Virkistyskäyttö

9.12.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys

Kaivostoiminta vähentää merkittävästi alueen virkistyskäyttöarvoa.

Suurimmat vaikutukset aiheutuvat niille reiteille ja alueille, jotka joutuvat kaivostoiminnan alle.

Myös alueen erämaaimago kärsii kaivoshankkeen myötä. Mahdollinen kaivoksen hyödyntäminen matkailullisesti voidaan katsoa lieventäväksi seikaksi. Haittavaikutukset virkistyskäytölle ulottuvat ainakin UK-puistoon, Tuntsan ja Kemihaaran erämaa-alueisiin ja Värriön luonnonpuistoon.

Rikastamon sijaintivaihtoehdoista B on huonoin vaihtoehto virkistyskäytön kannalta, koska tällöin rautatie kulkisi hyvin lähellä virkistyskäytävää (rakentamisesta ja tuotannosta aiheutuva meluhaitta ja maisemavaurio). Sijainti C Sokliin johtavan tien varrella on vaihtoehto A:ta huonompi, koska tällöin rikastushiekan läjitysalue sijoittuu tien varrelle. Läjitysalue VE1.1 katkaisee vanhan vetu-rintien reitin ja VE1.2 aiheuttaa Sokliin johtavan tien siirron.

Kaikki kaivosrakenteet, jotka sijaitsevat Tulppion ja Lattunan välillä haittaavat virkistyskäyttöä ja siihen liittyvää matkailutoimintaa, koska Savukosken suunnalta autolla tuleville kävijöille laajat lä-jitysalueet näkyvät selvästi tieltä. Näin ollen rikastushiekan läjityksen sijainti VE2 on virkistyskäy-tön ja matkailun kannalta parempi kuin vaihtoehdot VE1.1 ja VE1.2.

Maanläjitysalueista vaihtoehto 1 on kauempana virkistysreitistöistä ja näin ollen muita parempi vaihtoehto. Maanläjitysalue 2 voi mahdollisesti toimia meluvallina ja näkösuojana reitistön ja kai-vosalueen välillä, jos sitä muotoillaan ja maisemoidaan sopivasti.

Kalastus

Yli-Nuortin, Tulppiojoen, ja Nuorttijoen koskikalastus on jatkossakin mahdollista kaikissa vaihto-ehdoissa. Soklioja virtaa louhinta-alueen läpi, eikä kalastusta voida harrastaa enää mikäli kai-voshanke toteutuu. Mikäli VE1.1 toteutuu, jää osa Sotajoesta rikastushiekan läjitysalueen laajen-nusvarausalueen alle ja kalastaminen alueella ei ole enää mahdollista. Mikäli VE1.2 toteutuu, jää osa Vouhtusjoesta etu- ja jälkiselkeytysalueen alle ja kalastaminen sillä alueella ei ole enää mah-dollista. Myös Vouhtusjoen mahdollinen perkaaminen tulee vaikuttamaan kalastusmahdollisuuk-siin. Vouhtusjoki ei kuitenkaan ole merkittävä kalastusvesistö.

242

Nuorttijoen pääuoma, jossa kalasti vuonna 2008 noin 700 kalastajaa ja koko Nuorttijoen vesistö-alueella noin 800 kalastajaa. Sotajoella, Tulppiojoella ja Yli-Nuortilla oli samana vuonna 200–300 kalastajaa ja Sokliojalla noin 50 kalastajaa. Aluetta käyttää mm. 178-jäseninen kalastusseura

”Nuortin elinkautiset”.

Metsästys ja marjastus

Metsästys ja marjastus ovat jatkossakin mahdollista kaikissa vaihtoehdoissa lukuun ottamatta niitä alueita, jotka jäävät suoraan kaivostoiminnan alle.

Melontareitit

Nuorttijoki ympäristöineen on maakunnallinen melonta- ja virkistyskalastusalue, joka säilyy kai-kissa vaihtoehdoissa, mukaan lukien Tulppiojoen haara Tulppioon asti. Yli-Nuortin melontareitti Yli-Nuortin Natura 2000 -alueella säilyisi mutta yhteys alavirtaan Nuorttijoen melontareittiin (Na-tura-alueen ulkopuolella) kulkee kaivosalueen louhinta-alueen laidalla ja sen käyttö melontareittinä voi vaikeutua. Kaivoksen toteutuessa on mahdollista, että reitin käyttö ei enää ole mielekästä, mut-ta toisaalmut-ta reitti voisi toimia lähivirkistysreittinä kaivoksen työntekijöille. Vaikka Yli-Nuortin me-lontareitti jäisi pois käytöstä, muu osa reitistöstä jää kuitenkin jäljelle ja myös Kemijoki on käytös-sä melontareittinä.

