Tutkimusta voisi jatkaa seurantamuotoisesti valittujen muuttujien osalta, minkä pohjalta voisi tarkastella yhteismetsien toiminnallista kehittymistä. Tämä olisi vallitsevan tiedon ajantasais-tamista ja olisi ajankohtainen noin 10 vuoden päästä.
Kvalitatiivisen tutkimuksen voisi tehdä yhteismetsien perustamisesta sukupolvenvaihdoksen (SPV) yhteydessä. Tarkastelussa voisi olla syyt yhteismetsän perustamisratkaisulle SPV:n yh-teydessä, toiminnan onnistumiset ja epäonnistumiset sekä olemassa olevan ohjauksen ja neu-vonnan saatavuus toteutukselle.
Juridinen tarkastelu yhteismetsän perustamisesta, kun metsätila on kuolinpesän omaisuutta.
Tarkoituksena olisi tarkastella vallitsevaa lainsäädäntöä tilanteessa, jossa kuolinpesän metsä-omaisuus halutaan saada metsätaloudelliseen käyttöön perustamalla kuolinpesän osakkaille yh-teismetsä.
Metsästyksen merkitystä yhteismetsille voisi tarkastella tarkemmin ekonomisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyysnäkökulman kautta sekä miten metsästys ja riistanhoito ilmenevät käytän-nössä talousmetsien hoidossa.
KIRJALLISUUS
Community Forestry. 2018. [Verkkojulkaisu]. Food and Agriculture Organization, FAO.
Saatavilla: http://www.fao.org/docrep/u5610e/u5610e04.htm [Viitattu 20.03.2018].
Havia, P. 2011. Yhteismetsien laajentuminen. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Metsätalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö.
Havia. P. 2012. Yhteismetsä – perustaminen, hallinto, verotus. Metsätalouden kehittämiskes-kus Tapio. Metsäkehittämiskes-kustannus Oy, Hämeenlinna, 2012. s.8, 15-16, 20-23,
Heikkilä, T. 2010. Tilastollinen tutkimus. 7.-8. painos. Edita Prima Oy, Helsinki. s. 16-17, 194-195.
Heiskanen, M. 2005. Yhteismetsäsijoituksen kilpailukyky – tarkastelussa Pohjois-Karjalan ja Hämeen-Uudenmaan yhteismetsät. Joensuun yliopisto, metsäsuunnittelun ja ekonomian pro gradu -tutkielma.
Hyytiäinen, L. 2014. Yhteismetsien puukaupallinen toiminta. Itä-Suomen yliopisto. Metsä-, energia- ja puuteknologia pro gradu -tutkielma.
Jalkanen J. 2004. Yhteismetsä: toimintaympäristön oikeudellispainotteinen tarkastelu. Joen-suun yliopisto, metsäympäristön hoidon ja suojelun pro gradu -tutkielma.
Karlöf, B., Lövingsson, F.H. 2004. Johtamisen näkökulmat – peruskäsitteitä ja –malleja. Edita 2004. s. 90, 177-178, 255-259, 355-356.
Karlöf, B. 1986. Strategian ydinkohdat. Amer-yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino 2004. s.
111-113.
Kansallinen metsäohjelma 2015 – hyvät käytännöt. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Ju-venes Print 2012. s.58-60.
Kansallinen metsäohjelma 2015. Maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministe-riön julkaisuja 3/2008. Vammalan Kirjapaino Oy. s.23-25.
Kansallinen metsästrategia 2025. Maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministe-riön julkaisuja 6/2015. Edita Prima, Helsinki 2015. s.11, 29-32.
Karppinen, H.& Ahlberg, M. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestönmuutok-seen perustuvat ennustemallit. Metsätieteen aikakauskirja 1/2008. s. 17-32.
Kolehmainen, I. 1983. Yhteismetsien metsätalous. Helsingin yliopiston kansantaloudellisen metsäekonomian laitos, tiedonantoja 5/1983. Helsinki 1983. s. 6.
Korpilahti, E. 2009. Metsäomistuksen pirstoutuminen ja metsikkötalous. Metsätieteen aika-kauskirja 3/2009 s.181-182.
Leppänen, J. 2008. Parcelisation of family forests in Finland. Scandinavian forest Economics 42/2008. 361-377. s.370.
93
Leppänen, J & Sevola, Y. 2013. [Verkkojulkaisu]. Metsämaan omistus 2013. Metsätilastotie-dote 16/2013. Saatavissa:
http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/mtt/2013/metsamaan_omistus2011.pdf
Lidestav G., Holmgren E. & Keskitalo C. 2010. De svenska allmänningsskogarna – en fram-gångssaga?, Fakta Skog 1/2010. Saatavilla:
https://www.slu.se/globalassets/ew/ew-centrala/forskn/popvet-dok/faktaskog/faktas-kog10/faktaskog_01_2010.pdf
Metsänhoitoa kehitettävä suomessa ammattimaisempaan suuntaan. 2017. [Verkkojulkaisu].
