Tutkielmassa selvitetään, löytyykö Karjaanjoen vesistöstä seurantojen ulkopuolisia alueita, jotka olisi syytä sisällyttää säännöllisiin seurantoihin, mikäli niissä havaitaan potentiaalia elinalueiksi. Taulukoissa 9 ja 11–16 on esitetty osa-aluekohtaisesti puutteellisesti tutkitut vesimuodostumat, joiden vedenlaatu olisi olennaista selvittää. Kirjallisuudessa potentiaalisiksi alueiksi mainituista vesistöistä kokonaan ilman mittauspistettä on kaksi vesistöä, Stenbäcken ja Leppäkorvenpuro (taulukot 9 ja 14), joiden sisällyttäminen seurantoihin on perusteltua. Erityisesti Mustionjokeen laskevan, kunnostussuunnitelmissa mainitun, Stenbäckenin vedenlaatu tulisi selvittää sen otollisen sijainnin johdosta.
Huomionarvoista on Karjaanjoen alaosan alueen Mustionjokeen laskevien purojen heikohko seuranta (taulukko 9). Kunnostussuunnitelmissa mainituista puroista yksi on kokonaan ilman mittauspistettä ja neljässä mittauksia ei ole suoritettu yli 15 vuoteen. Mossabäckenin taimenhavaintojen perusteella vedenlaadun seurantaa on suositeltavaa jatkaa ja puron vedenlaadun nykyinen potentiaali tulisi selvittää. Alueen muista Mustionjokeen laskevista puroista esimerkiksi Björkhopsbäcken ja Forsbybäcken ovat ilman säännöllistä seurantaa.
Muutamissa mittauspisteissä on vuoden 2014 mittausten perusteella paljon potentiaalia, mutta vedenlaatutekijöiden seurannassa olevien puutteiden johdosta ne tarvitsevat jatkotutkimusta ennen lopullisen arvion antamista. Näistä nostettakoon esille Vihtijoen valuma-alueen Sääksoja (taulukko 16), jossa on tuoreiden mittausten perusteella erinomainen vedenlaatu.
Kaikki mitatut vedenlaatutekijät jäävät sietoarvojen alle, mutta esimerkiksi rauta- ja kiintoainepitoisuutta ei ole mitattu.
71
8 Lopuksi
Tutkielmassa käytettyä menetelmää on mahdollista soveltaa vastaavanlaisissa tutkimuksissa tai tutkielmissa, jotka liittyvät jokihelmisimpukoiden tai lohikalojen elinaluekartoituksiin.
Tässä tutkielmassa mainittuja sietoarvoja on mahdollista tarkentaa kirjallisuutta tutkimalla tai kohdentaa niitä esimerkiksi tiettyyn vedenlaatutekijään liittyen. Tutkielma on mahdollista toteuttaa vastaavalla tavalla missä tahansa maamme raakkuvesistössä.
Aiheeseen liittyvän väitöskirjatyön teemana voisi olla raakkukantojen vedenlaadulle asettamien sietoarvojen alueellinen vaihtelu Suomessa. Aihetta voisi tutkia esimerkiksi vertailemalla keskenään Suomessa tunnettuja raakkuvesistöjä ja niiden vedenlaatua mahdollisimman pitkältä aikaväliltä. Millaisia eroja on havaittavissa esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Suomen raakkuvesistöjen välillä? Aihetta on tärkeää tutkia, jottei samoja kriteerejä käytettäisi kaikkien alueiden kohdalla, sillä moni sopiva elinalue saattaa jäädä huomioimatta tämän seurauksena. Siirtoistutuksissa kantojen mahdolliset sopeutumat on otettava huomioon.
Väitöskirjassa olisi mahdollista paneutua tarkemmin esimerkiksi Åminneforsin tilanteeseen ja tutkia, onko Mustionjoen populaatio sopeutunut esimerkiksi sameampaan veteen ja syy heikkoon lisääntymiseen on jossakin muussa ympäristötekijässä, vai onko sameus syy ongelmaan. Raakun pitkäikäisyyden ansiosta on todennäköistä, että jonkinlaisia sopeutumia syntyy ja täten alueellisia eroja sietoarvoille on olemassa. Alueellista sopeutumista on mahdollista tutkia esimerkiksi Denic ym. (2015) soveltamalla menetelmällä. Alkuasetelmaa voisi hahmotella Varandras ym. (2013: 387) esittämän taulukon kaltaisella laajemmalla taulukoinnilla, johon koostetaan sietoarvot aluekohtaisesti ja vertaillaan niiden alueellisia eroavaisuuksia.