Vaellusreitit

Vaikutuksia alueen virkistysreittien käyttömahdollisuuksiin aiheutuu etenkin reittien kanssa risteä-vistä toiminnoista: radasta, voimajohdosta ja putkistoista.

UKK-vaellusreitti: Euroopan kaukovaellusreitti E10:een kuuluva tärkeä UKK-reitti säilyy kaikis-sa vaihtoehdoiskaikis-sa, mutta rikastamovaihtoehdoiskaikis-sa A ja B rautatie- ja voimajohtolinjaukset ylittävät reitin. Reitille kohdistuu mahdollisesti myös näkö-, melu- ja pölyhaittavaikutuksia.

Vanha veturitie, kunnostettu osa: Kaivoksen toteutuessa Samperin veturitien virkistysarvot vä-henevät, sillä sen lähellä kulkevan tien liikennemäärät tulevat kasvamaan huomattavasti. Mikäli VE1.1 toteutuu, tuhoutuu suuri osa vanhasta veturitiestä (kunnostettu osa) kulttuuriympäristökoh-teineen ja taukopaikkoineen. Mikäli VE1.2 toteutuu, rakennetaan pato osittain vanhan veturitien linjaukselle. Myös rikastamovaihtoehto C sijaitsee hyvin lähellä reittiä. Veturitien arvo on lähinnä paikallinen ja perustuu kulttuuriarvoihin ja virkistyskäyttöön. Kaivoksen toteutuessa on mahdollis-ta, että reitin käyttö ei enää ole mielekästä, mutta toisaalta reitti tai osa siitä voi toimia lähivirkis-tysreittinä kaivoksen työntekijöille.

Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosa: Nuorttijoen maisemissa, joen molemmin puolin kul-kee kesäretkeilyreitistö, nuotio-, autio- ja varaustupineen (Nuorttin reitti). Reitti kulkul-kee noin 6 km:n päässä kaivosalueesta. Infopisteet ja portit kansallispuistoon ovat Haukijärvenoja ja Hir-vashauta. Maantie niihin kulkee Tulppion kautta. Tie jäisi maanläjitysaluevaihtoehdon 2 alle ja kulkee rikastamovaihtoehto B:n ohitse. Mikäli rikastamovaihtoehto B toteutuu, tie tulee ylittämään rikastamolle johtavan rautatien. Mikäli vaihtoehto VE2 toteutuu, rikastushiekan läjitysalueen jäl-kiselkeytyksen pato rakennetaan tien kohdalle.

Majoitustilat ja kämpät

Eräretkeilykeskus Tulppion Majat: Eräretkeilykeskus Tulppion Majojen ravintola, sauna, mökit ja aputilat sekä asuntovaunualue sijaitsevat Tulppiojoen rannalla Sokliin johtavan tien varrella noin 5 km:n päässä kaivosalueesta. Itse paikka ja toiminta on mahdollista säilyttää, mutta rautatien, lii-kenteen, voimajohdon ja varsinkin ilmassa kulkevan malminkuljettimen haittavaikutukset olisivat suuria. Rikastamon sijaintivaihtoehdot A ja B edellyttävät rautatien kulkua Tulppion Majojen ohit-se. Rikastamon sijaintivaihtoehto C edellyttää ilmassa kulkevan malminkuljettimen rakentamista

243

hyvin lähellä Tulppion Majoja. Voimajohto tullaan rakentamaan vaihtoehdosta riippumatta kaivos-alueelle.

Kaivoshanke vaikuttaa voimakkaasti erämaaimagoon tukeutuvaan matkailuelinkeinon harjoittami-seen. Tulppion Majat on tärkeä virkistys- ja matkailupalvelujen tuottaja reittien solmukohdassa.

Toisaalta kaivostoiminta toisi todennäköisesti lisää asiakkaita ainakin ravintolaan ja palvelisi myös kaivoksen takia tilapäismajoitusta tarvitsevia. Mikäli asuntoalue toteutetaan Tulppion Majojen ete-läpuolelle, korostuvat edellä mainitut vaikutukset erämaaimagoon.