Metsäteollisuus ry. Saatavissa:
https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/metsat-ja-puunhoito/miten-hoidan-talousmet-saa/metsanhoitoa-kehitettava-suomessa-ammattimaisempaan-suuntaan/ [Viitattu 16.01.2018].
Metsätilarakenteen parantaminen tuo puuta lisää markkinoille ja lisää metsänomistuksen kan-nattavuutta. 2011. [Verkkojulkaisu]. STT Viestintäpalvelut Oy. Saatavissa:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/metsatilarakenteen-parantaminen-tuo-puuta-lisaa-markkinoille-ja-lisaa-metsanomistuksen-kannattavuutta?publisherId=3973&releaseId=47397
[Viitattu 16.01.2018].
Ojala, A. 2013. Oston hankintaesimiesten näkemykset yhteismetsistä puukauppamarkkinoilla.
Karelia-ammattikorkeakoulu, metsätalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö.
Ojala J. & Mäkelä M. 2013. Uusi metsälaki lisää metsänomistajien valinnanmahdollisuuksia ja vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Metsätieteen aikakausikirja 1/2013. s. 71-73.
Ovaskainen, V. & Kuuluvainen, J. (toim.). 1994. Yksityismetsänomistuksen rakennemuutos ja metsien käyttö. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 484.
Palokallio J. 2013. [Verkkojulkaisu]. Metsälainmuutos poiki laveat metsähoitosuositukset.
Maaseudun Tulevaisuus. 30.12.2013. Saatavissa:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/mets%C3%A4lain-muutos-poiki-laveat-mets%C3%A4nhoitosuositukset-1.53657 [Viitattu 21.03.2018].
Pintaa syvemmältä. 2018. [Verkkojulkaisu]. Eduix Oy. Saatavissa:
https://e-lomake.fi/web/pintaasyvemmalta.html / [Viitattu 16.01.2018].
Pätsi, T. 2011. Yhteismetsien kokemukset arvonmäärittämisestä liittämistilanteissa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Metsätalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö.
Ripatti, P. & Reunala, A. 1989. Yksityismetsälöiden lukumäärän kehitys rekisteritietojen pe-rusteella. Folia forestelia; 739. s.3
Sundar N., Jeffery R. & Thin N. 2001. Branching out – Joint forest management in India. Ox-ford. s. 1-13, 233-249.
Underlagsrapport arbetsgrupp 1. 2016. [Verkkojulkaisu]. Tillväxt, mångbruk, värdeskapande av skogen som resurs - Underlagsrapport från arbetsgrupp 1 inom nationellt skogsprogram.
Saatavilla:
http://www.regeringen.se/4a6127/contentassets/0b71b3ef7dbf49dab19bf7a15a8da07c/1_slut-ligbak.pdf
Vuorinen, E. 1981. Yhteismetsien muodostaminen ja lainsäädännön vaikutuksesta niiden ke-hitykseen. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, maanmittausosasto.
Yhteismetsä. 2018. [Verkkojulkaisu]. Verohallinto. Saatavissa:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/yhteismetsa/ [Viitattu 16.01.2018].
Yhteismetsät. 2018. [Verkkojulkaisu]. Suomen metsäkeskus. Saatavissa:
https://www.metsakeskus.fi/yhteismetsat [Viitattu 16.01.2018].
95
LIITTEET
LIITE 1. Kyselylomake
97
99
LIITE 2.
Suomen yhteismetsät -kyselytutkimuksen avoimet vastaukset kohdan ”Tulevaisuuteen liittyvät näkemykset” -kysymykseen ”Millaisia hyötyjä ja etuja tarjoatte yhteismetsän osakkaille?” (Liite1.)
Nro. sijainti-
luokka Koko-
luokka Osakas-
luokka Hallinto-
luokka Millaisia hyötyjä ja etuja tarjoatte yhteismetsän osakkaille?
1 4 3 1 3 Taloudellinen tuotto, metsästysmahdollisuus
2 3 3 3 2 Metsästysoikeus nimellistä korvausta vastaan.
3 3 1 1 3 Opintopäiviä, verotonta tuloa, tilakokonaisuuden pysymisen jakamattomana, helpon
sukupolvenvaihdoksen
4 4 2 1 3 Tavoitellaan pitkänaikavälin taloudellista tuottoa.
Luovumme lyhyen aikavälin tulovirrasta tulevaisuuden hyväksi.
5 3 1 2 2 metsätaloudellisesta tapaa hoitaa metsää.
Suojelualueen perustaminen ja veroetuus
6 4 2 2 3 Yhteismetsä on suvun yhteismetsä. Tämä on hyvä
tapa hoitaa metsiä ja estää niiden "pirstoutuminen".
