Tutkimuksessa käytetyt hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittarit

Väestön elämänlaadun seurantaan ja eri ryhmien elämänlaatuarvioiden vertailuun sovel-tuvat parhaiten geneeriset mittarit, jotka mahdollistavat yhteismitallisen arvioinnin riip-pumatta henkilöiden mahdollisista sairauksista tai toimintakyvyn vajeista (Sintonen 2013, 1261). Tässä tutkielmassa terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareista ovat mu-kana viisi kysymystä sisältävä EQ-5D (EuroQol 1990) sekä 15 kysymystä sisältävä suo-malainen 15D (Sintonen 1994).Näiden mittareiden summapistemäärät on laskettu suo-malaisen väestön arvostuksiin perustuvilla painokertoimilla (vrt. Sintonen 1995; Ohin-maa & Sintonen 1999). Yleistä elämänlaatua mitattaessa käytetään puolestaan WHO-QOL-mittarista lyhennettyä EUROHIS-QOL-8 elämänlaatuasteikkoa (Power 2003;

Schmidt ym. 2006; da Rocha ym. 2012). Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan koherenssia eli elämänhallinnan tunnetta, jota on mitattu Antonovsky SOC-13 -mittarilla. Taulukossa 3 on esitelty tarkemmin näiden mittareiden keskeisiä ominaisuuksia.

TAULUKKO 3. Tutkimuksessa käytetyt elämänlaadun mittarit ja niiden keskeiset omi-naisuudet.

Mittari Käyttötarkoitus, sisältö ja relevanssi Validiteetti ja reliabiliteetti 15D

(tervey-teen liittyvä elämänlaatu)

- Aikuisväestön geneerinen ja standardoitu elämänlaatumittari, jota voidaan käyttää sekä profiilimittarina- että yhden indeksi-luvun mittarina terveystutkimuksissa, ter-veydenhuollon toiminnan suunnittelussa sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden kus-tannusvaikuttavuuden arvioinnissa. (Toi-mia-15D-; Sintonen 1994.)

- Mittari sisältää 15 fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä mittaavaa ulottuvuutta: liikuntakyky, näkö, kuulo, hengitys, nukkuminen, syö-minen, puhusyö-minen, eritystoiminta, tavan-omaiset toiminnot, henkinen toiminta, vai-vat ja oireet, masentuneisuus, ahdistunei-suus, energisyys ja sukupuolielämä (Sinto-nen 1994).

- Mittarin tulosten yhtenevyys vaihtelee koh-talaisesta merkittävään verrattaessa sitä joi-hinkin sairausspesifien elämänlaatu-mitta-reiden antamiin tuloksiin.

- Mittari erottelee hyvin erilaisia ryhmiä toi-sistaan ja toistettavuus on ollut hyvä joissa-kin tutkimuksissa, mutta muutosherkkyyttä on tutkittu vain muutamien eri sairausryh-mien potilailla. (Toimia-15D.)

EQ-5D (ter-veyteen liit-tyvä elämän-laatu)

- Mittari on ≥ 19-vuotiaille suunnattu, stan-dardoitu terveydentilan ja terveydenhuol-lon toimenpiteiden tulosten arvioinnin vä-line, joka tuottaa kuvailevan profiilin ja in-deksiarvon vastaajan itsearvioimasta ter-veydentilasta (EuroQol Group 1990, Brooks & EuroQol Group 1996).

- Mittari sisältää viisi terveydentilaa kuvaa-vaa ulottuvuutta: liikkuminen, itsestään huolehtiminen, tavanomaiset toiminnot, ki-vut / vaivat ja ahdistuneisuus / masennus (The EuroQol Group 1990).

- Mittaria voidaan hyödyntää kustannusutili-teettien arvioinnissa ja sen avulla on mah-dollista laskea laatupainotettu elinajan odote (van Reenen & Jansen 2015, 12).

- Mittarin kulttuurien välinen validiteetti on arvioitu kohtalaisen hyväksi ja vastaavien elämänlaatumittareiden antamien tulosten kanssa arvioitu yhtenevyys vaihtelee koh-talaisesta erittäin hyvään (Toimia-EQ-5D).

- Mittarin toistettavuudesta ei ole toistaiseksi annettu suositusta väestön elämänlaadun ja interventioiden elämänlaatuvaikutusten ar-viointiin ja uudemman, 5-portaisen vas-tausasteikon versiosta tarvitaan lisää muu-tosherkkyyttä koskevaa tutkimustietoa (Toimia-EQ-5D).

- Mittari kykenee erottelemaan ryhmiä koh-tuullisesti, mutta kattovaikutuksen johdosta erottelukyky on heikompaa lieväoireisilla ja väestöotoksissa (ks, esim. Saarni ym.

2006, 1411) Koettu terveys - Mittari on maailmanlaajuisesti käytetty

ter-veys- ja yhteiskuntatutkimuksessa sekä vä-estön terveydentilan ja terveyserojen ja nii-den muutosten havainnoimiseen (Lee 2015, 194).

