Yhteenveto ja johtopäätökset

Opettajien aiempia ilmiöpohjaisuuteen liittyviä kokemuksia tutkittaessa opettajat osasivat kuvailla ilmiöpohjaisuuden tärkeimmät piirteet. Suurin osa nosti esiin oppiainerajojen ylittämisen, joka onkin yksi ilmiöpohjaisuuden perustavoitteista (Lonka & Hietajärvi, 2015). Lähes kaikki olivat myös toteuttaneet ilmiöpohjaisuutta aiemmin.

Ilmiöpohjaisuuden mahdollisuuksiksi ja eduiksi nousi opettajien vastauksissa oppilaiden motivointi ja eri oppiaineita integroivan opetuksen toteuttaminen. Suurin haaste aiemmissa ilmiöpohjaisissa projekteissa oli ollut ajan puute. Sama havainto aikaresurssien puutteesta on tehty myös aiemmissa monialaisia oppimiskokonaisuuksia koskevissa tutkimuksissa (Cantell, 2017; Rapala, 2018). Rahan puute ei noussut juurikaan esiin opettajien vastauksissa. Tämä tulos oli jokseenkin yllättävä, sillä kandidaatin tutkielmassani tutkiessani opettajien kokemuksia teknologiakasvatuksesta, nousi selkeästi suurimmaksi haasteeksi juuri rahan puute (Kiviharju, 2018). Myös koulun

44

ulkopuolinen yhteistyö oli opettajille tuttua, sillä 82% kertoi hyödyntäneensä sitä opetuksessaan.

MyTech-ohjelmalta toivottiin tietoa yritysten arjesta, nykypäivän ammateista ja oppilaille tietoa mahdollisista tulevaisuuden opiskelu- ja urapoluista. MyTech-ohjelman tuomana mahdollisuutena nähtiin erityisesti yritys- ja korkeakouluvierailut, joita olisi muuten hankala toteuttaa. Esiin nousivat myös uudet kontaktit yrityksiin sekä korkeakouluihin ja ammattitietous oppilaille.

Vaikka ennakkokyselyssä opettajat osasivat kuvailla ilmiöpohjaista opetusta, eivät he osanneet juuri kertoa, kuinka monialaisuus tai ilmiölähtöisyys näkyi heidän omissa projekteissaan. Usea opettaja kertoi, ettei ilmiöpohjaisuus juuri näkynyt heidän projektissaan. Tämä on voinut johtua siitä, että projektin osuus oli jäänyt monella opettajalla melko pieneksi ajan puutteen vuoksi. Moni opettaja oli ajatellut MyTech-ohjelmaa pääasiassa retkenä, eikä niinkään ilmiölähtöisenä projektina. Kunnollisen projektin oli toteuttanut koko kyselyyn vastanneista opettajista vain muutama.

Myöskään oppilaslähtöisyys projektien suunnittelussa ja toteutuksessa ei toteutunut toivotulla tavalla, vaikka opetussuunnitelmakin määrittelee oppijoiden osallisuuden pakolliseksi osaksi monilaisen oppimiskokonaisuuden toteutusta (Opetushallitus, 2016).

Myös Lonkan ja Hietajärven (2015) mukaan oppilaiden aktiivinen rooli suunnittelussa on keskeinen osa ilmiöpohjaisuutta. Pääasiassa oppilaiden rooli suunnittelussa oli ollut hyvin pieni. Rajalan ym. (2015) mukaan oppijoiden osallisuus on tärkeimpiä tekijöitä omakohtaisen sitoutumisen kasvattamisessa, jota monialaiset oppimiskokonaisuudet osaltaan tavoittelevat. Vastaavanlaisia haasteita oppilaiden osallistamisesta oppimisprosessin suunnitteluun on havainnut tutkimuksessaan Rapala (2018). Ovaska ym. (2014) toteavat tutkimuksessaan, että oppilaan on tärkeä päästä itse valitsemaan tutkittava ilmiö, käytetyt metodit ja tutkimuskysymykset. Tämän toteutuminen on kuitenkin käytännön opetuksessa haastavaa ja vaatisi oppijoilta paljon ymmärrystä oppiaineen tavoitteista ja vastuuta omasta oppimisesta. MyTech-ohjelmassa tähän vastataan oppilaiden kanssa yhdessä valittavalla teemalla.

Norrena (2015) toivoo opettajille valmiimpia materiaaleja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen. MyTech-ohjelma on juuri tällainen vaihtoehto opettajalle, sisältäen suoraan aineksia monesta eri oppiaineesta sekä yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Osa opettajista koki, että MyTech oli ollut aiempia projekteja

45

valmiimpi paketti, kun taas osa opettajista oli aiemmin toteuttanut yksityiskohtaisempia projekteja. Opettajien mielestä projekti kuitenkin tuki perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja on hyvä vaihtoehto pakolliseksi monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi.