72
Bjornn, T. C. & D. W. Reiser (1991). Habitat requirements of salmonids in streams. 83–138 s. Teoksessa Meehan, W. R. (edit) (1991): Influences of forest and rangeland management on salmonid fishes and their habitats. 622 s. American Fisheries Society.
Special Publication 19. Bethesda, Maryland, USA.
Briggs, D. & P. Smithson (1985). Fundamentals of physical geography. 558 s. Hutchinson and Co. (Publishers) Ltd. Printed in Great Britain.
Degerman, E., S. Alexanderson, J. Bergengren, L. Henrikson, B-E. Johansson, B. M. Larsen
& H. Söderberg (2009). Restoration of freshwater pearl mussel streams. 62 s. WWF Sweden, Solna.
Denic, M., J-E. Taeubert, M. Lange, F. Thielen, C. Scheder, C. Gumpinger & J. Geist (2015).
Influence of stock origin and environmental conditions on the survival and growth of juvenile freshwater pearl mussels (Margaritifera margaritifera) in a cross-exposure experiment. Limnologica 50, 67–74.
Dufva, M. & M. Marttunen (2010). Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa. 147 s.
Suomen ympäristökeskus. Edita Oy, Helsinki.
Ekholm, M. (1993). Suomen vesistöalueet. 166 s. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja A. Painatuskeskus Oy, Helsinki.
Eklöv, A. G., L. A. Greenberg, C. Brönmark, P. Larson & O. Berglund (1998). Influence of water quality, habitat and species richness on brown trout populations. Journal of Fish Biology 54, 33–43.
Haapala, A., A. Mäki-Petäys & A. Huusko (1998). Lohen jokipoikasille soveltuva elinympäristö ja sen käyttö. 21 s. Kalatutkimuksia 146. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Oy Edita Ab, Helsinki.
Holmberg, R. & M. Valtonen (2015). Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2014. 58 s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisu 260/2015.
Horne, A. J. & C. R. Goldman (1994). Limnology. 2nd edition. 576 s. McGraw-Hill. Printed in Singapore.
Huusko, A., P. Kreivi, A. Mäki-Petäys, M. Nykänen & T. Vehanen (2003). Virtavesikalojen elinympäristövaatimukset – perustietoa elinympäristömallisovelluksiin. 39 s. Kala- ja riistaraportteja 284. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Oy Edita Ab, Helsinki.
IPCC (2000). IPCC special report – Emissions scenarios. Summary for policymakers. 21 s. A Special Report of IPCC Working Group III. Published for the Intergovernmental Panel on Climate Change.
Jones, T. A. (2013). When local isn`t best. Evolutionary Applications 6:7, 1109–1118.
73
Jonsson, B. & N. Jonsson (2011). Ecology of Atlantic Salmon and Brown Trout. Habitat as a Template for life Histories. 708 s. Fish and Fisheries Series 33. Springer Science + Business Media B.V.
Kallio-Nyberg, I., M-L. Koljonen & E. Jutila (toim.) (2001). Taimenatlas. 57 s.
Kalatutkimuksia 173. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Oy Edita Ab, Helsinki.
Karonen, M., A. Mäntykoski, E. Nylander & K. Lehto (2015a). Vesien tila hyväksi yhdessä – Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–
2021. 243 s. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus & Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Karonen, M., A. Mäntykoski, V. Lankiniemi, E. Nylander, K. Lehto & L. Jalava (toim.) (2015b). Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016–2021. 134 s.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Kettunen, I., A. Mäkelä & P. Heinonen (2008). Vesistötietoa näytteenottajille. 78 s. Suomen ympäristökeskus. Edita Prima Oy, Helsinki.
Koivujärvi, S. (1993). Lohjanjärven ja Mustionjoen jätevesi- ja ravinnekuormitus, ravinnetaseet sekä järven minimiravinnetilanne ja kasviplankton vuonna 1990. 52 s.
Ympäristötutkimuskeskuksen tiedonantoja 143, Jyväskylän yliopisto.
Louhi, P. & A. Mäki-Petäys (2003). Elämää soraikon ulkopuolella ja sisällä - lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset. 23 s.
