Yhteismetsien hallinto - Suomen yhteismetsien toiminnot, tavoitteet ja strategiat

Taulukkko 7. Yhteismetsien hallinnon rakenteelliset elementit.

Kyselyssä yhteismetsiä pyydettiin arvioimaan erilaisia väitteitä pohjautuen yhteismetsien hal-linnolliseen toimintaan. Väitteitä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä. Vastauksien tulkinnassa arvo 3= ei samaa eikä eri mieltä.

Vastauksille tehtiin tilastolliset testit Krunskall-Wallisin testillä, jolla saatiin esiin tarkastelta-van aiheen tilastollisesti merkitsevät erot tarkasteluluokittain (taulukko 8).

Taulukko 8. Yhteismetsien hallintonäkemysten tilastollinen testaus tarkasteluluokittain.

Yhteismetsistä noin 58 prosenttia vastasi osakkaiden olevan hyvin sitoutuneita yhteismetsän toimintaan (kuva 21). Vastaavasti noin 13 prosenttia vastasi, että osakkaat eivät olisi sitoutu-neita yhteismetsän toimintaan. Noin 29 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä.

Tilastollisesti merkitsevää eroa oli yhteismetsän pinta-ala-, osakaskunnan koko- ja hallintoluo-kissa (taulukko 8). Osakkaiden sitoutuneisuus laski yhteismetsän pinta-alallisen koon ja osa-kaskunnan koon kasvaessa. Osakkaiden sitoutuneisuus yhteismetsän toimintaan oli selkeästi korkeampaa toimitsija-pohjaisissa yhteismetsissä verrattuna hoitokuntapohjaisiin. Huomionar-voista on, että yhteismetsät joissa johtaminen on valtuutettu osakaskunnalle, koettiin osakkai-den sitoutuvan hyvin yhteismetsän toimintaan. Eli osakkaiosakkai-den sitoutuminen toimintaan on kor-keinta osakaskunta-johtoisissa yhteismetsissä.

Kuva 21. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Osakkaat ovat hyvin sitoutuneita” -väit-teeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Pinta-ala ≤ 210 ha Pinta-ala 210-1331 ha Pinta-ala ≥ 1331 ha Osakaskunta ≤ 4 hlöä Osakaskunta 5-36 hlöä Osakaskunta ≥ 37 hlöä Osakaskunta Hoitokunta Toimitsija Toiminnanjohtaja Useampi tahoMuut

Tyhjät 1 2 3 4 5

Yhteismetsistä noin 88 prosenttia vastasi kuulevansa osakkaita yhteismetsän tavoitteiden aset-tamisessa (kuva 22). Vastaavasti alle 1 prosentti vastasi, että osakkaita ei kuultaisi yhteismetsän tavoitteiden asettamisessa. Noin 11 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä. Tilas-tollisesti merkitsevää eroa oli yhteismetsän pinta-ala- ja osakaskunnan kokoluokissa (taulukko 8). Yhtyminen ”osakkaita kuullaan yhteismetsän tavoitteiden asettamisessa”-väitteeseen laski yhteismetsän pinta-alan ja osakaskunnan koon kasvaessa.

Kuva 22. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Osakkaita kuullaan yhteismetsän tavoit-teiden asettamisessa” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

Yhteismetsistä noin 65 prosenttia vastasi yhteismetsän työntekijöiden olevan metsätalouden ammattilaisia (kuva 23). Vastaavasti noin 18 prosenttia vastasi, että yhteismetsän työntekijät eivät olisi metsätalouden ammattilaisia. Noin 13 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä. Tilastollisesti merkitsevää eroa oli yhteismetsän pinta-ala- ja osakaskunnan kokoluo-kissa (taulukko 8). Yhteismetsien pinta-alan ja osakaskunnan koon kasvaessa kasvoi myös to-dennäköisyys, että yhteismetsän työntekijät olisivat metsätalouden ammattilaisia.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

Kuva 23. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Yhteismetsän työntekijät ovat metsätalou-den ammattilaisia” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

Yhteismetsistä noin 35 prosenttia vastasi yhteismetsän luottamustoimisten olevan metsätalou-den ammattilaisia (kuva 24). Vastaavasti noin 33 prosenttia vastasi, että yhteismetsän luotta-mustoimiset eivät olisi metsätalouden ammattilaisia. Noin 30 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei ilmennyt eri tarkasteluluokissa (taulukko 8).

Kuva 24. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Yhteismetsän luottamustoimiset ovat met-sätalouden ammattilaisia” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

Yhteismetsistä noin 88 prosenttia vastasi yhteismetsän hallinnon olevan ketterä ja reagointiky-kyinen nopeisiin muutoksiin toimintaympäristössä (kuva 25). Vastaavasti alle prosentti vastasi, että hallinto ei olisi ketterä ja reagointikykyinen nopeisiin muutoksiin toimintaympäristössä.

Noin 10 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä. Tilastollisesti merkitsevää eroa oli yhteismetsän pinta-ala- ja osakaskunnan kokoluokissa (taulukko 8). Näkemys yhteismetsän hallinnon ketteryydestä ja reagointikyvystä aleni yhteismetsän pinta-alan ja osakaskunnan koon kasvaessa.

