WHOLE-malli

Mallin tekijöiden esittely ja käyttöohjeet löytyvät edellisestä luvusta 6.2. Luethan käyttöohjeet ennen mallin käyttämistä. Hakemistossa alateemat on korostettu suurin kirjaimin. Mallin refe-renssien ja lähteiden lähdeluettelo löytyy liitteestä 3.

MALLIN YDINKÄSITTEIDEN HAKEMISTO

AKTIVITEETTIVERKOSTOT (alateema) ... 67 Asukkaiden sosioekonomisen rakenteen tasapainoinen kehitys ... 80 Asumisen kestävät ratkaisut ja saatavuus ... 70 BIODIVERSITEETTI (alateema) ... 76 Biodiversiteetti ja urbaanit ekosysteemipalvelut ... 76 Demokratia ja sen edistäminen suunnittelussa, yhteiskehittely ... 81 Ekosysteemipalvelut ... 78, Katso myös Biodiversiteetti ja urbaanit ekosysteemipalvelut Energia ... Katso: Luonnonresurssien kestävä käyttö Eri liikkumissäteillä saavutettava ja edellytyksiä luova väyläverkosto ... 66 FYYSISEN RAKENTEEN OMINAISUUDET (alateema) ... 64 Identiteetin säilyttäminen/ vahvistaminen/luominenKatso: Merkitykset, historia sekä identiteetin

säilyttäminen/vahvistaminen/luominen

IDENTITEETTI JA MERKITYKSET (alateema) ... 74 Ilmansaasteet (liikenteen terveyshaitat) ... Katso: Liikenteen terveyshaittojen ehkäisy Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ... 75 ILMASTONMUUTOS (alateema) ... 75

INNOVAATIOT JA UUSIUTUMINEN (alateema) ... 79 Jatkuvat viherverkostot ... 75 Joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen Katso: Maankäytön ja joukkoliikenteen

yhteensovittaminen

Joukkoliikenteen kehittäminen ... 72 KAUPUNKIKUDOS (RAKENNUKSET + INFRA) (alateema) ... 65 Kiertotalous ... Katso: Kohtuutalous ja kiertotalous Kohtuutalous ja kiertotalous ... 78 Kompaktius ... 64 Liikenne Katso: Asukkaiden sosioekonomisen rakenteen tasapainoinen kehitys, Eri liikkumissäteillä saavutettava ja edellytyksiä luova väyläverkosto, Joukkoliikenteen kehittäminen, Kompaktius, Liikenteen terveyshaittojen ehkäisy, Maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen, Mittakaavojen yhteensovittaminen, Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen (aktiivinen liikkuminen), Yhdyskuntarakenteen tiiveys

Liikenteen terveyshaittojen ehkäisy ... 73 Luonnonresurssien kestävä käyttö/ energia ... 74 LUONNONRESURSSIEN RIITTÄVYYS (alateema) ... 74 Maan arvon optimointi ... 79 Maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen ... 67 Melu (liikenteen terveyshaitat) ... Katso: Liikenteen terveyshaittojen ehkäisy Merkitykset, historia sekä identiteetin säilyttäminen/vahvistaminen/luominen ... 74 Mittakaavojen yhteensovittaminen ... 68 MOBILITEETTI (alateema) ... 71 Onnettomuudet (liikenteen terveyshaitat) ... Katso: Liikenteen terveyshaittojen ehkäisy Organisatoristen resurssien optimointi ... 82 PALVELUT JA ASUMINEN (alateema) ... 68 Palvelut sekä niiden laatu ja saavutettavuus ... 69 Palvelutaso ... Katso: Palvelut sekä niiden laatu ja saavutettavuus Palvelutuotannon tehokkuusedut ... 77 Pyöräilyn ja kävelyn sekä muun aktiivisen liikkumisen edistäminen ... 71 Rakennetun ympäristön terveysvaikutukset ... 71 Rakennuskannan säilyminen ja muunneltavuus ... 65 RESILIENSSI JA OMAVARAISUUS (alateema) ... 78 Ruoantuotanto Katso: Ekosysteemipalvelut, Viheralueiden riittävyys ja kaupunkiluonnon rooli

hyvinvoinnin edistäjänä

Sosiaalisesti toimiva julkinen tila ... 70 Suunnittelun hyvät käytännöt ... 81 TALOUDELLINEN TASA-ARVO, “SPATIAL JUSTICE” (alateema) ... 79 Terveys ja hyvinvointi (yksilö) Katso: Alateemat Palvelut ja asuminen; Tilojen toimivuus; Mobiliteetti;

