• Ei tuloksia

12 NOLLAVAIHTOEHTO: KAIVOSTA EI RAKENNETA. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

In document 8.4 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi (sivua 137-140)

291

kierron ja poromiesten kulkumahdollisuuksien säilyttämiseksi. Kuljetusaikana alikulkujen käyttö on kuitenkin epävarmaa. Rautatien ylitse poroja voidaan todennäköisesti kuljettaa, mikäli junalii-kenne voidaan pysäyttää ylityksen ajaksi (rauha) ja mikäli sopiviin kohtiin rajunalii-kennetaan ylittämisen mahdollistavia rakenteita. Näillä kohdilla ratapenkka voisi olla kuljettamiseen tarpeeksi loiva tar-peeksi leveältä matkalta ja ympärille voisi rakentaa ohjaavia aitoja. Aitoja tulee ylitettäessä olla mahdollisuus laittaa myös radan poikki, mikä ohjaa porot turvallisesti ylitse. Rautatien ylittämistä varten poromiehet tarvitsevat luvan liikkua rata-alueella sekä koulutusta turvalliseen liikkumiseen.

Sekä maantie- että rautatieliikenteessä tapahtuvat vahingot korvataan poronomistajille. Korvauk-sissa otetaan huomioon muun muassa porolaji, vuoden keskimääräinen lihan hinta ja porojen kes-kipaino. Liikennevahingot toteaa asiaan perehtynyt arviomies (poromies), jonka kulut maantielii-kenteen vahinkojen arvioinnissa korvataan. Rata-YVA:ssa haastateltujen Pyhä-Kallion paliskun-nan poromiesten mukaan junaliikennevahinkojen korvauskäytännössä on epäkohtana se että ar-viomiesten kuluja ei korvata. Radalla kuolleet porot (etenkin pienet vasat) voivat myös olla niin pieninä palasina, että niistä on vaikea todeta poron omistajaa. Ongelmana voi olla myös se että ra-dalla tai maantieliikenteessä loukkaantunut poro voi kuolla kauemmas metsään, jolloin sitä on vai-kea yhdistää liikennevahingoksi, mikäli kuljettaja ei ilmoita kohtaamisestaan porojen kanssa. Raha ei myöskään korvaa sukupolvia jatkuneen jalostusketjun menetystä: tilalle voi olla vaikea saada hyvää siitosporoa tai ainakin se vie aikaa (vaadin alkaa tuottaa kunnolla noin 4 vuoden iässä). Tä-män vuoksi liikennevahinkojen ennaltaehkäisyyn kannattaa pyrkiä aktiivisesti.

12 NOLLAVAIHTOEHTO: KAIVOSTA EI RAKENNETA. VAIKUTUSTEN

292 Taulukko 12.1. Pienryhmien painotukset vaihtoehto 0:lle sosiaalisten, taloudellisten ja luon-tovaikutusten kautta.

Sosiaaliset

vaikutukset 0,015 0,123 0,066 0,121

Talous-vaikutukset 0,136 0,327 0,201 0,066

Luonto-vaikutukset 0,041 0,046 0,044 0,434

Yhteensä 0,192 0,496 0,311 0,621

Metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavoitus Porotalous

Yritystoiminta, metsästys ja

kalastus

Kaavoitus, maankäyttö ja liikenne -ryhmä arvioi 0-vaihtoehdon tuovan vaikeuksia kuntatalouteen, kun nuoret ja työikäiset edelleen joutuvat muuttamaan työn perässä muualle ja vanhusväestön osuus kasvaa. Kunnalliset ja kaupalliset palvelut joudutaan supistamaan minimiin. Vaihtoehto olisi luontovaikutusten osalta paras, mutta heikoin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten osalta.

