Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella hyvinvoinnin ja terveyspalveluiden käy-tön välistä yhteyttä. Terveyspalveluista tutkimuksessa olivat mukana lääkäri-, sairaala- ja mielenterveyspalvelukäyntien dikotomiset muuttujat, joiden avulla kuvattiin viimeisen 12 kk:n aikana tapahtunutta palvelukäyttöä. Terveys 2011 -aineisto mahdollisti usean eri hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittarin sekä palvelukäytön yhteyden samanaikaisen tar-kastelun. Hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisäksi selvitettiin myös muita palveluiden käyt-töä määrittäviä tekijöitä. Erilaiset käytkäyt-töä määrittävät tekijät johdettiin Andersenin ja Newmanin (1973) terveyspalveluiden käytön yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä tekijöitä koskevasta mallista. Hyvinvoinnin ja terveyspalveluiden käytön yhteydestä on olemassa aikaisempaa tutkimusta, mutta tässä tutkielmassa oli mahdollista tuottaa lisätietoa erityi-sesti hyvinvoinnin ja elämänlaadun eri osa-alueita kuvaavien mittareiden hyödynnettä-vyydestä arvioitaessa erityyppisten terveyspalveluiden käyttöä.
Elämänlaadun ja hyvinvoinnin mittareista tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiem-pien tutkimusten kanssa koetun terveyden osalta: lääkäri- ja sairaalapalveluiden käyttö on yhteydessä huonompaan koettuun terveyteen. Lääkäripalveluiden käytöllä oli tilastolli-sesti merkitsevä yhteys myös EQ-5D -mittarilla arvioituun terveyteen liittyvään elämän-laatuun, mutta tämä yhteys oli hieman yllättäen käänteinen: parempi terveyteen liittyvä elämänlaatu lisäsi lääkärikäynnin todennäköisyyttä. On mahdollista, että näiden mittarei-den ulottuvuuksien erilaisuus tuottaa myös keskenään ristiriitaisia tuloksia: henkilö voi arvioida yksiulotteisella terveydentilan kysymyksellä terveytensä huonommaksi suh-teessa moniulotteisesti terveyteen liittyvää elämänlaatua kartoittavaan EQ-5D-mittariin.
Selityksenä voi olla myös se, että terveyteen liittyvä elämänlaatu on korkeampi parem-massa sosioekonomisessa aseparem-massa olevilla henkilöillä, jotka käyttävät myös enemmän lääkäripalveluita. Toisaalta erilaisten sairauksien on osoitettu vaikuttavan vähemmän ky-seisellä mittarilla arvioituun terveyteen liittyvään elämänlaatuun paremmassa sosioeko-nomisessa asemassa olevien ryhmässä verrattuna huonommassa asemassa oleviin (Staf-ford ym. 2012). Tuoreessa tutkimuksessa on lisäksi saatu viitteitä siitä, että EQ-5D ja koetun terveyden välinen korrelaatio on ainakin 15D-mittariin verrattuna heikompi (Var-tiainen ym. 2017).
Hyvinvoinnin ja elämänlaadun yhteys mielenterveyspalveluiden käyttöön toi esille hie-man erilaisia tuloksia: palvelukäyttö selittyi tämän tutkimuksen mallissa suurelta osin ko-herenssin tunteen mittari SOC-13 ja EuroHIS-8 -elämänlaatumittarin kautta. Parempi elä-mänlaatu ja vahvempi koherenssin tunne vähensivät mielenterveyspalveluiden käytön to-dennäköisyyttä. Ensiksi mainittu yhteys oli odotettavissa aiemman tutkimustiedon va-lossa, mutta EuroHIS-8 -mittarin käytöstä ei ole laaja-alaista kokemusta tässä konteks-tissa. Sen sijaan muiden mittareiden tulokset eivät olleet yhteydessä mielenterveyspalve-luiden käyttöön tilastollisesti merkitsevästi.