Kalatutkimuksia 191. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Edita Prima Oy, Helsinki.
Marttunen, M. (2005). Karjaanjoen vesistö – luontoa ja historiaa. 14–37 s. Teoksessa Vuorinen, E. & U. M. Hyytiäinen (toim.) (2005): Karjaanjoen vesistö. Eläköön vesi!
232 s. Lohjan ympäristölautakunnan julkaisu 7/05. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Moog, O., T. Ofenböck, H. Neseman & C. Stundner (1998). The freshwater pearl mussel Margaritifera margaritifera (L.) in Austria: Fundamental conservation measures for an endangered species. Verhandlungen der Internationalen Vereiningung fűr theoretische und angewandte Limnologie 26, 2438–2443.
Moorkens, E. A. (2000). Conservation management of the freshwater pearl mussel Margaritifera margaritifera. Part 2: Water quality requirements. 44 s. Irish wildlife manuals, No. 9.
Moss, B. (2010). Ecology of freshwaters – A view for the twenty-first century. 470 s. 4th edition. Wiley-Blackwell.
Mäki-Petäys, A., A. Huusko & P. Kreivi (2000). Järvilohen poikasten elinympäristövaatimukset kesällä ja syksyllä. 15 s. Kalatutkimuksia 166. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Oy Edita Ab, Helsinki.
Niinimäki, J. & K. Penttinen (2014). Vesienhoidon ekologiaa – Ravintoverkkokunnostus. 140 s. Books on Demand GmbH, Helsinki.
Oravainen, R. (1999). Vesistötulosten tulkinta – opasvihkonen. 25 s. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.
74
Oulasvirta, P., J. Taskinen, P. E. Aspholm, M. Kangas, B. M. Larsen, P-L. Luhta, E.
Moilanen, P. Olofsson, J. Salonen, A. Veersalu & S. Välilä (2015). RAAKKU!
Freshwater pearl mussel in northern Fennoscandia. 237 s. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 214. Metsähallitus, Vantaa.
Oulasvirta, P. (2010). Jokihelmisimpukka Karjaanjoen vesistössä 2010. 29 s. Alleco Oy, Helsinki.
Oulasvirta, P. (2006a). Jokihelmisimpukka eli raakku – eläinkuntamme ikänestori. 16–23 s.
Teoksessa Oulasvirta, P. (toim.) (2006): Pohjoisten virtojen raakut. Interreg - kartoitushanke Itä-Inarissa, Norjassa ja Venäjällä. 152 s. Metsähallitus. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Oulasvirta, P. (2006b). Kartoitusten tulokset – raakuttomia virtoja ja huipputiheyksiä. 94–121 s. Teoksessa Oulasvirta, P. (toim.) (2006): Pohjoisten virtojen raakut. Interreg - kartoitushanke Itä-Inarissa, Norjassa ja Venäjällä. 152 s. Metsähallitus. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Oulasvirta, P. (2006c). Kartoitettavien jokien valinta. 74–81 s. Teoksessa Oulasvirta, P.
(toim.) (2006): Pohjoisten virtojen raakut. Interreg -kartoitushanke Itä-Inarissa, Norjassa ja Venäjällä. 152 s. Metsähallitus. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Oulasvirta, P. (2006d). Kysymyksiä ja vastauksia – ja lisää kysymyksiä. 124–135 s.
Teoksessa Oulasvirta, P. (toim.) (2006): Pohjoisten virtojen raakut. Interreg - kartoitushanke Itä-Inarissa, Norjassa ja Venäjällä. 152 s. Metsähallitus. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Ozerov, M., T. Jürgenstein, T. Aykanat & A. Vasemägi (2015). Use of sibling relationship reconstruction to complement traditional monitoring in fisheries management and conservation of brown trout. 12 s. Conservation Biology 29:4, 1164–1175.
Ranta, E. & M. Valtonen (2015). Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2014. 56 s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisu 256/2015.
Ranta, E., M. Valtonen & S. Helttunen (2014). Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013. 54 s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisu 251/2014.
Reis J. (2003). The freshwater pearl mussel [Margaritfera margaritifera (L.)] (Bivalvia, Unionoida) rediscovered in Portugal and threats to its survival. Biological Conservation 114, 447–452.
