taa kotimaisista raaka-aineista monin tavoin, vain mielikuvitus on rajana.
Hyönteishotelleja tulisi laittaa pihoihin ja puu-tarhoihin tarjoamaan lisääntymispaikkoja hyöty-hyönteisille. Ne ovat hyönteisiä, joista on taloudel-lista tai laadultaloudel-lista hyötyä esimerkiksi viljelijälle tai marjojen kerääjille. Esimerkiksi pölyttäjät ja osa loispedoista ovat tällaisia. Ne auttavat kasvinsuoje-lussa ja toimivat pölyttäjinä. Pölytyshyöty ei koske vain viljelykasveja, vaan myös luonnonmarjat hyö-tyvät niistä. Etenkin niissä paikoissa, joissa luontai-set lisääntymispaikat ovat käyneet vähiin, hyönteis-hotelleista on erityisen paljon hyötyä. Niihin tulee petopistiäisiä, erakkomehiläisiä ja erakkoampiaisia, mitkä kaikki ovat hyötyhyönteisiä.
Erilaisia hyönteishotelleja voi rakentaa sen mu-kaan, mitä hyönteisiä niihin tavoittelee asumaan.
Erakot, kuten villimehiläiset, petopistiäiset ja erak-Ideoita ekopihaan järjestettiin yhteistyössä
Mik-kelin puutarhayhdistyksen kanssa 6.-7.6.2014.
Ensimmäisenä päivänä oli kaikille avoin minise-minaari, jossa Pentti Alanko kertoi luonnonkasvien käytöstä puutarhassa ja Bertalan Galambosi koris-teellisista yrteistä.
Toisena päivänä hanke oli mukana Mikkeli-puiston kesäkauden avajaistapahtumassa. Helsin-gin yliopiston osastolla esiteltiin hyönteishotelleja, lepakonpönttöja ja kerrottiin vieraslajeista ja nii-den torjunnasta. Osastolle ideoitu ”luksushotelli”
viherkattoineen herätti laajaa kiinnostusta. Luon-non monimuotoisuuden lisäämisessä voi käyttää mielikuvitusta ja sitä parantavat rakenteet voivat olla myös pihapiirin silmäniloja. Hotellilla haluttiin lisätä tietoa vasta hiljattain Keski-Euroopasta Suo-meen rantautuneiden hyönteishotellien merkityk-sestä sekä osoittaa, että hyönteishotellin voi
toteut-Hyönteishotelli Mikkelipuistossa. Kuva Birgitta Partanen.
koampiaiset haluavat oman ”yksiön”, ne eivät siis tee yhdyskuntia tarhamehiläisten tavoin. Kimalaiset ja herhiläiset taas viihtyvät pienissä yhdyskunnissa, ja ne rakentavat pesiä koloihin ja pönttöihin. Harso-korennoille, leppäkertuille, pihtihäntäisille ja perho-sille hotelliksi kelpaavat melko yksinkertaiset majat.
Hyötyhyönteisten lisääntymisen voi vaarantaa varomaton, hyötyhyönteisille haitallisten kasvin-suojeluaineiden käyttö ja kaikkien ojien salaojitta-minen. Jos avo-ojien pientareet hävitetään, moni-muotoisuus, ravinto ja pesäpaikat vähenevät. Pajua kannattaa pitää kasvamassa pientareilla, sillä se on erittäin tärkeä kasvi hyönteisten kannalta. Se on kevään ensimmäinen ravintokasvi hyönteisille.
Pajukasvustot vähentävät myös ravinteiden huuh-toutumista vesistöihin. Hyötyhyönteisten lisään-tymistä ja viihlisään-tymistä voi edistää myös vaalimalla ja kehittämällä monilajisia pientareita, niittyjä ja kosteikkoja. Hyödyllistä on myös kylvää monimuo-toisuuskaistoja.
Vinkkejä ja lisätietoa:
Yksinkertaisimmillaan hyönteishotelli voi olla puukiekko, johon on porattu reikiä. Reiät tulee olla hieman alaviistoon niin, ettei vesisade pääse niihin. Pääosalle meidän hyönteisistämme sopii
halkaisijaltaan 4–6 mm:n kolot, joiden syvyys on Kati Suominen näyttää sopivaa korkeutta lepakonpöntön asennukseen. Kuva Birgitta Partanen.