Muista henkilöiden tarvetekijöistä pitkäaikaissairauden esiintyminen oli yhteydessä kai-ken tyyppisten terveyspalvelujen käytön todennäköisyyteen tämän tutkielman malleissa, mikä vastaa aiempia tutkimustuloksia. Myös lääkäri- ja sairaalapalveluiden malleissa ha-vaittu koulutusasteen yhteys kuvastaa muissa tutkimuksissa haha-vaittua tilannetta: mitä kor-keampi henkilön koulutus on, sitä todennäköisempää on myös somaattisten terveyden-huollon palveluiden käyttö. Pääasiallisen toiminnan muuttujassa vertailuryhmän olivat työssäkäyvät, joihin nähden erityisesti opiskelijoiden ryhmä erottui somaattisten tervey-denhuollon palveluiden käytön osalta: opiskelijastatus oli yhteydessä lääkärikäynnin pie-nempään todennäköisyyteen, mutta toisaalta sairaalakäynnin toteutumisen suurempaan todennäköisyyteen. Eläkkeellä oleminen oli puolestaan työssä oleviin nähden lääkäri-käynnin todennäköisyyttä lisäävä tekijä. On huomattava, että tässä tutkimuksessa aineisto rajoittui työikäisiin (18-64-vuotiaat), jolloin eläkkeellä olevat ovat muita kuin vanhuus-eläkkeen saajia, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevia. Tällöin henkilöillä voi olla heikompi terveydentila lähinnä muista kuin iästä johtuen.
Mallien selittävistä muuttujista 15D-mittari, aluemuuttujana toiminut kuntaryhmä, toi-meentulon riittävyys, henkilön sukupuoli tai siviilisääty eivät olleet tilastollisesti merkit-seviä missään kohtaa. Toisaalta kaikkien palvelukäytön logististen regressiomallien kor-jatut selitysasteet olivat joko heikkoja tai hyvin vaatimattomia vaihdellen vajaan 4 % ja alle 11 % välillä. Mallien informaatioarvoa voisi mahdollisesti parantaa ainakin tarkem-malla terveydenhuollon palvelujärjestelmään ja sen organisointiin liittyvällä tiedolla hoi-toon pääsyn taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä tarkemmilla henkilöiden tulotiedoilla.
Lisäksi palvelukäyttöä tulisi tutkia käyntimääriä kuvaavilla muuttujilla.
Tutkimuksen luotettavuuteen ja tulosten yleistettävyyteen vaikuttavat eniten terveyspal-veluiden käyttöön liittyen puuttuvien tietojen suuri määrä aineistossa. Vastaamattomuus on kuitenkin yleinen ja lisääntynyt ilmiö väestötutkimuksissa (ks. esim. Tolonen ym.
2006). Kuten muissakin vastaavissa aineistoissa, Terveys 2011 -aineiston tietojen puut-tuvuus ei ole täysin valikoitumatonta (Härkänen 2016, 15), mikä on haasteellista moni-imputoinnin näkökulmasta. Puuttuvien tietojen täydellistä valikoitumattomuutta ei yleensä esiinny väestöaineistojen kohdalla, jolloin riittävänä kriteerinä on se, että tietojen puuttuminen on selitettävissä kokonaisuudessaan aineistossa olevilla havainnoilla (Rässler ym. 2008, 371). Tämä pitää paikkaansa suurella todennäköisyydellä myös Ter-veys 2011 -aineistossa, jolloin moni-imputointia voitiin pitää varteenotettavana ja joka tapauksessa parempana kadon hallinnan keinona kuin täydellisten havaintorivien mene-telmää.
Myös palveluiden käyttötietojen epäluotettavuus voi vääristää tuloksia ja heikentää nii-den yleistettävyyttä. Terveys 2011 -kyselyssä henkilöiltä kysyttiin palveluinii-den käytöstä viimeisen 12 kk:n aikana. On osoitettu (Bhandari & Wagner), että käyttötietojen virheitä voidaan vähentää muun muassa juuri lyhentämällä kartoitusvälin pituutta. Toisaalta joi-hinkin tekijöihin voi olla hyvin vaikeaa vaikuttaa, kuten esimerkiksi päihde- ja mielen-terveyspalveluihin liittyvään stigmaan, mikä vääristää tuloksia.