Identiteetti ja merkitykset, sekä Asukkaiden sosioekonomisen rakenteen tasapainoinen kehitys, Ekosysteemipalvelut, Jatkuvat viherverkostot

Tilallinen monimuotoisuus ... Katso: Toiminnallinen ja tilallinen monimuotoisuus TILOJEN TOIMIVUUS (alateema) ... 70 Toiminnallinen ja tilallinen monimuotoisuus ... 67 Toiminnallinen sekoittaminen ... 80 TOIMINNOT (alateema) ... 67 Toimintojen optimaalinen keskinäinen sijoittaminen ... 68 Uusi urbaani talous ja työ, digitaaliset tuotantoympäristöt ... 79 Varautuminen ympäristöriskeihin ... 76 Vetovoima- ja menestystekijät ... 77 Viheralueet ja -verkostot Katso: Biodiversiteetti ja urbaanit ekosysteemipalvelut,

Ekosysteemipalvelut, Jatkuvat viherverkostot, Kompaktius, Maan arvon optimointi , Viheralueiden riittävyys ja kaupunkiluonnon rooli hyvinvoinnin edistäjänä, Yhdyskuntarakenteen tiiveys

Viheralueiden riittävyys ja kaupunkiluonnon rooli hyvinvoinnin edistäjänä ... 69 Yhdyskuntarakenteen tiiveys ... 64 YLEISET VETOVOIMATEKIJÄT (alateema) ... 77 YMPÄRISTÖRISKIT (alateema) ... 76

1. KAUPUNKITILA ELI KAUPUNKIRAKENNE

Jo rakennetun maa-alan uudelleenkäyttö (vanhan

Maksut ja insentiivit Joukkoliikenteen käyttö

(Seudullisen) rakenteen hajautumisen estäminen Täydennysrakentaminen Riittävä seudullinen ja kaupunginosakohtainen

Uudet urbaanit noodit, eli toimintoja tiiviisti yhteen nivovat keskitty-mät joukkoliikenteen solmuissa

Palvelukaupunki, eli tiivis ja käveltävä urbaani ympäristö, jossa oleelliset palvelut ovat saatavilla lähietäisyydellä.

Kuinka suuri osa raken-tamisesta (rakennusten viemä maa-ala m² tai kem²) sijoittuu uudelleenkäytettävälle maa-alueelle? (Huomi-oon sekä rakentaminen että liikenneinfra)

Kuinka suuri osa (%) uudesta rakentamisesta a) sijoittuu / b) kytkeytyy jo olemassa olevaan taajamaraken- teeseen?

Kuinka paljon rakennet-tavista kem² on täyden-nysrakentamista?

Aluetehokkuus (vertai-lumittaristo harkinnassa 5.6.17)

Väestöntiheys

Miten paljon asumista ja työpaikkoja tai vajaakäyttö ennen uuden rakennuskannan rakentamista?

-- Tiiviit sekoittuneet

noo-dit, etenkin asemilla.

Viherkatot esim. puistoi-na, viherkattostrategia

Kompaktius Lähipalvelut (kävely-säteellä)

Kävely ja pyöräily

Neliömäinen tai pit-känomainen muoto (jokainen tontti kuitenkin melko lähellä viheraluei-ta)

Väylien estevaikutusten vähentäminen Yhtenäiset kadut ja palvelualueet

Lyhyt matka joukkoliiken-teen pysäkille (raide <600 m, bussi <200 m) pitä-mään yllä palvelutasoa ja monimuotoisuutta Shared space

Liikenteen tilat rakenteen integroijina

Rautatieasemien ympäril-le säteeltään yli 1km kaupunginosa (yli 30000 as.; Hall)

Väylien linjaaminen jo oleviin rakenteen Kuinka paljon/ millaisia

palveluja on 400-1000 m säteellä kehitettävästä kohteesta? Kuinka paljon asumista ja työpaikkoja 400-1000 m säteellä palvelusta?