7 1 1 2 3 Osuuden mukaista myyntituloa,metsästys-ja
virkistys mahdollisuuksia
8 2 1 2 3 Yhteismetsässä voidaan itse tehdä soveltuvia töitä;
raivaus , istutustyö yms. Puun myyntiä vuosittain, jolloin tuloja osakkaille.
9 4 3 2 2 Hirvenmetsästysoikeus osakkaille, ilman vuokraa
suurimmalla yhtenäisellä alueellamme ja pienriistanmetsästysoikeus kaikkialla vapaa osakkaillemme. Maastoretket linja-autolla metsäteitämme pitkin ympäri hajanaista yhteismetsäämme, jouluateria.
10 1 2 2 3 vuosittainen osakkaiden osuuden mukainen tuotto
metsäretket
11 3 2 2 3 Ylijäämän jako yleensä kaksi kertaa vuodessa,
metsäkämpän käyttö vapaa-ajan asuntona, mahdollisuus virkistäytyä talkootöissä esim.
metsänviljelyaikana, ansaintamahdollisuus
metsänhoitotöissä, metsästysoikeus, mahdollisuus päästä mukaan hirviporukkaan ym.
12 3 1 2 3 Retkeily ja marjanpoiminta, metsästysmahdollisuus
13 1 3 3 2 Metsästysmahdollisuus
14 2 3 3 2 Hoidamme heidän luovuttamiaan metsiä.
Mahdollistamme lisäosuuksien hankinnan ostojen kautta. Ruokailu osakaskunnan kokouksissa.
15 4 2 3 2 Yhteismetsässämme on paljon todella pieniä
osakkuuksia, joista yritetään päästä vähitellen eroon ostamalla niitä yhteismetsälle tai toisille osakkaille.
16 2 2 2 8 Tavanomaiset:hyvä metsänhoito, säännölliset tulot1
17 4 3 3 2 Vuosittain maksatetaan osakkaille ylijäämää
tasaisesti nostaen Kalastus, metsästys palveluita Kaikille osakkaille tehdään heidän pyytäessään tarjous kantatilan tai osan siitä liittämisestä yhteismetsään
18 2 3 3 2 vaivatonta metsätuloa
19 2 2 2 6 Hyvin hoidetut ja tuottavat metsät pienillä kustannuksilla ja vaivannäöllä. Pientä kuntoilua siihen pystyville ja halukkaille istutustyön muodossa.
2
20 2 2 2 6 Ylijäämän palautus
21 1 3 3 2 Osakkaiden sijoittamalle pääomalle maksettava
mahdollisimman korkea korkotuotto
22 1 1 1 3 Työpaikka, ylijäämä, oppiminen, jatkuvuuden
turvaaminen
23 4 2 1 3 tehokasta metsätaloutta
24 2 2 3 2 Ylijäämän jako
25 2 2 1 3 Toistaiseksi ei mitään
26 2 3 2 2 Tasainen, veroton tulo, huoleton metsäkiinteistön hoito ja hallinta
27 2 2 2 3 Puhdasta Suomen luontoa
28 3 2 1 1 Mahdollisuuden osallistua itse metsänhoitoon, päätöksenteon ohella. Esim. taimikonhoito.
Metsälehti tulee kaikille osakkaille. Ylijäämää maksettu kun voidaan
29 2 2 2 2 Vuosittain hyvän tuoton omistajille jakorahan muodossa
30 3 2 2 3 metsästysoikeus
31 4 1 1 3 Polttopuun otto lupa nimellistä korvausta vastaan
32 1 2 2 2 Pääsee metsästämään ja rahallista puun myynti
tuottoa
33 3 2 1 3 Polttopuu vapaasti haettavissa
34 2 2 1 3 virkistys hoitotöissä
35 4 3 2 2 Rahaa helposti tilille ja hallittua varallisuuden kasvamista.
36 4 1 1 3 Luonnon virkistyskäyttö ja luontoelämykset.
Marjastus, sienestys, kalastus, metsästys. Retkeily, maastohiihto, kunnon kohottaminen metsätöillä.
Haemme tietysti myös taloudellista hyötyä puukaupoilla.
37 2 2 2 7 560 ha:n hoitaminen on helpompaa kuin 5 erillisen 110 ha:n tilan
38 1 3 3 2 Osakashintaista mökkivuokrausta, soraa metsä-ja
tilusteille pieneiä määriä korvuksetta
39 3 3 2 3 Osuus voitosta.
40 3 2 2 3 taloudellisia hyötyjä
41 1 2 3 2 Kaksi rantamökkiä osakkaiden vapaassa käytössä.
42 4 1 1 6 Nettotuloksen jakaminen ja sijoitustuotot
43 3 3 3 2 Metsästys mahdollisuuksia, tutustumiskäyntejä
puuteollisuuteen, suurempaa ylijäämää,rahaa.