Yhteiskunnan erilaisten palveluiden käyttö nousee yleensä esille keskusteluissa palvelui-den ja hoidon vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Tässä tutkielmassa sivuttuja tuloksia elä-mänlaadun ja koherenssin tunteen yhteydestä mielenterveyspalveluiden käyttöön on aiemmin hyödynnetty Diakonia-ammattikorkeakoulun Kannattava työllistäminen -pro-jektissa, jossa kehitettiin työllisyyspalveluiden taloudellisten seurausten arviointia. Tä-män tyyppistä tutkimustietoa voitaisiin yhdistää yhä enemTä-män myös sosiaalipalveluiden taloudelliseen arviointiin sekä erilaisten palvelutarpeiden selvittämiseen ja parempaan kohdentamiseen.
Tämän tutkimuksen tulokset yhdistyvät aiempiin huomioihin suomalaisen terveyden-huoltojärjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta ja siitä, miten palveluiden järjestämistapa ja resursointi eivät tue terveyden ja hyvinvoinnin mahdollisimman tasaista jakautumista väestössä. Palvelujärjestelmäämme ei ole kuitenkaan onnistuttu juurikaan kehittämään oikeudenmukaisemmaksi pitkään tiedossa olleista ongelmista huolimatta (Keskimäki
2010). Tekeillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä julkilausuttuna tavoitteena on ollut terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, mutta sen sijaan asian-tuntijat epäilevät, että valinnanvapauslaki tuottaisi toteutuessaan päinvastaista kehitystä ja lisäisi näitä eroja entisestään (Miettinen 2018). Myös palveluiden maantieteellisen saa-vutettavuuden jatkuva heikkeneminen on riskitekijä terveys- ja hyvinvointierojen kasva-miselle.
Tässä tutkimuksessa ei ole arvioitu tyydyttämätöntä tarvetta, jota on kyllä selvitetty myös Terveys 2011 -aineistolla (Manderbacka, Terveys 2011 -raportti). Tämän ulottuvuuden tarkempi tutkimus toisi lisää tietoa raportoidun palveluiden käyttötiedon rinnalle ja aut-taisi myös palvelujärjestelmän toimivuudenkehittämisessä ja arvioinnissa.
LÄHTEET
Aalto Anna-Mari, Korpilahti Ulla, Sainio, Päivi, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Saarni Samuli, Valkeinen Heli & Luoma Minna-Liisa 2013. Aikuisten geneeriset elämän-laatumittarit terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen vaikutusten arvioinnissa. Toimia-tietokanta. Saatavissa:
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2013/10/30/Toimia_QOL_suo-situs_131031.pdf (luettu 26.11.2017)
Agborgsangay Calypse, Lau Darren, Lahtinen Markus, Cooke Timm & Johnson Jeffrey 2013. Health-related quality of life and healthcare utilization in multimorbidity: results of a cross-sectional survey. Quality of Life Research, 22, 791–799.
Ahlqvist Kirsti 2011. Suomalaisten terveydenhoitomenot ovat kaksinkertaistuneet run-saassa 20 vuodessa. Hyvinvointikatsaus 2. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/artikke-lit/2011/art_2011-05-30_006.html?s=1. (luettu 31.5.2018)
Ahola-Launonen Johanna 2016. Social Responsibility and Healthcare in Finland: The Luck Egalitarian Challenge to Scandinavian Welfare Ideals Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics, 25, 448–465.
Alkula Tapani, Pöntinen Seppo & Ylöstalo Pekka 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantitatii-viset menetelmät. WSOY, Juva.
Aromaa Arpo, Heliövaara Markku, Knekt Paul & Koskinen Seppo 2017. Kansalliset ter-veystarkastukset tutkimustyössä – Kelan Autoklinikkatutkimuksesta 2000-luvun Ter-veys-tutkimuksiin. THL raportti 7. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/135580/URN_ISBN_978-952-302-923-1.pdf?sequence=1 (luettu 31.5.2018)
Allardt Erik 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY, Helsinki.
Andersen Ronald & Newman John F. 1973. Societal and Individual Determinants of Medical Care Utilization in the United States.Health and Society, vol. 51(1), 95-124.
Saatavissa:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2690261/pdf/milq0083-0428.pdf (luettu 9.4.2014)
Antonovsky Aaron 1979. Health, stress and coping. San Francisco: Jossey-Bass.
