NAKKILAN RAKENNUSKOHTEET
VILLILÄN KARTANO Nakkilan Teollisuus Oy
Nakkilan Villilä on todennäköisesti itsenäistynyt Kokemäen Villiöstä, jolla on aikoinaan ollut jonkinlaisia niittyomistuksia vanhassa Leistilän kylässä, johon Villilän maat ovat kuuluneet ainakin vielä sydänkeskiajalla.
Sittemmin syntynyt Villilän maakirjakylä on käytännössä ollut yhteneväinen Villilän kartanon maanomistusten kanssa.
Villilän kartanon juuret ovat peräisin myöhäiseltä keskiajalta. Sittem
min siihen kuului kolme verotilaa, joista ainakin yhtä asui vuonna 1540 eräs Olavi Ville. Vuonna 1638 Villilän kartano annettiin läänitykseksi Savonlinnan läänin maaherralle Mikael von Jordanille ja tiluksia asuivat hänen lampuotinsa. Jordanin perilliset pitivät Villilää hallussaan aina vuoteen 1788, jolloin Kokemäen rovasti Gustav Avellan osti sen.
Avellanien hallussa kartano oli tasan sata vuotta, sillä 1888 Pohjalan talon isäntä Frans Stefanus Pohjala osti tilan ja muutti perheineen kartanoon. Pohjalan vävy, maisteri Edvard Grönlund oli kartanon isäntänä vuoteen 1932 saakka ja hänen leskensä Emma Grönlund hallitsi kartanoa kuolemaansa ( k. 1969) saakka. Nakkilan kunnalle kartano siirtyi 1970-luvun alussa ja Seuraavan vuosikymmenen alussa se siirtyi Nakkilan Teollisuus Oy:n haltuun.
Villilän kartanon päärakennus on valmistunut vuonna 1852 ja sen on suunnitellut luultavasti arkkitehti A. F. Granstedt. Tyylillisesti Villilän kartanon päärakennus edustaa 1800-luvun puolivälin siirtymävaihetta empirestä uusrenessanssiin. Ulkoasu, joka on säilynyt varsin alkuperäi
senä, on yhtenäinen ja tiukan symmetrinen.
102
Suurista lohkokivistä muuratulle kivijalalle veistetty hirsirunkoinen päärakennus on keskiosaltaan kaksikerroksinen. Ulkoseinissä on vaakalaudoitus, jonka listoitus jakaa kerroksiin. Räystään alla on puoli- ympyrälista. Poikkipäätyjen päätykolmioiden sekä kaksikerroksisen keskiosan räystäissä on hamm aslista. Alakerran ikkunat ovat kahdeksanruutuiset ja erityisen kookkaat. Ikkunankehysten yläosassa on runsas profilointi ja hammaskoriste lukuun ottamatta julkisivun keskiosan ikkunoita, joiden yläosassa kehys on puoliympyrän muotoi
nen. Sama muoto toistuu keskiosan kuusiruutuisissa yläikkunoissa.
Poikkipäädyissä räystäiden alapuolella on lisäksi matalat ns. haukka- ikkunat. Rakennuksen pääosaa kattaa aumakatto, poikkipäädyissä on satulakatto ja kaksikerroksisessa osassa tasakatto.
Pohja-alaltaan Villilän kartano on keskeissalirakennus, jonka poikkipäädyt saavat sen m uistuttam aan U-kirjaimen m uotoa.
Poikkipäätyjen välissä pääsisäänkäynnin suojana on pylväiden kannat
tama katos, joka lienee lisätty rakennukseen vasta myöhemmin. Raken
nuksen alkuperäinen huonejärjestys on edelleen melko hyvin säilynyt huolimatta 1980-luvulla tehdystä raskaasta peruskorjauksesta, jossa huonetiloja muutettiin varsin paljon.
Päärakennuksen itäpuolella on Villilän karjanhoitokoulu ja asuntola, jonka on suunnitellut arkkitehti Tiitola Tampereelta sekä urakoinut rakennusmestari Juho Takala. Punatiilirunkoinen rakennus on kaksiker
roksinen ja siinä on satulakatto. Villilän tavattoman suuri punatiilinen navettarakennus on räystäässä olevan kirjoituksen mukaan ”Rakettu wuona 1864”. Rakennus uusittiin perusteellisesti vuonna 1927 arkki
tehti Hjalmar Sirénin laatimien suunnitelmien mukaan. Nykyinen omis
taja on muutanut sisätilat teollisuushalliksi. Sitä vastoin ulkoasu suippokaarisine ikkunoineen, seinäpilastereineen ja räystäslistoituksineen on alkuperäistä.