Yritysvierailujen järjestelystä tuli opettajilta ristiriitaista palautetta: osa opettajista oli saanut sovittua vierailut helposti ja sujuvasti, kun toisia aikataulutusprosessi oli työllistänyt todella paljon. Neljäsosa opettajista toivoi valmiimpaa pakettia, jossa yritykset, korkeakoulut, bussikuljetukset olisi sovittu jo etukäteen. Toisaalta kaksi opettajaa toivoi enemmän valinnaisuutta teeman, yrityksen ja korkeakoulun valintaan.

Myös ajan puute projektin suunnittelussa ja toteutuksessa oli yksi ongelma.

MyTech ohjelman parhaaksi puoleksi nähtiin onnistuneet yritys- ja korkeakouluvierailut.

Suunnittelussa opettajille mieleisintä oli ollut yhteistyö eri aineiden opettajien, sekä yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Opettajien lisääntyvä yhteistyö monialaisuuden myötä nähtiin mahdollisuutena myös Cantell’n (2017) aiemmassa tutkimuksessa.

Korkeakouluyhteistyön merkitys kasvaa koko ajan ja mm. uudessa lukion opetussuunnitelmassa korkeakouluyhteistyön merkitystä on erityisesti korostettu.

MyTech-ohjelma voisikin olla kouluille helppo tapa lisätä tätä koulun ulkopuolista yhteistyötä opetukseen.

Tutkimuksen ensimmäinen tutkimuskysymys oli: Millaisia kokemuksia opettajilla on ilmiöpohjaisista oppimisprojekteista? Kyselyn tuloksista havaittiin, että opettajat osasivat kuvata varsin hyvin ilmiöpohjaista opetusta ja olivat lähes kaikki (78%) toteuttaneet opetuksessaan ilmiöpohjaisia projekteja. Kuitenkaan puolet opettajista ei ollut aiemmin suunnitellut ilmiöpohjaisia projekteja itse, tai oli suunnitellut vain hyvin vähän. Kun opettajien vastauksia ilmiöpohjaisesta oppimisesta verrataan teorialuvuissa esitettyyn taustaan, voidaan havaita opettajien olevan varsin hyvin tietoisia ilmiöpohjaisuuden hyödyistä ja mahdollisuuksista.

Yleisesti opettajilla oli ilmiöpohjaisesta opetuksesta hyviä kokemuksia.

Ilmiöpohjaisuuden suurimmiksi eduiksi nähtiin eri oppiaineiden näkökulmien huomioiminen ja oppilaiden innostuksen ja motivaation kasvattaminen. Yleisin haaste taas oli ajan riittämättömyys.

46

Toinen tutkimuskysymys oli: Millaisia kokemuksia opettajilla on MyTech-ohjelmasta?

Opettajat lähtivät toteuttamaan MyTech-projektia pääasiassa positiivisella asenteella, vaikkakin ylhäältä annettu osallistumispakko oli selvästi vaikuttanut joidenkin opettajien asenteisiin. 71% opettajista kertoi, ettei olisi osallistunut ohjelmaan, jos se ei olisi ollut pakollista. Opettajat kokivat, että vierailut olivat olleet antoisia ja tuoneet vaihtelua koulun arkeen. Vierailut koettiin opettajien kesken MyTech-ohjelman onnistuneimmaksi osaksi. Myös saatavilla ollut materiaali oli koettu pääasiassa hyödylliseksi, vaikka sitä olisi voitu paikoin selkeyttää. Opettajat kokivat, että ohjelma oli auttanut heitä näkemään yritysyhteistyön merkityksen opetuksessa. Myös MyTech:n muut internetmateriaalit, kuten nuorten osaajien videot koettiin hyödyllisiksi ja muutama opettaja aikoi hyödyntää niitä jatkossakin.

Vain 35% opettajista vastasi jokseenkin samaa mieltä väitteeseen, että MyTech-ohjelma täytti heidän odotuksensa ja 24% koki, ettei ohjelma ollut kohdannut odotuksia. Kukaan ei ollut täysin samaa mieltä väitteestä. Tähän tuntui vaikuttaneen suuresti vierailujen sopimisen haasteet. Opettajista suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että MyTech-ohjelma tukee POPS2014 yleisiä ja oppiainekohtaisia tavoitteita ja on hyvä vaihtoehto pakolliseksi monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi.

Kolmas tutkimuskysymys oli, Millaisia kehitysehdotuksia opettajilla on MyTech-ohjelmalle? Opettajat toivoivat, että MyTech-ohjelmapaketti viimeisteltäisiin helpommin lähestyttäväksi opettajille mm. aikataulujen suhteen, jolloin projektien suunnitteluun jäisi enemmän aikaa. Osa opettajista kuitenkin kaipasi enemmän vapautta yritysten ja korkeakoulujen valintaan. Yrityksiltä toivottiin esittelyjä käytännön töistä ja MyTech-alustalle toivottiin mahdollisuutta arvioida mukana olleita yrityksiä ja korkeakouluja.