Rinne, J., Saura, A. & Vehanen, T. (2012). Mustionjoen sivupurojen vedenlaadunseuranta ja kunnostussuunnitelmat. 49 s. Kalatieto J. Rinne & Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Räike, A., O. P. Pietiläinen & H. Pitkänen (1998). Typpikuormituksen vaikutus Lohjanjärven ja sen alapuolisen vesialueen tilaan. 50 s. Suomen Ympäristökeskus. Oy Edita Ab, Helsinki.
Saura, A., J. Rinne & T. Vehanen (2010). Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio. 46 s.
Riista- ja kalatalousselvityksiä 13/2010. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Tampereen Yliopistopaino Oy - Juvenes Print.
75
Saura A. (2005). Taimen Karjaanjoen vesistöalueella. 92–99 s. Teoksessa Vuorinen, E. & U.
M. Hyytiäinen (toim.) (2005): Karjaanjoen vesistö. Eläköön vesi! 232 s. Lohjan ympäristölautakunnan julkaisu 7/05. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Saura A. (2001). Taimenkantojen tila Suomenlahden pohjoisrannikon joissa. 48 s.
Kalatutkimuksia 175. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Oy Edita Ab, Helsinki.
Skinner, A., M. Young & L. Hastie (2003). Ecology of Freshwater Pearl Mussel. 16 s.
Conserving Natura 2000 Rivers – Ecology Series No. 2 English Nature, Peterborough.
Soimakallio, H. & M. Savolainen (1999). Järvilohelle sopivien uusien kutu- ja poikastuotantoalueiden kartoitus. s. 45–72. Teoksessa Makkonen J. (toim.) (1999):
Saimaan järvilohen elinolosuhteiden parantaminen. 97 s. Kalatutkimuksia 155. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Oy Edita Ab, Helsinki.
Särkkä, J. (1996). Järvet ja ympäristö – Limnologian perusteet. 157 s. Tammer-paino Oy, Tampere.
Söderberg H., O. Norrgrann, J. Törnblom, K. Andersson, L. Henrikson & E. Degerman (2008). Vilka faktorer ger svaga bestånd av flodpärlmussla? En studie av 111 vattendrag i Västernorrland. 28 s. Länsstyrelsen Västernorrland, Kultur- och naturavdelningen. Rapport 2008:8.
Teixeira A., M. Lopes-Lima, J. Machado, M. Hinzmann, R. M. V. Cortes, S. Varandas & F.
Autunes (2010). Estudos preliminares de populações de mexilhão-de-rio (Margaritifera margaritifera L.) nos rios Rabaçal e Tuela (Nordeste de Portugal):
análise do habitat e da qualidade da água e sedimentos. 12 s. 10º Congresso da água, Alvor. Portugal.
Teräsvuori L., L. Villa, H. Åkerla & M. Marttunen (2005). Vesistöjen tila ja seuranta Karjaanjoen vesistöalueella. 40–57 s. Teoksessa Vuorinen, E. & U. M. Hyytiäinen (toim.) (2005): Karjaanjoen vesistö. Eläköön vesi! 232 s. Lohjan ympäristölautakunnan julkaisu 7/05. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Uudenmaan ympäristökeskus (1995). Karjaanjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. 112 s. Hakapaino Oy, Helsinki.
Valovirta, I. (2011). Uhanalainen jokihelmisimpukka. s. 218. Teoksessa Niemelä, J., E.
Furman, A. Halkka, E. L. Hallanaro & S. Sorvali (toim.) (2011): Ihminen ja ympäristö.
462 s. Tammerprint Oy, Tampere.
Valovirta, I. (2006a). Jokihelmisimpukan suojelu ja populaatioiden nykytila Suomessa. 28–
35 s. Teoksessa Oulasvirta, P. (toim.) (2006): Pohjoisten virtojen raakut. Interreg - kartoitushanke Itä-Inarissa, Norjassa ja Venäjällä. 152 s. Metsähallitus. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Valovirta, I. (2006b). Jokihelmisimpukan levinneisyys ja runsaus. 24–27 s. Teoksessa Oulasvirta, P. (toim.) (2006): Pohjoisten virtojen raakut. Interreg -kartoitushanke Itä-Inarissa, Norjassa ja Venäjällä. 152 s. Metsähallitus. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Valovirta, I. (2005). Mustionjoki – suursimpukoiden Eldorado. 80–91 s. Teoksessa Vuorinen, E. & U. M. Hyytiäinen (toim.) (2005): Karjaanjoen vesistö. Eläköön vesi! 232 s.