Navettarakennuksen kanssa kulmittain on kartanon tallirakennus, jonka on suunnitellut vuonna 1925 arkkitehtitoimisto Frosterus &
G ripenberg. P unatiilirunkoisen tallin seinissä on m uurattu nurkkaharkotus, ja päädyissä räystäsprofilointi taittuu kissanpenkeiksi.
Kolme kuusiruutuista ikkunaa rinnan muodostaa ikkuna-aukon, jonka yläpuolella räystäässä on lunetti-ikkuna. Tallissa on melko jyrkkä satu
lakatto.
Muita pihapiirin rakennuksia ovat autovaja, sauna ja pumppuhuone, jotka ovat arkkitehti Uno Sjöströmin suunnittelemia. Hirsirunkoinen sauna on valmistunut vuonna 1915; punatiilinen autovaja ja pumppu
huone ovat vuodelta 1922. Autovajassa on aumakatto ja saunaa ja
pumppuhuonetta kattaa taitteinen pyramidikatto. Rakennukset ovat alkuperäisessä asussa.
Kartanon pihapiirin luoteispuolella vanhan koivukujan päässä on kartanon viljamakasiini ja kuivaamorakennus, jonka arkkitehti Ole Gripenberg on suunnitellut. Tiilirunkoinen rakennus koostuu kahdesta osasta, joista matalampi on kaksikerroksinen ja korkeampi nelikerrok
sinen kartanon puolella. Fasadissa on pariovi, jonka päällä on kamanaikkuna. Seinäpinnassa on lisäksi vyöhykkeittäin kapeat kolmiruutuiset ikkunat.
Villilän kartano sijaitsee aivan Nakkilan keskustan kupeessa ympä
röivästä maastosta hieman kohoavalla kumpareella, joten se on maise
mallisesti näkyvällä paikalla, joskin miljöötä rumentavat tavattoman suuret peltihallit. Kohde kuuluu pitäjän arvokkaimpiin rakennus
kokonaisuuksiin, jonka rakennuskanta on säilynyt verraten hyvin alku
peräisenä ja on monipuolista niin tyylillisesti kuin ajallisestikin.
Pakkala
106
Pakkalan yksinäistila on vanhastaan kuulunut Masian jakokuntaan, jonka maista maanmittari Isaac Tillberg laati vuonna 1793 yksityiskoh
taisen ja kauniin kartan. Siinä Pakkalan pustelli näkyy aivan Kokemäen
joen rannalla täsmälleen samalla paikalla, jossa Toivo Pakkalan pihapiiri nykyisinkin sijaitsee. Kirkon eteläpuolitse Arantilaan vievältä pitäjän
tieltä erkani kartan mukaan tie, joka johti nykyisen Pakkalantien suuntaa Pakkalan puustellin pihalle.
Pakkalan tila mainitaan jo vanhimmissa säilyneissä 1540-luvulta peräisin olevissa maakirjoissa. Isonvihan jälkeen tila oli autiona, mistä syystä siitä muodostettiin Turun läänin kuninkaallisen henkirakuuna
rykmentin 1. rummunlyöjän virkatalo. Viimeisenä virkatalon haltijana oli trumpetinsoittaja Mats Kock, joka muutti Huittisiin vuonna 1815.
Sen jälkeen vuodesta 1818 alkaen Mikko Juhonpoika Penttala Soini
lasta muutti tilalle vuokraviljelijäksi, ja hänen jälkeläisensä 6. polvessa pitävät tilaa hallussaan.
Pakkalan tilan vanha päärakennus on siirretty Nakkilan kotiseutu- museoalueelle tammikuussa 1970. Pihapiirissä on kuitenkin säilynyt vanha kaksikerroksinen ja hirsirunkoinen vilja-aitta, joka on takaseinän pystyrimalaudoitusta lukuun ottamatta vaakalaudoitettu. Pakkalan sotilas- virkatalon inventaarioluettelon mukaan rakennus on tehty vuonna
1844.
Pihapiiriin johtavan tien varrella on riihi, josta luuvaosat on purettu.
Viime vuosisadan loppupuolelta peräisin oleva riihi on muutettu kaappikuivuriksi ja sen jäätyä virattomaksi Toivo Pakkala on koonnut riihirakennukseen kotiseutumuseon, jossa on noin 500 esinettä.