44 4 2 2 3 puun myyntitulojen jakaminen
45 4 1 2 3 Toistaiseksi ei mitään
46 4 2 1 3 Taloudellinen Virkistyskäyttö
47 2 2 3 2 Metsästysseurojen metsästyskämppien käyttöä.
Metsäselaimen käyttö
48 2 3 3 8 Metsästysoikeudet, rantamökkien vuokraus
49 1 2 2 2 Ammattimaisen ja tehokkaan metsien hoidon ja
tuloshakuisen osakaskunnan
50 2 3 3 2 Mökin vapaa käyttö, metsästysoikeus.
51 4 3 2 2 Vuosittaista ylijäämää, vapaa pienriistan metsästys ja kalastus yhteismetsän alueella. vapaa
kämpänkäyttö
52 2 1 2 2 Virkistys, polttopuu, talous
53 3 2 2 3 Polttopuun vapaa keräys omaan käyttöön
hakkuutähteestä, tukikohdan käyttö vapaa-ajan käyttöön.
54 4 2 2 2 Tasaista tuloa ja metsäomaisuuden hoitoa ammattimaisesti.
55 4 3 3 2 Jaetaan saaduista tuotoista voittoa.
56 3 2 2 2 metsät kunnossa.helppoa metsän omistamista..
57 1 2 3 6 Kalastus, metsästys, mökkivirkstäytyminen yms
58 4 3 3 2 Ilmainen pienriistan metsästysoikeus.
59 2 2 2 3 mahdollisuutta osallistua metsänhoitotöihin.
voitonjakoja
60 2 3 2 2 Vaivattomasti kohtuullinen tuotto kohtuullinen riski 61 1 2 3 2 Euroja ja luontoarvoja ammattimaisesti hoidetun
metsän avulla.
62 4 2 1 3 Vakaata tulovirtaa
63 4 3 3 2 verovapaa ylijäämä, asiantuntijatuki uusien alueiden ostamiseen ja liittämiseen,
metsästysmahdollisuuksia, mökin
vuokrausmahdollisuuden, asiantuntojaesitelmiä kokouksissa
64 4 1 1 3 Toiminta alkanut vasta.
65 3 2 1 3 Taloudellista hyötyä.
66 3 3 3 2 Vuokraamme rantatontteja. Jätämme
metsätalouden ulkopuolelle kuntopolkuja, latu- ja moottorikelkkareittejä. Osakkaiden käytössä on kota/laavu.
67 3 2 2 2 esim. etämetsänomistajalle vaihtoehdon
metsäpalstan nyymiselle. henkilölle joka ei itse tee metsänhoitotöitä helpon omistamisen kautta jatkuvaa tuottoa.
68 4 2 3 2 Mikäli talous antaa myöten jaamme osan tuloksesta vuositain ulos osuuksien mukaisesti.
69 1 3 3 2 Tarjota mahdollisimman hyvä tuotto sijoitetulle pääomalla harjoittamalla metsätaloutta metsätalouden ehdoilla.
70 1 2 3 2 Metsästys, yhteisranta,vene.
71 2 3 3 2 Ilmaisen käyttöoikeuden kämppään saunoineen.
72 4 2 2 2 Pienriistan metsästysoikeus
73 1 1 1 3 Normaalit metsänomistajan oikeudet hoitaa metsää
toimitsijan ohjeiden mukaan. Pienten
polttopuumäärien tekeminen metsänhoidollisin tavoittein.
74 3 2 2 2 Vuosikokouksessa ruoka maksutta
75 4 2 2 3 Metsän hoito metsäsuunnitelman mukaan, puun
myynnin verotus,arvoton puu osakkaille vapaasti kerättäväksi polttopuiksi.
76 3 2 2 3 Vaivatonta metsäomaisuuden hallintaa.
77 2 2 2 2 Helpon ja tuottoisan metsänomistusmuodon
78 4 3 3 9 Ylijäämärahaa puhtaana käteen säännöllisesti
vuosittain, etuja metsästysoikeuksiin (pl.
hirvenmetsästys).
79 3 1 2 2 Vapaa polttopuiden ja joulukuusien otto-oikeus 80 4 3 3 2 Yhteistä metsä omaisuutta pyritään hoitamaan hyvin
ja tuottamaan kestävästi kantarahatuloa osakkaille.
Tuottamalla osakkaiden nähtäväksi selkeitä raportteja metsäsuunnitelman toteuttamisesta, metsätaloustoiminnan suhdanteista ja haasteista kaikkiaan.
81 3 2 2 2 Helppoutta, luotettavuutta
4
82 4 3 3 8 Metsästys-, kalastus-, mökkeily- ja
retkeilymahdollisuus. Ylijäämän jako ja omaisuuden hallinta
83 2 1 1 2 taloudellisia
84 4 3 3 2 Kohtuullinen tuotto sijoitukselle. Etelä-Suomalaisille metsästysmahdollisuuksia
85 2 2 3 2 retkiä,tutustumista alueeseen,rahanjakoa kerran vuodessa
86 4 2 1 3 polttopuiden keräilyä sopivista kohteista
87 2 1 2 3 Osinkoa
88 2 1 2 2 Hyvin hoidettu metsä, jossa myös osakkaat voivat osallistua metsänhoitotöihin (istutustalkoot ym).
