Tiedot, jotka Suomi raportoi Euroopan unionin komissiolle kaudelta
2001-2006
Itämeri ja rannikko
Vedenalaiset hiekkasärkät (1110)... 3
Jokisuistot (1130)... 6
Rannikon laguunit (1150)... 9
Laajat matalat lahdet (1160)... 12
Riutat (1170)... 15
Rantavallit (1210) ... 18
Kivikkorannat (1220)... 21
Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230) ... 24
Harjusaaret (1610) ... 27
Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) ... 30
Merenrantaniityt (1630) ... 33
Itämeren hiekkarannat (1640)... 36
Kapeat murtovesilahdet (1650) ... 39
Liikkuvat alkiovaiheen dyynit (2110)... 42
Liikkuvat rantakauradyynit (2120) ... 45
Kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (2130)... 48
Variksenmarjadyynit (2140)... 51
Metsäiset dyynit (2180)... 54
Dyynien kosteat soistuneet painanteet (2190)... 57
Kuivat kanerva- ja variksenmarjadyynit (2320)... 60
Sisävedet Karut kirkasvetiset järvet (3110) ... 63
Niukka-keskiravinteiset järvet (3130)... 66
Kalkkilammet ja -järvet (3140) ... 69
Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150)... 72
Humuspitoiset järvet ja lammet (3160)... 75
Pikkujoet ja purot (3260)... 78
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210)... 81
Nummet, niityt ja pensastot Kuivat nummet (4030) ... 84
Kuivat niityt ja pensaikot kalkkipitoisella alustalla (6210)... 87
Runsaslajiset jäkkiniityt (6230) ... 90
Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270)... 93
Alvarit ja kalkkivaikutteiset kalliokedot (6280)... 96
Siniheinäniityt (6410) ... 99
Kosteat suurruohoniityt (6430)... 102
Tulvaniityt (6450) ... 105
Alavat niitetyt niityt (6510)... 108
Vuoristojen niitetyt niityt (6520) ... 111
Lehdes- ja vesaniityt (6530) ... 114
Tunturit Tuntureiden vyörysoraikot ja -lohkareikot (8110) ... 117
Tunturijoet ja -purot (3220)... 120
Pensaskanervavarvikot (3230)... 123
Keidassuot (7110) ... 142
Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot (7120) ... 145
Vaihettumissuot ja rantasuot (7140) ... 147
Lähteet ja lähdesuot (7160) ... 150
Taarnaluhtaletot (7210)... 153
Letot (7230) ... 159
Aapasuot (7310)... 164
Palsasuot (7320)... 167
Kallioiset luontotyypit Kalkkikalliot (8210)... 170
Silikaattikalliot (8220) ... 173
Kallioiden pioneerikasvillisuus (8230) ... 176
Metsät Luonnonmetsät (9010) ... 179
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 9030... 183
Lehdot (9050) ... 186
Jalopuumetsät (9020) ... 190
Raviini- ja rinnelehdot (9180) ... 195
Vanhat tammimetsät (9190) ... 197
Puustoiset suot (91D0) ... 200
Tulvametsät (91E0)... 203
Harjumetsät (9060) ... 207
Hakamaat ja kaskilaitumet (9070) ... 211
Metsäluhdat (9080) ... 214
Luontodirektiivin edellyttämässä raportoinnissa esiintyvien keskeisten termien selitykset ...217
suomnimi:
VEDENALAISET HIEKKASÄRKÄT (1110)
Sublittorala sandbankar
karttaole:
epäsuotuisa riittämätön -
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön
epäsuotuisa riittämätön - -
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
16300
1970-2006 kohtalainen vakaa 1970-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 16300
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
330
1970-2006 kohtalainen vakaa 1970-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Muut olennaiset tiedot
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
Vedenalaisen hiekkasärkkien rakenne ja toiminta on heikentynyt. Itämeren rehevöitymiskehitys on lisännyt putkilokasvilajeja varjostavien rihmalevien määrää. Myös merihiekan otto esim. itäisellä Suomenlahdella on heikentänyt hiekkasärkkien luonnontilaa. Pinta-ala on osittain päällekkäinen harjusaaret -luontotyypin kanssa.