Kuva 25. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Hallinto on ketterä ja reagointikykyinen nopeisiin muutoksiin toimintaympäristössä” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

Yhteismetsistä noin 91 prosenttia vastasi yhteismetsän nykyisen organisaatiorakenteen olevan toimiva (kuva 26). Vastaavasti noin 3 prosenttia vastasi, että nykyinen organisaatiorakenne ei olisi toimiva. Noin 6 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä. Tilastollisesti mer-kitsevää eroa oli yhteismetsän sijainti-, pinta-ala- ja osakaskunnan kokoluokissa (taulukko 8).

Näkemys yhteismetsän organisaatiorakenteen toimivuudesta heikkeni siirryttäessä etelästä pohjoiseen. Lisäksi vastaava näkemys heikkeni yhteismetsän pinta-alan ja osakaskunnan koon kasvaessa.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

Kuva 26. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Yhteismetsän nykyinen organisaatiora-kenne on toimiva” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

Yhteismetsistä noin 70 prosenttia vastasi, että yhteismetsässä ei ole tarvetta uudistaa toiminta-malleja (kuva 27). Vastaavasti noin 11 prosenttia vastasi, että yhteismetsässä olisi tarvetta uu-distaa toimintamalleja. Noin 18 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä. Tilastolli-sesti merkitsevää eroa oli yhteismetsän pinta-ala- ja osakaskunnan kokoluokissa (taulukko 8).

Näkemys toimintamallien uudistamistarpeesta kasvoi osakaskunnan koon kasvaessa. Vastaa-vasti toimintamallien uudistamistarve kasvoi, kun yhteismetsän pinta-ala aleni tai kasvoi kes-kikoisesta.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

Kuva 27. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Yhteismetsässä ei ole tarvetta uudistaa toi-mintamalleja” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

Yhteismetsistä noin 63 prosenttia vastasi yhteismetsän hyödyntävän mahdollisimman paljon ostopalveluita (kuva 28). Vastaavasti noin 14 prosenttia vastasi, että yhteismetsä ei hyödyntäisi mahdollisimman paljoa ostopalveluita. Noin 22 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei ilmennyt eri tarkasteluluokissa (taulukko 8).

Kuva 28. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Yhteismetsä hyödyntää mahdollisimman paljon ostopalveluita” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

Yhteismetsistä noin 80 prosenttia vastasi yhteismetsän kokevan metsänomistajien ja metsäta-louden harjoittajien edunvalvonnan tarpeelliseksi (kuva 29). Vastaavasti noin 2 prosenttia vas-tasi, että yhteismetsä ei koe metsänomistajien ja metsätalousharjoittajien edunvalvonnan tar-peelliseksi. Noin 17 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä. Tilastollisesti merkit-sevää eroa ei ilmennyt eri tarkasteluluokissa (taulukko 8).

Kuva 29. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Yhteismetsä kokee metsänomistajien ja metsätalousharjoittajien edunvalvonnan tarpeelliseksi” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1=

täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

Yhteismetsistä noin 69 prosenttia vastasi, että yhteismetsä kokee jäsenyyden edunvalvontaor-ganisaatiossa hyödylliseksi ja tarpeelliseksi (kuva 30). Vastaavasti noin 9 prosenttia vastasi, että yhteismetsässä ei koeta jäsenyyttä edunvalvontaorganisaatiossa hyödylliseksi ja tarpeel-liseksi. Noin 21 prosenttia vastasi, että eivät ole samaa tai eri mieltä. Tilastollisesti merkitsevää eroa oli yhteismetsän hallintoluokassa (taulukko 8). Näkemys jäsenyyden hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta edunvalvontaorganisaatiossa korostui niissä yhteismetsissä, joissa johtamista oli valtuutettu toiminnanjohtajalle, kohtaan muut sekä useammalle taholle. Hoitokuntaisissa yhteismetsissä koettiin jäsenyys hyödyllisemmäksi ja tarpeellisemmaksi kuin toimitsija-pohjai-sissa yhteismetsissä.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

Kuva 30. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Yhteismetsä kokee jäsenyyden edunval-vontaorganisaatiossa hyödylliseksi ja tarpeelliseksi” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1=

täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

Yhteismetsistä noin 90 prosenttia vastasi, että yhteismetsässä osakaskunta on tyytyväinen yh-teismetsän toimintaan (kuva 31). Vastaavasti alle prosentti vastasi, että yhyh-teismetsän osakas-kunta ei olisi tyytyväinen yhteismetsän toimintaan. Noin 9 prosenttia vastasi, että eivät ole sa-maa tai eri mieltä. Tilastollisesti merkitsevää eroa oli yhteismetsän osakaskunnan kokoluokassa (taulukko 8). Vahva näkemys osakaskunnan tyytyväisyydestä yhteismetsän toimintaan heik-keni osakaskunnan koon kasvaessa.

Kuva 31. Yhteismetsien näkemykset suhteutettuna ”Osakaskunta on tyytyväinen yhteismetsän toimintaan” -väitteeseen asteikolla 1-5, kun arvo 1= täysin eri mieltä, ja 5= täysin samaa mieltä.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyhjät 1 2 3 4 5

In document Suomen yhteismetsien toiminnot, tavoitteet ja strategiat (sivua 40-50)