Kuvio 4. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2002—2012 (milj. euroa)
6. Hallinnon kehittäminen
Hallinnon kehittämisen tavoitteena on, että julkisen hallinnon tuottavuuskehitys käännetään nousuun, sitä kautta tuetaan kestä-vyysvajeen hallintaa ja mahdollistetaan hyvinvointimallin säilyttä-minen. Hyvinvointimallin tukemiseksi tarvitaan koko julkisen hal-linnon yhteisiä voimakkaita muutostoimia. Tämä tarkoittaa myös valtio- ja kuntasuhteen edelleen kehittämistä.
Julkisen hallinnon uudistamiseksi luodaan hallinnolle yhteistä tahtotilaa ja parannetaan kokonaisuuden hallintaa, vahvistetaan jul-kista taloutta ja sen ohjausta kokonaisuutena, otetaan kansalaisten osallisuus hallinnon merkittäväksi voimavaraksi, edistetään digita-lisoinnin myötä hallinnon ja palvelutuotannon muodonmuutosta, kootaan hallintoa joustavasti ja tehokkaasti yhteentoimiviksi raken-teiksi, uudistetaan palvelurakenteita monikanavaisiksi ja toiminta-tapoja asiakaslähtöisiksi sekä vahvistetaan julkista johtajuutta hal-linnon muutoksen läpiviemiseksi.
Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan, kansalaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään ja hallinnon läpinäky-vyyttä parannetaan eri hankkein ja toimenpitein hallitusohjelmassa edellytetyllä tavalla.
Julkisten palvelujen saatavuuden turvaamiseen sekä tuottavuu-den, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen pyritään or-ganisaatio- ja palvelurakenteita, ohjausjärjestelmiä, toimintaproses-seja ja ICT:tä sekä johtamista ja työhyvinvointia kehittämällä.
Valtion yhteisten toimintojen ohjaaminen ja kehittäminen on kes-keisessä roolissa mm. toimeenpantaessa hallitusohjelmaan toimin-tamenosäästötavoitteita sekä yhdenmukaistettaessa hallinnon me-nettelyjä.
6.1 Hallinnon toimintatapojen,
rakenteiden ja prosessien kehittäminen
Valtion keskushallinto Valtiovarainministeriö kehittää ja vahvistaa konserniohjausta yh-teistyössä valtioneuvoston kanslian ja muiden ministeriöiden kans-sa.
Taulukko 19. EU:n rakennerahastojen toiminnan arvioitu kohdentuminen vuonna 2012
Hallinnonala %
Opetus- ja kulttuuriministeriö 20,4
Maa- ja metsätalousministeriö 0,2
Liikenne- ja viestintäministeriö 0,9
Työ- ja elinkeinoministeriö 73,6
Sosiaali- ja terveysministeriö 1,5
Ympäristöministeriö 3,4
Valtion tulosohjausjärjestelmää uudistetaan strategisemmaksi, kevyemmäksi, poikkihallinnollisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Tu-losohjausjärjestelmän kehittämisellä varmistetaan hallituksen stra-tegian mahdollisimman tehokas ja vaikuttava toimeenpano eri puo-lilla hallintoa.
Valtion keskushallinnon uudistamistarpeita selvitetään tätä varten asetetussa selvityshankkeessa.
Aluehallinto Aluehallinnossa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja
aluehallintovirastojen ohjausjärjestelmää tehostetaan ja toimintaa kehitetään niiden nykyisen määrän ja rakenteen pohjalta. Valtion keskushallinnon ohjausjärjestelmää suhteessa aluehallintoon sel-keytetään ja yhdenmukaistetaan. Valtion aluehallinnon toiminnan yhdenmukaisuutta maan eri osissa vahvistetaan. Hallitus antaa v. 2012 eduskunnalle selonteon vuoden 2010 alussa voimaan tul-leen aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta.
Julkisen hallinnon palvelurakenteen kehittäminen Selvitetään ja laaditaan kokonaissuunnitelma ja tarvittavat
toi-menpide-ehdotukset kansalaisten lähipalvelujen tarjonnasta eli val-tion paikallishallinnon, kuntien ja yhteispalvelun kehittämisestä.
Yhteispalvelua pyritään laajentamaan tavoitteena luoda koko maas-sa kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko. Vuonna 2012 määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä annettavat valtion vi-ranomaisten ja kuntien palvelut ja laajennetaan etäpalvelua tapana tarjota palveluja. Kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupis-teiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapinta-na julkisiin palveluihin selvitetään. Valmistellaan kansalaisen yleis-neuvontapalvelua, jonka avulla järjestetään hätäkeskuksia kuormit-tavien kiireettömien puheluiden palveluneuvonta.