Lepakot ovat maailman ainoita nisäkkäitä, jotka osaavat lentää
Ne ovat yöeläimiä ja niiden tärkein aisti hämärässä on kuulo. Sen avulla ne kaikuluotaavat eteen-sä ilmaantuvia esteitä.
Yksi lepakko voi pyydystää peräti 2700 pikkuhyönteistä yhden yön aikana.
Jos törmäät lepakoihin maan kamaralla, ei niihin pidä koskea ilman käsineitä, sillä niiden taudit voivat tarttua ihmiseen.
Euroopassa ja sen lähialueilla esiintyy noin 50 lepakkolajia. Näistä Suomessa on havaittu vain 13 lajia.
Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat suojeltuja.
Lepakkonaaras synnyttää yleensä yhden poikasen, jonka se pian synnytyksen jälkeen jättää
”lastentarhaan” saalistuksen ajaksi.
Lepakot viettävät talvensa horroksessa, yleensä yksin tai pienessä ryhmässä.
Lepakoita vaivaa pesäkolopula aivan samalla tavalla kuin lintujakin. Niinpä ne asustelevatkin mielellään niille rakennetuissa pöntöissä. Rakennusohjeet lepakkopöntön tekoon löydät täältä:
http://www.luomus.fi/fi/rakenna-lepakkopontto
noin 10 x halkaisija. Tuontituotteissa kolot ovat usein liian suuria.
http://areena.yle.fi/tv/2322151
http://yle.fi/uutiset/kimalaiset_kaipaavat_
lisaa_keltaisia_peltoja/7337608
http://www.helsinki.fi/mmtdk/esittely/uuti-set/2014/140703_hyonteishotelli.html
Melanie von Orlow. 2014. Hyönteishotelli, Raken-na koti pölyttäjähyönteisille. Minerva.
Lepakoista, niiden merkityksestä ja elinolojen pa-rantamisesta tilaisuudessa kertoi Kati Suominen, joka kartoitti hankkeessa lepakoiden esiintymistä eteläsavolaisilla maatiloilla. Tietoa käytettiin hyväk-si maatilojen luonnonsuojelusuunnitelmissa.
Lepakot (Chiroptera) kuuluvat nisäkäsluok-kaan. Niillä on karvainen keskiruumis ja nahkaiset siivet. Ne ovat ainoita aidosti lentokykyisiä nisäk-käitä ja jyrsijöiden jälkeen luokan lajirikkain lahko.
Maailmanlaajuisesti lepakoita tunnetaan reilusti yli tuhat lajia ja uusia lajeja löydetään silloin tällöin, useimmiten tropiikista. Suomessa on tavattu 13 la-jia.
Lepakot ovat hyödyksi viljelijälle lisäämällä tilan monimuotoisuutta. Ne myös saalistavat etenkin yöaikaan lentäviä hyönteisiä ja pitävät omalta osal-taan hyönteiskantoja kurissa. Lepakoiden elinolo-suhteita voi edistää tarjoamalla lepakoille suojaisia saalistusympäristöjä, joissa ravintoa riittää. Tällai-sia tarjoavat esimerkiksi hakamaat, metsäsaarek-keet peltojen välillä ja pusikot ojien varsilla.
Lepakot viihtyvät pienipiirteisessä maisema-rakenteessa ja välttävät suuria aukeita alueita. Le-pakonpönttö on helppo rakentaa itse. Lepakoiden kannalta paras pönttö on monilokeroinen, alhaalta avoin pönttö, joka on rakennettu myrkyttömästä karheasta laudasta. Lokeroiden avulla lepakko voi valita aina olosuhteisiin nähden sopivan osaston, ja karheassa laudassa kynnet pitävät hyvin. Pönttö tulisi asentaa lämpöiseen, suojaiseen paikkaan noin muutaman metrin korkeudelle maanpinnasta. Tär-keää on, että lentoreitin edessä ei ole esteitä.
Lisätietoa lepakoista:
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry www.le-pakko.fi
Luonnontieteellinen keskusmuseo www.luomus.fi