Lohjan ympäristölautakunnan julkaisu 7/05. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
76
Valovirta, I. (1999). Mustionjoen Natura 2000 -alueen suursimpukkainventointi 1997. 19 s.
Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki 1999.
Varandas, S., M. Lopes-Lima, A. Teixeira, M. Hinzmann, J. Reis, R. Cortes, J. Machado &
R. Sousa (2013). Ecology of southern European pearl mussels (Margaritifera margaritifera): first record of two new populations on the rivers Terva and Beça (Portugal). Aquatic conservation: Marine and freshwater ecosystems 23, 374–389.
Vehanen, T., O. van der Meer, A. Saura & J. Rinne (2014). Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus. 82 s. Työraportteja 12/2014. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Oy Edita Ab, Helsinki.
Vehviläinen, B., M. Huttunen & I. Huttunen (2005). Hydrological forecasting and real time monitoring in Finland: the watershed simulation and forecasting system (WSFS). 10 s.
Innovation, advances and implementation of flood forecasting technology, conference papers.
Vesistöjen erityissuojelutyöryhmä (1992). Erityissuojelua vaativat vesistöt. 176 s.
Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Työryhmän mietintö 63/1992 Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Vuori, K. M., S. Bäck, S. Hellsten, S. M. Karjalainen, P. Kauppila, H. G. Lax, L. Lepistö, S.
Londesborough, S. Mitikka, P. Niemelä, J. Niemi, J. Perus, O. P. Pietiläinen, A. Pilke, J. Riihimäki, J. Rissanen, J. Tammi, K. Tolonen, T. Vehanen, H. Vuoristo & V.
Westberg (2006). Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. 151 s. Suomen Ympäristökeskus. Yliopistopaino, Helsinki.
Vuorinen, E. & U. M. Hyytiäinen (toim.) (2005). Karjaanjoen vesistö. Eläköön vesi! 232 s.
Lohjan ympäristölautakunnan julkaisu 7/05. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Ziuganov, V., E. San Miguel, R. J. Neves, A. Longa, C. Fernández, R. Amaro, V. Beletsky, E. Popkovitch, S. Kaliuzhin & T. Johnson (2000). Life Span Variation of the Freshwater Pearl Shell: A Model Species for Testing Longevity Mechanisms in Animals. Ambio – A Journal of the Human Environment 29:2, 102–105.
Österling, M. & J.-O. Högberg (2014). The impact of land use on the mussel Margaritifera margaritifera and its host fish Salmo trutta. Hydrobiologia 735, 213–220.
Österling, M. E., B. L. Arvidsson & L. A. Greenberg (2010). Habitat degradation and the decline of the threatened mussel Margaritifera margaritifera: influence of turbidity and sedimentation on the mussel and its host. Journal of Applied Ecology 47, 759–768.
77
Sähköinen aineisto
Karjaanjoki Life (2004). Karjaanjoki Life -hankkeen kotisivut. 26.11.2014.
<http://palvelut.lohja.fi/klife/>.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (2015). Muistionjoen kalateiden toteutus käynnistyy – Life IP -hanke alkaa Länsi-Uudellamaalla. Lehdistötiedote 10.12.2015. 15.12.2015.
<http://www.luvy.fi/easydata/customers/luvy/files/pdf/ajankohtaista/10.12.2015_fresha bit-tiedote.pdf>. Saatavilla: luvy.fi -> Uutiset -> Arkisto -> 2015 -> Joulukuu ->
Freshabit-hanke käynnistyy -> pdf.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (2014). Mustionjoki auki lohikaloille - LUVY mukana hakemassa EU-rahoitusta kalateille. Lehdistötiedote 15.10.2014. 26.11.2014.
<http://luvy.fi/easydata/customers/luvy/files/pdf/ajankohtaista/2014/lehdistotiedote_mu stionjoki_auki_lohikaloille_15.10.2014.pdf>. Saatavilla: luvy.fi > Uutiset > Arkisto
-> 2014 --> Lokakuu --> Mustionjoki auki lohikaloille – LUVY mukana hakemassa EU- rahoitusta kalateille -> pdf.
