K i r j . Br. Suviranta.
I ' • Maailmansodan jalkeen valtioistnttamiskysymys on E n g -lannissa t n k u t yleisen vaittelyn alaiseksi j a sisapoktiikan kes-keisimmaksi kysym.ykseksi. T a m a joktuu ensinnakin siita, etta sodan synnyxtamat poikkeukselkset olot ajoivat valtion laajoi--k i n valtiososialaajoi--kstisiin laajoi--kolaajoi--keiluilaajoi--kin, joiden m.erlaajoi--kitylaajoi--ksesta ja-tuloksista miekpiteet k a y v a t jyrkasti ristiin. Mutta paitsi.tata sanoisim.meko kistoriakista vaittelya, on k u n k i n nuden paivan "
tuomassa nykyketkessakin y k i n kyUin keskustelun viriketta.
E a a j a t tyovaenpiirit ovat asettaneet valtioistuttamdsen paa-maarakseen j a korjuttavat voimallaan kapitalistisen ykteis-kunnan pemstuksia. , Nunpa 'taistelu kukkaivoksista, kuten tunnettua, on kiiktynyrt aarimmilleen. Hakitus on ilmoittanut lopettavansa sodan ajalta, sailyneen kaivosten valtion valvonnan j a ' s e n mukana seuranneet apumaksut, m i t k a ovat k a y -massa valtiokassake kovin rasittaviksi; kaivosm.ieket puoles-taan vaativat jyrkasti kontrokin pidentamista j a ukkaavat r y k t y a seUaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat tarD.an E n g : lannin tarkeimm.an eknkeinon vaaranalaiseksi.
E i ole nain oken mikaan ikm.e, etta valtiqistuttamiskysy-•
m.ys on tukut paivan polttavaksi. Jokei ota lukuun aarim.mai-syyssuuntia, toiselta puolen vanha-kberalisen antaa-menna-politiikan j a toiselta puolen puktaan kommunismin kannat-tajia, joita kumpiakaan ei paljoa tapaa, saattaa erottaa kolme laajalle levinnjrtta ajatussuuntaa: sosialismin, kberaksmin seka n . s. guildsosiaksmin (s. p. k i l t a - 1. ammattikuntasosialismJn), j o k a kuomattavasti eroaa varsinkin valtiososiaksmista.
Naiden ajatussuuntien kasitykseen valtioistuttamisesta t u -tustuu parkaiten niiden edustavien miesten mielipiteista. Siksi
VaUioistuttamisteoria Englannissa.
esittaessani suomalaisille l u k i j o i l l e valtioistuttamisteoriaa B n g -lanuissa,teen sen selostanialla kolme viime vuonha ilmestyn y t t a kirjaa. S i d ilmestyn e y j a B e a t r i c e W e b b i ilmestyn j a F a -b i a n S o c i e t y n valtiososialistista snnntaa ednstaa sir Leo Chiozza Moneyn teos The Triumph of Nationalization. T e k i j a oli viime parlamentin vaaleissa tyovaenpuolueen ebdokkaana.
Eiberalismia edustamaan olen valiimnt lordi Emmottin kirjan:
Nationalization of Industries, guildsosialisinia G. D. H. Colen:
Guildsocialism restated. B s i t a n k n n k i n kirjoittajan ajatuksia, mikak voin, kanen omiUa sanoiUaan. "
-• - - --• n .
Sir Leo Chiozza Money:- Valtioistuttamisen-voiitokulku. ^ >
: Jokan Stuart M i k lausui 50 vuotta sitten: »Saattaa epaiUa, . ovatko k a i k k i takanastiset tekniUiset keksirmot kelpottaneet ykdenkaan ikmisoleimon paivaty6ta.» ]Sram.a sanat voidaan-melkein seUaisinaan toistaa viela tanakin paivana. Huolimatta tieteen lakjoista s i v i s t y n y t elama on y k a takraista taistelua.