PAKKALA 3:33 PAKKALA Vesa Pakkala
Masia
Alla osa Isaac Tillbergin Masian neljänneksen kart
taa vuodelta 1793. Isoilla kirjaimilla on merkitty fcy-
län talojen tontit.
Keskellä nykyistä Nakkilan pitäjää sijaitsee Masian jakokunta, johon isoonjakoon saakka luettiin kuuluviksi Masian, Myllärinkylän, Nakkilan ja Ruhaden kylät sekä Pakkalan yksinäistila. Jakokunnalla tarkoitetaan sellaista kylän tai kylien muodostamaa aluetta, jonka piirissä olevan maan käytöstä kylä päätti yhteisesti. Tällä tarkoitettiin nimen omaa pelloksi raivaamattomia alueita, yhteisiä niittyjä ja metsiä. Masian jakokunnassa Masian kylä on vanhin, joten jakokunnan alkuna ovat siis
Masian kylän maaomistukset.
Masian kylä on syntynyt jo varhain keskiajalla, ja sen keskuspaikkana ja tonttimaana ovat ilmeisesti kautta aikojen olleet kylän halki virtaavan Tattaranjoen rantatöyräät. Kun maanmittari Isaac Tillberg laati isoa
jakoa varten Masia neljänneksen kartan vuonna 1793, hän merkitsi karttaan huolellisesti kylän talojen tonttimaat ja muut tilukset. Masian taloista Antti Hannulan sekä Tuomas ja Heikki Kuritun rakennukset sijaitsivat Kuritunmäen itäreunalla Jaakko Kuritun nykyisen pihapiirin paikkeilla. Kuritun kantatilan kolmas talo eli Juho Kuritun talo sijaitsi puolestaan Tattaranjoen varrella Hilkka Eskolan pihapiirin kohdalla.
108
Siitä etelään kylätien ja joen väliselle alueelle olivat sijoittuneet kaksi Muntin taloa, Talonpojan, Präskin ja Vankan talot sekä kaksi Kootan taloa, jotka olivat Masia kylän tonttialueen eteläisimmät talot. Kaapelin tilan rakennukset puolestaan sijaitsivat jo tuolloin aivan samalla paikalla kuin nykyinenkin tontti on Tattaranjoen itärannalla Masian sillan etelä
puolella.
Masian kylän läpi kulki maantie pohjoisesta etelään aivan nykyisen kylätien suuntaa myötäillen Myllärinkylästä vanhan pappilan tienoille saakka, josta se lienee edelleen vienyt Leistilään. Masian kylän keskellä oli silta, josta tie haarautui Tattaranjoen itäpuolelle kohti kirkkoahdetta.
Hakamaana olleeseen Präskinmäkeen johti peltotie, jonka varrella oli luultavasti talojen riihirakennuksia.
Nykyisessä Masian kylässä on yllättävän hyvin nähtävissä se tilanne, joka kylässä vallitsi vähän yli 200 vuotta sitten, kun isoajakoa alettiin toteuttaa. Monet kylän kantatalojen tonteista ovat edelleen samoilla vanhoilla paikoillaan, vaikka rakennukset asukkaineen ovatkin vaihtu
neet. Lisäksi kylän rakennuskanta on hyvin komeaa ja verraten iäkäs
täkin sekä muodostaa maisemallisesti hyviä kokonaisuuksia.
MASIA 9:10 KUUSISTO Pentti Kuusisto
Frans Verner Kuusisto osti Kuusiston tilan vuonna 1914. Muistitiedon mukaan päärakennus on aikoinaan purettu ja koottu sitten nykyiseen muotoon luultavasti 1800-luvun loppupuolella. Rakennuksen lounais- päässä on ollut aikoinaan suuri sali ja toisessa päässä rakennusta pakari.
Rakennuksessa on tehty eri aikoina useita muutostöitä, joten alkuperäi
nen parkuvan huonejärjestys on muuttunut huomattavasti.
Ulkoasussa huomattavin muutos on keskiosan levennys keittiön kohdalta ja siihen sijoitettu veranta. Sen sijaan hirsirunkoisen rakennuk
sen takasivu ja päädyt ovat säilyttäneet alkuperäiset muotonsa kuusiruutuisine ikkunoineen sekä räystään alle sijoitettuine haukkaikku- noineen.