Alueellistaminen Valtion toimintojen alueellistamisen tulokset ja menettelytavat
selvitetään sekä arvioidaan alueellistamisen laatua ja kustannuste-hokkuutta. Selvityksen ja arvioinnin perusteella alueellistamista voidaan jatkaa kokonaistaloudellisin perustein toimintojen uudel-leenorganisoinnin tai uusien toimintojen perustamisen yhteydessä.
Alueellistamisessa otetaan huomioon alueiden omat vahvuudet ja hyvä henkilöstöpolitiikka.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus
Vuonna 2004 aloitettu valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uu-distus on edennyt keskitetysti hankitun yhteisen tietojärjestelmän käyttöönottovaiheeseen. Toimintamallin uudistuksen osia ovat val-tion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapojen, prosessien ja tietorakenteiden uudistaminen, siirtyminen palvelukeskusmalliin talous- ja henkilöstöhallinnon volyymipalvelujen tuotannossa sekä virastoissa ja palvelukeskuksessa käyttöönotettava yhteinen talous-ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä. Hankkeen lopputulosten avulla toteutetaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnolle asetettuja tavoitteita:
— Valtiolla on tehokas ja laadukas talous- ja henkilöstöhallinto
— Asiakasvirasto ja palvelukeskus toimivat aktiivisesti yhdessä
— Yhteistyötä tukevat yhtenäiset ja kehittyvät toimintatavat ja tietojärjestelmät
— Uudistus pienentää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon ko-konaiskustannuksia, varmistaa yhdenmukaisen laadun sekä paran-taa talous- ja henkilöstöhallinnon raportointia.
Vuoden 2012 talousarvioesityksessä ehdotetaan talous-, henkilös-tö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmien ja prosessien uudistami-seen yhteensä 26,9 milj. euron määrärahaa momentille 28.70.02.
Valtaosa määrärahasta käytetään valtion yhteisen talous- ja henki-löstöhallinnon perusjärjestelmän (Kieku) toimeenpanoon. Kieku-tietojärjestelmä on otettu vuonna 2011 pilottikäyttöön kahdessa vi-rastossa (Valtiokonttori ja Suomen Akatemia). Pilottikäyttöönotto-jen perusteella järjestelmää joudutaan vielä hiomaan ennen suurten virastojen käyttöönottoja sekä palaamaan alkuperäiseen, hitaam-paan käyttöönottoaikatauluun muun muassa virastojen järjestel-mään syöttämien lähtötietojen arvioitua huomattavasti suuremman yhtenäistämistarpeen johdosta. Tavoitteena on, että kaikki virastot ja laitokset ovat yhteisessä järjestelmässä v. 2015.
Neljästä aiemmasta palvelukeskuksesta yhdistetyn valtion talous-ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt hyvin v. 2010. Vuodenvaihteen 2009—2010 asiakastulvasta ja toi-mintojen nopeasta laajentamisesta lähinnä Mikkelin toimipisteessä aiheutuneiden palvelupuutteiden korjaamiseen on ryhdytty. Vuo-den 2012 tavoitteena on tukea Kieku-tietojärjestelmän käyttöönot-toja kirjanpitoyksiköissä ja jatkaa palveluprosessien yhdenmukais-tamista palvelujen tasaisen laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi.
Valtion toimitilojen käytön tehostaminen
Valtion toimitilastrategian mukaisesti valtion työympäristöjä pa-rannetaan peruskorjausten ja muutostöiden yhteydessä siten, että ti-lat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti ja tilaratkaisuissa var-mistetaan valtion kokonaisetu ja yhteiskuntavastuullisuus. Meneil-lään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe toisaalta avaa mahdollisuuksia mutta myös luo haasteita tilankäytön tehostamisel-le. Tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia voidaan jatkossa sopeuttaa muuttuviin organisaatiorakenteisiin, si-jainteihin ja henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin sekä ottaa huomioon energiansäästötavoitteet.
Valtion yhteisen toimitilaohjauksen sekä toimitilojen ja energian-käytön tehostamiseksi valtion virastojen ja laitosten toimitilatiedot kootaan yhtenäiseen tilatietokantaan. Ensivaiheessa yhtenäiset tila-tiedot pyritään saamaan kattaviksi valtion ns. toimistotyyppisten ti-lojen osalta. Yhteinen tietokanta helpottaa toimenpiteiden suunnit-telua, joilla toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta 10 milj. euron säästöistä toimitilatehokkuutta parantamalla. Tavoitteena on, että ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hal-lintaa erityisesti organisaationsa muutostilanteissa ja hyödyntävät tässä keskitetysti Senaatti-kiinteistöjä toimitila-asiantuntijana.