- Koettua terveyttä mitataan yleisesti (stan-dardiversio) yhdellä kysymyksellä, jossa henkilöä pyydetään arvioimaan omaa ter-veydentilaansa viisiportaisella asteikolla (1

= erittäin heikko koettu terveys; 5 = erittäin hyvä koettu terveys), mutta mittaus voi-daan tehdä myös niin sanottuna ikä- tai ai-kavertailuna, jolloin vastaaja kuvaa ter-veyttää vertaamalla sitä muihin saman ikäi-siin henkilöihin tai esimerkiksi tilanteeseen viisi vuotta sitten (Lee 2015, 194).

- Mittari on hyödynnettävissä erillisenä mit-tarina ja moniulotteisten elämänlaatumitta-reitten osana (Toimia- EQ-5D).

- Mittarin standardiversion on osoitettu mit-taavan samoja asioita kuin ikä- tai aikaver-tailuun käytetyt versiot (DeSalvo et al.

2006). Joissakin tutkimuksissa on kuiten-kin saatu myös ikäryhmittäin vaihtelevia tuloksia siten, että nuoremmat ikäryhmät arvioivat terveytensä paremmaksi standar-diversiolla ja vanhemmat henkilöt vastaa-vasti ikä- tai aikavertailuun perustuvalla mittauksella (Baron-Epel & Kaplan 2001).

EuroHIS-8 - Mittari on lyhennetty versio WHOQOL-BREF-elämänlaatumittarista ja on tarkoi-tettu nopeaksi ja helppokäyttöiseksi mene-telmäksi väestön terveydentilan arviointiin ja seurantaan (Power 2003).

- Mittari sisältää kahdeksan kysymystä, jotka sisältävät yleisen elämänlaadun, ter-veydentilan, elinvoimaisuuden, itsetunnon,

- Mittarin rakennevaliditeetti on hyvä ja yh-tenevyys muiden vastaavia osioita sisältä-vien mittareiden kanssa on kohtalainen tai hyvä.

- Mittarin erottelukyky on hyvä mitattaessa niin terveiden ja sairaiden kuin masentunei-den ja ei-masentuneimasentunei-den henkilöimasentunei-den elä-mänlaatua.

suhteet muihin ihmisiin, kodin ja taloudel-lisen tilanteen ulottuvuudet. Saaduista vas-tauksista lasketaan summapistemäärä (pis-teitä ei lasketa, jos vastauksia puuttuu > 1), joka jaetaan kysymysten määrällä: mitä korkeampi keskiarvo on, sitä paremmaksi vastaaja arvioi elämänlaatunsa. (Schmidt ym. 2005; Toimia-EuroHIS-8).

- Mittarin sisäinen yhtenevyys on ollut tutki-muksissa hyvä tai kiitettävä, mutta muutos-herkkyydestä ei ole toistaiseksi saatavilla luotettavaa tutkimustietoa (Toimia-Euro-HIS-8).

SOC-13 - Mittari on kehitetty yksilön koherenssin tunteen voimakkuuden mittaamiseen, joka kuvaa henkilön elämään ja terveyteen liit-tyvää orientaatiota, henkilöiden kykyä hal-lita stressaavia elämäntilanteita sekä pysyä terveenä (Eriksson & Lindström 2005, 460).

- Alkuperäisessä versiossa on 29 väittämää ja myöhemmin kehitetyssä 13 väittämää, jossa testataan 7-portaisella Likert-as-teikolla henkilön kokemaa elämän mielek-kyyttä (meaningfulness), ymmärrettä-vyyttä (comprehensibility) ja hallittavuutta (manageability) (Feldt ym. 2007, 486).

- Mittarin kysymyksissä on 7-portainen Li-kert-asteikko (1= ei koskaan; 7=aina), jonka tulokset vaihtelevat 13 pisteestä (ma-tala koherenssin tunne) 91 pisteeseen (kor-kea koherenssin tunne) (Feldt ym. 2007, 486).

- Tässä tutkielmassa käytettävän 13 kohdan Orientation to Life-Scale -mittarin on to-dettu kuvaavan luotettavasti henkilön elä-mään ja terveyteen liittyvää orientaatiota (Feldt ym. 2007).

- SOC-mittarin on osoitettu olevan reliaabeli ja validi myös kulttuurien välisesti (Eriks-son & Lindström 2005).

Terveyspalveluiden käytön ja hyvinvoinnin yhteyttä selvittäneissä tutkimuksissa on yllä olevista mittareista hyödynnetty yleisimmin koettua terveyttä. Terveys 2011 -kysely si-sälsi myös kysymyksen henkilön omasta yleisestä elämänlaadusta (overall quality of life) ja sen tulokset on esitetty aineiston perusraportissa (Saarni ym. 2012, 159-160). Kysymys on osa WHOQOL-BREF-elämänlaatumittaria ja sisältyy myös EuroHIS-8 -mittariin (WHO 1998). Tässä tutkielmassa kysymystä ei ole käytetty erillisenä elämänlaadun mit-tarina, koska voimassa oleva suositus elämänlaadun mittaamiselle on käyttää useampia kysymyksiä sisältäviä mittareita, jotta käsitteen moniulotteisuus ja tulkinnanvaraisuus ei-vät vääristäisi tuloksia (ks. esim. Fayers & Machin 2016, 42).

5. TULOKSIA