Kuinka iso ala (%) kaavoi-tettavasta alueesta / uudesta rakennuskannas-ta sijaitsee joukkoliiken-teen vaikutusvyöhykkeel-lä (200/600m pysäkiltä)?

Rautatieaseman vaiku-tusalueen asukas-/työpaikkamää- rät (1-2 km asemalta)?

Julkisen tilan määrä (%), laatu ja muunneltavuus Jaettujen tilojen (shared space) laatu ja määrä

Tukeeko rakenne kävelyä ja pyöräilyä?

-- Onko kaikki keinot

liiken-neväylien estevaikutuk-sen poistamiseksi ja ympäristön integroimisen / uuden lisäarvon luomi-sen mahdollisuudet

Muunneltavat tilat ja järjestelmät

Hybridit infrat (esim.

pysäköintilaitokset)

-- Kuinka monta prosenttia

uudesta rakennuskannas-ta on helposti muunnet-tavissa uuteen käyttötar-koitukseen?

Kuinka suuri osa uudesta asuntotuotannosta on asuntoja, joita voidaan jakaa ja yhdistää?

Tyhjillään olevien tai vajaakäyttö ennen uuden rakennuskannan

Onko luvitus joustavaa?

Onko kunnalla/toimijalla olemassa strategiaa, joka huomioi urbaanit kesan-not?

Onko menettelytapaa törmäyttää tilan tarjonta ja kysyntä?

Smart Retro -hanke

Eri vaihtelu ja alueiden profiloituminen Katutason elävyys ja inhimillinen mittakaava Turvalliset ja elämykselli-set kevyen liikenteen verkostot

Katuverkon läpikuljetta-vuus (ei päättyviä katuja)

Katutilan toiminnallisen elävyyden ja vetovoimai-suuden “hyvä kierre”

Linkittynyt katuverkko, jossa eriluonteisia katuja (>häiriönkestävyys)

suoja-alueet Katujen

mää-rä/rakennettu kem² Tieverkon kytkeytynei-syys

Suhteellisen saavutetta-vuus ja keskeiset sijainnit tieverkossa (eri liikkumis-säteet ja kulkumuodot) Käyttäjäpotentiaali / eri tyyppiset palvelut (eri liikkumissäteet ja (maankäyttö - liikenne - palvelut)

Mukautuminen muutok-siin

Tiheä katuverkko/ toi-minnallinen vaihtelevuus Kuinka hyvin suunnitelma tukee kevyttä liikennet-tä?

Kuinka hyvin suunnitelma tukee joukkoliikennettä?

Vähäpäästöisen liiken-teen ja toimivan huollon priorisointi (joukko- ja kevyt liik., logistiikka, älyliikenne)

3

vapaa kilpailu Toimintojen erikoistumi-nen ja kustomointi Erilaisten toimintojen yhteensovittaminen

Hybridit tilat Sekoittunut rakenne, vaihtelevat tonttikoot ja tilatarjonta ja ajallinen muuntelu, monikulttuurisuus

-- Toimintojen suhteellinen

osuus alueella (%) kotita-louksien suhde alueella Kuinka paljon x km2 alueella on erilaisia toimintoja?

Em. + yhteisevoluution / yhteistyöverkostojen analysointi, hierarkkisuu-den/keskittymien synty-minen eri skaaloissa ja ajallisesti,

systeemin osien ja koko-naisuuden suhde Urbaanisuuden mittaa-minen (esim. City-ROI/WSP, Urbanity Index)

CityROI kaava-merkinnät & -määräykset sekoittuneen rakenteen ja käyttötapojen muutok-set?

Kannustavatko kaava-merkinnät & -määräykset sekoittuneeseen raken-teeseen?

-- Tukeeko suunnitelma

sekoittuneen ja monikes-kuksisen rakenteen syntymistä tai ylläpitoa?

