Sosiaaliset vaikutukset

244 Tärkeimmät tavoitteet virkistyskäytön kannalta on säilyttää:

1) Urho Kekkosen kansallispuiston ja Tuntsan erämaan välinen vaellusreittiyhteys Tulppion kautta 2) Tulppion ja UK-puiston välinen melontareitti

3) Tulppion Majojen tukikohta

Virkistyskäytön kannalta on suositeltavaa rajata kaivoksen toiminnat mahdollisimman pienelle alueelle. Tällöin vaikutukset virkistyskäyttöönkin rajautuvat pienemmälle alueelle.

245

Soklin kaivoshankkeen yhtenä aineistonkeruunmenetelmänä sokli.fi. -sivustolla toteutetun Webro-pol -kyselyn tulokset ovat kaivosalueen ja Savukosken kunnan osilta hyvin yhdenmukaisia edellä esitettyjen tulosten kanssa. Kyselyn tulosten yksityiskohtainen tarkastelu tehdään sosiaalisten vai-kutusten arvioinnin erillisraportissa.

Laaja kaivosalue estää ja vaikeuttaa paikallisen väestön, kesäasukkaiden ja matkailijoiden joka-miehenoikeuksiin perustuvaa luonnossa liikkumista UKK-vaellusreitillä ja luonnon hyödyntämistä, sekä mm. nykymuotoista kalastusta Nuorttijoella.

Kaivoksen yhteyteen rakennettavasta asuntoalueesta muodostuu merkittävä ja oletettavasti tiivis työyhteisö, jonka luonne, valittavista ratkaisuista riippuen, voi aiheuttaa kovinkin erilaisia sosiaali-sia vaikutuksosiaali-sia.

Sosiaalisten vaikutusten osalta kaivosalueen vaihtoehtoiset ratkaisumallit rikastamon tai rikastus-hiekka-altaiden sijoittumisen osalta eivät aiheuta merkittäviä eroja.

Matkailuelinkeino

Paikallista vakinaista asutusta ei lähialueen matkailuyrittäjiä lukuun ottamatta tällä hetkellä ole, jo-ten merkittävät sosiaaliset vaikutukset kaivoksen lähialueella koituvat läheisjo-ten vesistöjen varsilla oleville yksityisten maapalstoille, joista osalla on mökkejä, matkailuelinkeinolle, sekä alueella ka-lastaville ja retkeileville, mutta muualla asuville matkailijoille.

Savukoskelle muualta tulevien matkailijoiden asenteet Soklin kaivoshankkeen suhteen vaihtelevat merkittävästi. Hanketta vastustaa noin 40 % matkailijakyselyn vastaajista ja sen kannalla tai siihen neutraalisti suhtautuu 38 %. Merkittävää on myös, että 22 % vastaajista kertoo mielipiteensä ole-van kahtalainen.

Kaivosaluetta lähimpänä sijaitsevalle loma-asutukselle kaivoksen tulo merkitsee ympäristön erä-maisuuden vähenemistä. Alueelle usein vierailevien matkailijoiden yhdistys, Nuortin Elinkautiset ry. on ilmaissut vastustavansa hanketta jyrkästi.

Lähialueella matkailuyrittäjien suhtautumisessa kaivokseen on eroja. Voimakkainta vastustus on ymmärrettävästi siellä, missä koetaan, että toiminta täytyy kaivoksen rakentamisen myötä lopettaa, mutta asenne muuttuu vähintään sekä hyötyjä että haittoja kokevaksi, kun asiaa kysytään kaivos-alueen ulkopuolella. Kaikkineen ”Erämatkailun ja luonnontuotteiden Korvatunturinmaata” pide-tään kuitenkin imagoltaan herkkänä.

Eri aineistoista kiteytetyn näkökulman mukaan hanketta kannattavat vetoavat yleisimmin sen työl-listävään vaikutukseen Savukosken ohella myös muualla Lapissa ja näin se koetaan piristysruis-keena koko itäisen Lapin alueelle. Lisäksi huomioidaan hankkeen kerrannaisvaikutukset muille aloille työllisyyden suhteen. Työllisyyden ohella positiivisena seikkana koetaan myös palveluiden säilyvyys alueella kaivoksen perustamisen myötä sekä esimerkiksi väestön lisääntyminen ja kun-nan yleisilmeen elävöityminen. Mainittava seikka on myös mahdollinen infrastruktuurin parane-minen, teiden parannuksia ja jopa uusien yhteyksien rakentamista pidetään mahdollisena kaivoksen avaamisen myötä.

