11.
Julkaistuamme
ensimmäisen kirjoituksemme Elsass-Lothringin oloista tässä aikakauslehdessä,on valtiomaa kadottanut maaherransa. Sotamarsalkka Man-teuffel päätti kunniarikkaan elämänsä juoksun Kesäkuun 17 päivänätätävuotta.Vilpitöntä surua ja osanottavaisuutta ilmaisi kansa,kun kuolonsanoma levisi.
Mutta Saksan sanomissa hänen hallintonsa joutui kovan kritiikin alaiseksi.
Hä-nenpolitiikkinsä pidettiin onnettomana. Saksalaistuttaminen eiollut maaher_
ran leväperäisyyden vuoksi edistynyt niinrivakkaasti, kuin Saksassa toivottiin.
Tämän yhteydessä kirjoitettiin Saksan sanomissa Elsass-Lothringintulevasta hallitsemisesta ja valtiollisesta asemasta. Sen ohessa,kun joukko maaherra-viran ehdokkaita mainittiin ja heidän kelvollisuuttansa arvosteltiin,kohosi ää-niä, jotka vaativat koko viran poistamista ja valtiomaan asettamista
suoras-taan valtiokansleri-viraston holhouksen alle. Etelä-Saksan sanomalehdissä on ehdoitettu, että Elsass-Lothringi taukoaisi olemasta valtiomaana ja osa siitä yhdistettäisiin Badeniin, osa Bayeriin(Pfaltz'iin). Kuinkamaankohtalo lä-himmäisessä tulevaisuudessaonmuodostuva onvielä aivanepätietoista. Maan syntyperäinen kansa onlausunut sen toiveen, ettäkeisari uudelleen ja kohta käyttäisi oikeuttaan nimittääuuden maaherran.*)
Me palaamme selvittämään maassaolevia oloja, ja mainitsemme lähinnä
muutaman sanasen opetuksesta.
Koulupakon määrääminenoli,niinkuin joonmainittu,Saksalaisten en-simmäisiä toimia valloitetussa maassa. Alkeisopetuson,niinkuin koko Sak-sassa, pakollinen. Kansakoulujen opetuskielenä on yksinomaisesti saksa.
Ranskan kieli on kerrassaan maanpakolaisena, ei kuitenkaan niissä muuta-missa rajakunnissa, joiden väestö onyksinomaisesti ranskalaista syntyperää.
Kaikissa sekundäri-kouluissa on opetuskielisamatenSaksa. Ranskaa luetaan vieraana kielenä,ainoastaan neljä tahi viisi tuntia. Elsassin asukkaat väittä-vät katkeruudella, ettäRanskan kielenopetustoimitetaan vakaisemmalla ta-valla Dresdenissä ja Karlsruhessa kuin Strassburgissa ja Muhlhausen'issa. El-sass-Lothringissa oh 19 lyseotaja realikymnaasia sekä 8 realikoulua,kaikki järjestetyt saksalaiseen malliin. Maassa löytyy 15 korkeampaa tyttökoulua.
Suurin osa syntyperäisiäperheitä kasvatuttaa kuitenkin,seuraten vanhaa ta-paa, tyttäriään yksityisissä kasvatuslaitoksissa. Kansakoulu-opettajien kehittä-mistä varten löytyy kokonaista kuusi ja naisopettajia vartenkolme seminaa-ria. Syntyperäinen kansa arvelee liian suuren yltäkylläisyyden oppikouluja ja seminaaria olevan, sekä monien oppilaitosten vaikuttavan vain opettaja-voimien hankkimista Saksasta, ja siten muodostavan tiheään levitettyjä liesiä maan saksalaistuttamiseen.
Strassburgin yliopiston tila on anneksionin jälkeen kukoistava. Ei ole enää mitään jälellä, joka muistuttaisi vanhaa Ranskan akatemiaa. Kaikki on
*) Nytonnimitetty maaherraksi ruhtinas Hohenlohe.
ELSASS-LOTHRINGISSA.
