Komitea ilmoittaa tosin (siv. 7), etta siUe annettu tektava on ollnt )>selostaa alkokolikysymys makdolksimman monipnok-sesti valaistuna», mutta itse sanoo se tyonsa tarkoituksena oUeen
<koota saatavissa olevaa aineistoa ja todistaa- niin muodoin
kumoamattomien numeroiden avuka kieltolain sopimattomuus
ja vakingoUisuus». »SamaUa on komitea osoittanut kieltolain
muita epaterveita vaikutuksia ja raskaita seurauksia.» EdeUeen
on komitea vetanyt sen lainsaadannon perusviivat, joka-'sen
mielesta oksi pantava kieltolain sijaan. Niin ollen on komitea
rajoittanut tektavansa siita, 'mika sike nayttaa alnn pitaen
annetun, ja tyytynyt esittamaan vain kieltolakia vastaan
puhu-via seikkoja. Tama saa aikaan, etta lukija jo a.lun pitaen ei voi
vaittaa sita kasitysta, etteivat komitean ekdotukset perustu'
alkokokkysymyksen kaikinpuokseen selvittelyyn olevissa oloissa,
vaan paaasiassa vain kieltolakia'vastaan puknviin nakokoktiin.
i i 6 Aarne Ktfusi.
leimaamassa muo-haridta komitean vain niin sanoak-'
tai toiselle, tnlee Se seikka, etta komitea nain on laktenyt tektavaansa var-massa ennakkokasityksessa todistettavista a.sioista, vaikuttaa, etta todisteluissa ja esityksissa kieltolaiUe- ep iednlkset arvostel-mat ja aksiomit ovat usein paapernsteina. SivuUa 4 on esim.
jo seuraava lause,; pukuttaessa kieltolakiystavaUisten sanoma-lektien lausunnoista: »Vikaa ei kuitenkaan ;tsita perussyysta, niin. siita, ettei kieltolakia voi toteuttaa.» Supa on se peruskasi-tys, joka sitten ilmenee pitkin koko kirjaa. SiUe, joka taman
»selvi6n» uskoo, on oUut-turka koko selostusta kirjoittaa, siUe taas, joka itse on toista mielta, ei seUaisilla perusteiUa mitaan todisteta. Samaan suuntaan vaikuttaa tietenkin se vakeva
"nimisto, jota pitkin julkaisua omisteUaan >kieltolakikiihkoik-. joiUeD ja )>sivistysvikamieksen yltiopaisyydgn
dossa» toimeenpannuUe kieltolaiUe.
LukijaUe, joka kaluaisi puolueettomasti esittamien lopputulosten patevyytta, eika semme tunteensa mukaan asettua puoleUe
nain oUen teoksen tutkimisessa suuria vaikeuksia. Bntas asian toinen puok? taytynee kanen joka kokdassa itseltaan kysya.
Jo mietinnon osassa »SiveeUiset nak6k|)kdat» tama kysy-mys tunkee varsin voimakkaasti esille. »Korjkeampaa kekitysta ei ikminen voi saavuttaa, eUei kan taivu Jrajoituksien, kurin ja pakon aUe.» »Suna, etta ikminen vapaaekt(|isesti taipuu pakon aUe ja koettaa kakkta tata alkaisempaa luontoaan, siina juuri on ikmisen aateluus ja siina on myoskin v£ rmin tie korkeam-man kekitysasteen saavuttamiseen. Mutta ijiminen voi akstua rajoituksun myoskin toisen parasta katsoen. 'Vakvempien esi-merkista voivat keikommat saada rokkeutti ja voimaa pyrki-maan jokonkin korkeampaan, ja tietoisnudesta, etta saattaa oUa toisiUe kyodyksi, voi vakvempi loytaj. kyvityksen nusta rajoituksista, joikin kan on alistunut.»
Tama on epailematta aivan oikea laktokokta. Mutta komi-tea jatkaa: »Mutta taUaisen aUstumisen taytjyy tapaktua vapaa-ektoisesti, ennenknin siUa on mitaan korkeampaa siveeUista merkitysta.)) »Jos vapaan takdon sijaUe a^etetaan ulkonainen maktikasky, syntyy jotakin, joUe voisi antaa nimen pakko rdk-kauteen. Mutta tama sotii itseaan vastaan, siUa rakkaus
edel-Kieltolakiasiasta. 117
lyrttaa vapaata sielun kiintymysta.» Mita nimenomaan rait-"
tiuteen tulee, niin komitean mielesta on seka koulnjen antaman opetuksen etta vapaan raittiusykdistystyon kautta ikmisten taktoa muodostettava ja karaistava. »Taman siveekisen puolen valdjuomia vastaan kaydyssa taistelussa sivunttaa taydelknen kielto kokonaan, se kun koettaa saavuttaa paamaaran nuek-vakan, maktikaskyn mukavampaa tietaa*
Komitea jattaa ottamatta kuomioon tassa yleisessa eetil-ksessa selvittelyssaan, etta tuota »pakkoa rakkauteen» on kaikki se lainsaadanto, mika antaa okjeet ja maaraykset ikmisten kes-Mseke ykteiselamake ykteiskunnassa ja valtiossa. Sika on tuskin mitaan lakia, joka ei samaka tietaisi jokekin, mikoin suur em-make, mikoin pienemmalle osalle ikmisia pakkoa, jota voidaan, miksi ei, nimittaa pakoksi rakkauteen.