Antonovsky Aaron 1987. Unraveling the mystery of health: How people manage stress and stay well. San Francisco, Jossey-Bass.
Arrow Kenneth 1963. Uncertainty and the Welfare Economics of Medical Care. The American Economic Review, Vol. 53(5), 941-973.
Bakas Tamilyn, McLennon Susan, Carpenter Janet, Buelow Janice, Hanna Julie, Ellet Marsha, Hadler Kimberly & Welch Janet Systematic review of health-related quality of life models. Health and Quality of Life Outcomes, 10, 134.
Baron-Epel Orna &, Kaplan Giora 2001. General subjective health status or age-related health status: does it make a difference? Social Science & Medicine, 53, 1373–1381.
Bartus Tamás 2005. Estimation of marginal effects using margeff. The Stata Journal 5 (3), 309–329. Saatavissa: https://www.stata-journal.com/sjpdf.html?articlenum=st0086 (lu-ettu 31.5.2018)Bhandari Aman & Wagner Todd 2005. Self-Reported Utilization of Health Care Services: Improving Measurement and Accuracy. Medical Care Research and Review, vol. 63 No. 2, 217-235.
Benyamini Yael & Idler Ellen 1999. Community studies reporting association between self rated health and mortality: additional studies, 1995–1998. Research on Aging, 21(3), 392–401.
Bergh Håkan, Baigi Amir, Fridlund Bengt & Marklund Bertil 2006. Life events, social support and sense of coherence among frequent attenders in primary health care. Public Health, vol. 120(3), 229–236
Brooks Richard & EuroQol Group 1996. EuroQol: the current state of play. Health Policy, 37, 53-72.
van Buuren Stef & Oudshoorn Karin 1999. Flexible multivariate imputation by MICE.
TNO Prevention and Health. Saatavissa: http://www.stefvanbuuren.nl/publications/Fle-xible%20multivariate%20-%20TNO99054%201999.pdf (luettu 31.5.2018)
van Buuren Stef & Oudshoorn Karin 2011. mice: Multivariate Imputation by Chained Equations in R. Journal of Statistical Software, vol. 45(3). Saatavissa: https://www.jstat-soft.org/article/view/v045i03 (luettu 31.5.2018)
Cochrane Archie 1972.Random reflections on health services. Cambridge, Cambridge University Press.Saatavilla: http://www.nuffieldtrust.org.uk/publications/effectiveness-and-efficiency-random-reflections-health-services (luettu 9.4.2014)
Culyer Anthony J. 2000. Equity - some theory and its policy implications. Journal of Medical Ethics, 27, 275-283.
Culyer Anthony J. & Adam Wagstaff 1992. Need, equity and equality in health and health care. Discussion paper 95. York: Centre for Health Economics, University of York. Saa-tavilla: https://www.york.ac.uk/che/pdf/DP95.pdf (luettu 9.12.2017)
Dasgupta Partha 1993. An Inquiry into Well-Being and Destitution. Clarendon Press, Ox-ford.
Dasgupta Partha 2001. Human Well-Being and the Natural Environment. Oxford Univer-sity Press.
de Boer Angela, Wijker Wouter & de Haes Hanneke 1997. Predictors of health care uti-lization in the chronically ill: a review of the literature. Health Policy, 42, 101–115
DeSalvo Karen, Fisher William, Tran Ky, Bloser Nicole, Merrill William &Peabody John 2006. Assessing measurement properties of two single-item general health measures.
Quality of Life Research, 15,191–201.
Diener Ed 1994. Assessing subjective well-being: Progress and opportunities. Social In-dicators Research, vol. 31, 103-157.
Diener Ed 2009. Assessing subjective well-being: Progress and opportunities. Social In-dicators Research, vol. 39, 2009, 25-65.
van Doorslaer Eddy & Masseria Cristina 2004. Income-Related Inequality in the Use of Medical Care in 21 OECD Countries. OECD Health Working Papers No. 14. Saatavissa:
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/687501760705.pdf?expi-
res=1527811872&id=id&accname=guest&check-sum=491F3CCFFA75DB043B5876E6D6782170 (luettu 31.5.2018)
Doyal Len & Gough Ian 1991. A Theory of Human Need. The Guilford Press, New York.