489
uutta, tahi uudestaan järjestettyä. Vuonna
1872
annetussa uuden yliopiston perustuskirjeessä lausuu keisari, jonka nimeä sekantaa,että yliopisto tulisi olemaan se side, joka yhdistäisi Elsass-Lothringin Saksan valtakuntaan. Eipä olemitään säästetty, kun onollut kysymys koroittaa mainittua laitosta ja vah-vistaa tätä sidettä. Aluksi oli pakko sijoittaa yliopisto viheliäisiin rakennuk-siin, jotka Ranskan tiedekunnat olivat käyttäneet, kunnes kaksi vuottasitten yliopiston uudet rakennukset valmistuivat. Nämä,jotkaovatmaksaneet 11 mil-joonaa Saksanmarkkaa,muodostavat erityisenpienenkaupunginjaovatverratto-mat suuruudessa ja loistavassa sisustuksessa. Opettajia virkoihin asettaessa onhuolellisesti valittu,ja yliopistossa onkin sentähden joukko niitä,joita pi-detään etevimpinä kukin alallansa. Strassburgin yliopiston tieteellinen elämä onkin sillä tavoinmelkoisesti kohonnut. Ranskan sanomienlausunnot,esim.
viime keväänä Temps'issä, näyttävättoteen, ettäSaksan Strassburgin
yliopis-ton kautta on onnistunut vaikuttaa ihmetyttävästi Ranskalaisiin ja saattaa heidät tunnustamaan, ettähe tieteellisten oppilaitostensa edestä ovat tehneet ja tekevät paljoa vähemmän kuin Saksalaiset. Ylioppilasten luku nousee ny-kyään tuhannen paikkeille. Alussa oli ainoastaan harvoja Elsass-Lothringilai-sia yliopiston kirjoissa, sittemmin heidän lukunsa onylennyt likelle kolmea
sa-taa. Tämä luku ontosin vähäinen kansan lukumäärään (IV2 milj.),mutta li-sääntyminen osoittaakuitenkin yliopiston voittamistansa voittavanluottamista syntyperäisissä, sekä virkamiesuran omien maanpiirien sisässä yhä vähemmän peloittavalta näyttäytyvän. Yliopiston opettajien joukossa löytyy vaan pari kotomaista dosenttia ja assistenttia. Eipä Strassburginkaan yliopisto puutu muitten saksalaisten yliopistojen varjopuolia. Kuntaolotja kaksintaistelut re-hoittavat siellä yhtä hyvin kuin emämaassakin, suureksi kiusaksi Saksan yli-oppilaskujeihin tottumattomalle väestölle.
Kansanlaskussa vuonna 1880 nousi väestönlukumäärä Elsass-Lothrin-gissa 1,527 tuhanteen henkeen. Vuoden
187
1ja1875
välisen sodan jälkeen aleni se 1, 21°/
0,
vaikka syntyneitten luku oli kuolleitten lukua 52,000 hen-keä suurempi. Näitten vuosien kuluessa tapahtui näetsenoptioni, jolloin lu-kuisat perheet jättivät entiset asuinpaikkansa ja siirtyivät rajan yli. Muutto Ranskaan,,etenkin alla 17 vuottaolevan nuorison,jatkuu yhä vielä,mutta väestönäkyy kuitenkin lisääntyneen1875 —
1880 välillä 0,67°/o-
Tähänasu-kaslukuun ei kuitenkaan olelaskettu sotaväestöä,joka nousee 40,000 mie-heen. Se muodostaa erityisen armeijan ja on2, 5
%
kansasta,jokseenkinsuuriluku,kun muualla Saksan valtakunnassa,sotaväestöon vaan i
%
väes-töstä. Valtiomaan asema onkaiketi lähin syy niin suuren sotaväkijoukonko-koamiseen sinne. Toisena syynä lienee halu saadamaan väestöönenem-män puhtaita Saksalaisia. Sotaväestössäovatmaassa syntyneet vaan vähäi-senämurtoluvun osana (1,200 miestä). Omanmaanrekryytit lähetetään enim-mäkseenmaastapois. Heitä asetetaanrykmenttiin, jotka ovatsijoitetut Sak-san valtakunnan eriosiin,jotta siten valtakunnan hallituksen vihaamaa nurkka-patriotismia vastustettaisiin.
Valtiomaan väestöstä on90, 5
%
Elsass-Lothringilaisia, 7, 3%
Sak-salaisia ja 2, 2
%
ulkomaalaisia. Saksalainen väestökasvaakasvamistaan, niinpä lisääntyi se1875 —
1880 välillä 40,000 hengellä,sill'aikaa kun koti-mainenväheni g,ooo:lla. Varsinkin kaupungissa onväenlisäys silminnähtävä.Strassburgissa on ainakin 32,000 sinne muuttanuttaSaksalaista. Virka- ja sotamiehet ovatenimmin suurentaneetlukua. Metz'issä ovatkotimaisen kan-san olosuhteet muodostuneetsille vielä vähemmän edullisiksi.
Mitä uskontoon tulee on1,218 tuhatta Elsass-Lothringin asukasta ka-tolisia ja 305 tuhatta protestanttisia, johon vielä lisäksi tulee 39 tuhatta
Juuta-laista. Protestanttien ja katolilaisten välinen suhde on sangen hyvä, vaikka vaaliriidat usein ovatluonteeltaan uskonnollisia.
