Kiukaisten-Kauttuan rautatie. ARetuskokoelmassa (N:o 13 1912) on julaistu armo käsky, koskeva myönnytystä nor-maaliraiteisen yksityisen rautatien rakentami~esta Kiukaisten a"e-malta Rauman radalla Kiukaisten ja Euran kuntien kautta Kaut-tuan telltall.lle ja sieltä Pyhäjärven rannalle. Radan rakentaminen on loppuun saatettava 4 v. kuluessa viime maalisk . 12 p:stä las-kien. Radan pituus tulee olemaan 13,9 km. ja tulee se laskel-man mukaan maksamaan Smk 473,500:-.
Katsauksia.
KATSAUKSIA.
Maatalous.
Saksan sato v. IgII. Saksan valtakunnan sato v. 1911 oli tuhansissa kiloissa seuraava:
Vehnää. Edelliseen vuoteen verrattuna oli leipäviljan (rukiin, taI vi-speltin ja vehnän) sato 574,610 tonnia suurempi kuin edellisenä vuonna, vastaten 3,9 %:n lisäystä. Kesäohra ja kaura, joita pää-asiassa käytetään eläimille, mutta vississä .määrin myöskin ihmis-ten ramnnoksi, antoivat 60,702 tonnia paremman sadon. Apilan, lusernin ja nurmiheinän sato oli 13,714,381 tonnia eli 3t,8 %
edellisen vuoden satoa pienempi, samoin perunasato oli noin 9 milj. tonnia edellisen vuoden satoa pienempi.
Eri viljelyskasvien hallussa olevan viljellyn maan ala Saksassa vv. Ig01 ja IgII. Saksan virallisen tilaston mukaan (Vierteljahrshefte zur Statistik des Deutschen Reichs. 21.
Jahrgang. 1912. Erstes HefL) oli Saksassa vv. 1901 ja 1911 eri viljelyskasvien hallussa olevan viljellyn maan ala seuraava:
19°1 1911
186 Katsauksia.
Kesäohran 1,859,265 1,585,049
Kauran 4,411,412 4,327,701
Perunain 3,318,832 3,321,479
Apilaan 1,804,338 2,010,805
Lusernin 222,7!l6 24,2383
KasteItuja nurmikoita
5,949,533 48,8352
Muita » 5.44,3446
•
Teollisuus.
Kotimaisesta maatalouskoneteollisuudesta. Nykyään valmistetaan maassamme runsaasti puolet maatalouskoneiden koko kulutuksesta. Eri koneryhmistä on lokomobiilien valmistuksella suurin merkitys. Ulkomailta, Ruotsista ja Englannista tuodut voi laskea muutamissa kappaleissa, kun taas omassa maassa valmis-tettujen luku nousee satoihin, niinpä v:na 1911 esimerkiksi val-mistettiin meillä lokomobiilejä 400 kappaletta, enimmäkseen 7-12 hevosvoimaisia.
Lokomobiilien jälkeen on puimakoneiden sekä keskikokoisten että pienten valmistus osottanut ilahuttavia edistymisen merkkejä, samoin maanmuokkaustyöaseiden, myllyjen ja maataloudessa käy-tettävien sahojen valmistus.
Kokonaan muokkaamaton ala on sitä vastoin meijerikonei-den valmistus, ellei oteta lukuun meijeriastioita ja viirneistä uutta yritystä separaattorin valmistuksen alalla. Niitto- ja leikkuukonei-den valmistus on myöskin melkein kokonaan ulkomaalaisten, etu-päässä amerikkalaisten hallussa. Samoin on siementen kylvö-koneiden, puhdistus- ja lajittelukylvö-koneiden, kuivauskylvö-koneiden, ynnä muiden siementen käsittelykoneiden valmistus maassamme aivan mitätöntä. Kuitenkin sopisivat tällaiset siementen käsittelykoneet erikoisalaksi jollekin »kaikenlaista» valmistavalIe kOllepajalle, jonka omistaja ehkä otsansa hiessä etsii sopivaa erikoisalaa
Ellsimäisenä ja suurimpana virheenä on ollut maatalous-koneteollisuudessamme kaiken välittömän vuorovaikutuksen puute koneen tarvitsijan ja valmistajan välillä. Tällaisen vuorovaiku-tuksen merkitystä ei voi kyllin suureksi arvostella, sillä harvoin on - saatavissa agronomi-konstruktöörejä, eikä teknikko yksin, ol-koonpa eteväkin, saata onnistua sellaisen koneen rakentami-sessa, jonka suoritettavaksi tulevan työn laatua ja tarkotusta hän ei täysin tunne. (Teknillinen Aikakauslehti).