T y y t y m a t t o m y y t t a on k a i k k i a k a . Viiden sukupolven kaytettya m.ekanista voimaa oleinme tuottaneet aineellisia kyodykkeita kylliksi antamaan jonkinlaista mukavuutta muntamdUe j a riistonalaisuuden tunteen m.oniUe. , • •
J a kuitenkin kansakunnan tosiasiaUinen tyovoima on k a s -vanut suunnattomasti.. Ottaaksem.me vain ykden tapauksen monista:-ykden mieken j a kakden pojan k a y t t a m a nykyaikainen puuvikakekruukone tekee saman tyon k u i n ,4 poo kekraajaa V . ' 1750. J a samoin monissa muissa teolksuustoiraissa mies tuottaa y k tukannen kertaa enemman k u i n 156 vuotta sitten.
Mita t a m a tyoenergian sunrentuminen merkitsee Englannin tyovoirnassa?- Englannin v a k i l u k u o k , v , 1750 noin 10500000 kenkea, joista kenties 4 500 000 teki tuottavaa tyota. V a k i -l u k u o-li V . 1920 kasvanut 47 000 ooo:aan, joista noin 20 000 000.
tyontekijaa. Jos oletamme, etta-tiede on viimeisina 150 vuotena ksannyit naiden 20 miljoonan tySmieken tyStekon, ei t u k a t -.kertaiseksi, vaan v a i n loo-kertaiseksi, niin niiden tySteko
vas-taa 2000 000 000 tyontekijaa v . 1750. ,' BjY t a k a n . vastakoktaan tekniikau " antamien makdoUi-snuksien j a tosiasiaUisten olojen valiUa on vaUitsevassa talous-jarjestelmassa.- Kapitalismi hidastuttaa j a ekkaisee tervetta taloudeUista kehitysta m. m. seuraavin tavoin.
I . Kapitalismin kekittyessa y k a suurempi maara ykteis-kunnan jasenia l a k k a a tuottamasta taloudekisia arvoja. -Niinpa
Br. Suviranta.
»Pien.I<ontoon» 4 % milj. asttkkaasta vain noin 400 000 on r u n -miiUisen tyon tekijaa, j a naistakin sunri osa tuottaa yleUisy^s-tavaroita y. m. s. J a v. 1907 koko Englannin 44 m i l j . asuk-kaasta ainoastaan 10 milj. tuotti aineekisia kyodykkeita.
Tekniikkaa ei ole siis kaytetty nun paljoa tuotannon ksaami-seksi k u i n tuottajien Immn supistamiksaami-seksi. , '
• 2. Eukemattomat teolksuuslaitokset ovat tefcniUisesti v a n -kanaikuisesti, jopa ala-arvoisestikin jarjestettyja.
3. Tuotanto ei ole tekokkaasti organisoitu. E s i m e r k k i n a
• voi m.ainita, etta Englannissa on tukannen erilaista anramakia.
4. Sunnnaton tySmaara k u k k u u vapaassa liikekilpailussa agentteikin, reklaamilektisiin y. m. s.
5. Toiselta puolen roska- j a rikkamatavafan, toiselta puo-len yleUisyysesineiden tuotanto nielee kuomattavan 'maaran kansakunnan snorittamasta tyosta. •
6. K a p i t a k s m i joktaa ikmisaineksen fyysilkseen kuonontumiseen. Asevelvollisuustilasto valaisee t a t a asiain tilaa k a m -mastyttavaka t a v a k a . 'Ykdeksasta englantilaisesta asevelvoUi-sesta on keskim,aarin kolme taysin tervetta, k a k s i terveydeltaan keikkoa, kolme kykenem-atonta juuri mikinkaan ruirmulkseen ponnistukseen j a jaljeka oleva y k s i taydekinen k y l k y .
7. Kasvatus on epatarkoituksenm-ukaiiien. Toinen luokka kasvatetaan kalktsemaan, toinen kalkttavaksi: tulosta n i m i -tetaan demokratiaksi.
Tarkasteltuamme "nain kapitalismin luomia edeUytyksia lakkaaname ikmettelemasta, etta 47 miljoonan ikmisen tyoteko
— v a i k k a t e k m i k k a nn valmis tekemaan sen sata-, jollei ekka tukatkertaiseksi •—• ei ole voinut vapauttaa kansaa yltyleisesta koykyydesta. Tulos - osoittaa rajatonta kaaskausta: tyon, ela-man j a suurten makdokisuuksien kaaskausta.
