178 Muutamia ehdotuksia met'enkulkutilasto1llme edistämiseksi.
että meijerien johtohenkilöille jäi enemmän aikaa liikkeiden si-säiseen järjestämiseen ja lujittamiseen ja kokemuksen opastamien uudistusten toimeenpanemiseen. Toiselle kehitysjaksolle onkin tunnusmerkillistä se, että liikkeiden hoidossa aikaansaatiin silloin paljon parannuksia, joista taas oli seurauksena meijerien taloudel-lisen aseman tuntuva vahvistuminen, mikä ilmenee rahastojen nopeassa kasvamisessa ja velkojen pienentymisessä.
Edelläoleva riittänee osottamaan, että maamme osuusmei-jeriliikkeestä on sen olemassaolon ensimäisenä vajaana kymmen-vuotiskautena jo ehtinyt kehittyä tekijä, jonka merkitystä maan-viljelijäimme taloudelliselle hyvinvoinnille ei enää voida vähä-pätöiseksi arvostella.
70nni Säntti .
MUUTAMIA EHDOTUKSIA MERENKULKU-TILASTOMME EDISTÄMISEKSI.
Tilastollisia tietoja merenkulustamme saamme nykyään etupäässä kahdesta julkaisusta, toiselta puolen SlIomen laivaka-/enterista, toiselta puolen Suomen virallisesta mermkulkutilastosta.
Suomen nykyisestä laivakalenterista saadaan tiedot maamme kauppalaivojen nimestä, signaalikirjaimesta, lajista eli taklauksesta, brutto- ja nettokantavuudesta, pää-isännästä, kotipaikasta, rekis-teröimispaikasta ja -numerosta, rakennuspaikasta ja -vuodesta, päämitoista, s. o. pituudesta, leveydestä ja syvyydestä,: rakennus-aineesta, korjauksista sekä höyrylaivan konevoimasta kuin· myös-kin mihin kansainvälisen laivanluokitusyhdistyksen luokkaan alus mahdollisesti kuuluu . Viimeksi ilmestyi kalenteri v. 1907 . .sen-jälkeen on joka vuosil syyskesällä ilmestynyt :tLisäys vuodelta Suomen laivakalenteriin ), jossa ilmoitetaan lisäksi tulleet, kadon·
neet, omistajavaihdokset sekä muut muutokset.
Laivakalenterin tiedot perustuvat I I p:nä marraskuuta 1889 annetun, laivarekisteriä koskevan asetuksen 5 §:n mukaisesti kau·
punkien maistraatteihin annettuihin tietoihin. Kuitenkaan ei lai-vakalenteriin ole otettu laivan rakentajaa, vaikka sellainen tieto olisi maistraattien laivarekisteristä saatavana.
Muutamia ekdotuksia merenkulkutilastomme edistämiseksi. 179
Pääasiallinen muistutus, joka Suomen laivakalenteria vas-taan asiallisesti on ' tehtävä, on se, ettei siitä saada minkäänlaista tietoa laivain raha-arvosta, vaikka tällainen ei olisi ainoastaan suotavaa, vaan jopa välttämätönkin.
Maamme kauppalaivaston raha·arvoa on koetettu määrätä arviolaskelman perusteella. Lainvalmistelukunnan toisen osaston mietinnössä verolaitoksen uudistamisesta v. 1897 on esim. ar-vioitu purjelaivan keskiarvo rekisteritonnia kohti 100 markaksi ja höyrylaivan arvo samaa yksikköä kohti 500 markaksi, lasket-taessa kauppalaivastomme raha-arvoa v. 1892 . Samaa arvioimis-tapaa on myöskin käyttänyt maisteri O. Aut~re arvioidessaan Suomen yksityisomaisuuden raha·arvoa v. 1903.
Norjan merenkulkutilastossa v. 1908 lasketaan rautaisen ja teräksisenhöyrylaivan raha-arvo rekisteritonnia kohti 309 kruunuksi (430 mk); puisen 258 kruunuksi (359 mk), rautaisen ja teräksisen moottorialuksen 600 kruunuksi (834 mk), puisen 500 kruunuksi (695 mk), rautaisen ja teräksisen purjelaivan 84 kruunuksi (117 mk) ja puisen purjelaivan 50 kruunuksi (70 mk).
Laivan raha-arvoa määrättäessä otetaan huomioon ainoastaan nettokantavuus. Norjan merenkulkutilaston arvot perustuvat Me-renkulkukonttorin hankkimiin tietoihin laivojen arvosta v. 1906.
N<?rjan esimerkki viittaa siihen, että laivain raha-arvo voi-daan verrattain suurella tarkkuudella määrätä virallisissa julkai-suissa. Sellainen virallinen julkaisu meillä, josta nämä tiedot pi-täisi käydä selville, on laivakalenteri. Siihen olisi varattava oma sarekkeensa laivan raha-arvoa varten. Ja nämä tiedot pitäisi tarkistaa aina silloin kuin kalenterista annetaan uusi painos.