Huomioidaanko julkisen tilan suunnittelussa kaupunkitilan käyttö eri vuorokauden ja vuoden-aikoina sekä eri käyttäjä-ryhmät? integroiva suunnittelu ja toteutus

Arjen matkaketjujen helpottaminen

Toimintojen sijoittumi-nen jo olemassa olevien joukkoliikenneyhteyk-sien varrelle

Riittävän suuret kaupun-ginosat

Erityisesti työpaikat hyvän joukkoliikenteen äärelle

Asemakeskukset Freiburg / Daseking:

Kuinka iso osa (%) kaavoi-tettavasta alueesta ympäril-le säteeltään yli 1km kaupunginosa (yli 30000 as.; Hall)

työpaikoista sijoittuu joukkoliikenteen vaiku-tusalueelle?

Joukkoliikenteen palvelu-taso (määrällinen ja laadullinen) Ovatko kaikki osapuolet

mukana suunnittelussa alusta asti (maankäyttö, liikenne, palvelut)? asumi-nen, tuotanto ja kulutus

Optimoidut alueelliset yhteydet, väylät ja joukkoliikennepalvelut Yhteistyöverkostot Raideverkosto Kehityskäytävät

Paikkalähtöiset digitaali-set mobiliteetti- ja muut palvelut

-- Verkostoanalyysit:

topo-logia, mereotopo-logia,

2. KAUPUNKITILA → SOSIO-KULTTUURISET (ml. TERVEYS)

sijoittami-nen suhteessa saasteiden tai melun lähteeseen

Monipuolista liikkumista ja valintoja tukeva toimintojen verkosto Syrjäytymisen ehkäise-minen

-- Esteettömyyskartoitus

Suhteellisen saavutetta-vuuden ja keskeisten sijaintien mittaaminen tieverkosta (eri liikkumis-säteillä ja eri kulkumuo-doilla)

Käyttäjäpotentiaali eri liikkumissäteillä ja kul-kumuodoilla (mm. osto-potentiaali) eri tyyppisille palveluille

Esteettömyyskartoitus Suhteellisen saavutetta-vuuden ja keskeisten sijaintien mittaaminen tieverkosta (eri liikkumis-säteillä ja eri kulkumuo-doilla)

Käyttäjäpotentiaali eri liikkumissäteillä ja kul-kumuodoilla (mm. osto-potentiaali) eri tyyppisille palveluille

Tukeeko toimintojen

sijoittelu matkaketjuja? -- Tukeeko toimintojen

sijoittelu matkaketjuja?

Palvelut sekä

Lähituotanto - ja palvelut Uudenlaiset palvelumallit (digitalisaatio; kaikki yhdestä paikasta) Mobiilisovellukset

Sijoittuminen, saavutet-tavuus ennen kaikkea kävellen/pyöräillen Palveluille riittävä asia-kaspotentiaali tiivistämi-sen ja saavutettavuuden avulla

(suhteellinen osuus %) ja vaihtelevuus alueella ja suhteessa naapurialuei-siin

Tarjonnan määrä, laatu (suhteellinen osuus %) ja vaihtelevuus alueella ja suhteessa

-- Onko suunnitelmassa

tiloja, jotka

Ulkoilun ja liikunnan edistäminen

Viljely ja puutarhanhoito Retkeily mielenter-veyden ja vireyden ylläpito,

autoimmuunisairauksien torjunta

Kaupunkiviljely, lähiruo-kaverkosto: sosiaaliset ja terveysvaikutukset

Lähivihreän määrä ja laatu (lähtötason huomi-ointi, määrä mahdollisten laatuluokitusten Lähivihreän määrä ja laatu (lähtötason huomi-ointi, määrä mahdollisten laatuluokitusten reää; onko se kytkeyty-nyttä; ja koostuuko se erilaisista biotoopeista?

Kuinka paljon ravinnosta tuotetaan lähialueilla?

Omavaraisuuden mit-taaminen

Viherkerroin myös julki-sissa tiloissa

Tehdäänkö suunnitelmal-lista liikkumis- ja terveys-kasvatusta? jopa seudullisella tasolla?

Mahdollistetaanko alueella kaupunkiviljelyä ja linkittyykö se laajem-piin ruoantuotannon ketjuihin?

Suunnitellaanko ulkoilu-reittejä ja vihervyöhyk-keitä kokonaisuuksina, jopa seudullisella tasolla?