Taloudellisessa suhteessa onElsass-Lothringi huonontunut anneksionin jälkeen. Ranskaan lähtevät veivät mukanansa melkoisia rahasummia, sisään-muuttaneilla Saksalaisilla ei ollut mitään. Suuri osamaanvarakkaimpia asuk-kaita on tallettanut rahansa Ranskaan. Vähissämyyjät ja käsityöläiset valitta-vat Saksalaisten saituutta. He eivät suinkaan ole ylellistavaroitten käyttäjiä.
He syövätruisleipää, juovat olutta jaostavat valmiita vaatteita. Ranskan up-seerien ja virkamiesten tavat olivattyöläisille tulokkaammat.
—
Maan teollisuus on ollut korkealla kannalla. Syysiihen on tavattavanavähemmän maan luon-nollisissa eduissa,kuin kansan ahkeruudessa ja taipumuksessa keinolliseen toi-meliaisuuteen. Puuvilla-teollisuus etenkin on etevä Elsassissa. 80,000työn-tekijää työskentelee Muhlhausenin seuduilla (Ober-Elsassissa) kehruu-,
ku-toma-ja kattuunapaino-huoneissa. Kuitenkin sekä tämä ettäuseimmat muut-kin teollisuuden haarat ovatkärsineet valloituksesta. Töittenmyymä-ala on mm.tullut rajoitetuksi. Ranskan markkinat ovatmiltei suljetutheiltä, ainoas-taan Saksan ovat avonaisiksi jätetyt. Näillä oleva kilpailu on pakoittanut heitä valmistamaan yksinkertaisempaa tavaraa,kun sitä vastoin heidän
toit-ELSASS-LOTHRINGISSA. 491 tensä erinomaisuus ennenolisyynäheidän menestykseensä. Voidakseen laa-jentaa kauppaansa, vaativat Elsassin tehtailijat erästä „Zollverein'iä,"ellei Saksan ja Ranskan välillä,jota asiaa tuskin voisi toivoakaan,niin kumminkin
Saksan ja Itävallanvälillä.
Maanviljelys ontätänykyä ahtaassa tilassa. Muuttuneet valtiolliset olot ei-vät liene missään yhteydessä senkanssa, lukuun ottamattaettäRanskan ai-kana voittoa tuottavatupakkiviljelys melkein tykkänään on tauonnut Saksan huokeitten tupakkihintojen tähden. Valtiomaan 1,450 tuhannesta hektarista
maata on melkein puolet nim.
687
tuhattapeltomaata. Viininviljelys, joka on yksi pääelinkeinoista, käsittää 32 tuhattahektaria maata vuortenrinteillä,mutta on nyt aivan lamassa, toisiaan seuraavien huonojen vuosien takia. Vuo-rilla kasvaa 443 tuhatta hektaria rikkaita ja hyvin hoidetuita,enimmiten val-tiolle kuuluvia metsiä,ja niistä onsille vuotuinentulo kuusi miljoonaa mark-kaa.
—
Vaikka maa siis taloudellisessa katsannossa onkehnoutunut,ei se kuitenkaan kärsi köyhyyttäsuuremmassamäärässä. Varallisuus on suurempi kuin muissa osissa Saksan valtakuntaa. Maan vuotuinen valtion tulo- ja meno-lasku nousee melkein 40 miljoonaan markkaan. Paitse valtion tulojakan-taa valtiomaa ylös valtakunnankin saatavatmaassa,jotka se luovuttaa,pitäen edelliset. Tämä järjestys ei ole edullinen maalle;sen valtakunnalle maksetut rahat korvataan paljoa pienemmillä tuloilla. Tappio arvataanyhdeksi miljoo-naksi vuosittain. Veronalainen maksaa suorassa verossa keskimäärin 16 mark-kaa valtiomaalle ja 9 markmark-kaa valtakunnalle,jota summaaei sovi pitää aivan suurena, kun vertaasitä Ranskan oloihin. Elsass-Lothringi perustettiin ilman valtiovelkaa. Nyt sillä on velka, jonka vuotuinen korko vaatii 1,300,000 markkaa. Valtiovelan alku pantiin kun hallitus osti takaisin 26 miljoonasta franc'ista notariaati-virastot, jotka olivat olleet yksityisten hallussa. Sen jäl-keen on muutamia uusia lainoja otettu. Raha-asiat näyttävät yleensä olevan
tyydyttävällä kannalla.
Edv.Hjelt.