89 3 1 1 3 Puun myynti
90 4 3 3 2 Vapaa metsästys ja kalastusoikeus. Hirviluvat ilmaiseksi metsästysseuralle
91 4 3 2 2 Osakkaiden hirvenmetsästys Yhteismetsässä. 2
92 3 2 2 2 osuuden tuloksesta
93 3 1 2 3 Polttopuiden teko tuulenkaadoista
94 2 1 4 3 Hallittua omistajuutta
95 2 3 4 9 Metsästyskäyttö,marjastus,rahalinen korvaus,retkiä yhteismetsän alueelle.
LIITE 3.
Suomen yhteismetsät -kyselytutkimuksen avoimet vastaukset ”Vapaa sana” -kohtaan.
Vastauksille ei ole tehty tekstin- ja kielenhuollon muokkauksia.
Nro. Vastaus
1 Yhteismetsä on pyrkinyt vähentämään pirstoutumista ostamalla osuuksia
osakaskunnalle, myös säännöt estävät alle 1,5% osuuksien myynnin ulkopuolisille.
2 Kun raskas tilintarkastusvelvollisuus saatiin pois, ym sopii hyvin myös suvun pienemmän hehtaarimäärän hallinnointiin.
3 Ongelmana on osakkaiden vanheneminen ja asuminen ympäri suomen. Ei tahdo löytyä henkilöitä vetovastuuseen.
4 yhteismetsä on hyvä tapa hoitaa metsäomaisuutta, sen takia perustimme yhteismetsän.
5 Osakaskunnan puheenjohtaja on toimitsijan tukena päätöksen teossa.
6 Yhteismetsän olisi helpompi laajentua, jos osuudella olisi juridinen asemma. Nyt esim.
sukupolven vaihdoksessa osakas voi luovuttaa vain hehtaareita ei osuuksia?
7
Yhteismetsämme on pieni perheyhteismetsä; vanha pariskunta ja kolme poikaa.
Pidemmän aikavälin kehittämisnäkymiä voisi olla kaksi. Jos poikien perheistä löytyy metsäalasta innostunut vetäjä, yhteismetsä jatkaisi vanhan pariskunnan jälkeen nykyisen kaltaisena. Tai yhteismetsä liitetään myöhemmin suurempiin yhteismetsiin.
Strategianeuvottelussa on tullut esille mahdollisuus ottaa mukaan naapurina oleva suuri metsätila osakkaaksi (sukulainen), mutta pääasiallisesti pyrimme ostamaan sopivia metsätiloja.
8
1. Kysymykseen metsäsuunnitelmien päivitystiheydestä oli vaikea vastata. Virallinen päivitystiheys on kerran kymmenessä vuodessa. Käytännössä suunnitelma kuitenkin päivittyy jatkuvasti esimerkiksi hakkuiden, harvennusten ja istutusten myötä
palveluntarjoajan tietokannassa. 2. Kysely herätti pohtimaan, voisiko yhteismetsällä olla erillinen strategia toimintaa ohjaavan budjetin lisäksi sekä mistä saisi apua tällaisen strategian laadinnassa.
9
Toimitsijamallinen perheyhteismetsämme on toiminut kolme vuotta. Teemme
parhaillaan metsäsuunnitelman ensimmäistä kunnon päivitystä yhteismetsän toiminta-aikana. Osakaskunta osallistuu suunnitteluun kommentoimalla uusia
suunnitelmaversioita - suunnitelma hyväksyttäneen seuraavassa vuosikokouksessa huhtikuussa 2018. Metsäsuunnitelmaa pidetään jatkuvasti ajantasalla Tapion ForestKIT-ohjelmalla, jolla laaditaan myös vuotuiset puunmyyntisuunnitelmat. Yhteismetsäratkaisu v. 2014 oli onnistunut ja se oli viimeinen hetki estää perhemetsän pirstoutuminen
seuraavan sukupolven vähitellen siirtyessä metsänomistajiksi. Taloudellinen hyöty osakaskunnalle on säännöllisempää ja korkeammalla tasolla yhtenä suunnitelmallisesti hoidettuna metsäkokonaisuutena kuin pirstaleisina yksityispalstoina. Hyöty alemmasta metsäverokannasta on jokseenkin merkittävä - laskelmani mukaan tähän mennessä bruttokantohinnassa n. 2 ¬/m3. Nettoverohyöty kattaa reilusti kaikki hallintokulut.