Kiinnitetäänkö ulkoilu-alueiden laatuun huo-miota?

Asumisen kestävät ratkaisut ja saatavuus

Asuntojen / asumisen hinnoittelu Terve ja ekologisesti tuotettu rakennuskanta

Rakentamisen ekolaskurit Uuden asuntokannan vaihtelu (%)? (erilaiset ja erikokoiset asunnot, eri omistusmuodot)

KEKO Ecocity Evaluator

Onko asumispreferensse-jä selvitetty aktiivisesti?

Pyritäänkö tonttien luovuttamisehdoilla määrittelemään tulevien asuntojen tyyppejä tai laatutasoa? erilaiset asumisen tavat?

Mahdollistetaanko

Kohtaamisia ja oleskelua edistävä tilasuunnittelu Julkisen tilan ja rakennus-ten maantasokerroksen

Viihtyisä ja turvallinen liikkumisympäristö kaupunkilaboratori-ot, väliaikaiset käytöt

alueet ja niiden varustus Julkisen tilan määrä, laatu ja muunneltavuus

Esteettömyys Oleskeluun tarkoitetut alueet ja niiden varustus Julkisen tilan määrä (%), laatu ja muunneltavuus

Gehl

omaehtoi-suutta sekä tapahtumien järjestämistä?

Huomioidaanko julkisen tilan suunnitelmissa eri ikäryhmät?

Inhimillinen mittakaava:

taktiilisuus, yksityisyys Onko omaehtoiselle toiminnalle kaupungissa avoimia tiloja ja toimin-tamalleja?

Inklusiivisuus

Avoimuus: julkiset reitit yksityisten tilojen poikki

Rakennetun ratkai-sut sekä toimintojen sijoittelu)

Terveyttä tukeva ja kestävästi rakennettu ympäristö

-- Tuulisuuden mittaus

Ilmansaasteiden ja pien-hiukkasten määrä Melun määrä

Em. + aktiivista liikkumis-ta tukeva infra

Onko suunnitelmissa

Terveelliset ja kestävät rakennustavat

Terveelliset ja kestävät rakennustavat mahdol-listaminen (huom! myös pyöräily ja kävely osana matkaketjua; joukkolii-kenne)

Onnettomuuksien torju-minen

Autojen pysäköintipoli-tiikka, ml. yksityinen maa Liikkumisen myönteiset Kevyen liikenteen väylien parantaminen

Kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla toteutetut ympäristöt

Liikkumisen kansanter-veydelliset vaikutukset Kävely ja pyöräily luon-nollisena liikkumismuo-tona ja osana matkaket-juja Katujen osuus 30/40 km/h nopeusrajoituksilla Onnettomuuksien määrä ja määrän kehitys

Kevyen liikenteen väylien määrä ja tilankäyttö suhteessa autoväyliin?

Esteettömyyskartoitus Lyhimmän kävelyreitin ja linnuntie-etäisyyden suhde

Suojateiden määrä suhteessa todellisiin

Palvelujen määrä tietyllä etäisyydellä (esim.

Valaistujen ja talvihoidet-tujen väylien osuus

2017

suunnitelmal-lista liikkumis- ja terveys-kasvatusta? riittäväs-ti kevyen liikenteen kytkeytyminen muihin liikennemuotoihin?

Onko huomioitu eri käyttäjäryhmät? suunnitelmal-lista liikkumis- ja terveys-kasvatusta? (kilpailu-kykyinen taso max. 1,3-kertainen)

Tehdäänkö luotetta-vuutta ja reagoidaanko tarvittaessa?

-- Matkaketjut

lähtökohta-na liikennejärjestelmän

Jaettu tila eri kulkumuo-tojen kesken (Shared space)

Citylogistiikka

Kulkutapavalintajakauma suhteessa onnettomuuk-sien määriin (erityisesti liikennejärjestelmän muutosten jälkeen)

Onnettomuuksien määrä ja määrän kehitys alueel-la

Melun määrä kevyen liikenteen / asutuksen alueilla

Teknisten ratkaisujen vaikutus melun määrään Ilmansaasteiden määrä kevyen liikenteen / lähiasutuksen alueilla Pienhiukkasten ja typen oksidien määrä alueella

--

Tehdäänkö suunnitelmal-lista liikennekasvatusta?

