suomnimi:
374800
1990-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 374800
ei ole
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
noin 10000
750 10000
hyvä 1990-2006
vakaa 1950-2006
14000
1990-2006 hyvä pienenevä 1984-2006
1990-2006 hyvä vakaa 1950-2006
•suora ihmisvaikutus Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Muut olennaiset tiedot
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
Rakenteen ja toiminnan arviointi perustuu etupäässä kuolleen puun määrään ja laatuun perustuviin tunnuslukuihin, koska nämä luvut kertovat useinmiten (epäsuorasti) myös muusta habitaatin luonnontilaisuudesta. Keskimääräinen laatu on heikentynyt, mutta suojelualueiden osalta se hitaasti paranee. Luonnonhäiriöiden vaikutus puuttuu pääosin myös suojelluilta
kohteilta. Esiintymisaluekartta: havaintoruudun koko 50x50 km.
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
ei ole
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä maastoinventointi kaukokartoitus
> 14000 noin 750
Linjalaskennat, lajien uhanalaisuustarkastelut.
Suomessa ei ole valmiita erillisseurantoja muiden kuin lintujen osalta, joista linjalaskennat antavat kohtalaisen kokonaiskuvan.
Muutoin seurataan lajien uhanalaisuusluokituksia.
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
ei ole ei ole
•Metsänhoito, yleisesti
•Metsänhoito: hakkuut
•Metsänhoito: alikasvoksen (aluspuiden) poistaminen
•Metsänhoito: kuolleiden ja vioittuneiden puiden poistaminen
•Metsänhoito, yleisesti
•Metsänhoito: hakkuut
•Metsänhoito: alikasvoksen (aluspuiden) poistaminen
•Metsänhoito: kuolleiden ja vioittuneiden puiden poistaminen Antrodia semibrunnea
Ficedula parva pikkusieppo
Picoides tridactylus pohjantikka
Calitys scabra rosopehkiäinen
Cixidia confinis tumma-aarnikaskas Cixidia lapponicus
Antrodia semibrunnea
Parus cinctus lapintiainen
Pinicola enucleator taviokuurna
Rakenne ja toiminta lähellä luonnontilaista. Porojen ylilaidunnus ei ole tämän luontotyypin kannalta kovin merkittävä tekijä.
•Airaksinen, O. 1993. Maapuiden päällyskasvillisuus ja sen sukkessio. Luonnon Tutkija 97(2): 74-78.
•Aksenov, D., Karpachevskiy, M., Lloyd, S. & Yaroshenko, A. 1999. The Last of the Lost. The Old-Growth Forests of Boreal Europe.
Taiga Rescue Network.
•Andersson, L.I. & Hytteborn, H. 1991. Bryophytes and decaying wood - a com-parison between managed and natural forest. Holarctic Ecology 14: 121-130.
•Berg, Å., Ehnström, B., Gustafsson, L., Hallingbäck, T., Jonsell, M. & W eslien, J. 1994. Threatened plant, animal and fungus species in Swedish forests: distribu-tion and habitat associations. Conservation Biology 8: 718-731.
•Esseen, P.-A., Ehnström, B., Ericson, L. & Sjöberg, K. 1997. Boreal forests. Eco-logical Bulletins 46: 16-47.
•Haapanen, A. & Siitonen, P. 1978. Kulojen esiintyminen Ulvinsalon luonnonpuis-tossa. Silva Fennica 12: 187-200.
•Heikkinen, R., Punttila, P., Virkkala, R. & Rajasärkkä, A. 2000. Suojelualuever-kon merkitys metsälajistolle: lehtojen putkilokasvit, metsien lahopuukova-kuoriaiset, havu- ja sekametsien linnut. Suomen ympäristö 440. Suomen ympä-ristökeskus, Helsinki. 132 s.
•Isomäki, A., Niemistö, P. & Varmola, M. 1998. Luonnontilaisten metsien rakenne seurantakoealoilla. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 705: 75-86.
•Jäkäläniemi, A., Kumpulainen, K., Meriruoko, A. & Ollila, T. 1998. Pohjois-Suomen vanhoja metsiä. Julk.: Sarin, O. & Kumpulainen, K. (toim.), Vanhaa metsää etsimässä, s. 77-96. Metsähallitus, luonnonsuojelu, Vantaa.
•Karjalainen, L. & Kuuluvainen, T. 2002. Amount and diversity of coarse woody debris within a boreal forest landscape dominated by Pinus sylvestris in Vi-enansalo wilderness, eastern Fennoscandia. Silva Fennica 36: 147-167.