Verotuksessa on "rasitteena" ennakkoverovelvollisuus ja kuukausittaiset alv-tilitykset, joiden hoitamiseksi taloutta on suunniteltava huolella ja maksuvalmius pidettävä hyvänä. Olemme huomanneet, että puunostajat arvostavat yhteismetsää kumppanina ja tietenkin erityisesti sen säännöllistä puuntarjontaa. Lisäksi esim. kuolinpesään verrattuna yhteismetsän puukauppa tapahtuu sujuvasti yhdellä allekirjoituksella ilman
valtakirjarumbaa. Puunostajien positiivinen asenne on vaikuttanut toteutuneisiin
kantohintoihin odotuksiamme vähemmän. Pelko hallintobyrokratian lisääntymisestä on
105
osoittautunut turhaksi; tilitoimisto hoitaa kirjanpidon, tilinpäätökset ja alv-tilitykset sujuvasti. Tärkeä pointti yhteismetsässä on päätöksentekokyky kaikissa tilanteissa - tarvittaessa äänestämällä. Tosin vielä ei äänestyksiä ole tarvittu.
10 Kohde on suvun yhteismetsä. Se on osakkaitten retkeily- virkistys käytössä.
Mahdollinen ylijäämä jaetaan osakkaille.
11
Kaupunkilaistuminen yhteismetsän tulevaisuuden voimavara. Tiedottamisen esilläolon kautta tunnettavuus paremmaksi. Sivun 2 kysymys metsätaloussuuitelmien määrästä, perustamisvaiheissa kaikille palstoille tehtiin suunnitelma. Uudistaminen ei vielä ajankohtainen.
12 Tämä yhteismetsä on asutusyhteismetsä . Toimii hyvin pitkälle hoitokunnan
puheenjohtaja vetoisena. Emme haaveile laajentumisista. hyvä taloudellinen tulos on tärkeintä. Osakaskuntaa voisi pienentää esim osuuskaupoilla.
13 Rahoitus asiat ovat olleet vaikeita ,koska pieni perheen sisäinen yhteismetsä. Ja osa vaikeuksista omasta toiminnasta kiinni ( tilinpäätös / tasekirjan puutteet ym.asiat )
14
Kyseessä on ns. suvun yhteismetsä, jonka hallinto ml. toimitsijan työt hoidetaan talkootyönä vastikkeetta. Periaatteessa laajeneminen kohtuullisessa mielessä on mahdollista, jos sopivia alueita löytyy kohtuuhinnoin. Eipä sellaista tilannetta ole näköpiirissä. Strategiana on kasvattaa kullekin kasvupaikalle parhaiten sopivaa puustoa kohtuukustannuksin ja huolehtien, että kasvu paranee pitkällä tähtäimellä ja tarjoaa tuleville metsänomistajapolvillekin hyvät hakkuumahdollisuudet. Merkittävimmät luontokohteet on suojeltu. Jatkossa voidaan tehdä pienialaisia suojelupäätöksiä.
Mahdollisesti vuokrataan tuulivoimalatontteja.
15 Ennustaminen on vaikeaa, mutta yhteismetsämme on kasvuhakuinen
16 Kyselyn tulokset olisi kiinnostavaa saada luettavaksi. Tuloksellisuuden kehittäminen ja kannattava laajentuminen kiinnostavat myös.
17 Nuori yhteismetsä, jossa toiminnan vakiinnuttaminen tärkeää.
18 Yhteismetsää on hoidettu pitkälti talkoohengessä. Tulevaisuus ?
19 Yhteismetsämme on murrostilassa: kaksi osakasta erotettu. Uusi toiminta on muotoutumassa.
20 Yhteismetsämme on perustettu 2016 joten paljon kokomuksia ei vielä ole. Puukauppaa ei tässä muodossa ole vielä tehty.
21 Olemme ammattimaisesti toimiva nykyaikainen, kasvuhakuinen yhteismetsä.
22 Yhteismetsämme on suvun metsistä muodostettu. Tavoittelee jatkuvan kasvatuksen periaatetta minimoimalla avohakkuut.
23 Pienille yhteismetsille (puun myynti alle 300000e/v) muistiinpanot ja verotus kuten tavallisella metsänomistajalla, eli lomake 2C, ja vuosi alviin.
24
Yhteismetsän tavoitteena on myös ollut sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen. Lisäksi tarjoamme työtilaisuuden puun hankinnassa ja metsätöitä teettämällä naapurissa asuville sukulaisille
25 Hyvin toiminut
26 'Suvun yhteismetsä'. Jälkeläisiä 5, 3 eri polvessa. Tulevat osakkaiksi jossain vaiheessa.
27 Yhteismetsä on alueemme esimerkki järkevästä metsänhoidosta. Tuottava sijoitus.
28 yhteimetsän taloutta rasittaa vanhojen rakennusten kunnostaminen 29 Yht.metsän osakkaina on saman perheen 3 sukupolvea.