Dunlop Sheryl, Coyteb Peter C. & McIsaac Warren 2000. Socio-economic status and the utilisation of physicians' services: results from the Canadian National Population Health Survey. Social Science & Medicine, 51, 132-133.
Durrant Gabriele B. 2005. Imputation Methods for Handling Item- Nonresponse in the Social Sciences: A Methodological Review. ESRC National Centre for Research Meth-ods and Southampton Statistical Sciences Research Institute, NCRM MethMeth-ods Review Papers 002. Saatavissa: http://eprints.ncrm.ac.uk/86/1/MethodsReviewPaperNCRM-002.pdf (luettu 31.5.2018)
Eriksson Monica & Lindström Bengt 2005. Antonovsky’s sense of coherence scale and its relation with quality of life: a systematic review. Journal of Epidemiology and Com-munity Health, vol. 61(11), 938–944. Saatavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/arti-cles/PMC2465600/pdf/938.pdf (luettu 20.11.2013)
Eriksson Monica 2007. Unravelling the Mystery of Salutogenesis. The evidence base of the salutogenic research as measured by Antonovsky's Sense of Coherence Scale. Åbo Akademi University Vasa. Folkhälsan Research Centre, Health Promotion Research Pro-gramme, Research Report 1. Folkhälsan, Turku.
EuroQol Group 1990. EuroQol – a new facility for the measurement of health-related quality of life. Health Policy, 16, 199–208.
Faria Rita, Gomes Manuel, Epstein David & White Ian R. 2014. A Guide to Handling Missing Data in Cost-Effectiveness Analysis Conducted Within Randomised Controlled Trials.PharmacoEconomics, 32, 1157–1170.
Fayers Peter & Machin David. Quality of Life : The Assessment, Analysis and Reporting of Patient-Reported Outcomes, 3rd edition. John Wiley & Sons, Ltd., New Delhi, India.
Fleury Marie-Josée, Ngamini Ngui André, Bamvita Jean-Marie, Grenier Guy & Caron Jean 2014. Predictors of Healthcare Service Utilization for Mental Health Reasons. Inter-national Journal of Environmental Research and Public Health, 11, 10559-10586.
Fylkesnes Knut, Johnson Roar & FØrde Olav Helge 1992. The TromsØ study: factors affecting patientinitiated and provider-initiated use of health care services Sociology of Health and Illness, vol. 14(2), 275-292.
Ferrans Carol, Zerwic Julie, Wilbur Jo & Larson Janet. Conceptual Model of Health-Related Quality of Life. Journal of nursing scholarship, 37(4), 336-342.
Gasper Des 2004. Human Well-being: Concepts and Conceptualizations.WIDER Discus-sion Paper, Helsinki: UNU-WIDER. Saatavissa:
http://www.wider.unu.edu/publications/working-papers/discussion-pa-pers/2004/en_GB/dp2004-006/, (luettu 3.4.2014)
Goldman Noreen, Korenman Sanders & Weinstein Rachel 1995. Marital Status and Health among the Elderly. Social Science & Medicine, vol. 40(12), 1717−1730.
Grossman Michael 1972a. The demand for health: A theoretical and empirical investiga-tion. New York: Columbia University Press.
Grossman Michael 1972b. On the Concept of Health Capital and the Demand for Health.
The Journal of Political Economy, vol. 80(2), 223-255.
Grossman Michael 2000. The Human Capital Model. Teoksessa Anthony J. Culyer &
Joseph P. Newhouse (toim.) Handbook of Health Economics, vol. 1, 347-408.
Guyatt Gordon, Feeny David & Donald Patrick 1993. Measuring Health-related Quality of Life. Annals of Internal Medicine, 118, 622-629.
Easterlin Richard A. 2001. Income and Happiness: Towards a Unified Theory. Economic Journal, 111(473), 465-484.
Etene 2001. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet.
Etene-julkaisuja 1. Saatavissa:
http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderId=17185&name=DLFE-543.pdf, (luettu 9.4.2014)
Feinstein Leon, Sabates Ricardo, Anderson Tashweka, Sorhaindo Annik & Hammond Cathie What are the effects of education on health? Measuring the effects of education on health and civic engagement: proceedings of the Copenhagen Symposium. OECD.
