1/ 8 Leo Harmaja.
kuljettiksessa nay-ttaa tassa kuitenkm kuljetusmalcsujen ronut-tamista tarkeamm-alta itse kuljetuksen kekittaminen tarkoituk-senmukaisemmaksi Icuin takan saakka jarjestam.al]a tavaravaunujen sisustus j a asianomaiset aikataulut elainkuljetuksen v a a -tim.usten m.ukaisil<:si, niin etta talvipakkasten aikana j a kuumina kesapaivinakin voitaisiin ilm,an suuria vaikeuksia lakettaa elai-m i a pitkienkin elai-matkojen paakan.
E l a i m i s t a saatujen tuotteiden joukossa ovat vuodat saavuttaneet melkoisen taloudelksen merkityksen. Aikaisemmin k n u luivat valmistam.attomat vuodat 3mteen raktiluokkaan j a v a l -mistetut 2:seen, mutta uudessa tavaranluokitustaulussa vuo-delta 1920 ne on surretty k u m p i k i n y k t a luokkaa ylemm.aksi.
Siiken suureen kinnannousnun nakden, joka sota-aikana on talla alaka tapaktunut, ei m.ainittua m.uutosta voitane pitaa aikeet-tom.aua, m.utta toiselta puolen on myonnettava, etta kintain alentuessa valmistamattomien vuotien koroitettu rakti voi ekka ruveta t'untumaan koktuuttomalta.
Maatalouden kannalta kuom.attavia kuljetusesineita ovat viela afulannat j a lanta,' ]oi6.&x kuljetus rautateika on kasva-nut t u n t u v u n maariin, "vaikkapa sotavnodet tassa kekityksessa aikeuttivatkin m.elkoista kairiota. N a m a tavarat ovat kuuluneet j a kuuluvat edekeen 6mteen raktiluokkaan, kuokm.atta niista kaitoista, joita takaiset kuljetusesineet rautatielukenteeUe a i kenttavat. Aikaisem.min chilensalfietan luettun 4mteen r a k t i -luokkaan, m.utta sekin on vuoden 1921 alusta asetettu tassa kokden muiden apulannoitusaineidenvertaiseksi. Mikaan rakdin alennus ei naikin tavaroikin nakden enaa voine t u k a k y s y m y k -seen.
Akm.paan raktiluokkaan on luettu myos turvepehku, jonka yleisempaan kaytantoonottamiseen on m.eika kiinnitetty m.el-koisia toiveita. T a v a r a n arvoon nakden sen raktkuokka on naktavasti pysytettava entisekaan.
pnko •yautatieiariffejamme aUnnettava? 179
Maatalouden etuja kostevat lalielta useideu metsatalous-tuotteideu, erityisesti halkojen raktimaksut. T a m a n tavaran kuljetukseka on rautateikamme jo kauan okut kuomattava sija, v a i k k a sita suurin m.aarin myos kuljetetaan vesitse. H a l k o -jen rautatierakdit on laskettu erikoisen, kalvan tariffin m.ukaan, j a ne ovat olleet yleensa sam.ojen'koroitusten alaisia kuin m.uut-k i n ram.uut-ktim.am.uut-ksut. Toum.uut-kom.uut-kuun i p:sta 1919 seuraavan vuoden loppuun ok kuitenkin voim.a&sa 25 % : n alennus raktimaksm'sta.
Halkojen. rakti 'on verrattuna' muikin kuljetusesineisiin siksi kalpa, ettei sen aleutamista, joka k y k a oksi y k t a tervetullut
maatalouden karjoittajille, s. o. m.etsien omistajike/knin kulut-tajapiireille, voida ajateka, varsinkin k u n 'otetaan kuomioon,
miten tuntuva vaikutus tallaisen tarkean jonkkotavaran kulje-tusmaksujen suuruudeka on valtionrautateiden rakalksiin tuloksiin.