Maa- ja metsätalousministeriö (2012). Kansallinen kalatiestrategia, valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. 14.10.2015. <http://mmm.fi/documents/1410837/1516655/1-4-Kansallinen_kalatiestrategia2012.pdf/fae1c9f2-2908-4859-82ce-0b46c612f179>.
Saatavilla: mmm.fi -> Asiaryhmät -> Kalastus, riistanhoito ja porot -> Vapaa-ajankalastus -> Strategiat ja julkaisut -> Kansallinen kalatiestrategia, valtioneuvoston periaatepäätös.
Margaritifera Margaritifera havainnot. 2.8.2015. Julkaisematon Excel-tiedosto.
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto.
OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu (2014). Vesimuodostuman tiedot – Mustionjoki.
13.1.2016. <https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/vhs2/vhs2.asp>.
Raaseporin kaupunki (2015). Mustionjoen kalatiet etenevät vesilupavaiheeseen. 4.4.2016.
<http://www.raasepori.fi/lehdisto/10825-mustionjoen-kalatiet-etenevat-vesilupavaiheeseen-6-10-2015>. Saatavilla: raasepori.fi -> Kaupunki ja hallinto ->
Lehdistö -> Mustionjoen kalatiet etenevät vesilupavaiheeseen (6.10.2015).
Suomen ympäristökeskus (2014a). Lajien esittelyt: luontodirektiivin lajit.
Jokihelmisimpukka. 26.11.2014.
<http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Lajien_esittelyt>. Saatavilla:
ymparisto.fi -> Luonto -> Lajit -> Luonto- ja lintudirektiivien lajit -> Lajien esittelyt ->
Nilviäiset -> Jokihelmisimpukka.
Suomen ympäristökeskus (2014b). Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. 15.10.2015.
<http://www.ymparisto.fi/pintavesientila>. Saatavilla: ymparisto.fi -> Vesi ->
Pintavesien tila -> Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila.
Suomen ympäristökeskus (2014c). Vedenlaadun ja ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmä VEMALA. 13.5.2015.
<http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Itameren_vesistojen_ja_vesivarojen_kestava_kaytto/Mallit _ja_tyokalut/Vesienhoidon_mallit/Vedenlaadun_ja_ravinnekuormituksen_mallinnus_ja _arviointijarjestelma__VEMALA>. Saatavilla: syke.fi -> Tutkimus ja kehittäminen ->
Itämeren, vesistöjen ja vesivarojen kestävä käyttö -> Mallit ja työkalut -> Vesienhoidon mallit -> Vedenlaadun ja ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmä
VEMALA.
78
Suomen ympäristökeskus (2014d). Koulutustilaisuuden materiaali 12.2.2014. SYKE-WSFS-VEMALA. Diaesitykset saatavilla WSFS-käyttöliittymän materiaaleista. 15.5.2015.
<https://vmalli.ymparisto.fi>.
Suomen ympäristökeskus (2013a). Luonto- ja lintudirektiivien lajit. 26.11.2014.
<http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit>.
Saatavilla: ymparisto.fi -> Luonto -> Lajit -> Luonto- ja lintudirektiivien lajit.
Suomen ympäristökeskus (2013b). Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V lajit. 4.4.2016. <http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B0BC25AA1-899E-4F1A-A77E-3D2DA2E3354D%7D/77457>. Saatavilla: ymparisto.fi -> Luonto -> Lajit -> Luonto- ja lintudirektiivien lajit -> Luontodirektiivin lajit (pdf)
Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (2002). Suomen Natura 2000 -kohteet/Uudenmaan ympäristökeskus. 8.6.2015.
<http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B21F88FCE-947C-4765-8277-A0F12ED59996%7D/33632>. Saatavilla: ymparisto.fi -> Luonto -> Suojelualueet ->
Natura 2000 -alueet -> Alueellista tietoa -> Uudenmaan ELY-keskus -> Raasepori ->
Mustionjoki -> Tiivistelmä virallisen Natura -tietolomakkeen tiedoista (8.5.2002).
Ympäristöministeriö (2015). Suomeen jättipotti EU:sta: lähes 20 miljoonan euron LIFE -hankkeessa kunnostetaan sisävesiä eri puolilla Suomea. 10.12.2015.
<http://www.ym.fi/fiFI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Suomeen_jattipotti_EUsta_lahes_20_
miljoo%2837193%29>. Saatavilla: ym.fi -> Ajankohtaista -> Tiedotteet -> Tiedotteet 2015 -> Suomeen jättipotti EU:sta: lähes 20 miljoonan euron LIFE -hankkeessa kunnostetaan sisävesiä eri puolilla Suomea.