30 Metsätaloussuunnitelman laatiminen turhan kallis ja osin tarpeettoman tarkka! Voisiko valtio hyväksyä kevyemmän ja suurpiirteisemnmän suunnitelman!
31 Tiedotus ja informaatio niin osakkaille kuin metsänomistajille vaatisi merkittävää parannusta
32 Toiminta vasta alussa, yhteismetsä perustettu -17.
33 Kysymyksessä on yhden perheen yhteismetsä, jonka tavoitteena on sujuvoittaa aikanaan sukupolvenvaihdosta ja perintöjärjestelyjä.
34 Osakkkaiden kiinnostus yhteimetsään passivoitunut, osaksi kuolinpesien ja osaksi osakkaiden hajaantuneisuuden vuoksi.
35 Meillä on uusi yhteismetsä, jonka toiminta ei ole vielä vakiintunut.
36 Yhteismetsällämme on vuosittaiset hakkuu suositteet joten toiminta perustuu pitkälle niiden toteutukseen.
37
Pankkien vastahakoisuus käyttää yhteismetsän omaisuutta lainan vakuutena on ikävä juttu. Perustimme yhteismetää 2015, jolloin tästä ei tiedetty mitään. Maanmittauslaitos osasi neuvoa yhteismetsän perustamisessa, mutta heillä ei ollut mitään tietoa
talouspuolesta, kirjanpidon muodosta eikä rahoituksesta.
38
Yhteismetsään siirtymisen polkua pitää yksinkertaistaa ja saada siihen liittyvät tekijät neuvottua myös eri viranomaisille. Oli yllättävän paljon epätietoisuutta asiassa jota kuitenkin suositellaan tehtävän.
39 hehtaarit ovat "suunnilleen-tietoja".
40 Yhteismetsä on vaihtoehto esim. perikunnille tilan pilkkomiselle myös kaikki saavat omistustaan vastaavan omistuksen
41 Toimimme osakaskuntana joka hoitaa myös kalastuskunnan tehtävät
42 Kunnioitamme ja arvostamme yhteismetsille annettuja taloudellisia etuuksia ja perustamme toimintamme siihen, että emme toiminnassamme missään muodossa vaaranna näitä tehokkaan metsätalouden harjoittamiseen annettuja etuuksia.
43 Osalla metsätiloista metsäsuunnitelma on yli 10 vuotta vanha, eikä päivitystä ole aiottu hankkia, vaan hyödynnetään metsään fi sivuja sekä erään metsäfirman verkkopalvelua.
44 Tällä hetkellä on pohdittavana osakkaitten ikääntyminen ja asioden hoito jatkossa.
45
Yhteismetsämme on pieni suvun ja sukutilan jo useista perikunnista lähtöjään.
Selvitysten jälkeen yhteismetsä vaikutti metsien osalta omistusmuotona toimivimmalta ja olemme olleetkin tyytyväisiä. Tosin vasta yksi kokonainen vuosi toimintaa takana.
46 Yhteismetsämme on toimitsijavetoinen yhteismetsä, ja osakaskunnassa ovat isä, äiti ja tytär. Perhesitoisuuden takia osakaskunta osallistuu myös pieniinkin päätöksiin.
47
Isoilla metsäyhtiöillä määräävä asema niin puunostossa kuin metsähoitotöiden järjestelyssä... käytännössä vain yksi taho tekee "asiallisen" tarjouksen leimikoista ja metsänhoitotöissä ei voi pienet toimijat tarjota,koska ovat isojen yhtiöiden urakoilla sidottuna olemaan tekemästä kilpailevaa tarjousta.
48 Perikunnat, yhtymät yhteismetsäksi. Toimitsijan palkkasuositus pintaan mukaan.
49 Kyseessä on perheen yhteismetsä. Yhteismetsä on ostanut 2 vuoden aikana yli 100 ha lisämetsää.
50
Luottamushenkilöjohtoisten yhteismetsien ulkopuolinen palveluntarjonta on ainakin Pohjois-Suomessa yhä 'lastenkengissä'. Tarvitaan siis nopeasti tietojärjestelmäpohjaisia kehittämistoimia ja satsauksia, jotka loisivat maallikkojohtoisille yhteismetsille jatkossa laadukkaammat mahdollisuudet hallinoida ja ylläpitää mm. yhteismetsiensä osakkuus- ja yhteystietoja. Samalla järjestelmällä tulisi olla mahdollista hoitaa esim. maksatuksia osakkaille. Kasvava ja samalla usein luottamusjohtoinen yhteismetsätoimijoiden joukko tarvitsisi pikaisesti mm. metsäpalvelutoimijoiden käyttöön (mh-yhdistykset mukaan lukien) tietojärjestelmäalustan (miel.moniajo-ohjelma), joka tarjoaisi samalla
yhteismetsien johdolle laadukkaan ja luottamusta osakkaissa herättävän tavan tuottaa kuvaa yhteismetsän taloudenpidosta (sis. pankkiyhteys), toiminnan suunnittelusta ja tot.