Sen nojaka, mita edeka on m.aataloustuotteiden raktimak-suista esitetty, voidaan siis lausua, etta ne meilla yleensa ovat verraten koktuukisia, eivatka ne koroitukset, joita vume aikoina on toimeenp_antu, n a y t a aikeettomilta; vain muntamiin t a v a -roikin, kuten peUavanvarsiin j a r e k u k a k k u i k i n nakden, oksi rakdinalennus maatalouden edistamisen nimessa ekka paikal-laan, eika sen pitaisi kaydakaan makdottomaksi, k u n kysymys on verraten pienia maaria kasittavista kuljetusesineista, joten v a l -tionrautateiden tulot eivat alennuksesta tuntuvasti vakentyisi.
Jos sitten rykdydaan ' tarkastamaan teollisuustuottei'den rautatierakteja, joiden koroittamista vastaan on erikoista tjr^ty-mattomyytta ilmennyd varsinkin faperiteollismiden takoUa, on aluksi, jo ennen lakempaa tarkastelua mainittava, etta ne yleiset-m.uutokset, joita rakdinlaskemisessa on tekty, nayttavat kokdistuneen teolksuustuotteisiin melkoista tuntuvammin kuin maataloustuotteisun, edeUisia k u n maamme rautateiUa
paa-i8o • • Leo Harmaja.
asiallisesti on lalietetty va'nnunlastittain, jotka aikaisemmin saivat nauttia n . s. paljousalennusta; sen poisjattaminen merkitsee' saniaa kuin 33.3 % : n koroitus vaununlastin r a k -dissa; sitavastoin m.aataloustuotteita laketetaan melkoisin maa-rin- myos verraten pienina laketyksina, jotka aikaisemminkaan
•eivat saaneet paljousalennusta nauttia, joten sen poisjaaminen ei maatalouden-eduiUe tukut y k t a tuntuvaksi. Sanottavaa tasoitusta ei tassa ole aikeuttanut asemamaksukaan, joka l y -k y i l l a va-kmat-koifla on tuntuvampi -kuin p i t -k ' -k a ; naita-kan tulee niin k y v i n maataloustuotteiden k u i n teokisuustuotteiden kulje-tuksessa kysymykseen. Jalkimmaisten tuotteiden raktim.aksuja on my5s melkoisesti koroittanut aikaisemmin kaytannSssa olleen vientitariffin lakkautus, joka merkitsi kakiimmike vientitava-roille joulukuun 15 j a k u k t i k u u n 30 p:n vaksena aikana sangen tuntuvaa rakainkoroitusta: i : sen luokan tavaroiUe 213-7 % ,
•2:sefL luokan 135.3 % , smnen luokan 56.9 % j a 4:nnen luokan 'tavaroiUe 33.3 % . Vaktettavasti meika kuitenkin on okut san-gen v a k a n sellaisia vientitavaroita, joiden rakti oksi laskettu korkeampien raktiluoklden mukaan. Joka tapauksessa -vienti-tariffin lakkautus etupaassa . kokdistui ' teoUisuustuotteisiin, joita tal^visaikana on meilta viety ulkomaiUe melkoista enemman kuin karvoja maataloustuotteitamme, joista tassa tuk k y s y m y k -seen VRJn voi. TeoUisuuden kannalta kuomattavin merkitys talla vientitariffiUa oli juuri paperin j a pak-vin maastaviennissa.
TalveUa 19TO—11 vientitariffin ka3i;tamisesta toimitettu tilas-toUinen selvitys^ osoitti, etta taman tariffin mukaan kuljetettiin
Paino R a M m a k s u t S m k .
voita 5 322 tonnia 85 826:43 -- paperia . 8 944 „ 98 651; 80 pakvia 10 115 „ 120 149:50 -lankamUia 2 628 „ ' ' 3 1 3 8 4 : 7 5
^ Suomen Rautafiehallituksen kertomus vuodelta zgio (Suomen Virallinen Tilasto. X X . 40.), siv. 109/10.
• Onkc rautatietariffejamme alennettava? . i S i
Sitapaitsi kuljetettiin pienempia maaria eri tavaralajeja, niin etta koko laketysmaara'oli 30250 tonnia j a sen r a k t i -maksut • S m k 38 290: 53.' • - - - • • • - ' I
Myokemmin ok j o n k u n ' aikaa kaytannossa ' eraanlainen vientitariffi "takaisinm.aksun. muodossa.- Toukokuun i ' p:sta 1919 myonnettiin puutavaran, k a l k o j a ' lukuunottamatta, sel-luloosan, puuvanukkeen, paperin j a pakvin' kuljetuksesta" suo-ritetuista raktimaksuista 25 % ^takaisin, kuntodistettiin tavara
"maasta viedyksi. T a m a etu "kuitenldn lakkautettiin jo seuraa-vassa -vuoden vaikteessa. ' • " -»
Paperiteokisuuden paatuotteita ovat"^«/)en j a T a a tikoissa kuljetettu paperi ori aikaisemmin kuulunut 2:seen r a k t i -luokkaan, mutta se on, sittemmin siirretty i:seen -luokkaan, m i k a merkitsee 33.3 % m snuruista. rakdinkoroitusta. Kaare-, voi-, sokeritoppa-, tapetti-, / pingoitus- j a painopaperi kuului aikaisemmin 4mteen raktiluokkaan, mutta se on koroitettu 3mteen luokkaan; m u u paperi on siirretty 3mnesta luokasta 2:seen. Siiken nakden, etta paperin kinnat ovat. sota-aikana rnelkoisesti nousseet j a paperiteoUisnus on muodostunut varsin kannattavaksi, on naiden koroitusten katsottu olevan paikakaau'.
Mutta toisfelta puolen on otettava kuomioon, ettei pukeenalais-ten tavaroiden kinnan voine sanoa yleensa nousseen enempaa kuin noin ,10—12-kertaisiksi raukanajan kintasukteisun verraten, m i k a on melkoista vakemman k u i n esim.tarkeimpien r a v i n -toaineiden kinnannousu. K u n paperin kulttuuriykteiskunnassa on katsottava kuuluvan jokapaivaisen leivan sarpimiin y k t a k y v a l l a syyUa k u i n esim. voin, ei taman teolksunden tuotteiden raktien koroittamista sen y k , m i t a kuljetusmaksujen yleiset prosenttikoroitukset aikenttavat, naktavasti voida rnttavaUa . s y y k a puoltaa: Toiselta puolen on otettava kuomioon, etta
edeka kosketekun vientitariffin, jonka lakkautus .9n take teol-lisuudeUe tal-visaikank merkiimjrt erityisen tuntuvaa
rakdin-I 8 2 Leo Harmaja.
koroitusta, on t a y s i n korvannut se poikkeukselksen h.jva. kinta, jota iD.aastaviejat SuoiD.en rakan kuonon arvon t a k i a ulkomai-den valuuttaan verraten ovat tavaroistaan saaneet.
P a k v i n raktia on my5s Icoroitettu snrtamaila tam.a tavara 4mnesta raktiluokasta smteen raktiluoldcaan, _m.ika merkitsee
^17.6 % m koroitusta, joten nousu ei ole kovin suuri. - Paperi-vanukkeen j a sekuloosan rakti on sitavastoin pysytetty. 5mnessa raktiluokassa, eika sen aleutamista kene tarpeen ajateka n y k y i -sissa oloissa, joUoin maastavientia, kuten juuri mainittiin, niin mnsaasti palkitsee ulkomaiden valuutan korkea arvo.
N a m a muutamat esim.erkit osoittavat, etta erinaisia epa-tasaisuuksia on rautatietariffissaro.me syntyn3d; nuden koroitus-ten ykteydessa, joita siina on toim.eenpantu. Niiden vertailua ei kuitenkaan liene tassa tarpeen jatkaa, vaan kenee tarkastus rajoitettava niikin kuljetusesineikin, joiUe rakdin alennusta on vaadittu j a joiden kuljetusmaksuista sus .paaasialksesti on j u l -kisuudessa okut kysymys. - ; , Sen nojaUa, m i t a taten on esitetty, ta3d:3ry tuUa siiken kasi-tykseen, etta tuntuvia tariffinalennuksia ei voitane varsin moniin kuljetusesineisun nakden puoltaa, m i k a k kysymys o n t a v a -rankuljetusmaksuista; henkildtariffi on tassa jatetty kasittelyn ulkopuoleke, sita sunremmaUa sy^yUa, k u n meika vume aikoina ei ainakaan julkisuudessa ole sanottavaa kuomiota suken k n n -nitetty, kuokmatta suta tuntuvasta piletinkintojen koroituk-sesta,' joka on pitkUla rautatiematkoika tapaktunut, k u n vaU-matka-alennus, joka ennen ulottui 800 k m : u n saakka, on supis-tettu 500 km.:iin.
Mutta olisiko e k k a ajateltavissa, etta rautateiden tavaran-kuljetusmaksuja voitaisun yleisesiikin alentaa; eika v a i n tek-taisi. kelpotuksia mmutamike erikoisiUe kuljetusesineiUe?
Onko rautatietariffejamme alennettava? 183
T a t a k y s y m y s t a arvosteltaessa'.on aluksi kuomautettava, etta sen ratkaisu on riippnvainen siita, miten valtionrautateiden kannattavaisuuteen yleensa suktaudntaan: takdotaanko n u - ' den a v u k a saavuttaa suuria voittoja vai pidetaanko paatarkoi-tuksena kikenteen edistamista taman kuljetusvakneen avuka ^ Meika Suomessa on, "kuten tunnettu, valtionrautateiden jokta-vana periaatteena aikaisemmin okut sen yleisen kyodyn aikaan-saanti, jota rautateista on asianomaiseUe seuduke j a koko maalle odotettu. V a r s i n k i n n. s. eramaanratoja rakennettaessa on ollut ilmeista, etta luikin sijoitetuike varoike ei ole ainakaan pitkun aikoikin voitu edeU3d:taa syntyvasta rautatiekikenteesta saa-t a v a n edes koksaa-tuukissaa-ta korkoa, pukumasaa-tsaa-takaan liikevoisaa-tossaa-ta;
on siis okut pidettava selvana, etta ne tulevat keikontamaan koko rautateistdn kannattavaisuutta. Mutta toiselta puolen on ilmeista, etta varsinkin valtionrautateiden y k a laajentuessa j a sitoessa entista enemman yleisia varoja niiden rakakisilla tuloksika on valtion taloudenkoidon kannalta siksi suuri m e r k i -tys, etta jatkuvasti tappiota tuottavaa rantatiekikennetta saa-tetaan v a i n erikoisten olosukteiden vaatiessa eika mitenkaan, jatkuvasti pitaa kaynnissa. T a m a n tosiasian knomioonotta-, minen on sita tarkeampaa mykydsissa oloissa, joUoin valtion raka-asiat ovat suurten vaikeuksien alaisina.
K u n r y k d y t a a n tarkastamaan, missa maarin edeUaesitettyja vaatimnksia on Suomen valtionrautateiden taloudessa vnnxe vuosina tayrtetty, on ensiksi todettava, etta niiden kirjanpidon mukaan ovat rakakiset tulokset okeet melkoisesti vaiktelevia.
K u t e n aikaisemmin jo mainittiin, saavutettun ensimmaisina sotavuosina verraten kyrvda tuloksia, voiton k n n laskettiin oUeen
^ V r t . taman kirjoittajan liikennepoljittista tutkielmaa' Valtionrautatiet liikeyrityksena (Suomen-lyiikemiesyhdistyksen julkaisuja I ) .
Leo Harmaja.
vuonna 1914 3.72 % paaomalle
: - 1915
6.83 „ _ „„ 1916
7.21 „Seuraavien k a M e n vuoden kumoukseUisissa oloissa rakal-liset tulokset knonontnivat, jopa siina maarin, etta valtionrau-tatiet tuottivat tappiota, m u t t a vtiosien 1919 j a 1920 tuloksia voidaan sanoa suorastaan loistaviksi, voittoprosentti k u n edel-lisena vuonna ok 15.7 j a jalkimmaisena vuonna 12 % m tienoiUa.
Mutta' on kuomattava, ettei valtionrautateiden kirjanpito ole tarjonnut luotettavaa pokjaa niiden kannattavaisunaen arvos-telemiseUe saannokisissakaan oloissa, sika seii nojaka ei ole voitu saada taysin varmaa tietoa sekaisesta perustekijasta k u i n '
• valtionrautateiden paaoman suumudesta. Vankan kaytannon nojaka on tosin rautateika samoinkuin muissakin liikkeissa pidetty paaoma-arvona entista kirjanpitoon otettua sumrnaa,' rakanarvon munttum.isesta vakttamatta, mutta siten laskemaUa
ykteen entisajan k n l t a m a r k k o j a j a n y k y a j a n paperimarkkoja joudutaan aivan k y k y v a k e pokjaUe. .•Suomen valtionrautatei-den paaomasta suurin osa on entisajan taysiarvoista rakaa, m u t t a niiden vnotuiset tulot j a siis y k j a a m a saadaan tietenkin nykyisessa ala-arvoisessa rakassa. _ Suoran^aisen vertailun nuden.
•summien yakUa ei pitaisi t u k a kysjntnykseen, jos tarkoitus on paasta luotettaviin tuloksiin, j a niin kauan kuin rautateiden-paaoman suumudesta ei ole toimitettu uutta selvitysta, joka - oikeastaan voidaan kunnokisesti snorittaakin vasta rakanarvon.
jakeen vakiinnuttua, ovat laskelmat valtionrautateiden_voitosta aiyan kataria_. Ilmeista kuitenkin on, etta jos valtionrautateiden , paaoma arvioidaan nykyisessa paperirakassa, se
nousee-monin-kertaiseen. maaraan j a voittoprosentti "vastaavasti alentuu.
EdeUeen on. kuomattava, etta niin k y v i n rautateiden-paa-^
oma-arvoon k u i n voittoon vaikuttaa suuresti -vuotuisten
kor-Onko rautatietariffejamme alennettava?
jausten j a poistojen suuruuden maaraaminen. SaannoUisissa oloissa voidaan tosin .edeUyttaa, etta nama- vuodesta toiseen j a t k u v a t jokseenkin tasaisesti, mutta sota-ajan poikkeukseUi-sen suuren. liikenteen aikeuttama kulum.inen j a m.onenlaiset kavitykset ovat vaatineet paljon enemm.an korjanksia, k u i n m i t a vuotuisiin m.enoihin on katsottava' kuuluvan; toiselta puo-len taas monet nutisrakennukset ovat m.y6s oUeet om.ansa Hsaa-.
maan rautateiden paaoma-arvoa. M i k a maara pnheenalaisista kustannuksista n a i n oken on okut luettava rantateiden paaoma-tikUe, m i k a taas merkittava tavaUisiksi vuotuisiksikojjanksiksi, se on' kysymys, jonka erilaisesta ratkaisusta rautateiden r a k a l -linen tulos on tuntuvassa" maarin ruppuvainen. . . ,
J o k a tapauksessa on ilm.eista, etta nykyisissa oloissa on valtion vaikea tyrytya aivan pieneen nettotnloon jo sen vuoksi,.
etta rautateistamme melkoinen osa on "rakennettu nlkomailta saaduiUa lainavaroiUa, joiden korkojen j a kuoletusten'suorittam.inen nyk3dsten valuuttasukteiden. vaUitessa tulee varsin k a l -k i -k s i , osittain -kyrvin-kin.' ras-kaa-ksi-.
Kaikesta t a s t a kuokm.atta on vaitetty,: etta rautatietarif-feja'olisi maan eknkeinoelaman etujen nimessa alennettava.
j a valtionraUtateita tnettava m.'uiUa valtion varoiUa. Tallaiseen asiain • tilaan saatetaan k y k a joskus joutua yleisten kikeolojen, kuonontuessa j a kikenteen sen jokdosta .vakentyessa, eika sel-lainen pula ole tariffinkoroituksilla autettavissa, eimenkuin ajat
parantuvat', mutta yleensa t a y t y y rautatietalous kuitenkin asettaa sike pokjake, ettei kikenne tuota tappiota, j a kyrvaUa s y y k a voidaan siita vaatia koktuuUista voittoakin; muuten ylei-siUa varoiUa joudutaan kiaksi snosimaan niita, jotka rautateita enimm.an voivat k a y t t a a kyvakseen. Jos taas rautateiden voitto
'•— v
-. '^ Vrt-. Offenhergm tutldimista Konjunkiur und Eisenbahnen (Finanz--wirtschaftliche Zeitfragen, 'lo. Heft). - • . ' .".
i 8 6 . -Leo Harmaja. ^
pitkat ajat nousee y l i tavaUisen paaomankoron, joudutaan sited, liikennetta verottamaan, m i k a lopulta vaikuttaa samoin k u i n kulutusvero; tallaisen voiton arvostelu taas riippuu siita, missa maarin maan verotusjarjestelmassa pidetaan kohtuuUisena lisata tallaista valiUista verotusta^
K y s y m y s rautatietariffin perinpokjaisesta undistuksesta on meika jo enemman k u i n vuosikymmenemaikana okut vireiUa.
TalveUa 1909—10 asia ok esiUa myos KansantaloudeUisessa
• Ykdistyksessa, joka snta antoi puolestaan lausuntonsa^ r a u t a -tieviranomaisiUe. Seuraavien vuosien kuluessa asia ok viela , jonkun verran kasittelyn alaisena myos taman. ykdistyksen takolla, mutta sota-aikana taUaiset uudistukset saivat raueta.
Vakankumouksen jalkeen k y s y m y s pantun uudeUeen vireiUe, j a kevaasta 1917 on rautatietariffin uudistaminen oUnt erityisen ' valtionkomitean kasiteltavana. Sen lopuUinen ekdotus ei k u i
-tenkaan viela ole valmistunut. N i i n epavakaisissa oloissa, kuin missa viime aikoina on eletty, onkin epailematta varsin vaikeata loyrtaa koktuulksta maksujen suumutta, j a taten lopuUisen ekdotuksen tekeminen aivan k u i n itsestaan l y k k a y t y y . Mutta ennenknin taydelknen tariff ireformi saadaan aikaan, voitaisiin kuitenkin t o i m i t t a a . erinaisia osittaisia parannuksia, joikin edeUa on lykyesti v i i t a t t n . N i i k i n oksi Usattava se ajatus, etta tavarakikenteessa oksi eri raktiluokkien vakset perusmaksut v a l t t a m a t t a saatava tasoitetuksi, jotta tavaran surtaminen luo-»
kasta toiseen k a v i s i kelpommin k u i n n y k y a a n , raktiluokkien vaksten eroavaisuuksien okessa kovin epatasaisia ^. T a m a tyo
1 V r t . taman kirjoittajan vuonna 1917 laatimaa lausuntoa Suomen val-tionrautateiden tariffinkorotiihsista ja vdliaikaisistd veroista (Valtiovarainvalio-kunnan mietinto N:o 21 kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1917. Idite I ) ,
^ T a m a lausunto-on—julkaistu Yhteishuntataloudellisen Aikakauskirjan •-•
kuudettnessa vuosikerrassa (1910), siv. 105/7.
^ V r t . taman kirjoittajan laatimaa kirjasta Suomen valtionrautateiden ten7/j« MM^wte (Suomen Liikemiesyhdistyksen Julkaisuja N:o 5), siv. 20.
Onho rautatietariffejamme alennettava? 187
vaatii n . s. yksikkoMntojen nudeUeen painattamista/ j a t a y t y y senvuoksi v a k t t a a , ettei sita uudistusta toimitettu sam.aUa kuin vuoden- 1920 lopuUa rautatietariffiin tektiin useita m.uutoksia ja yksikkokinnat uudekeen painatettiin, '
-Erinaisia alennuksia ja"mm"ta yksitydskoktaisia parannuksia voidaan kuljetusmaksuikin, nain ollen sieka taaka tekda, mutta rautatietariffin yieinen alentaminen ei nykyisissa oloissa nayta olevan puollettavissa.
• #