Oikeuslähteet
Kalavesidirektiivi (78/659/ETY) Luonnonsuojeluasetus (160/1997)
79
Liitteet
Liite 1.
Freshabit Life IP -hankkeen ja raakkujen yhteys (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry).80
Liite 2.
Kirjallisuudessa esitettyjen potentiaalisten alueiden vedenlaatu sekä sopivuus elinalueiksi. Mittauspisteiden arvoja on verrattu taulukon 6 sietoarvoihin ja väritys perustuu taulukon 7 skaalaukseen.* Mittaukset tehty 2015: IV. 2014: III, VII, IX, XI ja XII.
* Mittaukset tehty 2015: IV. 2014: III, VII, IX ja XI.
81
* Mittaukset tehty 2015: I-V. 2014: I-XII.
82
* Mittaukset tehty 2008: II ja VII. 2005: XII. 1997, 1996 ja 1995: III, IV, VIII ja X.
** Mittaukset tehty 1997, 1996 ja 1995: III, IV, VIII ja X.
*** Mittaukset tehty 2011: XI. 2008: II ja VII. 2005: XII.
2.3 Vanjoen alue
83
**** Mittaukset tehty 2013: II, III, IV, VI, VII ja VIII
***** Mittaukset tehty 2006: II, IV, VII ja X. 2005: II, IV, VIII ja X.
** Mittaukset tehty 2015: III. 2009: III, V, VIII ja X.
*** Mittaukset tehty 2006: XII. 2002: X. 1997: IV ja X.
**** Mittaukset tehty 2008: IX. 2007: X. 2002: X 1997: IV ja X.
84
Vedenlaatutekijä Rautajoki 0,3* Rautajoki 3,3** Kohdearvo
Lämpötila 2,85 °C 6,04 °C 4 – 23 °C
* Mittaukset tehty 2006: XII. 2002: X. 1997: IV ja X.
** Mittaukset tehty 2015: III. 2009: III, V, VIII ja X.
2.5 Pusulanjoen alue
85
* Mittaukset tehty 2015: I ja II. 2014: I-XII.
86
* Mittaukset tehty 2014: III, VI, IX ja XI.
2.6 Nummenjoen valuma-alue
87
* Mittaukset tehty 2014: X. 2009: IX. 2005: X. 2004: XI.
2.7 Nuijajoen valuma-alue
88 Sähkönjohtavuus 12,75 mS/m 13,55
mS/m 9,75 mS/m 9,43 mS/m 12,38
mS/m ≤ 10 mS/m
Kiintoaine 13,7 mg/l - 5,58 mg/l 4,38 mg/l 5,1 mg/l ≤ 10 mg/l
Rauta - 495 µg/l - - - ≤ 1500 mg/l
≤ 0,9 mg/l
* Mittaukset tehty 2014: IV ja V. 2004: XI. 2002: XI.
** Mittaukset tehty 2015: I. 2014: I, IV, VII ja X.
89
Vedenlaatutekijä Olkkalanjoki 0,4*
Olkkalanjoki 2,0**
Olkkalanjoki 4,5+2,0**
Olkkalanjoki
4,6** Kohdearvo
Lämpötila 7,33 °C 20,38 °C 11,4 °C 21,05 °C 4 – 23 °C
Happamuus 7,24 - - - 6 – 7,5
Happi (liuennut) 9,28 mg/l - - - ≥ 9 mg/l
Fosfori 66,14 µg/l 79,5 µg/l 53,5 µg/l 79,75 µg/l ≤ 35 µg/l
Typpi 1712,86 µg/l 965 µg/l 2150 µg/l 1030 µg/l ≤ 1000 µg/l
≤ 125 µg/l
Sameus 22,8 FNU - - - ≤ 1,5
FNU/FTU/NTU
Väri 134,17 mg
Pt/l - - - ≤ 85 mg Pt/l
Sähkönjohtavuus 13,89 mS/m - - - ≤ 10 mS/m
Kiintoaine 5,5 mg/l 9,18 mg/l 2,55 mg/l 13,25 mg/l ≤ 10 mg/l
Rauta - - - ≤ 1500 mg/l
≤ 0,9 mg/l
* Mittaukset tehty 2015: I, III ja V. 2014: I ja III-XII.