Valtion hankintojen kehittäminen Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla
yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Myös yhteishankintojen ulkopuolista virastojen hankin-tatointa kehitetään valtion hankintastrategian linjausten mukaisesti.
Uudella hankintastrategialla on ohjeistettu virastoja mm. hankinta-toimen organisoinnissa. Vuonna 2010 yhteishankintoja tehtiin 553 milj. eurolla. Vuonna 2011 yhteishankintojen hankintavolyymin ar-vioidaan nousevan 610 milj. euroon. Vuoden 2012 tavoitteena on, että Hansel Oy:n kautta tehtävien puitejärjestelyjen avulla saavute-taan 650 milj. euron yhteishankintavolyymi. Yhteishankinnoilla saavutetaan n. 20 % säästöt verrattuna erillishankintoihin. Viime vuosina tämä on tarkoittanut n. 100 milj. euron säästöjä vuositasol-la.
Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy toimii keskitettyjen kil-pailutusten toteuttajana, yhteisten hankintavolyymien kokoajana sekä hankintojen asiantuntijana valtionhallinnossa. Yhtiön tavoit-teena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustan-nussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että asiakas-tyytyväisyys ja palvelujen laatutaso säilyvät hyvänä.
Hallitusohjelman mukaisena tavoitteena on yhteishankintojen li-sääminen siten, että yhteishankinnoilla saavutettaisiin v. 2015 vuo-sitasolla 55 milj. euron lisäsäästöt. Lisäksi julkisten hankintojen säädösympäristöä kehitetään kynnysarvoja nostamalla sekä käyttä-mällä julkisia hankintoja muun muassa innovaatioiden edistäjänä.
6.2 Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminnan kehittäminen Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja
viestin-täteknisen toiminnan kehittämisestä ja ohjauksesta. Ministeriön roolia ja vastuuta täsmentänyt laki julkisen tietohallinnon ohjauk-sesta tuli voimaan 1.9.2011. Uuden lain mukaan valtiovarainminis-teriöllä on hallinnonala- ja toimialarajat ylittävä ja koko julkisen hallinnon kattava toimivalta ohjata tietohallintoa siten, että aikaan-saadaan edellytykset julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteen-toimivuudelle. Yhteentoimivien tietojärjestelmien avulla tehoste-taan julkisen hallinnon toimintaa, parannetehoste-taan julkisia palveluja sekä saadaan aikaan hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettuja mit-tavia kustannussäästöjä.
Valtiovarainministeriö ohjaa tieto- ja viestintäteknistä toimintaa laajassa merkityksessä kattaen mm. tietohallinnon, tietojärjestel-mät, tietoverkot, tietovarannot, tietotekniikan ja sen hyödyntämi-sen, tietoturvallisuuden, laitetilat, tieto- ja viestintätekniset palvelut, menetelmät ja ratkaisut sekä tämän toiminnan ohjaamisen,
johtami-sen, rakenteet, hankehallinnan, säädökset ja varautumisen häiriöti-lanteisiin ja poikkeusoloihin.
Valtion tieto- ja
viestintätekniikan ohjaus ja kehittäminen
Valtion tieto- ja viestintäteknistä ohjausta ja yhteisiä tieto- ja vies-tintäteknisiä ratkaisuja kehitetään viidellä eri osa-alueella: sähköi-nen asiointi, perustietotekniikka, yhteentoimivuus, yhteiset tietojär-jestelmät sekä tietoturva ja varautuminen. Keskeisiä kehittämis- ja käyttöönottokohteita ovat muun muassa julkishallinnon kokonais-arkkitehtuurimenetelmä, valtiohallinnon suurimpien tietojärjestel-mähankkeiden arviointitoiminto, tietohallintolain toimeenpano sekä valtion tietoturvallisuuden ohjaus ja hallinnon turvallisuus-verkko.
Sähköisten asiointipalvelujen yhteisen alustan avulla toteutetaan hallinnon sähköisiä palveluita. Asiointitilin käyttöönottoa ja käyttöä laajennetaan v. 2012. Kansalaisten verkkotunnistamis- ja maksa-mispalvelun käyttöä laajennetaan viranomaispalvelujen tunnista-misratkaisuna. Kehitetään yritys- ja yhteisötunnistamisjärjestelmää koko julkiselle sektorille soveltuvaksi.