Kaivoksen vastustajat vetoavat yleisimmin luontoarvoihin ja niiden tuhoutumiseen kaivoksen avaamisen seurauksena. Niin luonnon saastuminen kuin myös esimerkiksi vesistöjärjestelyt huo-lestuttavat kaivoksen vastustajia. Savukoski nähdään ainutlaatuisena erämaa-alueena Suomessa ja kaivoksen avaaminen tuhoaisi tämän lopullisesti. Myös vastustajat ottavat esille työllisyysnäkö-kulman, mutta sen työllistävä vaikutus nähdään lyhytaikaisena ja minimaalisena; luultavasti

työ-246

ja haitat jäävät paikkakunnalle? Lisäksi vastaajat näkevät kaivoksen vaikuttavan myös kunnan yleisilmeeseen: alueelle tulee uusia ihmisiä, levottomuus ja erilainen häiriökäyttäytyminen saatta-vat lisääntyä ja esimerkiksi liikennemäärät kasvasaatta-vat huomattavasti.

Vastauksista voi myös tulkita ehdollisen mielipiteen, missä vastaaja kyllä kannattaa hanketta, mut-ta ei suinkaan varauksetmut-ta. Tämä mut-tarkoitmut-taa sitä, että jos esimerkiksi luontoarvot huomioidaan, alu-een ominaisluonne otetaan suunnittelussa riittävästi huomioon, sekä jos kaivoksen jälkihoidosta kannetaan vastuu, voitaisiin tällöin suhteutua kaivoshankkeen totauttemiseen myönteisesti.

Muut elinkeinot

Kaivosalue sekä siihen liittyvät rautatie ja voimajohto rajoittavat maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamista, mutta varsinaisen kaivosalueen vaikutukset ovat kokonaisuuden kannalta varsin pieniä. Vaikutukset poroelinkeinoon käsitellään omassa luvussaan ja tässä arvioidaan vaikutuksia muiden elinkeinojen osalta.

Multikriteerianalyysi (MCA) tuloksia

Sosiaalisia vaikutuksia arvioivan pienryhmäkohtaisen monikriteeriarvioinnin tulokset kertovat, mi-ten eri osallis- ja intressiryhmät suhtautuvat eri vaihtoehtoihin ja mimi-ten he ennakoivat vaihtoehto-jen muuttavan Savukosken kunnan sosio-ekonomisia olosuhteita ja vaikuttavan paikalliseen elä-mään ja hyvinvointiin. Vaihtoehdot oli tässä jaettu kolmeen vaihtoehtoon niin, että hankevaihtoeh-dot VE1 ja 2 oli yhdistetty. Seuraavassa tulosten kiteytyksessä on käytetty suoraan pääasiassa niitä ilmaisuja, mitä pienryhmien jäsenet ovat aineiston keruun yhteydessä esittäneet.

Taulukko 9.13. Pienryhmien painotukset vaihtoehto 1:lle sosiaalisten, taloudellisten ja luontovaikutusten kautta (monikriteerianalyysi, arvoasteikko 0–1).

Sosiaaliset

vaikutukset 0,156 0,074 0,140 0,082

Talous-vaikutukset 0,255 0,118 0,236 0,022

Luonto-vaikutukset 0,035 0,028 0,032 0,072

Yhteensä 0,446 0,220 0,408 0,176

Kaavoitus

Yritystoiminta, metsästys ja

kalastus

Metsätalous ja luonnonsuojelu Porotalous

Kaavoitus, maankäyttö ja liikenne -ryhmä arvioi vaihtoehdon 1 vaikutuksia hyvin positiivisesti ja näki sen parhaana vaihtoehtona (taulukko 9.13). Heidän arviossaan korostuvat laajemmat talous-vaikutukset juuri kuntatalouden näkökulmasta (työllisyyden paraneminen ja yritysten määrän li-sääntyminen). Ryhmä näkee vaihtoehdon ”piristysruiskeena” kunnalle kun elinkeinoelämä moni-puolistuisi, työllisyys ja väkimäärä kasvaisivat. Näin pystyttäisiin turvaamaan myös kuntapalvelut.