Se seikka, että meidän laivakalenteristamme puuttuu näin tärkeä tieto, ei ole yksinomaan kalenterin toimittajan, merenkul·
kutarkastajan syy. Mainittu puutteellisuus johtuu siitä, ettei edellä mainitsemassamme asetuksessa laivarekisteristä tässä suhteessa mitään määrätä. Merenkuluntarkastajan olisi ollut jo ajoissa otettava alote uudistuksen aikaansaamiseksi. Asetus laivarekis-terista: on syntynyt eduskunnan ja hallitsijan yhtäpitävän päätök-sen kautta, joten se on samassa järjestyksessä muutettavakin.
Merenkuluntarkastajan olisi siis tehtävä tässä suhteessa ehdotus senaatille, jotta tämä ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteihin. Jos
180 M uutamia ehdotuksia merenkulkutilastol1lme edistä miseksi •
. kuitenkin tämä tie nykyoloissa näyttää liian pitkältä ja mahdot-tomalta, olisi kai tyydyttävä puolitiehen.
Ensi kerran laivakalenteria julkaistaessa olisi pyydettävä joko maistraattien tahi merimieshuoneiden välitystä tässä suhteessa, mieluummin ehkä viimemainittujen. Nehän voisivat ja luulemme, että ne ovat myöskin halukkaat välittämään ja antamaan tarvit-tavat tiedot, koska asia koskee juuri heidän omaa alaansa. Sitä·
paitsi helpottaa tietojen hankkimista se seikka, että meren·
kulkijapiirit on viime aikoina vallannut erityinen uudistushalu.
Mahdollisesti voidaan huomauttaa, että nämäkin tiedot ovat epätarkkoja. Se on kyllä myönnettä\'ä, varsinkin kun tietää, että laivan arvo saattaa kesässä tahi vuodessa huomattavasti alentua.
Mutta sittenkin nämä tiedot ovat monin kerroin tarkemmat kuin arviolaskelmat.
Muodollisessa suhteessa on Suomen laivakalenteria vastaan tehtävä painaviakin muistutuksia. Oikoluku on suoritettu niin huolimattoma!;ti, että signaalikirjaimet laivaluettelossa ja signaali:
listassa ovat sekaisin. Monelle laivalle on annettu kummassakin eri kirjaimet. Kummassa lienevät oikein, sitä on vaikea saada selville. Vieläpä on päässyt virheitä laivain nimiinkin .
Kielellisessä suhteessa en tiedä minkään virallisen julkaisun vetävän Suomen laivakalenteriIle vertoja. KansiIehdestä päät-täen on se ruotsin-, suomen-, venäjän-, ja englanninkielinen. Kir-jan aukaistua on se ensi näkemälta melkein kokonaan ru.otsinkie-linen. Mutta sitä se itse. asiassa ei ole. Se on jonkinlainen kielten sekotus, joka aiheutuu toimittajan kielentaitamattomuudesta.
Mainitsen esimerkkinä, että laivain kotipaikkaluettelossa saattaa.
tavata seuraavan hauskan luettelon : Vederlaks, Virolahti, Veder-laks, monia muita omituisuuksia mainitsematta. Tällaiset kom-pastukset ovat tietysti johtuneet siitä, että toimittaja ei ole osan-nut ruotsintaa suomalaista paikan nimeä, vaan tyytynyt pane-maan sen siinä muodossa kuin se on maistraatista saapunut.
Kielellisessä suhteessa on siis saatava melko parannus ai-kaan, ennen kuin tämä julkaisu vastaa olojen vaatimuksia. Kalen-terin toimittajan olisi muistettava, että suurin osa laivanomista-jia on suomenkielisiä ja että tämän seikan pitäisi olla määräävänä kal.enterin kielen suhteen. Jos taas tahdotaan ajaa jonkinlaista
Muutamia ehdotuksia merenkulkutilastomme edistämiseksi. 181
tasapuolisuutta ja sietää kielellistä sekasotkua, niin otettakoon määrääväksi asianomaisen kunnan kieli. Niiden laivain kotipaikka merkittäköön ruotsinkielellä, joiden pää-isäntä on kotoisin ruotsin-kielisestä kunnasta ja suomalaisten sllomenkielellä. Suomen kie-len tulisi kuitenkin olla tämän julkaisun pääkieli. Lopuksi »Supp-lement» ei tässä merkitse ) Lisäys », vaan lisävihko.
Toinen virallinen julkaisu, joka kaipaa myöskin uudistusta, on Sut'men 11terenkulklltJlasto. Tässä tilastossa tulisi ensiksikin erottaa proomut ja purjelaivat toisistaan, sillä niiden raha·arvo, kuljetusvoima ja tarkoitusperä ovat aivan erilaiset.
