Virkistystoiminnot, -reitit ja viheralueiden verkko

Virkistystoimintojen näkökulmasta tarkasteltavia asioita ovat erityisesti rakentamattomien alueiden muodostamat kokonaisuudet, hiljaisten alueiden ja ekologisten käytävien tarjonta, virkistysalueiden ja reittiverkostojen muodostumi-nen. Viheralueisiin liittyviä luonnonsuojelullisia, maisemal-lisia ja kulttuurisia arvoja on tarkasteltu toisaalla tässä arvi-ointiselostuksessa.

Luonnon virkistyskäytöstä tehdyn LVVI -tutkimuksen19 mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista harrastaa ulkoi-lua viikoittain jokamiehenoikeudella tai virkistysalueilla (Sievänen, 2001). Hankealueilla tai niiden välittömillä lähi-alueilla ei vesialueita lukuun ottamatta sijaitse sellaisia maa-kunnalisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä luonto- tms.

virkistyskohteita, joita varten erityisesti saavuttaisiin paikal-le kauempaakin. Hankealueiden viheralueverkostoa tarkas-tellaan siten lähivirkistyksen näkökulmasta ja niiden merki-tys on lähinnä paikallinen. Lähivirkismerki-tysalueet ovat tarpeen erityisesti lähiseudun asukkaille. Niiden riittävyyttä arvioi-daan niiden määrän (laajuus suhteessa lähialueiden asu-kasmäärään), saavutettavuuden, laadun ja reitistön jatku-vuuden perusteella.

Virkistyskäyttö

Ratinanrannan edustalla rakennusten ja rannan välis-sä kulkee kevyen liikenteen ”rantabulevardi”, joka toimii Viinikanlahden itärannan ja Pyynikin ulkoilumaastojen väli-senä virkistysreittinä. Ratinanrannassa on myös pienvenei-den laitureita sekä aallonmurtaja, jolla on jonkin verran va-paa-ajan kalastus- ja ulkoilukäyttöä.

Viinikanlahden puhdistamon ja Vihilahden välillä kulkee Pyhäjärven rantaan sijoittuva valtakunnallinen pyöräilyreitti numero 12. Vastaavalla kohdalla Hatanpään valtatien rinnalla sijaitsee seudullinen kevyen liikenteen pääreitti. (Kuva 17-7)

Kuva 17-7. Ote Tampereen seudun pyöräilykartasta 2011 Sulkavuoren ja Vihilahden kohdalta. (Tampereen kaupunki, http://www.tampere.

fi/ytoteto/kartta/map.php). Pyöräilyn pääreitit on osoitettu punaisella ja muut ulkoilureitit sinisellä viivalla. Katualueet ja viheralueilla olevat rakennetut reitit näkyvät kartassa valkoisina. Kuvaan on lisätty mustat nuolet osoittamaan Sulkavuoren ja Vihilahden ajotunnelin suun sijainnit.

Viinikanlahden puhdistamosta lounaaseen sijoittuvan Soutukeskuksen yhteydessä on pienvenesatama. Alueella on erityisesti puuvenesoutuun sekä harraste- ja kunto-liikuntaan keskittyvää toimintaa. Soutukeskuksen yhtey-dessä sijaitsee myös juhla- ja kokoontumistilana toimiva Soutupaviljonki.

Hatanpään puistoalueella on runsaasti kevyen liiken-teen väyliä ja puistoteitä. Hatanpään kartanon eteläpuolel-la sijaitseva arboretum on suosittu ulkoilu- ja vapaa-ajan-viettoalue. Kartanoa käytetään nykyisin juhlatilana. Alueella on myös ympäri vuoden toiminnassa oleva kahvila.

Vihilahden rantaa käytetään soutuveneiden valkama-na. Vihilahden kummallakin puolen ranta-alueen tuntu-massa kulkevat sorapintaiset ulkoilureitit, joista pohjois-rannan reitti kulkee Hatanpään valtatieltä Arboretumiin, etelärannan reitti Hatanpään valtatieltä suunnitellun huol-totunnelin kohdilta aina Härmälän leirintäalueelle ja edel-leen Pirkkalaan. Vihilahden eteläreunalla aivan veden ää-ressä kulkee lisäksi sekä veneilijöiden että ulkoilijoiden pal-jon käyttämä polku, joka jatkuu edelleen Pyhäjärven ran-taa pitkin aina Härmälän uimarannalle saakka. Härmälän/

Rantaperkiön alueen rantapuisto on tärkeä virkistysalue, jolla on myös luontoarvoja. Rantaperkiön alueen täyden-tymisen ja kauemmas Härmälään Kalmarin alueelle raken-nettavan uuden asuinalueen voidaan olettaa lisäävän vir-kistysalueiden käyttäjien määrää myös Vihilahden alueella.

Pyhäjärvellä harrastetaan kalastus- ja veneilytoimin-taa. Järvellä kulkee myös vesiliikenne Viikinsaareen ja Hämeenlinnaan.

Raholan puhdistamon ja valtatien välissä kulkee Pyhäjärven rantaa seuraileva kevyen liikenteen väylä, jota pitkin kuljetaan mm. puhdistamon länsipuolella sijaitsevil-le matonpesupaikalsijaitsevil-le ja uimarannalsijaitsevil-le sekä toiseen suun-taan ranta-alueella sijaitseville Raholan ja Elvalan pienve-nelaitureille.