Sosiaaliset vaikutukset olisivat positiivisia toimeentulon mahdollisuuksien lisääntyessä ja uskon elämisenmahdollisuuksiin Savukoskella lisääntyessä. Luontoarvot eivät tässä vaihtoehdossa heidän mukaansa juurikaan kärsisi eikä myöskään matkailulle tärkeä erämaaimago, jos matkailun ja kai-vostoiminnan intressien yhdistäminen onnistuu ja imago-ongelmat voidaan minimoida. Matkai-lualan liikevaihto kasvaisi, koska työmatkaliikenne lisääntyisi ja se toisi enemmän kysyntää erito-ten majoituspuolelle. Poronhoidon haitat pystytään heidän näkemyksensä mukaan minimoimaan ja korvaamaan. Toisaalta ryhmä katsoo, että Savukosken kunnalle Soklin toteutuminen on todellinen haaste, sillä investoinnit sekä palvelurakenteen muutokset tulevat olemaan todella suuret.

247

Porotalouden edustajat arvioivat vaihtoehto VE1 kaikilla vaikutusulottuvuuksilla huonoimmaksi (taulukko 9.13). Heitä huolestuttaa tämän vaihtoehdon toteutuessa eritoten porotalouden tulevai-suus, sen kannattavuuden heikentyminen, jos laidunalueita menetetään ja porojen liikkuminen pai-kasta toiseen vaikeutuu kaivoksen ja rautatien rakentamisen myötä. Poronhoito onkin selkein hai-tankärsijä, jonka toiminta on sidottu kaivosalueeseen (ja lähivaikutusalueeseen) ja kaivokseen liit-tyvään infrastruktuuriin. Lisäksi heidän pelkona on, että tämän vaihtoehdon toteutuessa poromiehet voivat siirtyä vähitellen kaivoksen palvelukseen tai sen tuomiin välillisiin elinkeinoihin. Tällöin poronhoitoelinkeino ja -kulttuuri voi vähitellen menettää elinvoimaisuuttaan. Poronhoitajien näkö-kulmasta porotalous on ollut elinkeinomuoto, joka on joutunut muun maankäyttömuotojen pai-neessa aina väistymään. Porotalouden edustajat ennakoivat tämän vaihtoehdon toteutuessa kuntata-louden ja palveluiden kehityksen negatiiviseksi, koska heidän arviossa kaivoksen työntekijät tule-vat muualta, otule-vat ns. keikkatyöläisiä, ja näin hyödyt (tärkeimpinä verotulot) valutule-vat alueen ulko-puolelle.

Yritystoiminta, metsästys ja kalastus -ryhmä arvio vaihtoehdosta VE1 sijoittuu näiden kahden edellä mainitun ryhmän väliin (taulukko 9.13), mutta myös he näkevät tämän vaihtoehdon par-haaksi. Ryhmän ennakoinnissa korostuvat hankkeen laajemmat talousvaikutukset eli työllisyys, kuntatalouden tekijät sekä palveluiden turvaaminen. Tämä vaihtoehto kääntää muuttotappion muuttovoitoksi, millä on suuri merkitys alueen elinvoimaisuuden kannalta. Heidän arvioinnissaan luonnon virkistyskäytön tarpeet, alueen erämaisuuden säilyttäminen ja luontoarvot ovat tärkeässä asemassa, sillä kaivosalueella ja sen läheisyydessä on matkailutoimintaa. Verrattuna 0-vaihtoehtoon, nämä arvot tulevatkin jonkin verran kärsimään. Matkailu liittyy kaiken kaikkiaan Savukoskella kiinteästi luonnonympäristöön ja on herkkä imagoltaan, ja siksi kaivoksen vaikutuk-sia näiden osalta tulee ennakoida ja niihin tulee valmistautua. Kemijoen vesistöalue ja Nuorttijoki ovat tärkeitä vesistöjä kalastusmatkailun kannalta. Toisaalta ryhmä näkee, että metsätalous on jo merkittävästi vaikuttanut kaivosalueen läheisyydessä erämaisuuteen ja maisemiin eikä kaivoksen tulo vaikuttaisi tähän enää suuresti. Lisäksi osa ryhmästä arvioi, että poronhoito voisi myös hyötyä kasvavan porotuotteiden kysynnän myötä uuden väestön saapuessa paikkakunnalle sekä tulojen kasvun seurauksena.