Saatavissa: http://www1.oecd.org/education/innovation-education/37425753.pdf (luettu 31.5.2018)
Felce David & Perry Jonathan 1995. Quality of Life: Its Definition and Measurement.
Research in Developmental Disabilities, 16(1), 51-74.
Feldt Taru 1998. The role of sense of coherence in well-being at work: Analysis of main and moderator effects. Work & Stress: An International Journal of Work, Health & Or-ganisations, vol. 11(2), 134-147.
Feldt Taru, Lintula Hanna, Suominen Sakari, Koskenvuo Markku, Vahtera Jussi & Kivi-mäki Mika 2007. Structural validity and temporal stability of the 13-item sense of coher-ence scale: Prospective evidcoher-ence from the population-based HeSSup study. Quality of Life Research, 16, 483–493.
Hansen Anne Helen, Halvorsen Peder, Ringberg Unni & Førde Olav Helge 2012. Socio- economic inequalities in health care utilisation in Norway: a population based crosssec-tional survey. BMC Health Services Research, 12(336).
Harel Ofer 2017.How can I estimate r-squared for a model estimated with multiply im-puted data? Institute for Digital Research and Education Saatavissa:
https://stats.idre.ucla.edu/stata/faq/how-can-i-estimate-r-squared-for-a-model-estimated-with-multiply-imputed-data/ (luettu 31.5.2018)
Harel Ofer 2009. The estimation of R2 and adjusted R2 in incomplete data sets using multiple imputation. Journal of Applied Statistics, vol. 36(10), 1109–1118.
Heiskanen Jari, Tolppanen Anna-Maija, Roine Risto P., Hartikainen Juha, Hippeläinen Mikko, Miettinen Heikki & Martikainen Janne 2016. Comparison of EQ-5D and 15D instruments for assessing the health-related quality of life in cardiac surgery patients. Eu-ropean Heart Journal - Quality of Care and Clinical Outcomes, 1;2(3),193-200.
Huber Machteld, Knottnerus J. André, Green Lawrence, van der Horst Henriëtte, Jadad Alejandro, Kromhout Daan, Lorig Kate, Loureiro Maria Isabel, van der Meer Jos, Schna-bel Paul, Smith Richard, van Weel Chris & Smid Henk 2011. How should we define health? Saatavissa: https://www.bmj.com/content/343/bmj.d4163 (luettu 31.3.2014) Huotari Tiina, Antikainen Harri & Rusanen Jarmo 2013. Perusterveydenhuollon ympäri-vuorokautisten päivystyspisteiden saavutettavuus - päivystysyksiköiden sijainnin suhde väestörakenteeseen paikkatietomenetelmillä tarkasteltuna. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 27. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/74474/Rap_2013_27_verkkoversio_uusi050913.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y (luettu 31.5.2018)
Häkkinen Unto & Alha Pirkko 2006. Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot – Terveys -2000 tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 10. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78803/2006b10.pdf?sequence=1 (luettu 31.5.2018)
Häkkinen Unto, Nguyen Lien, Pekurinen Markku & Peltola Mikko 2009. Nguyen Tutki-mus terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja valtionosuuskriteereistä. THL Raportti 3.
Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80392/ebd0fb8e-67eb-4f31-a89c-3cdd92abc197.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 31.5.2018).
Härkänen Tommi 2012. Tilastolliset menetelmät. Teoksessa Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL raportti 68, 28-29. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf (luettu 13.12.2017)
Härkänen Tommi, Karvanen Juha, Tolonen Hanna, Lehtonen Risto, Djerfe Kar, Juntunen Teppo & Koskinen Seppo 2016. Systematic handling of missing data in complex study designs - experiences from the Health 2000 and 2011 Surveys. Saatavissa:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129811/kato.pdf (luettu 31.5.2018)
Hätälä Johanna & Rusanen Jarmo 2010. Suomen aluerakenteen viimeaikainen ja tuleva kehitys. Nordia Tiedonantoja 1. Saatavissa: https://kaks.fi/sites/default/files/KAKS_Jo-hanna&Jarmo_NordiaTiedonantoja_1_2010.pdf (luettu 1.6.2018)
Idler Eller & Kasl Stanislav 1995. Self-ratings of health: do they also predict change in functional ability? Journal of Gerontology, Series B, Psychological Sciences and Social Sciences journal, 50B(6), 344–S353.
