Kartanon uusi isäntä oli Mustialan maanvil-jelys- ja meijenopistossa saanut korkeim-man Suomessa saatavan maataloudellisen koulutuksen ja valmistunut agronomiksi
1883. Hän oli innolla aloittanuttilansa maa-talouden eri alojen kehittämisen ja nyky-aikaistamisen. Sederholm-suvun luoman
„Lahja“
Lahja Tt 640, i. NigroTt 251, ii. Herkules Tt 9, laajan jälkeläisjoukon jättänyt kantaori,
syntynyt 1878 Ylihärmässä, korkeus 153 cm, tummanruunikko, masmalot vaaleat, jauhokuono.
Tohtori L. Fabritiuksen kuvaus Lahjan rakenteesta: "Päänsäonpieni jasievä, kaula kaitainen jahieno, lavat, selkä jalautanen sangen vankatja jäntevätsekä koko vartalo yleensä tiivis ja jalat mainion hyvät ynnä vahvat. Askelonerinomaisen keveäja luon-ne tyyni.” MKK 9002:43
Sisäkuva tallista. Pilttuiden välissä kauniisti viimeistellyt pylväät. Talliin mahtui noin 50 hevosta. Valok. Artur Faltin 1921. MKK 8903:63
vankan, maatilan laajentamiseen ja perus-parannustöihin suuntautuneen maanvilje-lyskulttuurin pohjalleolihyvä jatkaa.
Pelto- ja metsätöissä tarvittiin runsaasti vetovoimaa: vuoden 1892 tilaston mukaan olikin tilallajo22 hevosta. Lehmien luku oli 1890-luvulla noin 90, sonnit ja nuori karja lisäksi. Lammaskatraan koko on sen sijaan pysynyt entisellään noin 30 eläimen
suurui-sena ja sikoja näyttää pidetyn vain kotitar-peeksi. Kanoja on tilastoitu ensimmäisen kerran 1897, jolloinluku 810 kappaletta kä-sittää sekä kartanon että torpparien omista-matkanat. Samanavuonna ilmoitetaan kar-tanossa olleen myösyksi vuohi ja kymme-nen ankkaa.
Myös kartanon ravihevoskasvatus jatkui.
Vuonna 1884 ostettiin taloon 1800-luvun maineikas Ylihärmässä syntynyt ravuriori Lahja Tt 640. Ori sai nimenLahja, koska se olijo ennen syntymäänsäluvattu ylihärmä-läiselleErkki Hakolalle. Hän ajoi sillä Hä-meenlinnan suuressa valtion orikilpailussa ensimmäisen palkinnon 1 000 kultamark-kaa. Aika oli kolmella virstalla 5.52, joka vastaa3 km:llä tulosta 5.29 jase juostiinreki perässä. Paroni Richard Casimir de la Cha-pelle mielistyi hevoseen, tarjosi siitä 5 000 mk,kauppa syntyi ja Lahja tuotiin Saaren kartanon talliin. Lahjalla kilpailtiin edel-leen, myös Ruotsissa jakolmen virstan aika parani 5.45:een eli 3 km;llä 5.22. Pietarin
Armas JoensaarijaVasiliGrigorjeff mudanajossakartanon pellolla. Valok. Frans Vilja-maa. MKK 9001:9
näyttelyssä Lahja saikylmäveristen luokas-sa ensimmäisen palkinnon. Lahja myy-tiin 16-vuotiaana takaisin syntymäkuntaan-sa oltuaan Saarella kymmenen vuotta.
Peltoviljelyn laajentuminen ja tehostumi-nen loi mahdollisuudet eläinkannan lisää-miseen. Asiaa tukevat arkistotiedot, joiden mukaan esimerkiksivuonna 1880onkauraa ollutkylvössä noin 20 hehtaaria. Kaurasato on tuolloin ollut 1 400 kg:n suuruusluokkaa hehtaarilta. Sama tilasto kertoo myös, että hernettä on ollut kylvössä noin kolmen hehtaarin alalla. Vaikka hernettä käytettiin-kin paljonihmistenravinnoksi, on sitä voitu käyttää myös arvokkaana valkuaispitoisena rehuna kohottamaan lehmien
maidontuo-tantoa. Erikseen on mainittu, että laidun-maiden kunto on ollut hyvä. Vuonna 1892 oliviljaa kylvetty 218tynnyriä, perunaa 26 tynnyriä ja heinänsiementä 100 leiviskää.
Heinää olikorjattupelloilta 40 000 leiviskää ja niityiltä 3 500 leiviskää eli yhteensä 370 000 kg. Soiden kuivatuksesta saadut peltohehtaarit ovat tuoneet ratkaisevan
li-sän tilan rehuntuotantoon. Merkittävä on nimittäin tieto vuodelta 1895. Silloin on kruununnimismies elokuun 28. päivänä tehnytkatselmuksen Saaren kartanon soilla ja niityillä. Katselmuspöytäkirjan mukaan Karhunkorven noin 25 hehtaarin suuruinen suo on kokonaan viljeltynä jakauraa korjat-tiinparhaillaan.Kasvusto siinä oli
erinomai-nen. Hannunniitty(Hannulan niitty), noin 9on harmaakivinen, 1700-luvullarakennettu hehtaaria, on kokonaan viljelty jasavettu.