Tehdäänkö suunnitelmal-lista liikkumis- ja terveys-kasvatusta (kulkutapava-lintojen vaikutukset)?

Voidaanko optimoida meluherkkien toiminto-jen sijoittelu sekä melua eniten aiheuttavien liikennemuotojen reiti-tys?

Katujen siivouksen aika-taulutus

Käytetäänkö jaetun tilan periaatetta?

4

muodostu-minen (strategia ja brändäys), jossa otetaan huomioon asukkaiden arvot ja olemassa oleva identiteetti

Alueen historiaa ja perin-teitä tuetaan myös uudella rakentamisella mahdollistaen alueen ja asukkaiden identiteetin muodostuminen/ vahvis-tuminen

Tilapäiset käytöt uusina identiteetin

Suojellut rakennukset ja kulttuuriympäristöt -- mikä rooli halutaan antaa?

Onko tehty identiteettiä koskeva strategiaa?

Onko tehty kulttuuri- ja historiakohteiden selvi-tys?

Mitkä toimet ja millaiset rakennukset parantavat identiteetin muodostu-mista?

Uhkaako uusi suunnitel-ma/rakentaminen alueen todellisia kulttuurisia tai historiallisia arvoja?

Onko tehty identiteettiä koskeva strategiaa?

Mitkä toimet parantavat identiteetin

3. KAUPUNKIRAKENNE – YMPÄRISTÖ, LUONTO

ALATEEMA

Kierrätys ja uusiokäyttö Yhteiskäyttö

Jätteiden synnyn vähen-täminen

Verotus ja maksut maan-käytön ohjaamisessa Ympäristökasvatus ja -valistus

Tehokkaat energia- ja jätejärjestelmät periaat-teella toimivat laajemmat järjestelmät

Jätelajien määrät alueella

Materiaalien ja energian kulutus, uusiutuvat energialähteet/ koko-naisenergia, CO2 määrä, jätteiden määrä ja kierrä-tys alueella

Materiaalien ja energian kulutus, uusiutuvat energia-

lähteet/ kokonaisener- gia, CO2 määrä, jättei- den määrä ja kierrätys alueella

Jatkuvat

tiivistäminen Freiburg/

Daseking;

-- Uuden rakentamisen alle

jäävät luonnon-/viher-alueet (kasvulliset luonnon-/viher-alueet) Kuinka monta % raken-tamisesta (rakennusten viemä maa-ala m² tai kem²) sijoittuu uudel-leenkäytettävälle maa-alueelle (rakentaminen /liikenne)?

Kuinka suuri osa (%) uu-desta rakentamisesta si- joittuu jo olemassa ole-vaan taajamarakentee-seen?

Viherkerroin

Kuinka monta % raken-tamisesta (rakennusten sijoittuu jo olemassa olevaan viilen-nettävien tilojen käytön optimointi Yhdistetyt sosiaalisuus ja ekologisuus Ekologiset laskurit (esim.

hiili-, vesi- ym. jalanjäljet) Ilmansaasteiden, pien-hiukkasten ja typen oksidien määrä alueella

Läpäisevän maanpinnan --

ta/ alueesta

Lämmitettävien ja viilen-nettävien tilojen määrä ja sijainti monipuoli-sesti ilman autoa?

Käytetäänkö tiemaksuja/-tulleja?

-- Vähähiilistä liikkumista

edistävät toimet paikallis-yhteisöille ja asukkaille

Joustavat ja häiriönkes-tävät infra, rakenteet, tekniset järjestelmät (tekninen resilienssi) Säiden ääri-ilmiöiden mallintaminen ja tekni-nen hallinta (hulevedet, tuulet, lämpösaarekkeet)

Hajautettujen ja keskitet-tyjen systeemien integ-rointi

Infran monikäyttöisyys (sosiaaliset ja ekologiset hyödyt) ja käyttäjälähtöi-nen hallinta