Metsästyskämppä Vouhtunhelmi 19:6:Rannimmaisen Sotatunturin pohjoispuolella on Hämeen pystykorvakerho ry:n omistama metsästyskämppä järven rannalla. Mikäli VE1.2 toteutuu, kämppä jää jälkiselkeytysaltaan alle.

Metsähallituksen kämpät: Metsähallituksella on vuokrakämppä ”Hugon kämppä” Lattunassa, Sokliin johtavan tienhaaran kohdalla, ja vuokrakämppä ”Lattunan loma” sijaitsee vähän etelämpä-nä, n. 2,5 km ennen Lattunaa Kemijoen varressa. Kaivoshankkeen vaikutukset niihin ovat vähäisiä, lähinnä raskaan liikenteen melu- ja pölyhaittoja. Tien perusparannusta voidaan pitää myönteisenä vaikutuksena. Myös suojeltu Suttikämppä toimii nykyisin Metsähallituksen autiotupana. Mikäli vaihtoehto VE1.1 toteutuu, jää kämppä rikastushiekan läjitysalueen reunaan.

Reutuvaaran kämppäkartano: Kaivoshanke ei vaikuta vuokrakämpän rakennukseen tai sen toi-mintaan. Suunniteltu voimajohto ohittaa rakennuksen noin kilometrin etäisyydellä.

Moottorikelkkareitistö

Moottorikelkkailureitit lähtevät Tulppiosta lounaaseen ja luoteeseen. Reitit kohtaavat suunnitellun voimajohdon muutamissa kohdissa. Mikäli rikastamovaihtoehto C toteutuu tulee reitistölle myös yksi radan ylityspaikka. Haitat Itä-Lapin moottorikelkkareitistölle ovat kuitenkin vähäisiä

.

9.12.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy

Virkistyskäytön kannalta tärkeintä on säilyttää Urho Kekkosen kansallispuiston ja Tuntsan erämaa-alueen välinen UKK-vaellusreittiyhteys taukopaikkoineen, joka kulkee Tulppion kautta. Tähän ko-konaisuuteen kuuluvat myös Tulppiojoen ja Nuorttijoen melontareitit ja Tulppiojoen ja Nuorttijoen pääuoma kalastusvesistönä sekä eräretkeilukeskus Tulppion Majat, tärkeä tukikohta ja virkistys- ja matkailupalvelujen tuottaja. ”Virkistyskäytävä” tulisi säilyttää mahdollisimman luonnonmukaise-na. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi minimoida reittiin kohdistuvat näkö- ja meluhäiriöt sekä pölyhaitat.

Maanläjitysalue 2 voi mahdollisesti toimia meluvallina ja näkösuojana reitistön ja kaivosalueen vä-lillä, jos sitä muotoillaan ja maisemoidaan sopivasti. Meluvallin päällä tai muuhun sopivaan paik-kaan voitaisiin rakentaa näköalapaikka kaivosalueelle infotauluineen. Näköalapaikalle voitaisiin osoittaa sivupistoreitti UKK-reitiltä. Kaivoksen matkailulliset hyödyntämismahdollisuukset tulisi muutenkin huomioida.

Tieyhteys UK-puiston kahteen eteläisiin infoportteihin tulisi varmistaa, tie tulisi siirtää tarvittaessa.

Tulppion Majojen kannalta tulisi harkita rautatien ja voimajohdon sekä putkien siirtämistä kauem-maksi. Ilmassa kulkeva malminkuljetin haittaisi eniten, joten rikastamon sijaintia C tulisi välttää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että rikastushiekka-allasvaihtoehto VE2 sekä rikastamon sijainti-vaihtoehto A aiheuttavat vähiten haittaa virkistyskäytön kannalta.

244 Tärkeimmät tavoitteet virkistyskäytön kannalta on säilyttää:

1) Urho Kekkosen kansallispuiston ja Tuntsan erämaan välinen vaellusreittiyhteys Tulppion kautta 2) Tulppion ja UK-puiston välinen melontareitti

3) Tulppion Majojen tukikohta

Virkistyskäytön kannalta on suositeltavaa rajata kaivoksen toiminnat mahdollisimman pienelle alueelle. Tällöin vaikutukset virkistyskäyttöönkin rajautuvat pienemmälle alueelle.