Porotalous-ryhmä ennakoi 0-vaihtoehdon olevan kaikilla vaikutusulottuvuuksilla (sosiaalinen, ta-loudellinen ja ekologinen) kaikkein paras. Eritoten porotalous voisi kehittyä suotuisasti tulevaisuu-dessa ja sen kannattavuus tulisi paranemaan eikä porohoitokulttuuria uhkaisi poronhoitajien siir-tyminen kaivoksen tuomiin työpaikkoihin. Myös matkailun tarvitsema erämaaimago ja luonnonve-tovoimatekijät säilyisivät muuttumattomina. Ryhmä arvioi tämän vaihtoehdon suotuisaksi myös kuntatalouden kannalta, kun kansainvälisen yrityksen voitot valuisivat alueen ulkopuolelle.

Yritys, metsästys ja kalastus -ryhmä arvioi 0-vaihtoehdon toiseksi parhaana vaihtoehtona, jossa po-rotalous ja matkailu pääsisivät kehittymään, mutta kuntatalouteen ja palveluihin olisi odotettavissa niukkuutta ja supistamispaineita. Tämä olisi paras vaihtoehto vesistöjen, eliölajien, porotalouden kannattavuuden ja erämaaimagon kannalta, mutta huonoin vaihtoehto työllisyyden, palveluiden, yritysten määrän ja väestörakenteen kannalta. Väestörakenteen muutoksen näkökulmasta tämä vaihtoehto jatkaisi nykyistä kehitystä.

Metsätalous- ja luonnonsuojelu -ryhmän painotuksissa korostuvat tämän vaihtoehdon osalta vesis-töjen tilan ja lajien säilyminen. Tämä vaihtoehto turvaisi savukoskelaisen elämäntavan ja erämaa-imagon säilymisen.

12.1.1 Radan ja voimajohdon rakentamatta jättäminen

Radan ja voimajohdon rakentamatta jättäminen vaikuttaa pääasiassa samalla tavalla kuin koko hankkeen suunnitelman jääminen toteutumatta. Myös suunniteltujen radan ja voimajohdon lähei-syydessä jää niiden aiheuttama rasite toteutumatta, mikä mahdollistaa paikallisen kiinteän ja osa-aikaisen asumisen ja niihin liittyvän nykyisen toiminnan häiriöttömän jatkumisen.

Vaihtoehdossa 0 jää radan ja voimajohdon mahdollinen muita elinkeinoja kuin suoraan kaivostoi-mintaa palveleva vaikutus myös toteutumatta.

12.2 Ympäristö

Ilman laatu säilyy nykytilan kaltaisena tai hieman paranee, kun nykyinen kaivostoimintaan liittyvä tutkimustoiminta ja siihen liittyvä liikennöinti alueella loppuu.

293

Liikenne Sokliin johtavilla teillä ja Soklin alueelle on nykyisellään harvaa. Nollavaihtoehdossa liikenne pysyy entisellään, eikä teiden parantamiseen kaivostoiminnan takia ryhdytä.

Liikenneonnettomuudet, lähinnä porokolarit, pysyvät nykyisellä harvalle liikenteelle ominaisella tasolla.

Soklin alueella ei ole melua aiheuttavia toimintoja. Alue on hiljaista ja sen erämaisilla osilla vallitsee luonnonrauha. Nollavaihtoehdossa alue säilyttää erämaiset piirteensä äänien puolesta eikä luonnonsuojealueille ja eläimistölle aiheudu meluhaittoja. Nollavaihtoehdossa myös malmiesiintymään liittyvä tutkimustoiminta loppuu toistaiseksi ja siitä nykyisin aiheutuva vähäinen melu poistuu.

Maa- ja kallioperän sekä pohjaveden osalta ei tapahdu muutoksia nykytilaan verrattuna. Alueel-la jo sijaitseva koetehtaan rikastushiekka-alue ei tehtyjen tutkimusten perusteelAlueel-la ole aiheuttanut merkittäviä ympäristövaikutuksia maaperään tai pohjaveteen 30 vuoden läjityksen aikana, eikä nii-tä odoteta syntyvän tulevaisuudessakaan.