** Mittaukset tehty 2014, 2013, 2012 ja 2011: VIII.
90
Liite 3.
Muiden alueiden vedenlaadut sekä sopivuus elinalueiksi. Mittauspisteiden arvoja on verrattu taulukon 6 arvoihin ja väritys perustuu taulukon 7 skaalaukseen.3.1 Lohjanjärven alue
101
* Mittaukset tehty 2015: I ja II. 2014: I-XII.
3.2 Hiidenveden alue
92
* Mittaukset tehty 2009, 2008 ja 2007: IV ja X.
93
* Mittaukset tehty 2015: III. 2012: IV, VI, IX ja X.
Vedenlaatutekijä Kokkosuonoja
Vedenlaatutekijä Vaskijoki 0,1* Kohdearvo
Lämpötila 7,54 °C 4 – 23 °C
* Mittaukset tehty 2015: III. 2012: IV, VI, IX ja X
94
* Mittaukset tehty 2010: X. 2008: VI. 2007: V. 2006: X.
Vedenlaatutekijä
Vedenlaatutekijä Räpsänjoki 0,4* Kohdearvo
Lämpötila 3,63 °C 4 – 23 °C
95
*** Mittaukset tehty 2014: III, VI, IX ja XI.
3.6 Nummenjoen valuma-alue
* Mittaukset tehty 2001: VII. 2000: VI, VII ja X.
96
* Mittaukset tehty 2014: III, VI, IX ja XI.
** Mittaukset tehty 2008: II. 2007: I ja VI. 2005: VII ja XI.
*** Mittaukset tehty 2010: IV, VI, XI ja XII.
Vedenlaatutekijä Joutikas
97
* Mittaukset tehty 2001: VII. 2000: VI, VII ja X.
Vedenlaatutekijä
98
* Mittaukset tehty 2001: VII. 2000: VI, VII ja X.
Vedenlaatutekijä Siitoonoja
Sähkönjohtavuus 10,08 mS/m 42,28
mS/m 3,88 mS/m ≤ 10 mS/m Kiintoaine 10,38 mg/l 6,98 mg/l 54 mg/l ≤ 10 mg/l
Rauta - - - ≤ 1500 mg/l
≤ 0,9 mg/l
* Mittaukset tehty 2014: VI ja X. 2012: III, V ja X.
99
* Mittaukset tehty 2014: III, VI, IX ja XI.
Vedenlaatutekijä Valkjärvenpuro
* Mittaukset tehty 2001: VII. 2000: VI, VII ja X.
3.7 Nuijajoen valuma-alue
100
**** Mittaukset tehty 2015: III. 2014: IV, V ja XII.
***** Mittaukset tehty 2002: IV ja V. 2001: IV, V, X ja XI.
101
Vedenlaatutekijä Vihtioja 1,6* Kohdearvo
Lämpötila 8,1 °C 4 – 23 °C
* Mittaukset tehty 2013: V. 2009: X ja XI. 2008: X.
Vedenlaatutekijä Yli-Knuuttila
* Mittaukset tehty 2008: II, III, IV, V ja VIII.
** Mittaukset tehty 2005: X ja XI.
102
Liite 4.
VEMALA:n ilmastonmuutosskenaariomallin tulosteita kiintoainekuormitukseen liittyen aikavälille 1960–2060 koko tutkimusalueen sekä Mustionjoen osalta.4.1 Kiintoaineen sedimentaatio jokiuomaan Karjaanjoen vesistössä
4.2 Kiintoaineen sedimentaatiovarasto Karjaanjoen vesistössä
103 4.3 Mustionjoki 4,9 -mittauspisteen kiintoainepitoisuus
4.4 Mustionjoki 1,9 -mittauspisteen kiintoainepitoisuus
4.5 Mustionjoki 8,3 -mittauspisteen kiintoainepitoisuus
104
4.6 Mustionjoki 24,7 -mittauspisteen kiintoainepitoisuus
4.7 Mustionjoki 21,6 -mittauspisteen kiintoainepitoisuus
105
Liite 5.
Karjaanjoen vesistön mallinnetun kiintoaineen kokonais- ja hajakuormitukseen liittyvä karttaesitys suhteutettuna 3. jakovaiheen valuma-alueen pinta-alaan.106