Seuraavassa Iuvussa komitea' kekittaa ajatuksiaan siita, missa sukteessa -taysikielto-'on personakiseen vapanteen. »0n-kan itsestaan selvaa, ettei »oikeus alkokokpitoisten juomien nauttimiseen ole niin pyka,- ettei sen taytyisi vaistya, jos taten voitaisiin torjua suuria onnettomuuksia. Mutta nainkan ei ole asianlaita.»
Ykdeka ainoaka lauseeUa: »Mutta nainkan ei ole asianlaita)), komitea sivunttaa ja Icuittaa alkokokkikkeen tuottamat suuret onnettoniuudet. Jos sekaisia oksi olemassa, ta3^yisi .oikeuden ' noiden juomien nauttimiseen vaistya, mutta eikan seUaisia onnettomuuksia ole, ))kun nama tavat lukemattomista ikmisista, mita keikin itseensa tulee, nayttavat viattomilta)).
Tayrtyy sanoa, etta taUaista todistelua ei todeUakaan oksi voinut odottaa tapaavansa, ja etta komitea on vaktettavan
•ykmatkaisesti sivnuttanut yleisissa siveeUisissa perusteluissa koko sen suunnattoman laajan aineiston, joUa raittiuden vaa-timusta' voidaan pnolustaa ykteiskunnaUisena vaatimnksena ja joUa kaikkia rajoituksia alkokokn vaarinkaytossa voidaan sosiaksen tarkoituksenmnkaisunden nimessa vaatia aina kielto-lakiin saakka, mikak nama rajoitukset todeUa tarkoituksenmn-kaisiksi voidaan osoittaa. Juuri suurien ykteiskunnaUisten onnettomuuksien torjumistakan koko raittinskike tarkoittaa, sitakan tarkoittavat kaikki jarjestelyt alkokokkaupan alalia.
I i 8 Aarne Kuusi.
siellakin, missa kutea Ranskassa, Belgiassa y. m. nama jarjes-telyt ovat aivan alussaan. J a sita kai tarkoittavat komitean omatkin ekdotnkset alkokokkanpan jarjest^lyksi. Ekei niin oksi, niin miksi komitean ekdotustenkaan
toimeen )>pakkoa rakkanteen»'?
B i . K y k a tassa on kyseessa todeUakin nallisen epakokdan torjuminen, jossa pakk:
pernsteeUa panna snnren ykteisknn-3a on ka3^ettava, ja se on siveekisesti taysin oikeutettua. Kysy mys on vain siita, rnissa maarin komitean aivan oikein teko^tama nakokokta, etta ykteiskunnassa on paljon sekaisia, jotka eivat pakkoa kai-kissa muodoissaan kasita ykteiskunnakisen, tarkoituksenmn-kaisunden vaatimaksi valttamattomyydeksi, painaa enemman kuin se epakokta, mika pakon avulla takdo :aan saada poiste-tuksi. Tai, siirtyaksemme eetiUisen terminologian alalta kay-tannokiseen elamaan, missa maarin ykteiskunnan jasenet niin yleisesti kasittavat pakkotoimenpiteiden oikeutuksen, etta nuo pakkotoimenpiteet voidaan kaytannossa toteuttaa, s. o. saataa laki, joka kokonaan Meltaa alkokokpitoisten juomien kayttelyn-nautintotarkoituksiin.
Meilla sekainen laid on saadett3r. Komitea on sita mielta,-ettei niin oksi pitanyt tekda. Ne yleiset e^tikiset perustelut, mitka komitea taman kantansa tueksi esittJa, on jo kasitelty.
B i maksa vaivaa puuttua niikin enaa sen jok^-osta, etta komitea erikoisessa Iuvussa ottaa ne uudekeen pukeessi ja edeUeen soui-taa ja kuopaa, syytsoui-taa raittiusyakea ja sita Iditsoui-taa, vaktsoui-taa raittiuskasvatuksen, ihmisten parempun vaigtoikin vetoomisen puutetta aikaisemmassakin raittiustyossa, siis syyttaa jostakin, jokon ei ole mitaan perustetta, koska varsilainen raittiusvaki juuri naita seikkoja on koko toiminnaUaanj tarkoittanut. On vain, sikak kuin yleensa johtopaatSksia vo:. komitean ristirii-taisuuksia tayhna olevasta esityksesta naissa sukteissa tekda, huomautettava, etta komitea on aivan vaarassa, jos se luulee naiUa yleisiUa siveeUisiUa nakokokdiUa voineensa osoittaa, etta taysikielto on jotakin absoluuttisesti, sinansa makdotonta, koska se sotii ikmisluonnossa muka asuvaa vapaudentunnetta ja sa-maka nautinnonkimoa vastaan. _ Naktavasti ei komitean oksi pitan3d; pyrkiakaan mikinkaan absoluuttisiin totnuksiin tassa
Kieltolahiasiasta. I J 9