Yhteentoimivuuden edistämiseksi julkisessa hallinnossa noudate-taan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria. Vuonna 2012 otenoudate-taan käyt-töön julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli ja tue-taan kokonaisarkkitehtuurin kohdealueiden arkkitehtuurityön käyn-nistämistä.
Valtionhallinnon yhteisen integraatioratkaisun käyttöä laajenne-taan. Määritellään perustietovarantojen saatavuuden ja hinnoittelun käytännöt päätöksenteon perustaksi sekä yhdenmukaiset tekniset rajapinnat niiden käyttöön. Yhteentoimivuusportaalin toiminnalli-suutta ja käyttöä kehitetään.
Valtionhallinnon yhteisen dokumenttien hallinta- ja arkistointi-palvelua kehitetään v. 2011 tehdyn arvioinnin pohjalta. Virkamie-hen tunnistamisen luottamusverkosto otetaan vaiheittain käyttöön vuosina 2011—2012 sitä mukaa kuin virastoilla on siihen riittävä valmius. Yhteistä www-julkaisualustaa kehitetään vuonna 2011 käynnistettävän selvityksen pohjalta.
Valtionhallinnon yhteisen tietoliikenneratkaisun ja viestintärat-kaisun käyttöönottoja virastoissa jatketaan. Viedään päätökseen syksyllä 2011 alkava yhteisen työasemaratkaisun kilpailutus ja val-mistaudutaan loppuvuodesta 2012 palvelun käyttöönottoon. Kehi-tetään käyttöpalveluiden kustannustehokkuutta v. 2011 käynnistet-tävän esitutkimuksen pohjalta.
Hallinnon tietoturvatyötä ja yhteistoimintaa tehostetaan valtio-neuvoston valtionhallinnon tietoturvallisuutta koskevan v. 2009 tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti valtion tietoturvallisuuden ke-hitysohjelman hankkeilla ja toimenpiteillä. Valtion tieto- ja viestin-tätekniikan ohjaukseen ja kehittämiseen ehdotetaan n. 12,9 milj. eu-roa vuodelle 2012.
Valtion ja kuntien yhteiset
tietojärjestelmähankkeet Valtiovarainministeriö ohjaa kuntasektorin verkostomaista
tieto-hallintoyhteistyötä ja sovittaa yhteen sen yhteistyötä valtionhallin-non ja muiden sidosryhmien kanssa sekä tukee osaltaan kunta- ja palvelurakenteen ja julkisten palvelujen uudistamista. Ministeriön KuntaIT -yksikkö toteuttaa kunnille ratkaisuja yhteensä kolmeen-toista erilaiseen palvelukokonaisuuteen, joita ovat muun muassa lapsiperheiden sähköisten palveluiden kehittäminen ja sähköisen kilpailuttamisen välineet kunnille ja kuntayhtymille.
Kehitettyihin ratkaisuihin liittyy oleellisena osana toimintamalli-en uudistamintoimintamalli-en, prosessitoimintamalli-en uudelletoimintamalli-en suunnittelu ja strategintoimintamalli-en ohjaus haluttuun tavoitetilaan. Vuonna 2012 toiminnassa painottuu toteutettujen ratkaisujen, kuten asiakaspalvelukeskus-konseptin, lapsiperheiden palvelujen, kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ja sähköisen kilpailuttamisen välineiden käyttöönottojen tuki kunnille tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin.
Sähköinen asiointi ja demokratia (SADe) -ohjelmaan on sisälly-tetty seitsemän laajaa sähköisen asioinnin palvelukokonaisuutta: 1.
Osallistumisympäristön palvelukokonaisuus, 2. Oppijan palveluko-konaisuus, 3. Oma terveys -palvelukopalveluko-konaisuus, 4. Kansalaisen hy-vinvointipalvelusuunnittelun palvelukokonaisuus, 5. Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus, 6. Työnantajan palve-lukokonaisuus ja 7. Yrityksen perustajan palvepalve-lukokonaisuus. Li-säksi ohjelmaan on sisällytetty palvelukokonaisuuksien tarvitsemia tai muutoin tärkeäksi koettujen sähköisen asioinnin tukipalveluiden kehittäminen. Vuonna 2012 valtiovarainministeriö voi tehdä sopi-muksia tai muita sitousopi-muksia tietojärjestelmähankinnoista ja -toi-mituksista Oppijan palvelukokonaisuuden peruskoulutukseen ja II asteen koulutukseen liittyvissä hankkeissa sekä Osallistumisristön, Työnantajan, Yrityksen perustajan sekä Rakennetun ympä-ristön ja asumisen palvelukokonaisuuksissa.