Sulkavuoren alue on lähialueiden asukkaiden vilkkaassa ja monipuolisessa retkeily-, ulkoilu- yms. virkistyskäytössä.

Alueen koillissivua kulkee virallinen ulkoilureitti, muutoin aluetta halkovat epävirallisemmat polut sekä aluepelas-tuslaitoksen harjoitusalueelle johtavat reitit. Sulkavuorella sijaitsee myös harrastus- ja kilpailutoimintaan käytettävä trial-alue ja lemmikkieläinten hautausmaa. Sulkavuoren virkistyskäyttöarvoa laskevat jossain määrin moottori-, rai-de- ja lentoliikenteen sekä lähialueen teollisuusprosessien melu. Myös aluepelastuslaitoksen harjoittelusta on synty-nyt savukaasuja, jotka tuulen suunnasta riippuen leviävät metsän tai valtatien alueille. Harjoittelu alueella on kuiten-kin lopetettu vuonna 2012.

Lempäälän puhdistamo sijaitsee Kuokkalankosken ran-tamaisemassa ja Hakkarin kartanon arboretumin välit-tömässä läheisyydessä. Puhdistamon toiminta ei kuiten-kaan rajoita alueiden virkistyskäyttöä. Lempäälän puhdis-tamosta etelään, päiväkodin vieressä on kesäisin aktiivises-sa käytössä oleva lasten liikennepuisto. Majauslahden ja Jaranlahden rantakiinteistöillä on laitureita ko. vesialueille.

Viheralueiden verkko

Tampereen Kantakaupungin ympäristö- ja maisemasel-vityksessä (2008) on tarkasteltu Tampereen alueen viher-alueita ja kunkin viheralueen merkitystä osana alueellista kokonaisuutta. Hankkeessa suunnitellun uuden puhdista-mon ja olemassa olevien puhdistamoiden ympäristössä on selvityksessä merkittäväksi määriteltyjä viheralueiden ver-koston osia.

Suunnitellun Sulkavuoren keskuspuhdistamon maan päälle rakennettavat osat sijaitsevat osittain Tampereen vi-heralueiden verkon osan 36 Sulkavuori ja Nirvanmäki -koh-dalla (Kuva 17-8). Alue on määritelty merkittäväksi viher-alueiden verkon osaksi ekologian, kaupunkikuvan ja mai-seman perusteella. Selvityksessä on suositeltu, että kevyen liikenteen yhteydet alueelle turvattaisiin myös tulevaisuu-dessa.

Nykyisen Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon ohitse Pyhäjärven rantaa pitkin kulkeva kävelytie on viherverkon olemassa oleva toiminnallinen yhteys, jonka säilyttämistä jatkuvassa virkistyskäytössä suositellaan.

Vihilahden pohjoisrannalla on selvityksessä merkittä-väksi määritelty kohde 12 Hatanpäänpuisto, Arboretum ja Vihilahdenpuisto, jotka on todettu merkittäviksi viher-verkon osiksi kaupunkikuvan, maiseman ja alueen his-torian perusteella. Selvityksessä on ehdotettu mm. että Arboretumin laajentamismahdollisuudet turvattaisiin ja asutuksen ja puistoalueiden väliin jätettäisiin riittävät suo-javyöhykkeet.

Vihilahden etelärannalla kohde 38 Härmälänpuisto ja Lepolanpuisto, joka on määritelty merkittäväksi viherver-kon osaksi ekologian, maiseman ja toiminnan (alueen vir-kistyskäytön) perusteella. Selvityksessä on ehdotettu alu-een virkistysreitisön kehittämistä tulevaisuudessa ja ran-tametsien hoitosuunnitelman hoitoa niin, että alueen jär-vinäköalat voidaan hyödyntää nykyistä paremmin.

Vihilahden pohjukkaan päättyy viheralueiden verkon osa 39 Vihioja-Houkanoja. Purouoma on määritelty mer-kittäväksi kohteeksi ekologian ja maiseman perusteella.

Selvityksessä on suositeltu mm. että purouoman ruoppaa-mista ja oikaiseruoppaa-mista vältettäisiin, puroa suojaavat viher-kaistat säilytettäisiin.

Nykyinen Raholan jätevedenpuhdistamo sijaitsee alu-eella, jonka poikki tai välittömään läheisyyteen selvityksessä on merkitty toiminnallinen yhteystarve (Kuva 17-9).

yhdis-Osa 4

Kuva 17-8. Hankealueiden sijainti Viinikanlahdessa, Vihilahdessa ja Sulkavuoressa suhteessa Tampereen viheralueverkostoon. Viinikanlahden, Vihilahden ja Sulkavuoren hankealueet on merkitty alkuperäiselle karttaotteelle punaisin soikioin. Ote Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksen (KYMS) (Tampereen kaupunki 2008, selvitysraportti http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/selvityksetjaarvioinnit/ymparistojamaisemaselvitys.html) liitekartasta etelä-Tampereen kohdalta.

tämään merkittävät viheralueiden verkon osat 41 Hyhkyn ja Kaarilan peltoalue ja 45 Villilänsaari ja Villilänniemen ran-nat. Selvityksessä suositellaan, että alueiden välille luodaan viheryhteystarve jatkuvaa virkistyskäyttöä varten.

17.2.5 Tampereen kaupunkiseudun