämeenlinnassa, Porissa ja Helsingissä. Yliopis-tojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perustetaan Vaa-saan ja sen sivutoimipisteet sijoitetaan Joensuuhun ja pääkaupunkiseudulle. Palvelukeskus aloittaa toimintansa v. 2008 siten, että yliopistot siirtyvät vaiheittain palvelukeskuksen asiak-kaiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Palvelukeskukset toimivat

nettobudjetoituina maksullista palvelua tuottavina virastoina tai yk-sikköinä.

Talousarvioesityksessä on varauduttu hankkimaan palvelukes-kusten ja virastojen käyttöön yhteinen, keskitetysti rahoitettu ta-lous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä.

Hankintatoimen, tieto-hallinnon ja toimitila-hallinnon kehittäminen

Valtionhallinnon hankintatointa tehostetaan hyödyntämällä mit-takaavaetuja, ohjaamalla hankintayksiköitä keskittymään ydintoi-minnan hankintoihin ja vähentämään turhaa hankintatoimea, kehit-tämällä hankintatoimen prosesseja ja lisäämällä hankintayksiköiden sitoutumista keskitetysti kilpailutettujen sopimusten hyödyntämi-seen. Lisäksi pyritään parantamaan hankintojen ammattitaitoista hoitamista ja kehittämään hankintaohjeistusta.

Valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisessä on siirrytty kon-sernimaiseen toimintatapaan. Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua sekä tehostaa IT-ratkaisujen käyttöönottoa koko valtionhal-linnossa. Tuottavuushyödyt näkyvät palvelujen laadun lisäksi koko-naiskustannuksissa ja henkilöstömäärissä. Vuoden 2008 talousar-vioesityksessä IT-johtamisyksikön kehittämishankkeille on varattu 2,4 milj. euroa ja yhteisten henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjes-telmien uudistamiseen ja integrointiin 8 milj. euroa.

Valtion toimitilahallinnossa toteutetaan toimitilojen palveluja ja käyttöä tehostavaa, uusia työskentelytapoja tukevaa sekä uuden tie-totekniikan huomioivaa toimintalinjaa ja ratkaisuja.

8. Valtion talousarvion

In document HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2008 (sivua 84-92)