Institute for Digital Research and Education 2017. Lesson 3 Logistic Regression Diag-nostics. Saatavilla: https://stats.idre.ucla.edu/stata/webbooks/logistic/chapter3/lesson-3-lo-gistic-regression-diagnostics/ (luettu 31.5.2018)
Ilmarinen Juhani, Gould Raiva, Järvikoski Aila & Järvisalo Jorma 2008. Diversity of work ability. Teoksessa Raija Gould, Juhani Ilmarinen, Jorma Järvisalo ja Seppo Koski-nen (toim.) Dimensions of work ability: Results of the Health 2000 Survey. Eläketurva-keskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, 13–24. Saatavilla:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78055/dimensions_of_work_ability_7.pdf?se-quence=1&isAllowed=y (luettu 31.5.2018)
Jahoda Marie 1958. Current Concepts of Positive Mental Health. Saatavissa: https://ar-chive.org/details/currentconceptso00jaho (luettu 9.4.2014)
Johansson Sten 1970. Om levnadsnivåundersökningen. Utkast till Kapitel 1 och 2 i betän-kande att avgivas av Låginkomsutredningen. Allmänna Förlaget, Tukholma.
Joung Inez 1995. Marital status and health: descriptive and explanatory studies. Saata-villa: file:///C:/Users/zsurann/Downloads/960501_Joung,%20Inez%20Maria%20Al-cida%20(1).pdf (luettu 31.5.2018)
Kainulainen Sakari 2011. Hyvinvointitutkimuksen kehityslinjat Suomessa. Teoksessa Juho Saari (toim.) Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Gaudeamus. Hel-sinki, 140–165.
Kajantie Mira 2014. Lääkäripalveluiden käyttö jakaa väestöä. Hyvinvointikatsaus 4. Saa-tavissa: http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2014/art_2014-12-08_002.html?s=0 (luettu 31.5.2018)
Kallio Johanna 2006. Koettu terveys ja terveydellinen tasa-arvo kuudessa hyvinvointival-tiossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 43(3), 218–230.
Karvonen Sakari, Martelin Tuija & Koskinen Seppo 2012. Sosiodemografiset tekijät, elinolot ja työlot. Teoksessa Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL Raportti 68, 30-33.
Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf (luettu 31.5.2018)
Kapiainen Satu & Eskelinen Janne 2014. Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 17. Saatavissa: http://www.jul-
kari.fi/bitstream/handle/10024/116156/URN_ISBN_978-952-302-192-1.pdf?se-quence=1&isAllowed=y (luettu 31.5.2018)
Karvanen Juha 2015. Puuttuva tieto ja vilppi. Tieteessä tapahtuu, 33 (1), 46-48. Saata-vissa: https://journal.fi/tt/article/view/49430/14602 (luettu 31.5.2018)
Keyes Corey Lee M. 1998. Social Well-being. Social Psychology Quarterly, vol. 61(2), 121-140.
Keskimäki Ilmo, Koskinen Seppo, Salinto Marjo & Aro Seppo 1997. Socioeconomic and gender inequities in access to coronary artery bypass grafting in Finland. European Jour-nal of Public Health, 7, 392-397.
Keskimäki Ilmo, Salinto Marjo & Aro Seppo 1996 . Private medicine and socioeconomic differences in the rates of common surgical procedures in Finland. Health Policy, 36, 245-259.
Keskimäki Ilmo 2010. Sosioekonomiset erot ja oikeudenmukaisuus Suomen terveyden-huollossa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 47(3), 201-207.
Kiilakoski Tomi 2007. Johdanto: Lapset ja nuoret kuntalaisina. Teoksessa Anu Gretschel ja Tomi Kiilakoski (toim.) Lasten ja nuorten kunta. Helsinki:
Kiilakoski Tomi 2007. Johdanto: Lapset ja nuoret kuntalaisina. Teoksessa Anu Gretschel ja Tomi Kiilakoski (toim.) Lasten ja nuorten kunta. Helsinki: