Katsaus niiden perusteisiin.
Meilla Suomessa vasta sodan aiheuttama sunnnaton H n -tainnousu on herattanyt yleisempaa mielenkiintoa ky^symykseen, miten taman nousun suuruus on tasmalksesti luvuika i l -maistava. T a m a kysymys on 'kJa.jnyt erikoisen tarkeaksi, k u n palkkauskysymyksissa yritetaan sovittaa palkat eknkustan-nusten-'-) kalkstumisen mukaisiksi, j a moneUa takoUa, viimeksi valtion virkamiesten palkkausasiassa, kysymys palkkojen jar-jestamisesta automaattisesti riippuviksi elinkustannusten muu- "
toksista n. s. k u k u v a n palkka-asteikon avuUa on pokdinnan j a ekdotusten
alaisena.-Mntta jo ennen sodan' aikeuttamaa kintojen taydellista muUistusta vankempildn snkupolvi on aina y k a uudestaan j a uudestaan valittanut elaman kaUistumista, j a onkin todettu yleisen kintojen nousun tapaktuneen kullan ostoarvon aletessa vuosisatojen kuluessa. ICysymys suta, miten voitaisiin seurata
• 1) Sea johdosta, etta usein puhutaan eliniason noususta, k u n Icysymys on elinkustannusten noususta, on huomautettava, etteivat nama suinkaan merkitse samaa. K u n esim. sodan aikana Ixinnat ovat nousseet j a seurauk-sena siita myos elinkustannulcset, ei elintaso, elinkanta, yleensa ole noussut, vaan painvastoin laskenut. ' ' ' ' ,• • 2 '
i8 . " Maija Tudeer.
yksityisten tavaralajien kintojen mnutoksia.ja niiden vaiku-tusta elinkustannuksun seka siten saada selvike naiden kintojen
• vaiktelnjen aikeuttama yleisen hintatason mnutos, on jo vume_
vuosisadan keskivaikeilla okut vireiUa. Toisin sanoen on tak- . dottu todeta elinkustannusten muntokset, niiden kaUistumnnen' tai kalpeneminen verrattuna aikaisempiin • aikoikin. Tata yri-tettaessa on kuitenkin otettava kuomioon_ pari seikkaa, jotka tekevat taman tektavan 'hjvin vaikeaksi." Bnsinnaldn ikmiset eivat enaa ela samaka tavaUa kuin ennen, elinkanta, »standard of kfe.», on muuttunut, elaman vaatimukset ovat toiset kuin_
enhen. Jos asunnot ovat suuremmat, vaatteet hienommat, kadut puhtaammat, terveydenhoito parempi, sairaalat yleisem-mat j . n, e., on mahdotonta sanoa, miten takaisten etujen
tuot-•tamia kustannuksia on arvioitava ja verrattava^ menneiden' aikojen aivan erilaisiin olosuhteisiin. Tasta syysta on mahdo-tonta suoranaisesti vertaiUa, onko elama toisena ajanjaksona kaUiimpaa kuin toisena. E r i ajanjaksojenhyodykkeet eivat ole samat; syntyy uusia kyodykkeita; jotka osaksi tai kokonaan syrjayttavat vankat. Mutta vaikkei olekaan makdoUista tay-deUisesti valaista eknkustannusten muntoksia, voidaan sen-sijaan rajoittaa kysymys siten, etta koetetaan selvittaa kakta asian'eri puolta, nim. ensinnakin, ovatko maarattyjen koko kansantaloudessa tarkeiden tavaroiden kinnat rakayksikkoon verrattuina muuttuneet samaan suuntaan, s. o., onk:o nmden tavaralajien kokonais-kintataso muuttunut, ja toiseksi, ovatko yksityisperkeen eknkustaimnkset, olettaen ekntavat munttu-mattomiksi, nousseet rakayksikkoon verrattuina,. eli " toisin , sanoen, onko samanlaisesta kulutuksesta eri aikoina oUut mak--settava enemman tai vakemman.
Edelknen menettel3^apa, kintojen vertaileminen, n. s.
'hintaindekseja kayttamaUa. on vanhempi. Hintaindeksi laske-taan" yleensa seuraavaUa tavaUa: lasketaan ykteen vissien
kan-Hinta- ja elinktisiannusindeksit. 19
santaloudelle tarkeiden tavaralajien kanppakinnat maa-ratylta vnodelta tai useampien vuosien keskimaaraiset.kinnat.