K u n kapitaksmi on taten osoittautunut kykenemattoniaksi .-kayttamaan tekokkaasti k3rvakseen Inonnon j a tekniikau sike
^tarjoamia runsaita edeUyrtyksia, on sen tilake luotava toinen taloudeUinen toimintamuoto, jossa anarkian sijaka on organi-sointi, individuaksmin sijaka kansalknen prinsiippi, kikevoiton sijaka tuotannon kyodylksyys j a takraisen taistelun sijaka kaikkien sokdarisuus. S i t a on vaUioishittamineM. Siina'toteu-t u v a kansaUinen jarjesSiina'toteu-taydyminen on siina maarin y k Siina'toteu-t a sivis-tyksen kanssa, etta si\dssivis-tyksen edistyneis3^tta on mitattava silla, missa maarin ykteisetua palvelevat valineet on siirretty yksityisen liikevoiton j a itsekkaan yrittekaisyyden piirista ykteisomaisuudeksi j a ykteison valvontaan. Vain julkisen j a r -- jestomuodon laajeneminen antaa takeen sivistyksen -
laajenemi-Valtioisiuttamisteo/ia Englannissa. 191
sesta. — TaHan. suuntaan. naenevaa kehitysta on viime aikoina voinut todeta ei vain- yhdessa t a i kahdessa maassa, vaan kautta koko inaailman. . ' ' ' . '
• • 'Sota-aika muodostui -Englannissa valtioistuttamisen' voitto-kuluksi; Se oh valtioistuttamisen voitto ensinnakin suna mielessa, etta kansakunnan t a y t y i suurimman kadan ketkena t u r -vautua siiken. Se ok kapitalismin vararikkoturmustus, sika jo's vapaan kilpailun periaate on oikea raukan aikana, eiko sen' taydy oka viela oikeampi sodassa? ' J a jos se tuottaa k y v i a ' t u -loksia raukassa, eiko sen taydy tuottaa viela suurempia sodassa, joUoin yksilon itsekkaat pyrinnot solmjvat kiton kanen isan-maaUisuutensa kanssa?
Mutta valtioistuttamisen voitto ei supistunut. vain sen kapitalismiUe antamaan isknun, vaan se osoittautui myos tar-koitustaan vastaa vaksi, suta kuoliinatta, etta" kberaksmin peri-aatteissa kasvatetnt valtiomieket vain vastakakoisesti j a askel askeleelta antoi vat tieta nudeUe suuimaUe: Sodan paattyessa.
'ok melkein koko kansaUinen eHnkeindelama joutunut valtion valittomaan kuolenpitoon. Varustus-, m.erenkulku- j a ekntarve-ministeriot kuolektivat suurimmasta osasta kansan tarveaineita, kivikiilta lukuunottamatta, mika, samoinkuin rautatietkin, k u u -lui kauppaministerion toimintapiiriin. Maatalousministerio kont-roUoi maataloutta j a alkokolikaUitus vakijuomakauppaa.
'Vaikka tama kansalknen talonspolitnkka mmodostui olo-sukteiden pakosta kajanaiseksi j a moniosaiseksi, sen tulokset okvat kuitenkin monessa ~ sukteessa m i t a kuomattavimmat.
. TaloudeUisesti se merkitsi valtioUe suuimattomien paaomien saastoa. Suta L l o y d George antoi voimakkaan todistuksen pukeessaan parlamentissa elokuun 18 p.' 1919: »Tarkan tutki--muksen j a arvioinnin jalkeen pemstettun valtion tektaita ekkai-semaan kinnannousua. E r a a n pommilajin' kinta aleni 22 % skiUingista 12 skikinkiin, m i k a m_erkitsee 85 milj. pommissa 35 milj. £m saastoa. Samoin laski kaikkien • muiden pomnai-lajien seka m.y6s , Eewis-kanuunoiden k i n t a ; Ne maksoivat ennen 165 £ , mutta meidan valmistaminamme 35 £ kappale.
Nussa saastyi' 14 milj. £ , j a taten saastimme sodan loppuUn kaikkiaan• 440 milj. £.»
. Valtion kiketoiminnan laa^uus t e k i sen makdoUisimman t e k o k k a a k s i . , Maailman talouskistoriassa oH jotakin aiyan uutta, k u n ekntarveministerio osti jonkin maan sadon koko-naisundessaan tai koko vientiin kikenevan ykjaaman viljaa, sokeria, likaa, .teeta, rasva-aineita j . m. s; 'Valittajien voitot eivat taten paasseet kintoja koroittamaan.
Valtion hinfapolitiikka o k k i n epailematta erittain' tulok-seUista. H i n h a n nousu ok vakainen ankarimman. vedenalaisen
192 Br. Suviranta.
sodan ja.aselevon solmianaisen valisena aikana. I l m a n kontrolHa kinnat oljsivat nonsseet snunnattomasti, niika nakyo^ seka siita, etta valvonnan ulkopuoleka olevien tarvikkeiden Jhinta, kaksin-kertsaistni .samana aikana etta myos kintojen myokemmasta j y j k a s t a • nousnsta sita m n k a a ' k i d n saannostelya snpistettun.
Valtion toimjnnan pnktaasti susialinen merkitys on sekin oknt merkitykselHsta. Y m p a r i maan terveydeUisista oloista j a yleisesta kyvinvoinnista hnolektivat tarkastajat tyoskentelivat paikalksten olosukteiden parantamiseksi j a yleisen ekntason kokottamiseksi. Yksityisten kikkeiden toimesta se ei oksi okut lakeskaan samassa maarin makdoUista. Aset.ettiin erikoisia ' komiteoja tutkimaan teoUisuustyon vas3^tavaisyytta ja
ekn-tarvikkeiden ravintoarvoa. J a •ministerioiden kiertokirjeet kos-kettelivat sellaisia asioita k u i n sunnuntaityota, naisten tyota, tyoaikaa, tuuletusta, valaistusta, sairautta, tapaturmia y. m. s.
E d e k a esitetyista nakokokdista k a y selvike, m i n k a kno-mattavan periaatteeUisen j a kaydannolHsen arvon t e k i j a antaa
" Englannin valtion sodanaikaiselle talouspoktukaUe. Hanen loppupaatelmansa on, .etta 'sodan paattyessa E n g l a n t i ok pa-rem.min jarjestaytynyt tyokon k u i n koskaan ennen. Joidenkin tuotannonkaarojen 'toimintaa sota ok tosin.ekkaissyt, kuitenkin enimmakseen seUaisia' vakemmanarvoisia, kuin ovat piano- j a leikkikaluteoUisnus. Mutta yleensa sodan voim.istuttamat snur-teoUisuuden kaarat ovat entista kykenevampia m.y6s raukan-ajan tuotantoon, kuten varsinkin laivanvarustus- seka metaUi-ja kemiaUinen teolksuus. Nunikaan on eraita pienem^pia teoUi-snnden aloja, jotka vasta valtion avulla.ovat.todeUa muodostu-neet kansaUisesti tuottaviksi. Myos m.aanviljelykseUa'ou'run-saamm.in koneita j a apuvalineita kuin .ennen sotaa. SanaUa sanoen kansaUisen jarjestayts'^misen tulokset ovat okeet k a m -m.astyttavia. MoniUa aloilla, v a i k k a ty^Dlaisten l u k u on oUut pienem.pi, tyon tulokset ovat olleet entista parem_pia. Tuotanto nousi korkeim.m.illeen kansan, ty'-dvoim.an oUessa akmmikaan.
Seuraavat siUoisen varustusministeri .Winston CkurckiUin sanat,kanen puku.essaan varustusministerion virkamiekille t a m -mikuussa 1919 todistavat valtioistnttandsen tunnettnun sosia-ksmin vastustajaan tekem.aa vaikutusta. ».Hyvat kerrat, onrut-telen teita sydamelksesti. E n , ole m.inisterina oUessani "tuUut taysin vakuutetuksi sosiaksmin m.akdolksundesta; mutta olen tukut melkein vakuutetuksi. Minun on sanottava, etta m.ie-lestani varustusministerion saavutukset kokoi\aisuudessaan muo-dostavat voimakkaamman todistuksen valtiososiaksmin ,.ky-v a k s i k u i n koskaan on esitetty. N u n snurisunntaisia j a moni-naisia asioita ei ole ennen koskaan koetettu jarjestaa