Kuusiston sauna on peräisin viime vuosisadan lopulta. Hirsirunkoista rakennusta on sittemmin levennetty ja siihen sijoitettiin mm. kanan
poikien hautom oja puuvarasto. Varsinainen kanalarakennus on raken
nettu vuonna 1928.
MASIA 10:32 SUOMALAINEN
Paavo Stengård
Liikemies Alarik Suomalainen osti herastuomari Frans Kaapelilta vuon
na 1919 Talonpojan tilasta Suomalaisen tilaksi kutsutun ns. Ranta- vainion palstan. Jo vuonna 1922 Alarik Suomalainen myi tilan Jokelal
le, joka myi sen edelleen apteekkari Kalle Turuselle vuonna 1931.
Hänen jälkeensä talossa pitivät apteekkia Sofia Pasto, Karin Sundgren, Joel Innilä sekä apteekkari Haavisto. Talossa toimi Nakkilan apteekki liki 50 vuotta. Nykyiselle omistajalle tila siirtyi vuonna 1988.
Vanhaksi apteekiksi kutsuttu Suomalaisen talo on rakennettu ilmei
sesti vuonna 1921. Hirsirunkoinen ja satulakattoinen rakennus on vaaka- ja pystylaudoitettu ja sen pohjoispäässä on kookas poikkipääty.
Puitteiltaan T-malliset ikkunat ovat alkuperäiset samoin kuin rakennuk
sen ulkoasu enimmäkseen muiltakin osin. Myös pihan puolella olevat pulpettikattoiset kuistit ovat rakennusaikaisessa asussaan samoin kuin rakennuksen huonejaotus pääosiltaan. Esimerkiksi rakennuksen ju
gend-tyyliset kaakelikakluunit ovat säiyneet käyttökuntoisina.
110
Ikkunoiden rakentamisajalle tyypilliset mm. vinoruuduin koristellut k eh y slau d at, lau d o itu k sessa ta s a k e rra n k o rk eu d ella oleva sahanteräkuviointi sekä maantien puolella oleva parvekkeella varustettu kattouloke lisäävät rakennuksen viehättäviä yksityiskohtia.
MASIA 7:20 JOKELA Jussi Ramberg
Nakkilan kirkon vaiheilla piti kauppapuotia 1870- ja 1880-luvulla maakauppias Gustaf Adolf Herrala. Hän muutti Kiukaisiin vuonna 1883, minkä jälkeen maakaupan pitoa jatkoi Frans Viktor Jokela (1853-1930). Mahdollisesti juuri hän on rakennuttanut nykyisen Joke
lan talon. Jokelan jälkeen kauppiaana oli ensin Kaarlo Vesanko vuoteen 1936 saakka ja sitten hänen leskensä Laina (myöhemmin Mäkelä) aina vuoteen 1974 saakka, jolloin nykyinen omistaja osti Mäkelöiltä talon.
Hirsirunkoisen ja satulakattoisen rakennuksen huonejako on säilynyt lähes alkuperäisenä, vain sali on ollut aikaisemmin väliseinällä jaettuna.
Kauppapuoti sijaitsi rakennuksen pohjoispäässä tienpuoleisessa huo
neessa, jonka oven sijaan on myöhemmin muutettu ikkuna. Ulkoasul
taan viime vuosisadan loppupuolen nikkarityylinen Jokelan talo on Nakkilan keskustan kauneimpia rakennuksia. Malliltaan T-puitteisten ikkunoiden kehykset ovat hyvin runsaasti koristellut lehtisahauksineen ja koristeleikkauksineen. Seinien vaaka- ja pystylaudoitettuja pintoja jäsentävät ikkunoiden alareunan ja tasakerran korkeudella kulkevat koristellut listoitukset sekä päätyjen räystäissä oleva kasetointi. Pihan puolella on lisäksi pylväitten kannattama pitkä aumakattoinen veranta, josta on sisäänkäynti sekä keittiöön että tampuuriin. Tuuheita puita kasvavan pihapiirin pohjoisreunalla on viime vuosisadan lopulla raken
nettu hirsi- ja lautarakenteinen piharakennus, jossa on mm. sauna, puusuuli ja ja varastotiloja.
112
MASIA 7:79 KAAPELI Helvi Laine
Kaapelin tila on ollut nykyisen omistajan suvulla ainakin vuodesta 1765 saakka, jolloin Nakkilan seurakunnan kirkonkirjat alkavat. Kaapelin tilan rakennukset ovat sijainneet Masiantien risteyksessä Porintien ja Tattarajoen välisellä tontilla. Nykyisin on jäljellä ainoastaan pääraken
nus, joka lienee pystytetty 1880- tai 1890-luvulla. Se edustaa viime vuosisadan loppupuolen kertaustyylien piirteitä sekä on ilmeisesti niin sisätiloiltaan kuin ulkoasultaanko alkuperäinen.
Hirsirunkoisessa asuinrakennuksessa on seitsemän huonetta, eteiset sekä kuistit. Huonejärjestyksessä on edelleen nähtävissä vanhaa pari- tuvan muotoa. Huoneissa on alkuperäiset, suuret kaakelikakluunit, joista osassa on uusrenessanssin tyylipiirteitä.
Ulkoseiniltään rakennus on pysty- ja vaakalaudoitettu, ja seinäpintoja jäsentävät listoitukset ja päätyjen kasetointi. Ikkunoissa on T-puitteet, mutta syksyllä 1993 vandaalit hävittivät satavuotiaat ikkunaruudut.
Pihan puolella sijaitsevassa aumakattoisessa kuistissa on leveät ja yläosastaan vinoruutuiset ikkunat. Aikoinaan kauniissa pihapiirissä on edelleen villiintyneenä monia vanhoja puutarhakasveja ja pensaita.
Kaapelin talo on rakennettu varakkaan maatilan kookkaaksi ja tyylikkääksi rakennukseksi, joka on säilynyt erittäin hyvin alkuperäisessä asussaan. Rakennus kuuluu kunnan keskustan parhaimpien kohteiden joukkoon ja muodostaa niin Porintien varren kuin Masian sillan ympä
rille ryhmittyneiden pihapiirien kanssa arvokkaan kokonaisuuden nakkilalaista rakennuskulttuuria.
114
Lepolan hirsinen asuinrakennus on pystytetty joskus 1800-luvun loppu
puolella. Vuosisadan alun tietämissä siinä toimi vähän aikaa jonkinlai
nen pieni kylämeijeri. Ennen viime sotia talossa asui Vankan mammaksi kutsuttu vanha nainen. Hänellä oli talon joenpuoleisessa päässä vuok
ralaisia. Sodan aikana taloon tulivat Karjalan evakkoina Nikolai ja Antoniina Kotilainen. Heidän Siina-tyttärensä (Zinaida) piti kampaamoa yhdessä huoneessa. Musakat ostivat talon Kotilaisilta vuonna 1955.
Rakennuksessa on ilmeisesti alkuperäinen huonejärjestys keittiötä lukuun ottamatta, joka on aikaisemmin sijainnut keskihuoneessa. Ka
marissa on viime vuosisadalta peräisin oleva kaakelikakluuni, jonka pesässä Vankan mamma paistoi padassa lihaa.
Peruskorjaus on tehty vuonna 1981, jolloin laipioita laskettiin.
Tuolloin myös alkuperäiset ikkunat poistettiin ja ne korvattiin nykyisillä vanhanmallisilla ikkunoilla. Rakennuksen päädyissä olevat vintinikkunat ovat vinoruutuiset ja niiden kehyslaudoitus on tyypillinen vuosisadan vaihteen tienoille.Rakennuksessa on kaunis lasikuisti.
Pihapiirissä Tattarajoen partaalla on viime vuosisadan lopulta peräi
sin oleva saunarakennus, joka on alkujaan ollut aitta, käymälä ja puusuuli.
MASIA 6:43 LEPOLA Lea Musakka
Omistajan kertoman mukaan Kylä-Vankan vanhan asuinrakennuksen rakennusvuosi on 1867. Kyläläisten tiedossa ei rakennuksen ikää ole, mutta ”se on aina ollut yhtä huonoja kylmä”. Tunnetuin talon asukkaista lienee opettaja Iisakki Ikonen, joka asui talossa vuosikymmeniä aina 1930-luvun lopulle saakka. Ikonen oli Nakkilan ensimmäinen kansa
koulunopettaja ja hän kuoli yli 90-vuotiaana vuonna 1940. Hänen jälkeensä talossa asui Rintainmaan perhe, sitten Suuroset ja Palokalliot, joilta nykyinen omistaja osti tilan vuonna 1960.
Rakennus on ilmeisesti alun perin ollut huonejärjestykseltään paritu
pa, jota on jonkin verran muutettu luultavasti jo vuosisadan alussa mm.
MASIA 6:46