Tama summa merkitaan ioo:ksi ja sitten lasketaan, mika samo-jen tavaroiden kintosamo-jen summa ok senraa\dna ajankoktina, ja verrataan tama summa ensimmaisen vudden tai vuosijakson keskimaaraan. Taten meneteltaessa edell3d:etaan, etta eri tava-ralajien kintojen vaiktelut, muutamien kintojen satunnaiset laskut ja toisten nousut,,kumoavat toisensa ja vaiktelujen paa-snunta kay summista ilmi. Hintaindeksin laskeminen perustuu, kuten jrkaolevasta nakyy, tavarqiliin nakden edustavaan mene-telmaan; kuomioon otetaan sellaiset tavaralajit, jotka eivat ainoastaan nyt ole tarkeita, vaan joiden merkitys on okut suuri jo kauemman aikaa. Tasta kuokmatta ei voine vaittaa sita, .etta joku tavaralaji indeksilaskelmissa vuosien kuluessa
kadot-taa-merkityksensa yleiskulntuksessa, ja sen kintain vaiktelut siis eivat enaa ole- kansantaloudeUe tarkeita, vaikka ne yka.
vaikuttavat indeksiluvun mnuttumiseen ykta. paljon kuin ennen-kin. Tavaralajit oil myoskin valittava mikak makdokista niin, etta ne ovat laadultaan verraten munttumattomia, jottei laatu-muutoksista, s. o. parannuksista, joktuvat kinnankakistumiset aikenta vastaavaa indeksin nousua. YUaolevista vaikeuksista on seurauksena, ettei indeksilaskelmaa samalla perustaUa voi jatkaa kovin kauan, koska kulutuksen muuttuessa tavaralajien tarkeys kansantalouteen nakden mnuttun, eivatka laadut yleensa vuosikymmenien kuluessa pysy samoina. Luormokisesti indeksi tall5inkin voi oka kuvaava. mainitun tavararykman kintatason muuttumiseke ja jossain maarin kuvastaa yleista suuntaa, mutta sen ei voi enaa katsoa samassa maarin edusta-van yleisen kintatason vaikteluja. " - '
Hintaindeksin antamaan kuvaan" kintojen yleisesta muut-tumisesta vaikuttaa myoskin se seikka, mika vUosi tai vuosijakso on otettu pemsajaksi. Btenkin kun- vain joku yksityinen
Maija Tudeer.
vuosi otetaan alknvnodeksi, on indeksiin nakden sunri merkitys siUa, onko tama alknvnosi okut kintojensa puolesta kakis vai.
.knokea. Jos alkuvuonna on ollut tavallista korkeammat kin-nat, tulee indeksi senraavina vuosina osoittamaan selvaa lasku-sunntaa, tai vain sukteellisen pienta nousua, kun sita vastoin
kalpaan alkuvuoteen perustuva indeksi osoittaa suurta nousua.
Taman epakokdan valttamiseksi on yka enemman alettu pems-ajaksi ottaa pitempi a.janjakso, esim. ^ kokonainen \mosi-kymmen, samaka kuin koetetaan valita tama aika luin, ettei se
•edusta yksinomaan nousu- tai laskuaikaa, vaan etta eri suunnat
•eri vuosina ovat siina vallitsevina. Nykyoloissa, jolloin kintain mousu on ollut niin sunnnaton, eivat aUcuvnoden kintasukteet
tosin ole niin tarkeita, koska hintojen noustessa, kuten meika,
10-—II kertaisiksi, aikaisempien aikojen nousu- ja laskuaikojen hintaeroavaisuudet eivat tunnu saiiottavasti indeksissa, eivatka yaikuta sen suuntaan; palattaessa tasaisempiin oloikin on taUa-kin kysymyksella merkityksensa.
Koska, kuten aikaisemmin sanottiin, kintaindeksi perustuu tietoikin tarkeimpien tavaralajien kintojen muutoksista, on tasta snoranaisena seurauksena, ettei yleensa voi sovittaa toisen maan oloikin perustuvia indekseja toiseen maakan, jossa eivat samat tavaralajit ole n. s. standardtavaroita. - '
Varsinaisten kintaindeksien joukossa voi erottaa tulcku-kauppa- ja vakittaiskintoikin perustuvat indeksit. Naista ovat edeUiset vankemmat ja paljon yleisemmat. Tunnetuin tukku-kanppakintaindeksi on aikakauslekti Bconomist'in, joka perus-tuu 22 tavaralajin, eninimakseen raaka-aineen, porssinoteerauk-seen. Se on julaistu vuodesta 1864 alkaen ja vertailun pokjaksi on otettu vuosien 1845-—50 kintojen keskimaarainen summa, ..mika sikoin'ok•22'tfoT£-^Hucm^^vaK.,paljon suuremman luvun tavaralajeja on Soetbeer parmut Hampurin tukkukauppakintojen nojalla lasketun indeksin pokjaksi, nimittain Ii4,> jota vastoin
Hinta- ja elinkusfannusindehsit.