Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontai-selta levinnäisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmi-sen tahallisella tai tahattomalla avustuksella. Jotkin vieraslajeista menestyvät hyvin ja voivat olla huo-mattava uhka alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkei-noille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa ta-loudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, kasvien tai eläinten terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Suo-messa on arvioitu olevan 157 haittaa aiheuttavaa vieraslajia.
Vieraslajien kansantaloudellinen merki-tys on huima. Maailmanlaajuisesti kustannuksik-si on arvioitu 1 054 mrd €, joka on 2–3 % maailman BKT:sta. Euroopassa kustannuksiksi on arvioitu ainakin 12,5 mrd €. Suomessakin taloudelliset haitat ovat merkittäviä: tuotantokasvien tautien ja
tuholaisten torjunta, hukkakauran torjunta ja joki-rapusaaliin romahtaminen aiheuttavat kymmenien miljoonien eurojen kustannukset vuosittain, jätti-putken torjunta 2,5 M€/v ja villikanin torjunta pää-kaupunkiseudulla 0,5 M€/v.
Paitsi taloudellista merkitystä, on vieraslajeilla myös ekologisia vaikutuksia ja terveydellisiä hait-toja. Vieraslajit kilpailevat alkuperäislajien kanssa elintilasta ja ravinnosta ja pölyttäjistä, ne voivat muuttaa kasvualustaansa (lupiini) ja risteytyä al-kuperäislajien kanssa. Maaselkärankaiset vieras-lajit voivat syrjäyttää alkuperäislajeja (täplärapu), saalistaa tehokkaasti (minkki), tai levittää tauteja ja loisia (supikoira). Terveydellistä haittaa aiheutuu esimerkiksi jättiputkesta, jonka kasvinesteen fura-nokumariini aiheuttaa iholla reagoidessaan aurin-gon kanssa kemiallisen palovamman, joka vaihtelee
1. asteen kirveltävästä punottavasta ihottumasta 2.
asteen vesirakkuloihin.
Eläimistä haitallisimpia meillä ovat jo mainitut minkki (Mustela vison) ja supikoira (Nyctereus procyonoides). Haitallisiin luetaan myös kana-danmajava (Castor canadaensis), rotta (Rattus norvegicus) ja villikani (Oryctolagus cunucu-lus). Pesukarhua (Procyon lotor) meillä ei ole vielä tavattu, mutta sen yleistyessä Euroopassa on vain ajan kysymys, koska sitä tavataan Suomesta.
Ruotsiin asti se on jo levinnyt. Pesukarhut saattavat levittää useita tauteja, kuten vesikauhua ja myyrä-ekinokokkia. Lisäksi ne voivat uhata alueen alku-peräisiä eläinlajeja. Nilviäisistä espanjansirue-tanaa (Arion lusitanicus) eli ”tappajaeespanjansirue-tanaa”on tavattu meillä ensimmäisen kerran vuonna 1994.
Nyt havaintoja on jo 300 eri paikasta Oulun kor-keuksilla saakka. Se voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Kanta voi lähteä uudella paikalla kasvuun jo yhdestä munasta. Siksi etanan esiintymisalueilta ei saa kuljettaa muualle maa-ainesta, lehtikasoja, kompostia eikä kasveja.
Kasvit ovat yleisimmin tunnettuja vieraslajeja. Niis-tä etenkin jättiputki, jättipalsami, komealupiini ja kurtturuusu leviävät aggressiivisesti. Kolme ensin
mainittua leviävät siemenistä, kurtturuusu sekä versojen että siemenien avulla. Siemenet levittyvät tuulen, eläinten, ihmisten, virtavesien ja työkonei-den kautta. Kurtturuusu (Rosa frugosa) on ollut kestävyytensä vuoksi suosittu koristekasvi. Se leviää jo Oulun korkeudella erityisesti saaristossa, meren-rannoilla ja teiden varsilla. Komealupiini (Lupi-nus polyphyllus) rehevöittää maaperää ja heikentää alkuperäisten, heikossa maassa viihtyvien ketokas-vien elinmahdollisuuksia. Ainoastaan juurivesojen avulla leviävät mm. japanintatar (Fallopia japo-nica) ja jättitatar (Fallopia sachalinensis). Tatar-lajit ovat hankalimpia hävittää kasvupaikoiltaan, sillä niiden ranteenpaksuinen, oranssinvärinen juuri voi kulkea jopa kolmen metrin syvyydessä ja kahdeksan metrin säteellä.
Jättiputki on erittäin haitallinen vieraslaji.
Sitä on Suomessa kolmea lajia: kaukasian-, persi-an- ja armenianjättiputkia (Heracleum mantegaz-zianum, H. persicum ja H. sosnowskii). Luontoon levitessään jättiputki tukahduttaa altaan muun kas-villisuuden. Jättiputki on haasteellinen hävitettävä, sillä se tuottaa valtavasti siemeniä, jotka säilyvät itämiskykyisinä useita vuosia. Yksi kasviyksilö voi tuottaa jopa 50 000 siementä. Suomessa on arvioi-Lupiini on haitallinen tienvarsiketojen syrjäyttäjä. Kuva Terhi Ryttäri.
