Kuvio 5. Kuntien vuosikate ja kertynyt yli-/alijäämä vuoden 2010 tilinpäätöksessä
8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat
rahastot ja liikelaitokset sekä valtion
omistajapolitiikka 8.1 Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot
Valtiolla on yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa.
Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan olevan v. 2012 n. 4,8 mrd. euroa ja menojen n. 4,5 mrd. euroa, joten rahastotalouden net-tomääräinen ylijäämä on n. 0,3 mrd. euroa. Valtion eläkerahasto kuuluu kansantalouden tilinpidossa työeläkelaitosten sektoriin kun taas muut rahastot kuuluvat valtiontalouden sektorin. Talousarvio-talouden ulkopuolisten rahastojen nettoylijäämä ilman Valtion elä-kerahastoa on arviolta vajaa 0,2 mrd. euroa v. 2012.
Rahastoista ehdotetaan tuloutettavan valtion talousarvioon yh-teensä n. 1,8 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi 41 milj.
euroa v. 2012. Taulukossa 32 on esitetty yhteenvetotiedot rahasto-jen taloudesta vuosina 2010—2012.
Taulukko 32. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa
2010 2011** 2012**
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 84 88 89
Sekalaiset tulot 829 796 680
Eläkemaksut 1 633 1 622 1 646
Korkotulot ja voiton tuloutukset 890 499 469
Siirrot talousarviosta 39 39 41
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 476 3 044 2 926
Valtion asuntorahasto (VAR)
Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan val-tion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen velkojen menot.
Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja vuo-simaksuista sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Ra-hoitusta rahastolle hankitaan myös osana valtion lainanottoa. Ta-lousarviovuoden alussa rahastovelka on n. 1,5 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2012 alussa n. 8,2 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 7,9 mrd. euroa. Takaus-vastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 7,8 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 1,8 mrd. euroa ja aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,2 mrd. euroa. Korkotukilai-nojen takausvastuut kasvoivat merkittävästi vuosien 2009—2010 aikana johtuen heikossa taloussuhdanteessa poikkeuksellisen kor-kealla tasolla (1 670 milj. euroa) olleista korkotukivaltuuksista.
Vuonna 2012 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 610 milj. euroa. Uusien myönnettävien korkotuki-lainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 025 milj. euroa ja vuokra-asunto-jen rakentamislainovuokra-asunto-jen takausvaltuudeksi 250 milj. euroa. Rahas-tosta maksettavien avustusten ja akordien valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 130,9 milj. euroa. Uusien korkotukilainojen omavastuu-korko puolitetaan 3,4 prosentista 1,7 prosenttiin vuoden 2014 lop-puun asti. Valtion asuntorahastosta maksetaan lisäksi ennen vuotta 2006 myönnetyt asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avus-tukset sekä v. 2010 myönnetyt asuntojen suhdanneluonteiset korja-usavustukset. Vuonna 2012 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi val-tion talousarvioon 130 milj. euroa, mikä vastaa valval-tion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.
Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäis-määräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2012 lopussa
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 1 817 1 878 1 881
Tulot yhteensä 5 293 4 922 4 807
Kulutusmenot 385 181 256
Siirtomenot 825 943 817
Korkomenot 29 43 51
Siirrot talousarvioon 1 711 1 719 1 773
Muut menot 2 0 0
Menot pl. rahoitustaloustoimet 2 953 2 886 2 897
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 429 1 511 1 567
Menot yhteensä 4 382 4 398 4 464
Nettorahoitusylijäämä 911 525 343
Taulukko 32. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa
ehdotetaan yhteensä 2,2 mrd. euroa, mikä vastaa n. 11 mrd. euron lainakantaa.
Valtion eläkerahasto (VER)
Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu valtion eläkejärjes-telmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työn-antajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitok-silta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. VALTAVA -laitoksilta arviolta 1 263 milj. euroa v. 2012, mikä on hieman kulu-vaa vuotta vähemmän. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysva-kuutusmaksuja kerätään rahastoon 383 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta 910 milj. eu-roa v. 2012.
Valtion eläkerahaston sijoitussalkku oli kesäkuussa 2011 markki-na-arvoltaan n. 1 mrd. euroa edellisvuotta suurempi eli n. 13,9 mrd.
euroa, mikä on 15,3 % suhteessa valtion eläkevastuuseen. Rahastol-la on valtion eläkeRahastol-laissa säädetty rahastointitavoite. Sen mukaan ra-hastoa kartutetaan, kunnes rahaston määrä vastaa 25 % valtion elä-kevastuusta. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuo-sittain enintään 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirto talousarvioon on 1 643 milj. euroa v. 2012.
Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin.
Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA) Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on
maatalou-den kannattavuumaatalou-den sekä maatilojen elin-, työ- ja tuotanto-olosuh-teiden parantaminen. Maatilojen investointeihin ja omistajanvaih-doksiin myönnetään rahoitustukea valtion talousarviosta lainojen korkotukena sekä Maatilatalouden kehittämisrahastosta avustuksi-na ja eräinä lainoiavustuksi-na.