Vesistöt. Mikäli kaivoshanke Soklissa ei toteudu, Nuorttijoen ja Kemijoen latvat ml. Soklioja, Yli-Nuortti, Sotajoki ja Vouhtusjoki jäävät nykyiseen tilaansa, joka on lähes luonnontilainen ja luokitellaan erinomaiseksi tai hyväksi. Vedet ovat puhtaita, neutraaleja, hieman humusvaikutteisia ja niukkaravinteisia lukuunottamatta Nuorttijoen puolen vesien fosforipitoisuustasoa, joka on luon-taisesti malmialueesta johtuen korkeahko. Alue on erämaista eikä siellä ole merkittäviä vesistöjen tilaa heikentäviä tekijöitä, joten vesistöjen tilan odotetaan myös pysyvän hyvänä tulevaisuudessa, ellei maankäytössä tapahdu muutoksia. Ainijärvessä sekä Yli-Nuortissa ja Nuorttijoessa on todettu sinileväkukintaa ja sitä tulee esiintymään jatkossakin luonnon kiertokulkuun liittyen, vaikka kai-vosta ei rakennettaisikaan. Jokien perifyton- ja pohjaeläinyhteisöille ei muodostu uhkia, vaan joki-en ekologia kehittyy luontaisesti.

Kalaston ja kalatalouden kannalta nollavaihtoehto tarkoittaa, että jokien kalasto säilyy nykyisellään. Jokien kalataloudellinen arvo ei muutu ja virkistyskalastus alueella voi jatkua entiseen tapaan. Nuortin osalta mahdolliselle lohenpalautushankkeelle ei tule ainakaan kaivostoiminnasta estettä.

Kasvillisuus, luonnon monimuotoisuus ja huomioitavien lajien esiintymät: Hankealueen kas-villisuus ja luontoarvojen kannalta merkittävät kohteet säilyvät ennallaan. Kasvillisuuden hidas ke-hitysprosessi voi jatkua alueella ja esim. uhanalaiset lajit voivat levitä uusille esiintymisalueille.

Eläinten elinympäristöihin vaikuttavat luonnolliset prosessit ja ihmistoiminta säilyvät nykyisen kaltaisina. Eläimistön elinolot ja tätä kautta myös lajisto säilyvät nykyisellään.

Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueverkoston kohteet: Suojelualueet ja niiden luon-nonarvot säilyvät ennallaan. Alueet kehittyvät luonnollisten prosessien mukaisesti. Hankealueen merkitys suurten suojelualueiden välisenä yhteysvyöhykkeenä säilyy nykyisen kaltaisena.

Maankäytön, rakennetun ympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta nollavaihtoehto tarkoittaa sitä, että kaikki yksityisomistuksessa olevat kiinteistöt sekä kaikki kulttuurihistorialliset arvot alueella säilyvät. Maankäyttö on jatkossakin pääasiassa metsätaloutta ja poronhoitoa.

Nollavaihtoehdossa ei ole haittavaikutuksia muinaisjäännöksiin. Lisätutkimusten välitön tarve ei synny, jos kaivoshanke ei toteudu.

Vaihtoehto 0:n vaikutuksetmaisemakuvaan ovat vähäisiä. Positiivisia vaikutuksia maisemakuvaan

294

Virkistyskäytön kannalta nollavaihtoehto tarkoittaa, että kaikki nykyiset käytössä olevat reitit säilyvät ja niiden käyttö jatkuu muuttumattomana. Kalastusta, marjastusta, metsästystä jne.

voidaan harjoittaa entiseen tapaan. Alueen erämaahenki säilyy täysin ja edellytykset Tulppion Majojen nykyiseen toimintaan virkistys- ja matkailupalvelujen tuottajana säilyvät.

13 KAIVOS-, VOIMAJOHTO- JA RAUTATIEHANKKEIDEN

In document 8.4 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi (sivua 137-140)