Katsauksia.
Kivihiilien kallistuminen. Kivihiilien kalliEltumisella on mitä suurin merkitys koko taloudelliselle elämälle Ei ainoas-taan suurteollisuudelle, vaan pienimmällekin yksityistaloudelle on kivihiili välttämätön tarvike, jonka · hinnan muuttuminen mitä tuntuyimmin vaikuttaa · taloustuloksiin.
Kuten tunnettua, ovat kivihiilen hinnat viime vuosikymme-ninä tavattomasti kohonneet. Englannissa, Ranskassa, Yhdysval-loissa ja Saksassa oli kivihiilen hinta alla mainittuina vuosina seurava:
1882-91 1892-1901 1900 --1909
Hinta 1 tonnilta
Englannissa Ranskassa Yhdysvalloissa Saksa8!la
Sh. Frs.
Syynä kivihiilen kallistumiseen on ensiksikin pidettävä sitä seikkaa, että kaivostoimessa on ihmistyöllä ja sen vuosipalkoilla . niin suuri merkitys. Palkkojen kohoamisen vastapainona ei kni-vostoimen tuotantokustannuksissa ole parannetuilIa koneilla lähi·
mainkaan sitä merkitystä kuin esim. teollisuudessa. Toinen kivi-hiilien kallistumista aiheuttava seikka on kaivamisen eteneminen yhä syvemmälle maan sisään. Kun vielä 186.0-luvulla kaivokRet olivat IOO-2{)0 metriä syviä, tapahtuu nykyään kaivaminen tavallisesti 300-400, jopa 500 metrin syvyydellä. Paikoitellen täytyy laskeutua tuhannenkin metrin syvyyteen. Kaivosten sy-yentyessä li!"ääntyvät perustus- ja liikekustannukset tavattomassa määrin, ja vaaran alaisuus suurenee. Jos oletettaisiinkin, etteivät palkat Yastaisuudessa enää tuntuvasti nousisi, täyt'y kivihiilen kallistumistaan kallistua, välttämättömyyden pakosta, sitä mukaa mitä syvempiin kerroksiin on tunkeuduttava.
Englannin mineraalituotanto. V. 1910 tuotettujen me·
t!lllimineranlien koko markkina-arvo oli 18,179,570 puntaa. Ei metallisten mineraalien (hiilen, suolan y. m.) tuotantb·arvo oli 117,07ö,31L!: puntaa. Kaivosteollisuuden palveluksei'lsa olevien henkilöiden lukumäärli oli 1,078,083. Maan alla työskenteli 865,485 henkilöä. Louhoksissa työskenteli edellisten lisäksi 85,837 hen-kilöä. Hiilen tuotanto nousi 264,433,028 tonnim ja arvo 108,377,567 puntaan. Maasta vietiin hiiltä 64,520,320 tonnja.
188 Katsauksia.
Kauppa.