Metsätalous- ja luonnonsuojeluryhmän (ryhmässä oli mukana kaksi luonnonsuojelujärjestöjen edustajaa) ennakoinnissa taas korostuvat luontoarvot, ja ryhmä piti 1-vaihtoehtoa huonona vaihto-ehtona. Ennen kaikkea vesistöjärjestelyt ja vesistöjen tila huolestuttavat ryhmää. Lisäksi he näke-vät suurimittaisella kaivostoiminnalla olevan negatiivisen vaikutuksen savukoskelaiseen elämänta-paan, poronhoitoon ja matkailun tarvitsemaan erämaaimagoon. Lisääntyvä liikenne haittaa poron-hoitoa ja yleinen levottomuus kasvaa harvaanasutussa kunnassa. Myös malmivarojen mahdollinen radioaktiivinen säteily on uhka matkailulle ja poronhoidolle sekä niiden imagolle.

9.13.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy

Luonnon erämaisuutta hyödyntävä virkistys- ja matkailukäyttö on Savukosken pohjoisosan alueel-la merkittävää, joten kaivostoiminnan yksityiskohtaisessa suunnittelussa nämä vaikutukset tulee huomioida ja minimoida syntyvät kielteiset vaikutukset.

Kaivoksen lähialuetta laajemmalle koituville sosiaalisille vaikutuksille on olennaista niiden sidok-set hankkeen puitteissa mutta YVA:n ulkopuolella tehtäviin yhdyskuntasuunnittelullisiin toimiin.

Tällaisia ovat mm. kaivosyhtiön soveltamat ratkaisumallit työvuorojen pituuksien suhteen ja Savu-kosken kunnan kaavoituspolitiikka vakinaisen asutuksen sijoittamisessa. Tärkeitä ovat myös järjes-telyt mahdollisimman turvallisen työmatkaliikenteen toteuttamisessa (esim. joukkoliikenteen mah-dollisuus).

Asukkaiden sopeutumista kaivostoimintaan ml. rikastushiekan ja pintamaiden läjittämiseen

voi-248

9.13.3 Yhteenveto vaikutuksista

Kuva 9.13. VE1 sosiaalisten vaikutusten kohdentumisalueet ja keskeiset vaikutukset.

Soklin kaivoshankkeen lähialueella syntyvät sosiaaliset vaikutukset liittyvät pääasiassa nykyisen-kaltaisen erämaamatkailun ja retkeilyn loppumiseen kaivostoiminnan vaikutuspiirissä. Merkittävä muutos on myös kaivoksen työntekijöiden ja siihen liittyvien palveluiden muodostaman asuinyh-teisön muodostuminen. Yhasuinyh-teisön erilaisten ratkaisumallien toimivuutta ei tässä vaiheessa ole vielä mahdollista arvioida, mutta yhteisten hyvien toimintaedellytysten luomiseen tulee kaivosalueen suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota.

Hankevaihtoehto VE1:n edellyttämän työvoiman sijoittuminen asumaan vakinaisesti Savukosken kuntaan mahdollistaa kunnassa merkittävän väestö- ja elinkeinorakenteen monipuolistumisen ja elinvoimaisuuden kasvun. Näiden vaikutusten määrä ja luonne riippuvat kuitenkin ratkaisevasti monista yhtiön kaivostoiminnan suunnitteluun, sekä kunnallistekniikkaan ja kuntapalvelujen järjes-tämiseen kuuluvista tekijöistä, jotka eivät ole tämän arvioinnin piirissä.

Soklin kaivoshankkeen sosioekonomisista vaikutuksista laaditaan erillinen raportti, jossa yhdessä porotalouden kanssa arvioidaan kaivosalueen, radan ja voimajohdon aiheuttamia erillisiä ja yhteis-vaikutuksia tässä arvioitavien lähi- ja kuntatason lisäksi myös naapurikuntien, Itä-Lapin ja koko Lapin tasolla (kuva 9.13).

Maakunnallinen taso

Sosio-ekonomisista vaikutuksista erillinen raportti

Seututaso, Itä-Lappi

Sosiaalisista vaikutuksista erillinen raportti

Savukosken kunta

Väestön kasvu, elinkeinotoiminnan kasvu ja monipuolistuminen, palvelurakenteen paraneminen.

Muutos kunnan erä- ja luontomatkailun imagoon.

Kaivoksen lähialue Nykyinen erämatkailu, virkistyskäyttö ja ret-keily.

Kaivosalueen työ-asuinyhteisö.

249