volyymeista. Tällä hetkellä valtio tukee taloudellisesti lähinnä teollisuuden puuhuollon näkövinkkelistä uusien yhteismetsien muodostamista. Samalla se on kuitenkin unohtanut
107
tavat, joilla yhteismetsien myös 'visuaalisesti' luotettavaa esiintymistä
metsänomistuksellisessa toimintaympäristössä vahvistettaisiin. Ilmeistä on, että markkinaehtoisesti, tässä vaiheessa noin 400 yhteismetsän tarpeista käsin, tällainen järjestelmien kehittämistyö ei lähde etenemään. Niinpä tähänkin kehittämistyö pitäisi liittää kiireisellä aikataululla osaksi valtiovallan kehittämispanostuksia, jossa mm.
metsätilojen pirstoutumisen estäminen on ollut viime vuodet sen panostusten kohteena.
Yhteydenpito kiihtyvällä vauhdilla fyysiesti hajaantuvaan yhteismetsäomistukseen on jo tänä päivänä suuri haste. 'Tuollainen' em. yhteismetsien ulkoinen palveluntarjoaja voisi samalla tarjota portaalinsa (web-sivunsa) kautta yhteismetsille ikkunan (kotisivun)omiin osakkaisiinsa. Mielestäni ei ole edes 'kansantaloudelliseti' järkevää, että pienet
yhteismetsät, joissa ei ole mm. palkattua henkilöstöä, esim. kotivujen ylläpitoon, lähtisivät jokainen hankkimaan 1000-1500 euron paketin kotivulleen ja jonka lisäksi päälle tulisivat vuosittaiset palvelumaksu. No ehkä tässä alkuun !
51 oli hyvä että huomattiin perustaa 52
Yhtenä tärkeimmistä tavoitteistamme on jatkuva ja kannattava pitkäjänteinen
metsänhoito sekä yhtenäisen metsäomaisuuden säilyttäminen seuraavalle sukupolvelle (ei haluta jakaa maita eri osakkaille).
53 Kyselyssä oli "Rakennamme yhteismetsän käyttöön kiinteistöjä??" En ymmärrä..tarkoititko rakennuksia?
54 Kysely on hyvä, tuli vain tosi kiireiseen aikaan.
55 Yhteismetsän osuuksien antaminen seuraavalle sukupolvelle oli yhteismetsän perustamisen pääsyy
56
Yhteismetsien tulisi olla riittävän suuria. Pitäisi välttää perustamasta yhteismetsää vain perustamisen vuoksi. Metsätalous ja siihen olennaisesti liittyvä pitää olla pääasia ja hakkuita kohtuullisen säännöllisesti.
57 Tuki on parantunut hiljalleen yhteismetsien osalta, vaikka ns perhelähtöisten yhteismetsien osalta on vielä parannettavaa.
58
Meidän yhteismetsässä on osakkaita vain kolme ja kenelläkään ei ole varsinaista
osaamista metsätalouteen, niin näkemykset yhteismetsän hoitamiset on erilaiset kaikilla.
Ja se tuottaa haasteita.Osa kannattaa pystykauppaa ja osa haluaisi ottaa ammattilaiset töihin.Itse tehtynä metsän hoitaminen on hidasta ja puumäärät pieniä, kun taas motolla voisi teettää isompia harvennuksia. Tällaisessa yhteismetsässä osakkaana oleminen ei ole yksinkertaista.
59
Olemme 2011 perustettu aktiivisesti laajeneva yhteismetsä. Otamme uusia osakkaita sekä oman metsän liittämisen kautta, että rahasijoituksina, ts ostamme metsää tulevien osakkaiden lukuun.
60 hoitokunta vastaa meillä ihan kaikesta,osakkaat voivat tietenkin esittää toivomuksia jotka käsitellään hoitokunnan kokouksessa,meillä on aktiivinen hoitokunta ja osakkaat lähes kaikki samalta paikkakunnalta,joten tunnemme toisemme
61 Yhteismetsällä on voimassa oleva MHS sopimus 62 Hyöty aina osakkailla
63 Osuudenarvon määrittelyyn yhtenevät ohjeet. Metsästysmaiden hinnoittelussa kehittämiseen varaa ja samoin hinnoitteluun selkeämmät ohjeet.
64 Yhteismetsä on ns. perheen sisäinen yhteismetsä ja se on perustettu maatilan sukupolvenvaihdoksen osana vasta reilu vuosi sitten, joten toiminta ei ole kovin vakiintunutta.
65 vähemmän byroktratiaa , kirjanpito yksinkertaistaa pienillä yhteismetsillä (vain tulot ja menot)
66 Tavoitteena lähiaikoina saada lisätuloja tuulivoimatuotannosta oudellista