Venäjän kauppasuhteista Persiassa. Venäjän viralli-sen kauppa- ja teollisuuslehden joku aika sitten julkaisemien tietojen mukaan on aikana 1901-1910 kaikista Persian kanssa kauppaa käyvistä valtoista Venäjä ollut ensimäisellä, Engtariti toisella, Turkki kolmannella ja Ranska neljännellä sijalla_ Venä-jän vienti Persiaan vuonna 1901-1902 nousi 65,287: 50 naan Suomen markkaan, vuoppa 1909-1910 110,118: 75 miljoo-naan. Persiasta taasen tuotiin Venäjälle tavaraa vuonna 1!"JOl-1902 2,972: 50 miljoonan markan edestä ja vuonna 1909 -191 0 27,582: 50 miljoonan Suomen markan edestä. Persian koko tuon-nista oli Venäjältä tuonti vuonna 1901-1902 38,090
/q
ja vuonna190~-191() 51,09 0/0; Persian viennista taasen oli Venäjälle-vienti vastaavina vuosina 58,710
io
ja 70,66 % .Venäjän kauppa Persian kanssa tapahtuu pääasiallisesti joko vesitse Kaspian meren yli Astrakaanin tai Bakuun satamista per-sialaisiin satamiin Astara, Enseli, Meschedesser ja Astrabad tai . maitse Taka-Kaukaasian rajan yli Persian sisämarkkinoiIle_
Eni-ten viedään Venäjältä Persiaan sokeria, muqtitavaroita, viljaa, pet-roolia ja rautatavaroita. Venäjälle tuodaan taasen Persiasta pää-asiallisesti riissiä, puuvillaa, kuivattuja hedelmiä ja tupakkaa .
Kalanviennistämme. Kalanvientimme järjestämisestä Ve-näjälle kirjoitetaan Kauppalehdessä muun muassa seuraavaa :
»Kuten tunnettua, on sekä tuoreen että suolatun kalan vien-nillä Suomen kaupassa hyvin tärkeä asema. Noin 90 % maamme kalain viennis;1ä menee Venäjälle, mutta siitä huolimatta mainitun kaupan edustus siellä on vielä aivan alkuperäisellä kannalla.Ka-lastajat ja kalakauppiaat läh_ettävät useimmiten tavaransa jolle-kin tuttavallensa tai parhaassa tapauksflssa yksityiskauppiaille, jotka runsaiden kustannusten lisäksi vähentävät saariusla hinnasta rnyyntipalkkion, mikä on noin 5- 20 %. Tällaisissa oloissa ka-lastajan ansio vähenee huomattamsli, varsinkin kun saatu hinta ei aina ole markkinain huippu- eikä edes keskihintojakaan lähellä . Minkälainen tappio tästä koituu asianomaisille kalastajille, selviää, kun tarkastaa kalain viennin määrää ja arvoa. Kolmena viimeisenä vuonna oli keisarikuntaan viedyn kalan vientiarvo:
1910 Vuonna 1910 on ~ieritiarvo huomattavasti alentunut, mutta vähennys lienee satunnaista laatua. Kun kalanvienti ja myynti
Katsauksia.
Venäjällä, (,Jnnen kaikkea Pietarin suuressa kulutnskesknksesslI saataisiin järjeRtetyksi ajanmukaiselle kannalle, niin vienti var-maankin arvonsa jollei määränsä puolesta lisääntyisi.»
Petrolikaupan tekeminen valtionyksinoikeudeksi Saksassa. Sen johdosta että amerikkalainenöljytrusti Standard Oil C:o yallitsee noin 3/ 4 Saksan petrolikaupasta, on Saksassa viinle vuosina ruvettu entistä pontevammin vaatimaan petrolikau-pan tekemistä valtion yksinoikendeksi, pelosta että muuten jou-dutaan kokonaan mainitun amerikkalaisen trustin monopoli valtaan.
Noin puolitoista vuotta sitten antoivatkin valtiopäivät valta-kllnnanhallitukselle toimeksi ottaa tiedustelujen kautta selville,
»missä määrin on Standard Oil C:on toiminnan vuoksi vaaraa ole-massa Saksan petrolikaupan monopolisoitllmise;:ta ja onko katsot-tava Saksan kansantalouden etujen jo vaativan valtakunnan tar-kas.tuksen alaisen laitoksen perustamista petrQliliikettä varten:t.
Muutama kuukausi sitten kerrottiin hallituksen jo päättäneen v:1Ition yksinoikeuden tarpeelliseksi ja sen johdosta ryhtyneen valmista-maan lakiehdotusta. Tämä tieto on kyllä sitternmin puoliviral-lisesti väitetty vääräksi, tosin vähemmän ehdottomassa muodossa.
Joka tapauksesRa on petrolikaupan valtion yksinoikeudeksi teke-minen yhä edeskinpäin Saksassa åjan suuria kysymyksiä.