Monikäyttöiset suoja-alueet (buffer zones)

käytettä-västä sähköstä, ruoasta ym. tuotetaan

-- Riskienhallinta Osallistuvat/

kansalaisda-tan tulvavaroitussystee-mit osana kaupallisia/

julkisia urbaaneja

Ehjien ja riittävän laajo-jen luonnonalueiden ja ekosysteemien suojelu Ravinteiden ja veden kiertojen huomiointi Perinnemaisemien hoito:

energiapuun keräys, lampaat/karja

Urbaanit biotoopit ja joutomaat seudullisia ekologisia ja tuotantoverkostoja Suojelun uusi tulkinta:

dynaamiset prosessit Ekosysteemi-ja urbaani- systeemipalvelujen integrointi (mm. julkinen tila)

-- Lajistorunsaus

Habitaattien verkostojen laajuus, kytkeytyminen, monimuotoisuus Viherkerroin

Em.+ ekologiat eri skaa-loissa

Onko kunnalla strategia luonnonsuojelualueita ja viheralueiden suojelua varten?

-- Ekologinen maankäytön

täydentävyysperiaate/

Colding: Alueiden ja käyttöjen kytkennät, joilla vahvistetaan ekosysteemipalveluja

4. KAUPUNKIRAKENNE – TALOUS

ALATEEMA -ketjut (esim. lyhyet matkat)

Viihtyisä ja turvallinen ympäristö mielen-kiintoiset reitistöt tai toistuvat teemat

Kilpailukyky: elävä kau-punki, joka houkuttelee yritystoimintaa ja

Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus (aikaetäi-syys Suomessa, kv.

liikenne- ja tietoyhteydet, joukkoliikenteen

Uusien palvelujen määrä

Toronto arkkitehtuuria ja sen tasoa?

paranta-minen Toimialojen mukaiset

sijaintiperiaatteet, mm.

läheisyys (pushing- ja pulling-efekti)

muunneltavuus, elinkaari Markkina-alueen laske-minen (ostovoima ja markkinasegmentti tietyllä etäisyydellä)

Palvelujen käyttöasteen seuranta

Yhteinen strateginen suunnittelu (maankäyttö

& palvelut)

-- Toiminnalliset ja tilalliset

verkostot, kilpailuasemat,

Jakamis- ja vertaistalous Resurssien säästäminen Tilojen ja teknisten resurssien käyttöasteen parantaminen

“Avoimet resurssit, suljetut kierrot” (open resources, closed loops) Yhteiskehittely ja Säästöjen mittaaminen /

saatavan lisäarvon arvi-ointi

Materiaali- ja energia- kierrot ja kulutus Vajaakäyttöisten tilojen määrä?

Tuotetun (uuden) kau-punkiluonnon lajiston määrä

Onko käytössä esim.

maankäyttömaksut, kaavoituskorvaukset, tontinluovutusehdot?

Onko käytössä kestäviä käytäntöjä tukevia mak-suja?

Vajaakäytön seuraami-nen

Ovatko uudet fasiliteetit muuntautumiskykyisiä?

Puhdas ilma ja vesi Lämpötilan säätely torjun-ta Terveyshyödyt

Viher- ja siniverkostot Maaperä ja laatu (puistot, kaupun-kipuut)

Tulva-alueet

Rakenne-tun/rakentamattoman suhde eri mittakaavoissa Joutomaiden ja kesanto-jen määrä ja laatu

Ekologiat

Rakenne-tun/rakentamattoman suhde eri mittakaavoissa Suoja- ja välialueiden,

Viljelypalstojen määrä ja

-- Joutomaiden ym.

välialu-eiden tunnistaminen ja tunnustaminen moni-muotoisuuden lähteenä Ruoan tuotannon uusien menetelmien huomiointi

Fyysisen ja digitaalisen yhdistävät palvelut (esim. brick-and-click) Yhteiskäyttöiset tilat Tuotannon ja kuluttami-sen yhdistävät tilat Digitaaliset kulutuksen, vapaa-ajan ja mobiliteetin integroivat alueet

Alueille elinvoimaa monipaikkaisuudesta Toiminnallinen sekoitta-minen (diversiteetti + läheisyys) → uudet ideat ja toiminnot