•Keto-Tokoi, P. 1990. Paloaukeasta aarniometsäksi. Julk.: Jauhiainen, H. (toim.), Metsiemme uhanalaiset, s. 7-14.
Kustannusosakeyhtiö Metsälehti, Kajaani.
•Koponen, S. 1995. Ground-living spiders (Araneae) of old forests in eastern Finland. Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 71: 57-62.
•Kotiranta, H. 1998. Käävät. Julk.: Sarin, O. & Kumpulainen, K. (toim.), Vanhaa metsää etsimässä, s. 16-20. Metsähallitus, Luonnonsuojelu, Helsinki.
•Kotiranta, H. & Niemelä, T. 1996. Uhanalaiset käävät Suomessa. Toinen, uudis-tettu painos. Ympäristöopas 10. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 184 s.
•Kouki, J. 1993. Luonnon monimuotoisuus valtion metsissä - katsaus ekologisiin tutkimustarpeisiin ja suojelun mahdollisuuksiin.
Metsähallituksen luonnonsuoje-lujulkaisuja A 11, Vantaa. 88 s.
•Kuuluvainen, T. 1994. Gap disturbance, ground microtopography, and the regen-eration dynamics of boreal coniferous forests in Finland: a review. Annales Zo-ologici Fennici 31: 35-51.
•Kuuluvainen, T. 2002. Disturbance dynamics in boreal forests: defining the eco-logical basis of restoration and management of biodiversity. Silva Fennica 36: 5-11.
•Kuuluvainen, T., Syrjänen, K. & Kalliola, R. 2001. Logs in a pristine Picea abies forest: occurence, decay stage distribution and spatial pattern. Ecological bulle-tins 49: 105-113.
•Kuusinen, M. 1994a. Epiphytic lichen diversity on Salix caprea in old growth southern and middle boreal forests of Finland. Annales Botanici Fennici 31: 77-92.
•Kuusinen, M. 1994b. Metsätalouden vaikutus epifyyttijäkälälajiston monimuotoi-suuteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 482:
75-81.
•Kuusinen, M. 1994c. Epiphytic lichen flora and diversity on Populus tremula in old-growth and managed forests of southern and middle boreal Finland. Annales Botanici Fennici 31: 245-260.
•Kuusinen, M. 1996. Epiphyte flora and diversity on six common old-growth forest tree species in southern and middle boreal Finland.
Lichenologist 28: 443-463.
•Kuusinen, M. 1998. Jäkälät. Julk.: Sarin, O. & Kumpulainen, K. (toim.), Vanhaa metsää etsimässä, s. 21-27. Metsähallitus, luonnonsuojelu, Vantaa.
•Kuusinen, M., Ahti, T. & Lommi, S. 1996. Indikaattorijäkälien kartoitus Kainuus-sa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 39, Vantaa. 24 s.
•Lappalainen, I. 1998. Taigametsiä. Julk.: Lappalainen, I. (toim.), Suomen luonnon monimuotoisuus, s. 37-46. Oy Edita Ab & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Lehtonen, H. 1997. Forest fire history in North Karelia: dendroecological ap-proach. Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan tiedonantoja 59. 23 s.
•Lindholm, T. & Tuominen, S. 1991. Etelä-Suomen aarniometsäkartoitus 1991: Maastotyöohjeet. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 312. 41 s.
•Lindholm, T. & Tuominen, S. 1992. Metsien puuston luonnontilaisuuden arvioin-ti. Metsähallituksen julkaisusarja A 1. 40 s.
•Lundberg, S. 1984. Den brända skogens skalbaggsfauna i Sverige. Entomol. Tid-skrift 105: 129-141.
•Lähde, E. & Nieppola, J. 1987. Metsäkasvillisuuden muutoksista Etelä-Suomen vanhoissa männiköissä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 220. 21 s.
•Mannerkoski, I. 1997. Korpikolva, lattatylppö ja muut vanhojen metsien kova-kuoriaiset. Luonnon Tutkija 100(5): 139-150.
•Martikainen, P., Kaila, L., Punttila, P. & Siitonen, J. 1994. Metsän käsittelyn vai-kutus lahopuuhyönteisten esiintymiseen Suomen ja Venäjän Karjalassa. Metsän-tutkimuslaitoksen tiedonantoja 482: 97-104.