Vuonna 2012 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta n. 209 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2011 siirtyväk-si arvioidut erät. Vuonna 2012 talousarviosta ei siirtyväk-siirretä varoja ra-hastoon. Hallitusohjelman mukaisesti rahaston toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioi-daan. Rahaston käytettävissä olevista tuloista EU:n rahoitusosuutta on 28,6 milj. euroa. Avustuksia arvioidaan myönnettävän n. 100 milj. eurolla.
Valtion
ydinjätehuoltorahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta,
Ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja Ydinjätetutkimusrahastosta.
Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä.
Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toi-minnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima
Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Valtion teknillinen tutki-muskeskus, jonka käytössä on FiR-1 -tutkimusreaktori. Rahaston tehtävänä on myös osallistua jätehuoltovelvollisten varautumisvel-vollisuuden sisällön määräämiseen. Varautumisrahaston tase on n. 1,9 mrd. euroa.
Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydin-energialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta alkuvuonna 2011 kerätyt maksut olivat yhteensä 5,2 milj. euroa ja jätehuoltovel-vollisilta kerättävät maksut 1,7 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2012 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuo-den 2011 tasolla.
Huoltovarmuusrahasto Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu.
Sen tuotto on ollut useita vuosia n. 50 milj. euroa vuodessa. Sähkön kulutuksen lasku taantumassa alensi huoltovarmuusmaksun tuottoa vv. 2009—2010, mutta vv. 2011 ja 2012 tuoton arvioidaan nouse-van taas 49 milj. euroon. Rahaston tase on n. 1,3 mrd. euroa.
Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen vähimmäistarpeet ja yhteiskunnan infrastruk-tuurin toimivuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeus-oloissa. Keskeisiä rahoitettavia kohteita ovat valtion varmuusvaras-tot ja erilaiset tekniset varajärjestelyt. Pandemiarokotteen hankin-taan käytettiin 37 milj. euroa Huoltovarmuusrahaston varoja v. 2009. Rahastolle palautetaan vastaava määräraha valtion talous-arviosta v. 2012. Toiminnan painopiste on siirtynyt varastoinnista yhteiskunnan kriittisten järjestelmien keskeytymättömyyden tur-vaamiseen. Huoltovarmuuskeskus osallistui v. 2011 150 milj. euron osuudella kantaverkkoyhtiön Fingrid Oyj:n osake-enemmistön han-kintaan valtiolle. Osakehankinta rahoitettiin osaksi rahaston likvi-deillä varoilla ja osaksi lainoilla. Lainojen hoitokulut katetaan osak-keista saatavilla osinkotuotoilla.
Valtiontakuurahasto Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n an-tamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiotakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Ra-haston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset.
Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusi-toumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä tarvittaessa valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta. Viime vuosina talousarviosiirtoja ei ole tehty.
Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2010 lopussa n. 8,9 mrd. euroa, mikä on yli 1 mrd. euroa vä-hemmän kuin vuotta aiemmin. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2011 alussa n. 723 milj. euroa. Vuoden 2012 aikana rahaston koko-naisvastuiden määrä tullee kasvamaan. Suuret toimialakohtaiset
ris-kikeskittymät ja kansainvälisen talouden epävakaa tilanne lisäävät tarvetta ylläpitää rahaston likvidejä varoja tasolla, jolla maksuval-mius säilytetään kohonnutta riskipositiota vastaavana.
Valtion vakuusrahasto Valtion vakuusrahasto keskittyy 1990-luvulla myönnetyn
pankki-tuen hallinnointiin sekä tukiehtojen noudattamisen ja omaisuuden-hoitoyhtiöiden alasajon valvontaan. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2010 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteen-sä 5,9 mrd. euroa. Lukuun siyhteen-sältyy Suomen Pankin, Valtion vakuus-rahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Vakuusrahaston viimeinen tukipäätös tehtiin v. 1996. Vuonna 2009 lakia vakuusrahastosta täydennettiin siten, että siihen lisättiin säännökset vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin vel-voittamisesta tukihakemuksen tekemiseen vakuusrahastolle.
Valtion televisio- ja radiorahasto
Valtion televisio- ja radiorahasto toimii Yleisradio Oy:n rahoitta-miseksi ja muun televisio- ja radiotoiminnan edistärahoitta-miseksi. Rahas-toa hoitaa Viestintävirasto, joka perii televisiomaksut ja toimilupa-maksut rahastolle.
Rahaston maksutulojen arvioidaan olevan n. 473 milj. euroa. Val-tioneuvosto päättää liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä ra-haston määrärahojen käytöstä Yleisradio Oy:n toimintaan, Viestin-tävirastolle maksujen perintään, tarkastukseen ja valvontaan, sekä tekijänoikeuskorvauksiin ja televisio- ja radiotoiminnan edistämi-seen.
Maatalouden interventiorahasto (MIRA)
Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan maatalouden inter-ventiotoimintaa sekä EU:n ruoka-apuohjelmaa. Interventiotoiminta on ollut vilkasta vuosina 2009—2011, mutta hiljenee taas vuodeksi 2012.
Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla ka-tetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustuki-rahastosta. Vuonna 2012 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 0,78 milj. euroa lähinnä EU:n ruoka-avun menoja.
Palosuojelurahasto Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn
ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palova-kuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritet-tava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suoritta-maan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.
Vuoden 2011 palosuojelumaksukertymän arvioidaan olevan n. 9,2 milj. euroa, joka on hieman enemmän kuin v. 2010. Kerty-män arvioidaan kasvavan 1—3 % vuosittain. Avustusten taso pide-tään lähivuosina suurempana kuin arvioitu kertymä, mutta rahaston maksuvalmius säilyy erinomaisena aiempien vuosien ylijäämien johdosta. Vuosien 2011—2015 avustustaso on arviolta 9,5—10,0 milj. euroa.
Rahaston toiminta-ajatuksena on edistää turvallisuutta ja tukea pelastustoimen palvelukyvyn kehittämistä myöntämällä tarkoituk-sensa puitteissa ja osana pelastustoimen kokonaisrahoitusjärjestel-mää harkinnanvaraisia avustuksia tulipalojen ehkäisemistä ja
pelas-tustoimintaa edistävään toimintaan ja hankkeisiin. Keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoi-minta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastus-toimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja ka-lustohankkeet.
Öljysuojarahasto (ÖSRA) Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kus-tannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljy-jätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 3,7 milj. euroa v. 2012.
Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alu-eiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä aiheutu-via korvaustarpeita. Vuonna 2010 rahastosta maksettiin korvauksia 10,6 milj. euroa ja korvauspaineet ovat selvässä kasvussa torjunta-alus- ja -kalustohankintojen vuoksi. Rahaston maksuvalmiuden tur-vaamiseksi öljysuojamaksua on korotettu 0,5 eurosta 1,5 euroon öl-jytonnilta vuosille 2010—2012, jolloin odotettavissa oleva tuotto on n. 21 milj. euroa vuodessa.
8.2 Liikelaitokset Valtiolla on kaksi liikelaitosta, Senaatti-kiinteistöt ja Metsähalli-tus.
Senaatti-kiinteistöihin sovelletaan vuoden 2010 lakia valtion lii-kelaitoksista (1062/2010). Kumottua vuoden 2002 liikelaitoslakia (1185/2002) sovelletaan Metsähallitukseen kunnes Metsähallituk-sesta toisin säädetään.
Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Ohei-siin taulukoihin on koottu ennusteet valtion kahdesta liikelaitokses-ta. Liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 2011 arvioidaan ker-tyvän valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 13.05.01 200 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti Metsähallituksen tuloutus-ta lisätään 20 milj. euroa vuosituloutus-tasolla. Tuloutuksen korotus v. 2012 vuoden 2011 tuloksesta on 10 milj. euroa.
8.3 Valtion omistajapolitiikka Valtio hoitaa yhtiöomistustaan mahdollisimman
ammattitaitoi-sesti ja aktiiviammattitaitoi-sesti. Valtioenemmistöisiä yhtiöitä ja valtion osak-kuusyhtiöitä kehitetään niin, että omistuksen arvo pitkällä aikavälil-lä kasvaa. Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden yleistavoitteena on kannattava toiminta samalla kun pyritään mahdollisimman hy-vään yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Hallitus on valmis jat-kamaan valtion omistuksen vähentämistä niissä yhtiöissä, joissa omistus perustuu lähinnä sijoittajaintressiin. Omistusjärjestelyt har-kitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa. Valtion omistajapolitiikassa ja erityisesti muu-tostilanteissa huomioidaan henkilöstön asema, pyritään hyvään ja esimerkilliseen johtamiseen sekä sidosryhmien luottamusta lisää-vään vastuullisen toimintaan.
Taulukko 33. Valtion liikelaitostoiminta v. 2012 Liikelaitos (konserni)
Liikevaihto
Tilikauden tulos
Sijoitetun pääoman tuotto
Oma- varaisuus-aste
Investointi-menot
Henkilöstö keskim.
milj.€
muutos,
% milj. € liike- vaih-dosta
(%) (%) (%) milj. € lkm
Senaatti-kiinteistöt 547 5,2 96 17,6 3,8 62,5 240 260
(konserni) 550 5,4 97 17,6 3,8 61,8 240 260
Metsähallitus 336,3 2,1 122 36 4,9 99,0 20 1 175
(konserni) 375,2 2,4 123 33 5,0 98,0 20 1 337
Yhteensä 883,3 218 260 1 435
Taulukko 34. Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2012 (milj. euroa)
Liikelaitos
Senaatti-kiinteistöt
Metsä-hallitus Yhteensä Tuloutukset
talousarvioon
—takaisinmaksut 7,0 - 7,0
—korot 22,6 - 22,6
—voiton tuloutukset 90,0 110,0 200,0
—lainojen
takaisinmaksut 108,5 - 108,5
Yhteensä 228,1 110,0 338,1
Erityistehtävien
määrärahat - 35,6 35,6