-- Uuden talouden

toimi-nimien määrä alueella Palvelujen määrä ja laatu alueella

Yhteiskäyttöä tukevien tilojen määrä

Uuden talouden toimi-nimien määrä alueella Palvelujen määrä ja laatu alueella

Asuntokanta ja asukas-profiili alueella Joukkoliikenteessä

tuot-tavaan työhön käytetty aika monimuotoisuu-den lähteenä: kulutuksen vähentäminen olemassa

Toiminnalliset ja tilalliset verkostot, kilpailuasemat,

Asuntojen ja toimitilojen hinnat ja vuokrat Toimintojen sijoittami-nen

Tilojen ja toimintojen koordinointi

Tonttien hinnat ja vuok-rat palveluiden läsnäolo → eri hintaiset ja kokoiset tontit, diversiteettiä

Asuntojen keskimääräi-nen hinta/m² Asuntojen keskimääräi-nen vuokra /asuntotyyppi Toimitilojen keskimääräi-nen vuokra / toimititila-tyyppi&-koko

Tonttien keskimääräinen hinta/vuokra /m²

Pysäköintipaikkojen

mää-rää pyritty vähentämään epäsuorin keinoin?

Onko strategiaa kaiken hintaisten tonttien

Tehokas tila-aika: lyhyet matkat, painotus käve-lyssä ja pyöräikäve-lyssä

Vaihteleva tonttikoko Yksityisen ja julkisen tilan sekoittuminen kaupunkitilassa

Kaikkein herkimpien palveluiden läsnäolo → eri hintaiset ja kokoiset tontit, toimintojen monipuolisuutta tukeva tonttipolitiikka Rinteiden hyödyntämi-nen → useita ‘maanta-sokerroksia’

Tilapäisyydet, rytmit Uudet bisnesmallit kiinteistökehityksessä (Isot toimijat ’isännöivät’

pieniä / vaihtuvia)

Söderlindin Canary bird

-- Mikä on tonttikokojen

vaihteluväli ja erikokois-ten tonttien lukumäärä?

--

Mahdollistavatko kaava-merkinnät sekoittuneen rakenteen?

-- Hyödynnetäänkö rinteitä

rakentamisessa?

Asuntojen hinnat Monipuolinen asunto-kanta keskimääräi-nen vuokra /asuntotyyppi

Erilaisten asuntotyyppien määrä (koko, omistus-tyypit)

--

Ehkäistäänkö

segregaa-tiota tietoisesti? Ehkäistäänkö

segregaa-tiota tietoisesti? Ehkäistäänkö segregaa-tiota tietoisesti?

5. KAUPUNKIRAKENNE - POLITIIKKA JA INSTITUUTIOT, SUUNNITTELU

Pienet taktiset liikkeet Benchmarkkaus ja mittakaa-vat ja niiden yhteenni-vominen

Monistettavat ratkaisut

Aito yhteiskehittely Kolmas ja neljäs sektori Suunnitelmien

Yhteiskehittely Ile de France /

Ovatko kaikki asiakirjat kaikkien toimijoiden ja asukkaiden helposti kuuleminen ja heiltä oppiminen)? löytäminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen Siilojen purku

Yhteiset järjestelmät Tietokannat

Hankkeelle on osoitettu

“omistaja”, joka vastaa kaiken koordinoinnista Aito yhteiskehittely Yhteinen tahtotila Yhteinen suunnittelupro-sessi alusta loppuun, jota tukevat hyvin toimivat ja kattavat tietojärjestelmät Seudullinen strategia (esim. Lyonin seutu)

Ile de

-- Suunnitteluun liittyvien

tietokantojen ja järjes-telmien määrä (mitä vähemmän sen parempi)

Suunnitteluun liittyvien tietokantojen ja järjes-telmien määrä (mitä vähemmän sen parempi) Ovatko kaikki osapuolet

mukana suunnittelussa alusta lähtien (maankäyt-tö, liikenne, palvelut)?

Pyritäänkö aktiivisesti parantamaan suunnitte-luprosessia?

Pyritäänkö aktiivisesti parantamaan suunnitte-luun liittyviä teknisiä järjestelmiä?

Onko suunnitteluprosessi koordinoitu kokonaisuu-tena?

In document Kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuus (sivua 62-83)