•Niemelä, T. & Renvall, P. 1994. Vanhat metsät, lahottajasienet ja rikkaan lajiston säilymisen ehdot. Luonnon Tutkija 98: 174-179.
•Nieppola, J. 1992. Long-term vegetation changes in stands of Pinus sylvestris in southern Finland. Journal of Vegetation Science 3:
475-484.
•Parviainen, J. 1996. The impact of fire on Finnish forests in the past and today. Julk.: Goldammer, J.G. & Furyaev, V.V. (toim.), Fire in ecosystems of boreal Eurasia. Forestry Sciences 48, s. 55-64. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht.
•Pennanen, J. & Kuuluvainen, T. 2002. A spatial simulation approach to natural forest landscape dynamics in boreal Fennoscandia.
Forest ecology and manage-ment 164: 157-175.
Lähteet
•Siitonen, J. 1998a. Lahopuun merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle. Julk.: Annila, E. (toim.), Monimuotoinen metsä.
Metsäluonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelman väliraportti, s. 131-161. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 705.
•Siitonen, J. 1998b. Kovakuoriaiset. Julk.: Sarin, O. & Kumpulainen, K. (toim.), Vanhaa metsää etsimässä, s. 28-32. Metsähallitus, luonnonsuojelu, Vantaa.
•Siitonen, J. 1999. Haavan merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle. Metsän-tutkimuslaitoksen tiedonantoja 725: 71-82.
•Siitonen, J. & Saaristo, L. 2000. Habitat requirements and conservation of Pytho kolwensis, a beetle species of old-growth boreal forest. Biological Conservation 2: 211-220.
•Siitonen, J., Kaila, L., Kuusinen, M., Martikainen, P., Penttilä, R., P., P. & Rauth, J. 2001. Vanhojen talousmetsien ja luonnonmetsien rakenteen ja lajiston erot Etelä-Suomessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 812: 25-53.
•Tonteri, T. & Siitonen, J. 2001. Lahopuu talousmetsissä valtakunnan metsien 9. inventoinnin tulosten mukaan: vertailu luonnonmetsiin. Metsäntutkimuslaitok-sen tiedonantoja 812: 57-72.
•Tynys, T. 1998. Vätsärin erämaan metsien kehitys. Metsähallituksen luonnonsuo-jelujulkaisuja A 88, Vantaa. 38 s.
•Wallenius, T., Kuuluvainen, T., Heikkilä, R. & Lindholm, T. 2002. Puuston spati-aalinen ikärakenne ja palohistoria kahdessa vanhassa metsässä Itä-Fennoskandiassa. Metsätieteen aikakauskirja 2002: 4: 661-662.
•Vanha-Majamaa, I. 1998. Tulen vaikutus taimettumiseen, aluskasvillisuuden suk-kessioon ja sienilajistoon. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 705: 99-129.
•Vanhojen metsien suojelutyöryhmä 1992. Vanhojen metsien suojelu valtion mail-la Etelä-Suomessa. Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietintö. Työryh-män mietintö 70/1992. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, Helsinki. 61 s.
•Vanhojen metsien suojelutyöryhmä 1994. Vanhojen metsien suojeluohjelman täydennys Etelä-Suomessa. Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietintö II. Työryhmän raportti 2/1994. Ympäristöministeriö, alueiden käytön osasto, Hel-sinki. 51 s.
•Vanhojen metsien suojelutyöryhmä 1996. Vanhojen metsien suojelu Pohjois-Suomessa. Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietintö III. Suomen ympä-ristö 30. Ympäristöinsiteriö, Helsinki. 108 s.
•Vanhojen metsien suojelutyöryhmä 1998. Vanhojen metsien suojelu Pohjois-Suomessa. Osa II: Kartat. Suomen ympäristö 152.
Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 208 s.
•Virkkala, R. 1996. Metsien suojelualueverkon rakenne ja kehittämistarpeet - ekologinen lähestymistapa. Suomen ympäristö 16.
Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 53 s.
•Ympäristöministeriö 1994. Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaami-nen. Muistio 3/1994. Ympäristöministeriö, alueiden käytön osasto, Helsinki. 90 s.
•Zackrisson, O. 1997. Influence of forest fires on the North Swedish boreal forest. Oikos 29: 22-32.
•Östlund, L., Zackrisson, O. & Axelsson, A.L. 1997. The history and transforma-tion of a Scandinavian boreal forest landscape since the 19 th century. Canadian Journal of Forest Research 27: 1198-1206.
suomnimi: