Talousarvioesityksen määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 52 353 milj. eu-roa, mikä on 1,8 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinai-sessa talousarviossa ja 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuodelle 2011 on arvioitu kolmas lisätalousarvioesitys mukaan lukien. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hal-linnonalojen määrärahat vähenevät reaalisesti n. ½ % vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja 2 % vuodelle 2011 budjetoidusta.

Hallinnonalojen määrärahoissa on huomioitu sekä hallitusohjel-massa esitetyt menojen uudelleenkohdennukset työllisyyttä ja kas-vua edistäviin toimiin ja perusturvan parantamiseen että menosääs-töt.

Hallitusohjelman menosäästöistä yhteensä 1,1 mrd. euroa ja uu-delleenkohdennuksista n. 410 milj. euroa ajoittuu vuodelle 2012.

Hallitusohjelmassa eri hallinnonaloille eriteltyjen säästöjen lisäksi on kaikille hallinnonaloille kohdistettu yhteisiä säästöjä. Näitä kai-kille hallinnonaloille esityksessä osoitettuja säästöjä on tehty toi-mintamenoissa yhteensä 60 milj. euroa, yhteishankintojen lisäämi-seksi 20 milj. euroa, järjestöjen tuissa ja jäsenmaksuissa n. 10,5 milj. euroa sekä IT -hankintamenoissa 5 milj. euroa v. 2012.

Hallitusohjelmamuutosten lisäksi määrärahatasoon vaikuttavat eräät automaattitekijät kuten hinta- ja indeksitarkistukset (n. 800 milj. euroa) sekä valtion eläkemenot, jotka nousevat reilulla 200 milj. eurolla lähinnä johtuen uusien alkavien eläkkeiden voimak-kaasta kasvusta. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten vaikutukset kuten esim. uusiutuvan energian paketti ja liikennehankkeisiin osoi-tettujen määrärahojen kasvu nostavat menotasoa. Valtionvelan kor-komenojen arvioidaan olevan v. 2012 n. 200 milj. euroa vuodelle 2011 arvioitua suuremmat.

5.1 Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kat-tava menosääntö. Menosääntö asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukai-sesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehty-jen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuo-lelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, fi-nanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuo-liselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Hallitusohjelmassa on sovittu kehyksen piiriin kuuluvien meno-jen tason laskevan vuoden 2015 tasolla 1 215,5 milj. eurolla verrat-tuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Hallituksen ensimmäinen Taulukko 9. Määrärahat pääluokittain vuosina 2010—2012¹⁾

Tunnus Pääluokka

v. 2010 tilinpäätös milj. €

v. 2011 varsinainen talousarvio milj. €

v. 2012 esitys milj. €

Muutos 2011—2012

milj. € %

21. Eduskunta 120 133 143 10 8

22. Tasavallan presidentti 15 22 19 - 3 - 14

23. Valtioneuvoston kanslia 78 79 82 3 4

24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 174 1 268 1 283 14 1

25. Oikeusministeriön hallinnonala 813 836 856 20 2

26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 329 1 222 1 245 23 2

27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 732 2 856 2 853 - 3 - 0 28. Valtiovarainministeriön

hallinnonala 16 278 15 294 16 196 902 6

29. Opetus- ja kulttuuriministeriön

hallinnonala 6 374 6 730 6 663 - 67 - 1

30. Maa- ja metsätalousministeriön

hallinnonala 2 761 2 829 2 704 - 124 - 4

31. Liikenne- ja viestintäministeriön

hallinnonala 2 252 2 059 2 375 316 15

32. Työ- ja elinkeinoministeriön

hallinnonala 2 592 3 423 3 367 - 56 - 2

33. Sosiaali- ja terveysministeriön

hallinnonala 11 165 11 518 12 111 592 5

35. Ympäristöministeriön hallinnonala 307 323 271 - 52 - 16

36. Valtionvelan korot 1 890 1 933 2 185 252 13

Yhteensä 49 880 50 527 52 353 1 827 4

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

kehyspäätös, vaalikauden kehys 2012—2015 annetaan eduskunnal-le 5.10.2011. Tässä esitellään vaalikauden kehys vuoden 2012 osal-ta.

Hallitusohjelman liitteessä 2 esitetyistä menomuutoksista aiheu-tuu vuoden 2012 kehystasoon n. 450 milj. euron nettomuutos ver-rattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Hallitusohjelmassa lin-jataan, että kehyksen ulkopuolelta kehyksen piiriin siirretään val-tion osuus Kansaneläkelaitokselle kansaneläkelaista johtuvista menoista. Tämän seurauksena vaalikauden kehykseen tehdään tek-ninen korjaus, joka on n. 3,2 mrd. euroa vuodelle 2012. Lisäksi ke-hystasossa otetaan teknisenä korjauksena huomioon edellisellä vaa-likaudella kehykseen kuuluviksi budjetoitujen työttömyysturvame-nojen perusteparannuksiin liittyvien osuuksien siirto kehyksen ulkopuolelle sekä ylläpitokorvauksen käsittely teknisesti kehyksen ulkopuolella, 199 milj. euroa.

Maaliskuun 2011 ns. teknisessä kehyspäätöksessä vuosien 2012—2015 kehys muutettiin vuoden 2012 hinta- ja kustannus-tasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksoitavien meno-jen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jäl-keen, minkä johdosta lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indek-sisidonnaisten menojen hintakorjausta korotettaisiin n. 74 milj.

eurolla. Muutoksesta suurimman osan selittää valtionosuusindeksi-ennusteen 0,3 prosenttiyksikön korotus (vaikutus valtionosuuksiin n. 29 milj. euroa) sekä KEL-indeksiennusteen 0,38 prosenttiyksi-kön korotus (vaikutus indeksisidonnaisiin etuuksiin n. 24 milj. eu-roa). Toisaalta yliopistoindeksi jäädytetään hallitusohjelman mu-kaisesti kuuden kuukauden ajalta, mikä alentaa vuoden 2012 laki-sääteistä indeksikorotusta 28 milj. eurolla, jolloin maaliskuun kehyspäätökseen verrattuna tehtävä tarkistus on nettomääräisesti n. 46 milj. euroa.

Taulukko 10. Hallitusohjelman mukainen vaalikauden kehys vuodelle 2012, milj. euroa 2012

Kehyspäätös 23.3.2011 39 885

Hallitusohjelmasta (liite 2) aiheutuvat menosäästöt -1 063

Hallitusohjelmasta (liite 2) aiheutuvat menolisäykset 412

Hallitusohjelman menolisäyksistä jakamatta jäänyt osuus 44

Lisätalousarviovaraus 200

Valtion osuus Kansaneläkelaitokselle kansaneläkelaista johtuvista menoista (33.40.60) 3 187 Edellisen vaalikauden ns. jaettujen momenttien siirto kokonaan kehyksen ulkopuolelle -199

Yhteensä 42 466

Hinta- ja kustannustasotarkistukset verrattuna 23.3.2011 kehyspäätökseen 46

Rakennemuutokset -228

Yhteensä 42 284

Vuoden 2012 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen ra-kenteellisia muutoksia yhteensä -228 milj. eurolla. Suurin muutos aiheutuu siitä, että hallitusohjelmassa linjattu perusturvan paranta-minen otetaan huomioon vaalikauden kehystason mitoituksessa sen sijaan että perusturvaan liittyvät kehyksen ulkopuolelle kuuluvat momentit jaettaisiin kehykseen kuuluvaan ja kehyksen ulkopuoli-seen osaan, mikä on tarpeettoman monimutkaista. Lisäksi kehysta-soa korjataan mm. eräiden ajoitusmuutosten mukaisesti. Rakenne-muutoksista aiheutuvat tarkennukset vuodelle 2012 on eritelty tau-lukossa 12.

Taulukko 11. Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

2012 Tarkistus määrärahaan ja kehystasoon verrattuna 23.3.2011 kehyspäätökseen

Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut

lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) 45,8

Sopimusperusteisesti hintatarkistettavat menot (valtion palkat sekä sosiaaliturva- ja

eläkemaksut, puolustusmenot) 0,6

Yhteensä 46,4

Taulukko 12. Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2011 2012 2012 2014 2015

22.02.75 Kiinteistöjen perusparannusten toteutusten

viivästyminen (ajoitusmuutos) -7,9 2 5,9

27.10.18 Tilausvaltuuksien maksatusten

myöhentyminen vuodelta 2011 -114,4 48,6 19,5 21,1 25,2

28.91.41 Energiaverojen korotuksista aiheutuvan energiaverotuen menovaikutuksen muutos kehyspäätöksen 2010—2013 ja TAE 2011

arvioon nähden -39,2 -39,2 -39,2 -39,2

31.10.77 Kotkan kaupungin rahoitusosuus liikenne-hankkeeseen (vastaavat tulot momentilla

12.31.10) 0,5 1,4 8,0 5,6

32.30.46 Laivanrakennuksen innovaatiotuen

maksatusaikataulun muutos 4,6 -4,6

35.20.56 Suhdanneluonteisten korjausavustusten maksatusten myöhentyminen (vuodelta

2010 jäi käyttämättä 19 milj. euroa) 8,6 4,0 33.20.50,

33.20.51, 33.20.52, 33.60.35

Tekninen muunnos, jottei momentteja tarvitse jakaa peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotuksen takia (netto)

-192 -204,5 -204,5 -204,5

Jakamaton varaus Kaikki edellä mainitut tarkistukset huomioon ottaen vuoden 2012

kehystaso on 42 284 milj. euroa sisältäen 200 milj. euron lisätalous-arviovarauksen.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdo-tetaan 42 027 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2012 jakamaton varaus on n. 57 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2012 on kehyksessä varattu 200 milj. euroa lisätalousarvioita varten.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 10 326 milj. euroa.

Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio alenee vuodelle 2011 budjetoituun verrattuna n. 3,2 mrd. eurolla.

Kehyksen ulkopuolisten menojen tason alenemista selittää se, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti valti-onosuus kansaneläkelaista johtuvista menoista budjetoidaan jatkos-sa kehykseen kuuluvana menona. Tästä aiheutuva kehysmenoja alentava vaikutus on v. 2012 n. 3,2 mrd. euroa verrattuna 23.3.2011 kehyspäätökseen.

Suhdanneluonteiset työttömyysturva, asumistuki ym. menot ovat v. 2012 n. 60 milj. euroa vuodelle 2011 budjetoitua korkeammat, minkä lisäksi tekniset muutokset nostavat kehyksen ulkopuolisten suhdannemenojen määrää. Työttömyysturvamenojen budjetoinnin tekninen muutos lisää vuoden 2012 kehyksen ulkopuolisia menoja 199 milj. eurolla verrattuna maaliskuun kehyspäätökseen. Edellisel-lä vaalikaudella työttömyysturvamenoihin kohdistuneet ko. vaali-kauden harkinnanvaraiset muutokset (päätösperäinen osa) oli bud-jetoitu kehykseen kuuluviksi menoiksi, mutta vuoden 2012 talous-arvioesityksessä ko. momentit siirretään kokonaan kehyksen ulkopuolelle, koska vanhojen päätösten vaikutusta ei ole enää ke-hysrajoitteisesti tarpeen seurata ja ylläpitokorvausten kehyskäsitte-ly voidaan jatkossa huomioida suoraan kehyksen tarkistuksin. Li-säksi hallituksen ohjelmassa linjattu perusturvan parantaminen on teknisesti toteutettu budjetoimalla menolisäys kehyksen ulkopuoli-sena menona sen sijaan että momentit olisi jaettu kehyksen ulko-puoliseen ja kehykseen kuuluvaan osaan. Vaikutus vaalikauden ke-hykseen on kehysjärjestelmän edellyttämällä tavalla otettu huomi-oon kehystason alennuksena. Perusturvan parantaminen lisää kehyksen ulkopuolelle budjetoituja menoja n. 239 milj. euroa v. 2012.

33.10.54, 33.60.35

Tekninen muunnos, jottei momentteja tarvitse jakaa yleisen asumistuen

uudistuksen takia (netto) -3 -4,5 -4,5 -23

33.60.35 Tekninen muunnos, jottei momenttia tarvitse jakaa toimeentulotuen perusosan

korotuksen takia -44 -44 -44 -44

Yhteensä -105,8 -228,4 -275,9 -261,1 -274,0

Taulukko 12. Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Kehyksen ulkopuolisia menoja lisäävät myös hallitusohjelman veroperustemuutosten aiheuttamien verotuottomenetysten kompen-saatiot kunnille, 263 milj. euroa. Viennin jälleenrahoitukseen vara-taan 400 milj. euroa vuodelle 2012, mutta tästä huolimatta finanssi-sijoitukset alenevat n. 1,2 mrd. eurolla vuodesta 2011. Valtionvelan korkomenot kasvavat n. 200 milj. eurolla verrattuna vuodelle 2011 budjetoituun.

5.2 Määrärahat hallinnonaloittain Valtioneuvoston kanslia

(pääluokka 23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 82,3 milj. euroa, missä on lisäystä n. 3 milj. euroa vuoden 2011 var-sinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahasta puoluetukea on 34 milj. euroa, mikä on 2 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Ministereiden palkat ovat sidottuja Eduskunnan palkkiolakiin.

Ministereiden palkkioita korotettiin palkkiolain perusteella. Halli-tus on päättänyt osana halliHalli-tusohjelman menosäästöjä ministerien palkkioiden alentamisesta 5 prosentilla, mikä edellyttää lisäksi palkkiolain (1096/2006) muuttamista, jolla palkkiot on sidottu eduskunnan puhemiesten palkkioihin. Ministerien lukumäärä uu-dessa hallituksessa laski 20:sta 19:sta, mutta erityisavustajien luku-määrä kasvoi 32:sta 35:een.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala

(pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 283 milj. eu-roa, missä on lisäystä 14 milj. euroa vuoden 2011 talousarvioon ver-rattuna. Kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat 38 milj. eurolla. Ul-koasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 17 %, kriisinhallinnan 6 %, lähialueyhteistyön 0,5 %, kan-sainvälisen kehitysyhteistyön 70 %, ja muiden menojen 7 %.

Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 196 milj. eu-roa.

Taulukko 13. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

2012 esitys Menosäännön mukaan

Työttömyysturvamenot ja asumistuki 3 072

Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 1 265

EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 152

Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot 907 Osakkeiden myyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavat menot

Korkomenot 2 185

Finanssisijoitukset 515

Tekniset läpivirtauserät 136

Arvonlisäveromäärärahat 1 095

Yhteensä 10 326

Kriisinhallinta Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten

kriisin-hallintajoukkojen ylläpitomenoista on 56,3 milj. euroa maaliskuus-sa annetun kehyksen mukaisesti. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 17,4 milj. euroa.

Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan ole-van palkattua henkilöstöä v. 2012 yhteensä n. 650 henkilötyövuot-ta.

Lähialueyhteistyö Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 6 milj. euroa,

missä on vähennystä 10 milj. euroa vuoteen 2011, johtuen pääosin hallitusohjelman mukaisesta säästöstä. Lisäksi ydinturvallisuutta koskevat määrärahat, 1,5 milj. euroa ehdotetaan siirrettäväksi sosi-aali- ja terveysministeriön alaiseen Säteilyturvakeskukseen. Lähi-alueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatio-piiri. Lähialueyhteistyötä ohjaavat v. 1992 solmittu Suomen ja Ve-näjän välinen lähialueyhteistyösopimus, valtioneuvoston v. 2004 vahvistama strategia sekä hallitusohjelma. Yhteistyöllä edistetään ensisijaisesti ympäristönsuojelua, ydinturvallisuutta sekä ehkäis-tään tartuntatautien leviämistä.

Kehitysyhteistyö Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön talousarvioehdotuksessa

esitetään yhteensä 1,1 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan olevan 0,56 % BKTL:sta ja ylittävän näin Suomen kansainväliset sitoumukset. Ulkoasiainministeriön pääluokan lu-kuun 30, Kansainvälinen kehitysyhteistyö, ehdotetaan myönnettä-väksi yhteensä 887 milj. euroa sekä 505 milj. euron sitoumusval-tuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2012 jälkeisille vuosille.

Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman ko-rottamiseen esitetään 10 milj. euron määrärahaa.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25) Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 856

milj. euroa, joka on 20 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2011 var-sinaisessa talousarviossa. Ilman vuosittain paljon vaihtelevia vaali-menoja hallinnonalan määrärahat kasvavat 9 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. Hallitusohjelmassa sovitut kaikkia hallinnonaloja koskettavat säästöt alentavat määrärahatasoa mutta toisaalta hallin-nonalalle kohdistuu myös määrärahalisäyksiä harmaan talouden torjuntaan. Määrärahatasoa korottavat myös mm. palkantarkistuk-set.

Määrärahoista 35 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yh-teydessä toimiville virastoille, 341 milj. euroa tuomioistuimille, oi-keusapuun ja holhoustoimen edunvalvontapalveluihin, 227 milj.

euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 100 milj. euroa ulosottotoi-meen, 45 milj. euroa syyttäjäntoiulosottotoi-meen, 51 milj. euroa arvonlisäve-romenoihin, 29 milj. euroa vaalimenoihin ja 28 milj. euroa muihin menoihin.

Käynnistetään systemaattinen demokratian ja kansalaisyhteiskun-nan kehityksen seuranta. Huolehditaan oikeusministeriön

hallin-nonalalle kuuluvista Ahvenanmaan asioista ja kehitetään Ahvenan-maan asioiden yhteensovittamista valtioneuvostossa.

Oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentäminen

Rikosoikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään käynnistä-mällä oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteistyönä vuo-den 2011 alkupuolella laaditun esitutkintaa, syyteharkintaa ja oi-keudenkäyntien joutuisuuden parantamista koskevan suunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Erityisenä painopisteenä on talousrikosten käsittely, johon osoitetaan yhteensä 4,6 milj. euron lisäys syyttäjä-laitokselle, tuomioistuimille ja ulosottolaitokselle. Syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmien uudistamista jat-ketaan.

Rikollisuuden torjunta Kriminaalipolitiikassa erityisiä tavoitteita ovat väkivaltarikolli-suuden ja uusintarikolliväkivaltarikolli-suuden vähentäminen. Rangaistusten täy-täntöönpanossa jatketaan rangaistusten painopisteen siirtämistä lai-tosseuraamuksista vapaudessa täytäntöön pantaviin seuraamuksiin sekä suljetuista laitoksista avolaitoksiin. Vankiloiden peruskorjaus-ohjelmaa jatketaan. Sakon muuntorangaistuksen uudistustarpeita selvitetään yhdyskuntaseuraamustoimikunnan työn pohjalta.

Sisäasiainministeriön hallinnonala

(pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yh-teensä 1 245 milj. euroa, mikä on 23 milj. euroa enemmän kuin vuo-den 2011 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lisäys johtuu mm. monitoimialuksen hankintaan vuodelle 2012 myönnetystä ra-hoituksesta ja harmaan talouden torjuntaan poliisille myönnetystä rahoituksesta.

Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnan menoihin ehdotetaan 1,4 milj. euroa. Sivii-likriisinhallinnan kansallista toimintakykyä vahvistetaan hallitus-ohjelman ja siviilikriisinhallinnan kansallisen strategialinjausten mukaisesti ja kansallisten viranomaisten yhteistyötä ja voimavaro-jen yhteiskäyttöä laavoimavaro-jennetaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan perusteiden mukaisesti.

Poliisitoimi Poliisitoimen menoihin ehdotetaan 703 milj. euroa. Poliisin hal-lintorakenteen uudistaminen saatetaan tuottavuuden parantamiseksi loppuun siirtämällä henkilöstön painopistettä rakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti edelleen Poliisihallituksen ja poliisilaitosten hallinnosta ja johtamisesta operatiiviseen toimintaan. Työttömien poliisien työllistämiseen ehdotetaan 5 milj. euroa.

Poliisi painottaa toimintaansa erityisesti harmaan talouden torjun-taan. Talousrikostorjunnan vaikuttavuutta parannetaan laatimalla viranomaisten yhteinen talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntastrategia. Harmaan talouden torjuntaan poliisille ehdotetaan 5,6 milj. euron lisärahoitusta.

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvää työnjakoa kehitetään edelleen selkeyttämällä ja tehostamalla valta-kunnan rajan yli tapahtuvan rikollisuuden torjuntaa. Poliisi kehittää edellytyksiä ennalta estää, paljastaa ja selvittää kansainvälistä vaka-vaa rikollisuutta. Lainvalvontaviranomaisten ja muiden viran-omaisten vastavuoroista tiedonvaihtoa kehitetään Euroopan unionin

jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi. Väkivaltarikolli-suuden torjunnassa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikol-lisuutta sekä lähisuhdeväkivaltaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen sekä ihmiskauppaan aktiivisesti.

Poliisi jatkaa lupahallinnon kehittämistä. Sähköisesti ja ajanva-rauksella tarjottavien palveluiden osuus lisääntyy merkittävästi.

Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen menoihin osoitetaan 263 milj. euroa.

Rajavar-tiolaitos jatkaa yhteensä 23 partioveneen hankintaa, mihin osoite-taan 4,0 milj. euroa vuodelle 2012 sekä neljän kaksimoottorisen he-likopterin uusimista, mihin osoitetaan 22,0 milj. euroa vuodelle 2012. Näihin molempiin on haettu tai haetaan myös Euroopan uni-onin ulkorajarahaston rahoitusta. Uuden ulkovartiolaivan hankin-taan osoitehankin-taan 16 milj. euroa vuodelle 2012. Hankintaa rahoitehankin-taan osin myös öljysuojarahastosta.

Rajavartiolaitoksen keskeisenä haasteena on huolehtia itärajan jatkuvasti kasvavan henkilöliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuu-desta suurimmilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Tämä edel-lyttää rajanylityspaikkojen infrastruktuurin, liikenneväylien ja hen-kilöstövoimavarojen kehittämistä. Lisäksi on hankittava tehokkaan ulkorajavalvonnan vaatimat tarkastuslaitteistot. Tavoitteena on ke-hittää biometriikkaan perustuvat pitkälle automatisoidut rajatarkas-tukset. Samalla varaudutaan näköpiirissä olevaan EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen.

Pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos Pelastustoimen tavoitteena on vähentää onnettomuuksia,

erityi-sesti tulipaloja ja palokuolemia. Tavoitteen saavuttamiseksi pelas-tustoimi toteuttaa yhteistyössä muiden vastuuviranomaisten kanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa ja pyrkii lisää-mään turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä. Onnettomuuspai-kalle saapuvan pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön toimintaval-miusaikaa kiireellisissä tehtävissä lyhennetään. Lisäksi tavoitteena on, että pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti onnettomuusti-lanteissa riskejä vastaavasti ja osallistumaan kansainväliseen pelas-tuspalveluun.

Hätäkeskustoiminnan visiona on, että Suomessa on v. 2015 yhte-näinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä toimijana vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudiste-taan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

Maahanmuutto Maahanmuuttohallinnon, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja

paluumuuttajien muuttovalmennuksen kustannuksiin esitetään yh-teensä 82,9 milj. euroa. Hakemusruuhkien purkamiseen maahan-muuttovirastolle ehdotetaan 2,7 milj. euroa. Turvapaikanhakijoiden määrän vähentymisestä johtuen vastaanoton menojen arvioidaan v. 2012 olevan n. 23 milj. euroa alemmat kuin mitä keväällä arvioi-tiin.

Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi tulevien asioiden kokonais-määrä on noussut vuosittain. Määrien ennakoidaan kasvavan myös v. 2012. Vuonna 2010 vireille tuli yhteensä n. 52 000 asiaa. Useissa asiaryhmissä oli kasvua, esimerkiksi opiskelijoiden oleskelulupaha-kemuksissa, työntekijän oleskeluluvissa ja perheenyhdistämisasi-oissa. Ainoa selkeä vähennys oli turvapaikkahakemuksissa. Vuon-na 2010 tuli maahan yhteensä 4 018 turvapaikanhakijaa. Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten määrä oli 329, mikä oli 41 % vähem-män kuin edellisenä vuonna. Määrien arvioidaan edelleen laskevan v. 2011.

Maahanmuuton avulla voidaan paikata mahdollista tulevaa työ-voiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperustei-nen maahanmuutto tulee lisääntymään ja monilla toimialoilla maa-hanmuutolla on huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kan-nalta.

Maahanmuuttajien kotouttamistoimien johto kootaan hallitusoh-jelman mukaisesti työministerin vastuulle, joten kotoutumiseen kohdennettavat määrärahat on esitetty työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa.

Puolustusministeriön hallinnonala

(pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 853 milj. euroa, mikä on 3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen vähennys aiheu-tuu hallitusohjelman mukaisista menovähennyksistä, joiden yhteis-määrä v. 2012 on 46 milj. euroa mukaan lukien hallinnonalalle osoi-tettu osuus valtionhallinnon yleisistä säästöistä. Vuodelta 2011 on toimitusten viivästysten johdosta siirretty vuodelle 2012 tilausval-tuuksien maksatusmäärärahoja 49 milj. euroa.

Vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja v. 2012 yhteensä 840 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1 327 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarvioesi-tyksen mukainen määrärahataso hallitusohjelman mukaiset me-novähennykset huomioiden edellyttää välittömiä sopeuttamistoi-menpiteitä ja puolustusvoimien toiminnan tasoa joudutaan laske-maan.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustami-nen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansain-väliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen soti-laallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle. Suomen sotilaallinen puolustaminen toteutetaan yl-läpitämällä ajantasaista ja turvallisuusympäristöön suhteutettua puolustuskykyä valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puo-lustuspoliittisen selonteon määrittämien toimintalinjojen mukaises-ti. Puolustusvoimille osoitettuja voimavaroja kohdennetaan siten, että priorisoidut tehtävät voidaan toteuttaa kaikissa tilanteissa.

Vuonna 2012 valmistellaan puolustusvoimien toiminnan ja ra-kenteiden uudistusta. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoi-mien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toi-mivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistuksella luodaan 2020-lu-vun vaatimuksia vastaava tasapainoinen sodan ja rauhan ajan koko-naisuus. Uudistus on välttämätön, jotta puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen voidaan kohdentaa riittävät resurssit.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja 1 712 milj. euroa, mikä on 14 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu palkkausten sopi-mustarkistuksesta ja ennakollisesta kustannustasotarkistuksesta.

Puolustusvoimien ravitsemispalvelut yhtiöitetään 1.1.2012 alka-en. Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen henkilöstö, lukuun ottamatta puolustusvoimille jäävien ravitsemispalvelujen hallintotehtävien hoitamiseen tarvittavia henkilöitä, siirtyy koko-naisuudessaan uuden osakeyhtiön palvelukseen. Siirtyvän henkilös-tön määrä on n. 560 henkilöä. Ravitsemuspalvelut avataan kilpai-lulle viimeistään neljän vuoden siirtymäajan kuluttua.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 712 milj. euroa, mikä on 26 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin hallitus-ohjelman mukaisista menovähennyksistä.

Sotilaallinen kriisinhallinta Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan

kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 67 milj. euroa, mikä on 7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa ta-lousarviossa. Määrärahan kasvu aiheutuu pääosin varalla -kohdan määrärahan lisäyksestä.

Valtiovarain-ministeriön hallinnonala (pääluokka 28) Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja

yhteensä 16 196 milj. euroa, missä on lisäystä 902 milj. euroa vuo-den 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna johtuen lähinnä yleisten valtionosuus-, energiaverotuki- ja eläkemenojen kasvusta.

Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %. Muita merkittäviä eriä ovat valtion maksamat eläk-keet ja korvaukset (26 % hallinnonalan menoista) ja maksut EU:lle (11 % hallinnonalan menoista).

Vero- ja tullihallinto Verohallinnon painopistealueina ovat mm. uudet asiakkaat,

ulko-maiset yritykset ja harmaan talouden torjunnan edistäminen. Har-maan talouden torjuntaan liittyvinä hankkeina toteutetaan verovel-katietojen julkistamishanke, jota varten rakennetaan suorakäyttöi-nen kyselyjärjestelmä. Lisäksi rakennusalalla otetaan käyttöön kuvallinen verotunniste sekä kulkulupa ja urakkatietojen ilmoitta-mismenettely, joiden avulla voidaan valvoa mm. onko tunnistekor-tin haltija merkitty Verohallinnon rekisteriin ja on siten verovalvon-nan piirissä. Verohallinnon organisaatiouudistus etenee uuteen vai-heeseen, kun siirrytään toimialamalliin ja alueellisista verovirastoista luovutaan.

Tullilaitoksen organisaatiota ehdotetaan uudistettavaksi siten, että nykyiset Tullihallinto, tullipiirit ja tullilaboratorio muodostavat Tullihallinto-nimisen viranomaisen, jonka toimialueena on koko maa. Tullilaitos jatkaa sähköiseen asiointiin liittyvien EU-laajuisten järjestelmien kehittämistä. Samalla tullilaitos varautuu Vaalimaan raja-aseman laajentamiseen, jonka on tarkoitus valmistua vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa.

Verohallinnolle ja Tullilaitokselle ehdotetaan yhteensä 7,4 milj.

euroa harmaan talouden torjuntaan.

Palvelut valtioyhteisölle Valtiokonttori jatkaa keskeisten konsernitason hankkeiden mm.

talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän Kiekun kehittämistä ja jatkaa toimintojensa sopeuttamista valtion eläkkeiden maksun siirryttyä Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi vuoden 2011 alussa.

Valtion IT-palvelukeskus siirtyy palvelujen tuottamisessa omara-hoitteisuuteen vuonna 2012.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa sitou-tuu Kiekun käyttöönoton konversio- ja projektityöhön tilapäisesti 34 henkilötyövuotta.

Luvussa 6, hallinnon kehittäminen, käsitellään tarkemmin koko valtionhallinnon tasoisia ICT-ratkaisuja.

Tilastotoimi,

taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastokeskuksen merkittävimmät hankkeet tilasto- ja palvelutuo-tannon parantamiseksi ovat kuntatilastoinnin ja tutkijapalveluiden (ml. mikrosimuloinnin) kehittäminen. Tilastokeskus toteuttaa vuo-sina 2011—2012 aikuisten taitotasotutkimuksen (PIAAC) maksul-lisena palvelutoimintana, mikä lisää henkilötyövuosien määrää ti-lanpäisesti yli 30:llä. Pakollisiin EU-säädöksistä johtuviin hankkei-siin osoitetaan 0,5 milj. euroa sekä uuhankkei-siin kehittämishankkeihankkei-siin yhteensä 0,6 milj. euroa.

Väestörekisterikeskus uudistaa rakennus- ja kiinteistötietojen kä-sittelyä. Hankkeen tavoitteena on automatisoida rakennus- ja kiin-teistötietojen käsittelyprosesseja ja saavuttaa näin tuottavuushyöty-jä, jotka kohdentuvat kunnille, maistraateille, Maanmittauslaitok-selle ja Verohallinnolle. Hankkeeseen osoitetaan valtion tuottavuusrahaa yhteensä 2,7 milj. euroa sekä määrärahaa 0,2 milj.

euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Aluehallintovirastojen toimintaa vakiinnutetaan ja yhteistä tieto-hallintoa uudistetaan. Tähän tarkoitukseen virastolle osoitetaan 1,5 milj. euron määrärahan lisäys.

Maistraattien toimintamenomääräraha on 34,5 milj. euroa. Maist-raatit toteuttavat perhelehtien digitalisointia koskevan tuottavuus-hankkeen. Hankkeelle osoitetaan valtion tuottavuusrahaa yhteensä 2,5 milj. euroa.

Kuntien tukeminen Peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitettuun valtionosuuteen eh-dotetaan 8 433 milj. euroa, missä on lisäystä 394 milj. euroa vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahaan sisältyy korottavina tekijöinä erityisesti 3,7 prosentin suuruisena

indeksitar-kistuksena n. 282 milj. euroa, nelivuotiskausittain tehtävänä kustan-nustenjaon tarkistuksena n. 373 milj. euroa sekä kuntien verotulo-menetysten kompensaationa 263 milj. euroa. Toisaalta valtionosuu-teen kohdennetaan hallitusohjelman mukaisena tilapäisenä valtionosuusprosentin alentamisena säästöä 631 milj. euroa.

Kuntataloutta ja valtion tukea kunnille käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Ahvenanmaan

maakunnan tukeminen Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu

yhteensä 288 milj. euroksi, missä on lisäystä 73 milj. euroa vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ahvenanmaan tasoitus-maksun perusteena ovat valtion varsinaiset tulot, joiden arvioidaan kasvavan talouskehityksen johdosta sekä hallitusohjelmaan sisälty-vien veroratkaisujen johdosta. Lisäksi ehdotetaan 50 milj. euron yli-määräistä määrärahaa maakunnalle sähkökaapeliyhteyden rakenta-miseksi maakunnan ja Manner-Suomen välille.

Valtion eläkemenot Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4 285

milj. euroa, missä on lisäystä 229 milj. euroa vuoden 2011 varsinai-seen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu lähinnä uusien alkavi-en eläkkeidalkavi-en voimakkaasta kasvusta aiempiin vuosiin verrattuna.

EU ja kansainväliset järjestöt

Suomen jäsenosuutta Kansainvälisessä valuuttarahastossa ehdo-tetaan korotettavaksi 1 263,8 miljoonasta erityisestä nosto-oikeu-desta 2 410,6 miljoonaan erityiseen nosto-oikeuteen Suomen Pan-kin varoilla. Lisäksi ehdotetaan, että valtioneuvosto voisi myöntää vastavakuuksia vaatimatta 2 410,6 miljoonan erityisen nosto-oikeu-den suuruisen valtiontakuun jäsenosuunosto-oikeu-den käytöstä Suomen Pankil-le mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta.

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 850 milj. euroa, missä on lisäystä 90 milj. euroa vuoden 2011 varsinai-seen talousarvioon verrattuna. Suomen maksuosuus arvonlisävero-pohjaan ja bruttokansantuloon perustuvista maksuista kasvaa EU-budjetin kasvun ja talouskehityksen johdosta.

Opetus- ja

kulttuuriministeriön hallinnonala

(pääluokka 29) Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan

määrä-rahoja yhteensä 6 663 milj. euroa, missä on vähennystä 67 milj. eu-roa vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Yliopisto-jen pääomasijoitusten vähentävä vaikutus vuosivertailuun on 236 milj. euroa. Määrärahatasoa alentavat lisäksi mm. hallitusohjelmas-sa sovitut, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, op-pilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivis-tystyön rahoitukseen, Suomen Akatemian tutkimusvaltuuteen, teat-tereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen kohdistuvat säästöt sekä kaikkia hallinnonaloja koskettavat, toimintamenoihin ja hankintamenoihin kohdistuvat säästöt. Määrärahalisäykset koh-distuvat hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen laadun paran-tamiseen, tutkimusinfrastruktuuripanostuksiin sekä nuorten yhteis-kuntatakuun toimeenpanoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen valtionrahoitukseen ja tieteen

In document HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2012 (sivua 35-70)