Kuntien ja valtion yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin ehdote-taan 18 milj. euron määrärahaa vuodelle 2012. Rahoituksesta 9 milj.
euroa on siirtoa kuntien valtionosuuksista.
Keskeisten
tietohallinto- ja tieto-järjestelmähankkeiden ja tuottavuushankkeiden edistäminen keskitetyllä rahoituksella
Julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviin tietohallintohankkei-siin, tutkimusten ja palveluiden hankkimiseen sekä keskeisiin tieto-järjestelmähankkeisiin esitetään yhteensä 80 milj. euroa, josta edel-leen siirrettäväksi neljälle hankkeelle ehdotetaan yhteensä 8,2 milj.
euroa. Valitut hankkeet ovat eri hallinnonalojen tuottavuuden nos-tamista ja sähköiseen asiointiin siirtymistä edistäviä tietojärjestel-mien kehittämishankkeita tai tietohallintohankkeita. Myöhemmin vuoden 2012 aikana jää kohdennettavaksi tuottavuutta lisääviin hankkeisiin 71,8 milj. euroa, joista tietojärjestelmä- ja tietohallinto-hankkeisiin arvioidaan kohdistuvan 66,8 milj. euroa ja muihin tuot-tavuushankkeisiin 5 milj. euroa.
6.3 Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka
Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2012 n. 83 300 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,6 mrd. euroa (taulukko 20). Vaikka tuottavuutta parantavat toimet vähentävät henkilöstö-tarvetta, on nykyisen henkilöstön poistuma niin suurta, että valtion-hallinnon rekrytointitarve on lähivuosina vuosittain 2 400—3 000 henkilöä.
Vuosille 2010—2012 tehtyjen valtion virka- ja työehtosopimus-ten sopimuskausi päättyy 29.2.2012. Valtion sopimuksen mukaises-ti vuoden 2011 palkantarkistuksista ja eräistä muista asioista sovit-tiin 28.2.2011 tehdyllä virka- ja työehtosopimuksella. Sopimus si-sältää yleiskorotuksen 1,30 % 1.2.2011 lukien sekä 1.5.2011 toteutettavat tasa-arvoerän 0,20 % ja virastoerän 0,50 %. Sopimus-ratkaisun johdosta on tässä talousarvioesityksessä lisätty toiminta-menomäärärahoja 74 milj. euroa. Vuoden 2011 kolmannessa lisäta-lousarvioesityksessä on otettu huomioon näistä 61 milj. euroa.
Ennakkotietojen mukaan valtion henkilöstön ansioiden nousu oli v. 2010 keskimäärin 3,3 %. Sopimuskorotuksista ja sopimusten so-veltamisesta johtuen ansioiden arvioidaan nousevan vastaavasti 2,9 % v. 2011 ja 2,3 % v. 2012.
Valtion työnantajapolitiikan tavoitteena on kilpailukyvyn vahvis-taminen työnantajana. Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön saatavuutta edistetään sisäisiä työmarkkinoita kehittämällä ja sitä edistää myös valtion edelleen vahvistunut työnantajakuva. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä pidentämällä työuria valtionhallinnossa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.
Valtiovarainministeriö jatkaa yhdessä ministeriöiden kanssa val-tioneuvoston v. 2008 tekemän johtajapolitiikan periaatepäätöksen toteuttamista. Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia, sillä johtajien eläkepoistuma on lähivuosina nopeaa. Periaatepäätöksen arvioinnin perusteella johtajapolitiikan painopisteitä jatkossa ovat erityisesti johtamisen laatuun panostaminen, johdon järjestelmän kehittäminen, valinta ja valmennus.
Taulukko 20. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2009—2012
Tunnusluku 2009 2010 20111) 20121)
Henkilöstön lukumäärä 121 900 86 400 84 700 83 300
Muutos edell. vuodesta, % 0,8 -29,1 -2,0 -1,7
Henkilötyövuodet, lukumäärä 117 600 84 700 82 900 81 600
Muutos edell. vuodesta, % 0,3 -28,0 -2,1 -1,6
Palkkasumma, milj. euroa2) 4 770 3 592 3 610 3 642
Työvoimakustannukset, milj. euroa2) 5 971 4 488 4 539 4 580
HAUS Kehittämiskeskus Oy
HAUS Kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallin-non ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. Vuo-desta 2010 alkaen HAUS on ollut pääasiassa valtionhallinnolle kou-lutus- ja kehittämispalveluja tuottava valtion sidosryhmäyksikkö.
HAUSin palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että viras-tot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm.
sisäisen koulutuksensa korvaajana.
7.