Jättiputki luokitellaan erittäin haitalliseksi vieraslajiksi. Kuva Sirpa Piskonen.
tu olevan 10 000 jättiputkiesiintymää. Kansallisen vieraslajistrategian toimepideohjelmassa päämää-ränä on hävittää Suomesta jättiputket kokonaan seuraavan 10–20 vuoden aikana. Herkät ihmiset saattavat saada allergisia oireita ja hengenahdis-tusta jo kasvuston lähellä oleskelusta. Kasvin käsit-telyssä suojavaatteet, silmä- ja hengityssuojaimet ovatkin välttämättömiä.
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on yksivuotinen, mehevävartinen ruoho. Se voi kas-vaa jopa kolmimetriseksi, mutta jo pienet, alle 10 senttimetrin korkuiset yksilöt voivat muodostaa siemeniä. Jättipalsami, ”hyppypalsami” voi singota siemenensä jopa seitsemän metrin päähän. Sieme-net säilyttävät itämiskykynsä yleensä vain 12 -24 kk, mutta koska yksi kasvi tuottaa tuhansittain sie-meniä, ehtii se levittäytyä nopeasti laajalle alueelle.
Erityisen hyvin se leviää kosteikoissa, rantametsissä ja jokien rehevillä rannoilla.
Vaarallisiin kasvintuhoojiin kuuluvat esimer-kiksi perunalle vaarallinen tuhohyönteinen kolo-radonkuoriainen sekä metsiä uhkaava mänty-ankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus). Tämä alle millimetrin mittainen sukkulamato aiheuttaa lakastumistaudin, joka tuhoaa koko puun. Ilmeisesi
Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevaa mäntyanke-roista löytyi v. 1999 mäntymetsistä Portugalista. Se johti mittaviin hävitystoimiin, mm. saastuneen alu-een ympärille tehtiin 20 km puskurialue, jolta hävi-tettiin kaikki havukasvit. Leviämistä ei kuitenkaan pystytty estämään ja nyt on myös Espanjan puolelta löytynyt esiintymiä. Suomessa mäntyankeroista ei ole vielä luonnossa tavattu. Tuontipuussakaan sitä ei ole ollut, sen sijaan tuontipakkausmateriaaleista on tehty 49 löytöä. Havupuiset pakkausmateriaalit ovatkin todellinen ongelma maailmanlaajuisesti.
Edes lomamatkoilta ei kannata tuoda mitään ky-seenalaista puutavaraa, kuten nykyisin sisustajien suosiossa olevia varastolaatikoita. Mikäli mänty-ankeroinen leviäisi Suomeen, seurauksena olisivat biljoonaluokan kustannukset.
Kansallinen vieraslajistrategia valmistui huhtikuussa 2012. Sen tavoitteena on minimoida haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja uh-kia. Keskeistä on, että Suomessa esiintyvät vieras-lajit ja niiden aiheuttamat haitat tunnistetaan ja torjunta toteutetaan kattavasti. Vieraslajeja koske-van tiedon kokoamiseksi, levittämiseksi ja hyödyn-tämiseksi on perustettu vieraslajiportaali, joka ava-taan loppukeväästä 2014. Portaaliin myös kooava-taan
Jättipalsami valtaa kasvualaa tukahduttaen kaiken muun kasvillisuuden. Kuva Markus Seppälä.
yhteen havaintotiedot. Esimerkiksi Etelä-Savossa eniten havaintoja on tehty vieraslajeista jättiput-kesta (236 esiintymää) ja jättipalsamista (54 esiin-tymää). Lisäksi ilmoituksia on tehty terttuseljasta, lupiineista ja espanjansiruetanasta.
Suomessa vieraslajien torjunta yksityismailla on maanomistajan vastuulla. Luonnonsuojelulain 43§:ssä mainitaan, että ”vierasperäistä eläinlajia ei saa päästää luontoon, jos on aihetta epäillä, että sii-tä voi syntyä pysyvä kanta” ja, etsii-tä ”kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tai raken-netun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta.” Virossa laki on tiukempi, eikä siellä tarvita maanomistajan lupaa torjuntaan.
Ennaltaehkäisy on tehokkain keino torjua vie-raslajien leviämistä ja talkootoiminta välttämätöntä siinä onnistumiselle. Eri yhdistysten, kuten urhei-lu- ja metsästysseurojen, maa- ja kotitalousnaisten, Marttojen, 4H:n, kyläyhdistysten ja luonnonsuoje-luyhdistysten väelle kannattaa tiedottaa ja järjestää torjuntatalkoita vaikkapa yhteistyössä.
Lisätietoja:
Lisätietoja vieraslajeista, Suomen ympäristökes-kus: www.ymparisto.fi/vieraslajit
Kansallinen vieraslajistrategia, Maa- ja metsäta-lousministeriö: www.mmm.fi/vieraslajit
Vieraslajiportaali: http://www.vieraslajit.fi/
Lajintunnistus: www.luontoportti.fi
Tulevaisuudessa vieraslajihavaintoja kootaan myös Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-portaaliin:
http://laji.fi