Merenkulkutilastossa pitäisi mainita myöskin maamme koko kauppalaivaston raha-arvo. Tämä uudistus ei tietenkään käy päinsä ennen kuin laivakalenteri on sellainen tiedonlähde, että siitä nämä tiedot ovat saatavissa. Laivojen arvoja määrätessä olisi erotettava kaksi ryhmää sekä höyry- että purjelaivoissa.
Olisi erotettava puu- ja rauta- tahi teräsalukset toisistaan, sillä nii-den arvothan verrattain suuresti eroavat. Rautaista ja puista pur-. jelaivaa ei voi suorastaan verrata toisiinsapur-. Edellisen raha-arvo
on jälkimäisen raha-arvoa huomattavasti suurempi. Ajatelkaamme vain Savosta Venäjälle halkoja kuljettavia puisia höyrylaivoja ja yhtä monta rekisteritonnia kantavia matkustajahöyrylaivoja!
Toinen tärkeä uudistus merenkulkutilastossamme olisi se, että se ilmaisisi, kuinka paljon meidän kauppalaivamme ansaitse-vat ulkomaisella rahdinkuljetuksella. Olisihan tämä erittäin tär-keä maamme maksubalanssin arvostelemiseksi. Rahdinkuljetuk-selIa epäilemättä ansaitaan melkoisia summia, ja vieläpä on luul-tavaa, että rahdinkuljetus saa suureksi osaksi peittää kauppaba-lanssin aiheuttaman tappion . Norjan tilasto tässä suhteessa on esimerkiksi kelpaava. Siinä annetaan tiedot Norjan laivain an-saitsemasta rahtimäärästä.
Kun tilastoamme tarkastava ja uudistuksia ehdottava komi-tea ennättää tähän tilastoon asti, niin sietäisipä sen ottaa tämä·
kin puoli harkittavakseen.
Nykyinen merenkulkutilastomme tyydyttää muussa suh-teessa kohtuullisia vaatimuksia _ Vielä kuitenkin on eräs seikka, johon olisi kajottava. Haaksirikkoja koskevassa tilastossa ei ole minkäänlaisia tietoja Laatokalla tapahtuneista haaksirikoista.
Ta-r8z Kirjallisuutta.
pahtuuhan siellä melkein yhtä monta haaksirikkoa vuodessa kuin kaikkialla muualla maamme rannikoilla yhteensä. Sietäisi hän sen vuoksi näihinkin kiinnittää huomiota.
K
V. H~pp".KIRJALLISUUTTA.
Terveyden- ja sairaanhoito. 1. 1910. Helsingin kau·
pungin tilastokonttorin toimittama vuosijulkaisu (Helsingin kau-pungin tilasto. 1.). Helsinki 1912. Sivuja IX
+
166+
9G ynnäneljä graafillista esitystä. Hinta 3 mk.
Tämä julkaisu, joka on ilmestynyt Helsingin kaupungin ti, lastokonttorin toimesta, alkaa ensimäisen sarjan »Helsingin kau·
pungin tilastoa ». Muuten liittyy se välittömästi siihen julkaisu-sarjaan, jolla on nim enä »Helsingin Terveydenhoitolautakunnan vuosikertomus terveydentilasta kaupungissa, sen aiheuttamista toi·
menpiteistä ja kaupungin terveydenhoidosta » ja joka vuosittain on ilmestynyt ensimäisen kaupunginlääkärin toimittamana. Kui·
ter.kin poikkeaa ilmoitettavana oleva julkaisu äsken mainitusta useammassa suhteessa sekä aineiston järjestelyyn että julkai-sun sisäl1ykseen nähden. Ja on myönnettävä, että tämä julkaisu täten on tullut järjestelmällisemmäksi ja selväpiirteisemmäksi, kuten ammatti viraston toimittamalta tilastolliselta julkaisuUa sopii odottaakin.
Julkaisun tekstiosa on jaettu kolmeen sisällyksensä puolesta toisistaan jyrkästi eroa vaan osastoon.
Ensimäinen osasto käsittää Terveydenhoitolautakunnan sekä erinäisten kunnan terveyden ja sairaanhoitolaitosten vuosikerto-mukset, jotka on kokonaisuudessaan julkaistu. Toinen varsinai-nen tekst.iosasto sisältää tilastollisen esityksen väkiluvusta. tauti·
suudesta, kuolleisuudesta, sairaan- ja terveydenhoidosta kertomus-vuoden aikana. Kolmas osasto käsittää, kuten tilastolliset julkai-sut yleensä, esityksen pohjana olevan tilastollisen tauluaineiston, joka tarjoo julkaisun käyttäjälle tilaisuuden yksityiskohtaisemmin tutustua julkaisussa käsiteltävinä oleviin asioihin kuin mitä teks-tiosan nojalla yoi tehdä. Lopuksi on julkaisussa neljä graafillista esitystä, joista ensimäinen valaisee tulirokkoon sairastuneiden ja siihen kuolleiden lukua, toinen antaa havainnollisen esityksen
pum-Kit:jallisuutta.
putun veden paljoudesta, sademäärästä ja ilman keskilämmöstä jokaiselle vuorokaudelle v. 1910, kolmas joki- ja johto veden bak-teripitoisuudesta, Vantaan joen veden korkeudesta ja sademäärästä jokaiselle vuorokaudelle v. 1910, ja neljäs joki- ja johtoveden al-kaliniteetistä ja suolapitoisuudesta sekä jokiveden väristä ja läpi-näkyväisyydestä joka vuorokausi v. 1910. - Vielä on lopussa pari liitettä, joista ensimäinen sisältää kuolemansyirlen nimistön kuolemantodistusten tilastollista käyttelyä varten, toinen katsauk-sen erinäisten terveyden- ja sairaanhoidon kanssa tekemisissä ole-vien kunnan kannattamain yhdistysten ja laitosten toimintaan v.
1910.
Tämä julkaisu, joka yleensä tekee sen vaikutuksen, että. se on huolellisesti tehtyä työtä, ansaitsee tutustumista kaikkien nii-den taholta, jotka harrastavat ja ajavat sosialihygienisiä kysymyk-siä. Vaikkakin se koskettelee vain yhden kaupunkikunnan oloja, käy siitä epäämättömän selvästi ilmi, että tälläkin alalla on so-sialipolitikalla paljon tehtävää.
Aikomus ei ole tässä koskea niihin puutteellisuuksiin, joita julkaisussa voidaan osottaa; koska, kuten julkaisun esipuheesta käy ilmi, ne näkyvät varsin hyvin olevan selvillä itse julkaisun toimittajillakin ja kaikesta päiittäen sen mukaan kuin konttori saa aineiston kehitetyksi homogeeni'3eksi tulevat korjatuiksi.
H. P_
J.
Scott Keltie, The Statesman's Year-Book for the year 191t_ London] 912. 1428 siv.Howard P_ Kennard, The Russian Year-Book for 1912. London 1912. XX
+
882 siv.Aikakauskirjan viime n:ss'l. ilmoitettiin Calwer'in Jahrbuch'in 1:nen vuosikerta. Tällä kertaa on ilmoitettavanamme kaksikin laajahkoa vuosikirjaa : Statesman's Year-Book'in 49:s ja Russian Year-Book'in 2:nen vuosikerta.
Edellinen näistä on niin yleisesti tunnettu luotettavaksi läh-dekirjaksi, jo!'ta aina löytää mahdollisimman tuoreet tilastolliset y. m. tiedot kaikista maista, ettei se suosittelua kaipaa. Ilmoi-tettavana olevassa vuosikerrassa on m. m. selonteko viimeaikai-sista valtiolliviimeaikai-sista tapahtumista Intiassa, Kiinassa, Marokossa, Tri-polissä, Läntisessä Keski-Afrikassa y. m. Suur-Britannian viime-, aikaisesta yhteiskunnallisesta kehityksestäviime-, väen laskustaviime-, sosiali-vakuutuksesta y. m. on tarkka esitys. Suomea koskevasta osasta mainittakoon, että sitä laadittaessa on käytetty, paitsi uusinta tilas-toamme, viime vuonna Englannissa ilmestyneitä Suomea käsit-televiä teoksia, jopa Mr. Young'in tänä vuonna ilmestynyttä teosta
yllteiskunnallista lainsäädäntöä.
Suomesta. Tämä puolestaan osottaa, kuinka tarkkaa huomiota vuosikirjan toimitus omistaa pientenkin mai«;len oloille.
Russian Year-Book täyttää tuntuvan aukon Venäjää koske-vassa ulkomaalaisessa kirjallisuudessa. Se sisältää m. m. selon-teon hallituksesta ja hallinnosta, yhteiskunnallisesta lainsäädän-nöstä, kaupasta ja elinkeinoista, raha-asioista, sanalla sanoen koko
Venäjän yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta elämästä. Kaikkialla on käytetty esityksen pohjana uusinta saatavissa olevaa tilastoa.
Esitys on keskitettyä, selväpiirteistä ja puolueetonta. Suomea koskeva osa, joka on 22 sivua laaja, sisältää m. m. esityksen viimeaikaisista venäläistyttämistoimenpiteistä, kuitenkin ilman että niiden lain vastaisuutta alleviivataan. - Teos soveltuu myöskin suomalaiselle yleisölle hyväksi lähdekirjaksi Venäjän oloja kos-kevista kysymyksistä.
O. W. L.