Siinä onhyväkasvuinen kaura, jonkakeijuu on samoinkäynnissä. Pukinniitty, noin 14 hehtaaria, on kokonaan viljelty jakaura on hyväkasvuista. Seitsemän hehtaarin suurui-nenMatkussuoojitetaanensitilassa. Suojär-vensuo, 19hehtaaria, olihyvässäkunnossa.
Seolikylvettyheinällejaensimmäinen hei-näsato saatiin tarkastusvuonna.
Tuotetuista maitomääristä ovat tiedot niukkoja.Kuitenkin vuodelta 1880ontieto, että navetasta myydään vuosittain 16 200 litraa maitoa. Vuonna 1892 tehdyssä ar-viointikirjassa mainitaan, että karja on hoi-dettu järkiperäisesti ja että suurin maito-määrä saadaan syksyllä. Maito on myyty Helsinkiinjavuosittain on maidosta saatu 16 000 Suomenmarkantulo. Rakennuksista kerrotaan, ettäne ovatkaikki erinomaisessa kunnossa. Omalla paineella toimiva vesi-johtoonrakennettu paitsipäärakennukseen
myös talliin janavettaan. Navettarakennus
jasiinäon ollut tiili- jasementtilattia. Enti-nen harmaakivinavetta on nykyisin karta-nonkeskeinen, suuriruokasali- ja asuntola-rakennus.
On säilynyt luonnospiirustus ”Ladugård och svinstallå Saaris” (Saarenkartanon na-vetta ja sikala). Piirustuksen päiväys on
29.4.1896 ja signeeraus Alb. H. Schraeder.
Pohjapiirros on suunnitelma entisen raken-nuksen uudelleen sisustamiseksi siten, että pääosa rakennuksesta olisi 54 lehmän na-vetta vasikkakarsinoineen jarakennuksen eteläpääty 12 karsinan sikala. Lisäksi piir-roksessaon mm. säiliö heraavarten, seikka jokaviittaa juustonvalmistukseen tai sen aloittamiseenjaherankäyttämiseen sikojen rehuna. Tämän suunnitelman mukaan näyttäisi olleen tarkoitus pienentää lehmä-lukua jalisätä sikojen määrää. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, koska lehmien
lu-kumäärä on aina 1930-luvulle saakka ollut 80—90 jasikojenmääräjatkuvastialle
kym-Miina Ojalahoiti kartanon kanoja jamuuta siipikarjaa. Valok. Anni de laChapelle 1931 MKK 8903:10
menen.Myösvuoden 1913 inventaariluette-lon mukaan tilallaon erillinen sikalaraken-nus jasiellä eläimiä viisi sikaajakaksi por-sasta. Samaan aikaan puhutaan myös sellai-sesta rakennuksesta kuin pikkunavetta.
Suurenlehmämääränja1897mainitun 70 hevosen ruokkimiseen tarvittiin runsaasti rehua. Heinää onkin mainittuna vuonna korjattu yhteensä 670 000 kg 500 000kg peltoheinää ja170 000 kg niittyheinää.
Uudenmaan maatalouskeskuksen, silloi-sen Hämeen—Uudenmaan maanviljelys-seuran arkistossa mainitaan että mm. Saa-ren kartanossa on 1903 ollut Ruotsin kas-vinjalostuslaitoksen Svalövin kauralajike-koe. Turnipsin viljelystäon Saarenkartano saanut kunniamaininnan sarjassa 0,5—1,0 ha. Sato oli 73 500kg ja78 600 kpl. Samana vuonna 1903 onmaanviljelysseuran puutar-hanhoidon neuvoja F. Heerman käynyt is-tuttamassa7 hedelmäpuutajaleikkaamassa
12 puuta. Marjapensaitamainitaan 1930-lu-vulla olleen 150—200.
Puutarharakennus oli kahdella tulisijalla varustettu kanaalilämmitteinen. Varsinai-nenkasvihuoneosa oli 14,5 m pitkä ja6 m leveä. Siellä kasvatettiin sekä vihreitä että valkoisiakurkkuja, tomaatteja, viinirypälei-tä jamonenlaisia kukkia. Puutarha työllisti vakinaisesti puutarhurin lisäksi toisen
mie-hen ja kesäisin neljä naista. Puutarha oli päärakennuksen mäen itäpuolella
kuusiai-dan ympäröimänä. —Vapaaherra Richard Casimir de laChapelleonollutmyös maan-viljelysseuran vuosijäsen 1903.