-
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
-
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -
noin 330 -
- Asiantuntija-arvio, lajien uhanalaisuusarviointi
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
- -
•Muu kaivostoiminta ja ainesten otto
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
•Muu kaivostoiminta ja ainesten otto
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
Ruppia sp. hapsikat
Zostera marina meriajokas
Tolypella nidifica merisykeröparta Platichthys flesus kampela
Cerastoderma glaucum idänsydänsimpukka Mytilus trossulus sinisimpukka
-
•Al-Hamdani, Z. and Reker, J. (editors), Andersen, J.H., Bendtsen, J., Bergström, U., Dinesen, G., Elhammer, A., Hermansen, B., Kotilainen, A., Leth, J., Lindeberg, G., Reijonen, A., Riabtchouk, D., Sparrevohn, C., Söderkvist, J., Thougaard, L., 2007. Towards marine landscapes in the Kattegat and Baltic Sea. BALANCE Interim Report No XX. p. xx.
•Airaksinen O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 Luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab, Helsinki.
•Boström, C., Bonsdorff, E., Kangas, P. & Norkko, A. 2002: Long-term changes of a brackish-water eelgrass (Zostera marina L.) community indicate effects of coastal eutrophication. Esturaine, Coastal and Shelf Science 55:795-804.
•Bäck, S. 2004: Luontotyypit ja niiden uhkia. Raportissa Pitkänen, H. (toim.): Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa. Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Leinikki, J., Backer, H., Oulasvirta, P., Leinikki, S. & Ruuskanen, A. 2004: Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas.
Gummerus, Jyväskylä.
•Metsähallitus 2007: Inventointiaineistot
•Oulasvirta, P., Rissanen, J. & Lehtonen, H. 1987. Merihiekan noston vaikutukset kalatalouteen ja pohjaeläimistöön Pyhtään edustalla.
Merihiekkatyöryhmän mie-tintö. Ympäristöministeriö. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosasto. Sarja C 23/1987, s. 141-195.
•Oulasvirta, P., Rissanen, J. & Lehtonen, H. 1988. The effects of marine sand ex-traction on the fisheries and benthic macrofauna in the eastern part of the Gulf of Finland. Finnish Game and Fisheries Research Institute. (moniste)
•Oulasvirta, P. & Rissanen, J. 1988. Merihiekan noston vaikutukset kalatalouteen ja pohjaeläimistöön Pyhtään edustalla - jälkiseuranta.
Riista- ja kalatalouden tut-kimuslaitos. (moniste)
•Oulasvirta, P. & Lehtonen, H. 1988. Effects of sand extraction on herring spawn-ing and fishing in the Gulf of Finland. Mar. Poll. Bull., Vol. 19/8: 383-386.
•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.
•Raunio, A., Syrjänen, K., Tuominen, S., Kokko, A., Nyman, M., Ekebom, J., Ollqvist, S. & Alanen, A. 2004: Luontodirektiivin meri- ja rannikkoluontotyypit. Tarkennuksia Natura 2000 -luontotyyppioppaan määritelmiin luontotyyppien rajaamisen avuksi. Luonnos 4.6.2004.
Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus & Metsähallituksen luontopalvelut.
•Rissanen, J. 1988. Merihiekan noston vaikutukset pohjaeläimistöön Pyhtään edus-talla. Helsingin yliopisto, eläintieteen laitos, Pro gradu -tutkielma, 70 s. +liitteet.
•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura 2000-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)
Lähteet
suomnimi:
JOKISUISTOT (1130)
Estuarier
karttaole:
epäsuotuisa huono -
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä
epäsuotuisa huono -
-
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
17700
2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 17700
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
680
2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
-
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -
noin 680 -
- Asiantuntija-arvio ja lajien uhanalaisuusarvio
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
- -
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus
•Maantäyttö ja maankuivatus: merenlahden, jokisuun tai suon kuivaaminen, ojitukset
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
•Maantäyttö ja maankuivatus: merenlahden, jokisuun tai suon kuivaaminen, ojitukset
Carex spp. saroja
Ceratophyllum demersum tankeakarvalehti Myriophyllum spp. ärviöitä Phragmites australis järviruoko
Potamogeton spp. vitoja
Ruppia maritima merihapsikka
Chara spp. näkinpartaisia
Acrocephalus arundinaceus rastaskerttunen Acrocephalus scirpaceus rytikerttunen
-
Muut olennaiset tiedot
Jokisuistojen keskiarvopinta-ala (10km2) perustuu asiantuntija-arvioon, joka on tehty käyttäen tieteellistä julkaisua (Kauppila ym. 2003) sekä ottaen huomioon, että jokiemme suistot ovat kuitenkin valtaosin pienilalaisia. Jokiusistojen lukumäärä sen sijaan perustuu paikkatietoanalyysillä tunnistettuihin jokisuistoihin, joista on poistettu alle 20m leveät joet. Tämä on tehty, koska on oletettavaa että näissä joissa makean veden vaikutus alueeseen ei ole huomattavaa. Jokisuistojen rakenteeseen ja toimintaan on vaikuttanut Itämeren yleinen rehevöitymiskehitys, jonka myötä ruovikot ovat runsastuneet ja ruovikoiden laajetessa umpeenkasvu on lisääntynyt.
Ruoppaukset, veneväylien kunnossapito, rantojen ojitukset, ja rantarakentaminen aiheuttavat häiriöitä jokisuistojen luonnotilaan.
Toisaalta esim rantalaidunnuksen väheneminen on lisännyt umpeenkasvua.
-
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
•Airaksinen O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 Luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab, Helsinki.
•Bäck, S. 2004: Luontotyypit ja niiden uhkia. Raportissa Pitkänen, H. (toim.): Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa. Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A, nro 126.
•Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.
•Kauppila, P., Meeuwig, J. & Pitkänen, H. 2003: Predicting oxygen in small estuaries of the Baltic Sea: a comparative approach.
Esturarine, Coastal and Shelf Science 57: 1115-1126.
•Kauppila, P. & Koskiaho, J. 2003: Evaluation of annual loads of nutrients and suspended solids in Baltic Rivers. Nordic Hydrology 34(3):203-220.
•Leinikki, J., Backer, H., Oulasvirta, P., Leinikki, S. & Ruuskanen, A. 2004: Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas.
Gummerus, Jyväskylä.
•Metsähallitus 2007: Inventointiaineistot
•Nironen, M. Bäck, S. & Mäkelä, K. 1987: Porvoon kaupungin rakentamattomien alueiden kasvillisuus. Porvoon kaupungin ympäristölautakunnan julkaisuja 1987/1. 49 p.
•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.
•Raunio, A., Syrjänen, K., Tuominen, S., Kokko, A., Nyman, M., Ekebom, J., Ollqvist, S. & Alanen, A. 2004 Luontodirektiivin meri- ja rannikkoluontotyypit. Tarkennuksia Natura 2000 -luontotyyppioppaan määritelmiin luontotyyppien rajaamisen avuksi. Luonnos 4.6.2004.
Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus & Metsähallituksen luontopalvelut.
•Suomen ympäristökeskus 2003: Rannikkoluonto -hankkeessa tuotettu, merikartta-aineistoon ja GIS-analyysiin perustuva aineisisto.
Julkaisematon.
•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura 2000-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)
Lähteet
suomnimi:
RANNIKON LAGUUNIT* (1150)
Laguner
karttaole:
epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä
-
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä -
-
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
42500
2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 42500
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
170
2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
-
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -
noin 170 -
- Asiantuntija-arvio.
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
- -
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: vesiurheilu
•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: moottorikulkuneuvot
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus
•Laskeutuneen aineksen (liettymien) ruoppaus
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: vesiurheilu
•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: moottorikulkuneuvot
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Laskeutuneen aineksen (liettymien) ruoppaus Callitriche hermaphroditica uposvesitähti Ceratophyllum demersum tankeakarvalehti
Chara tomentosa punanäkinparta
Potamogeton pectinatus hapsivita Potamogeton perfoliatus ahvenvita Typha angustifolia kapeaosmankäämi
Chara aspera mukulanäkinparta
Chara baltica itämerennäkinparta
Vaucheria spp. keltaleviä
Esox lucius hauki
-
Muut olennaiset tiedot
Laguunien luonnontila on selvästi heikentynyt johtuen rantarakentamisesta, ruoppauksesta ja veden laadun huonontumisesta.
Luontainen sukkessio on monin paikoin keskeytynyt.
-
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
•Airaksinen O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 Luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab, Helsinki.
•Appelgren, K. & Mattila, J. 2005: Variation in vegetation communities in shallow bays of the Northern Baltic Sea. Aquatic Botany 83(1): 1-13.
•Berglund, J, Mattila J., Rönnberg, O., Heikkilä, J. & Bonsdorff, E. 2003: Seasonal and inter-annual variation in occurrence and biomass of rooted macrophytes and drift algae in shallow bays. Estuarine, Coastal and Shelf Science 56 (5-6):1167-1175.
•Bäck, S. 2004: Luontotyypit ja niiden uhkia. Raportissa Pitkänen, H. (toim.): Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa. Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Granö, O., Laurila, L., Roto, M. 1995: Rakennetut meren rannat – Suomen meren rannikon sulkeutuneisuus. Ympäristöministeriö, Helsinki.
•Metsähallitus 2007: Luontoinventoinnit
•Munsterhjelm, R., 1997. The aquatic macrophyte vegetation of flads and gloes, S coast of Finland. Acta Botanica Fennica 157. 68 p.
•Numminen, S. 1999: Fladat ja kluuvijärvet Saaristomerellä. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Suomen ympärisö 339. Kirjapaino Astro Oy, Turku.
•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Manner koski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.
•Raunio, A., Syrjänen, K., Tuominen, S., Kokko, A., Nyman, M., Ekebom, J., Ollqvist, S. & Alanen, A. 2004 Luontodirektiivin meri- ja rannikkoluontotyypit. Tarkennuksia Natura 2000 -luontotyyppioppaan määritelmiin luontotyyppien rajaamisen avuksi. Luonnos 4.6.2004.
Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus & Metsähallituksen luontopalvelut.
•Rinkineva, L. & Molander, L. 1997. Merenkurkun fladat ja kluuvijärvet. - Merenkurkun neuvosto, Vaasa. 42 pp.
•Suomen ympäristökeskus 2003: Rannikkoluonto -hankkeessa tuotettu, kirjallisuu-teen, GIS-analyysiin ja peruskartassa esiintyviin nimiin perustuva aineisisto. Julkaisematon.
•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)
Lähteet
suomnimi:
LAAJAT MATALAT LAHDET (1160)
Stora grunda vikar och sund
karttaole:
epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä
-
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä -
-
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
21200
2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 21200
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
650
2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Muut olennaiset tiedot
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
-
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -
noin 650 -
- Asiantuntija-arvio
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
- -
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
•Maantäyttö ja maankuivatus: merenlahden, jokisuun tai suon kuivaaminen, ojitukset
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
•Maantäyttö ja maankuivatus: merenlahden, jokisuun tai suon kuivaaminen, ojitukset
Potamogeton pectinatus hapsivita Potamogeton perfoliatus ahvenvita Ranunculus baudotii merisätkin
Ruppia maritima merihapsikka
Schoenoplectus tabernaemontani
sinikaisla
Chara aspera mukulanäkinparta
-
-
•Airaksinen O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 Luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab, Helsinki.
•Bäck, S. 2004: Luontotyypit ja niiden uhkia. Raportissa Pitkänen, H. (toim.): Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa. Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.
•Leinikki, J., Backer, H., Oulasvirta, P., Leinikki, S. & Ruuskanen, A. 2004: Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas.
Gummerus, Jyväskylä.
Metsähallitus 2007: Inventointiaineistot
•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.
•Raunio, A., Syrjänen, K., Tuominen, S., Kokko, A., Nyman, M., Ekebom, J., Ollqvist, S. & Alanen, A. 2004 Luontodirektiivin meri- ja rannikkoluontotyypit. Tarkennuksia Natura 2000 -luontotyyppioppaan määritelmiin luontotyyppien rajaamisen avuksi. Luonnos 4.6.2004.
Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus & Metsähallituksen luontopalvelut.
•Suomen ympäristökeskus 2003: Rannikkoluonto -hankkeessa tuotettu, merikartta-aineistoon ja GIS-analyysiin perustuva aineisisto.
Julkaisematon.
•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura 2000-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)
Lähteet
suomnimi:
RIUTAT (1170)
Rev
karttaole:
epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä
-
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä -
-
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
40200
1990-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 40200
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
2880
1950-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Muut olennaiset tiedot
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
Kalliorantojen yhteisöt ovat yksipuolistuneet ja avainlaji rakkolevä hävinnyt tai sen esiintyminen on laikuttaista. Lisäksi kalliopohjille sedimentoituu eloperäistä ainesta ja se vaikuttaa monivuotisten levien kasvuun ja kiinnittymiseen negatiivisesti. Rehevöityminen on monin paikoin heikentänyt rakkolevän elinolosuhteita. Epifyytit voivat tukahduttaa isäntäkasvin. Myös laikuttaista vähähappisuutta voi esiintyä rakkoleväkasvustossa. Suomen rannikolta rakkoleväkasvustot ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet tai kadonneet kokonaan.
Paikoitellen rakkolevä on palautunut, esim. Suomenlahdella. Palautuneet rakkoleväkasvustot ovat kapeampia kuin aiemmin. Laivaväylien Boreaalinen alue
-
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -
noin 2880 -
- Kirjallisuus, ympäristöhallinnon rannikon kasvillisuuspohjien
seuranta-aineistot, vesikasvirekisteri
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
- -
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
Ceramium tenuicorne punahelmilevä Fucus vesiculosus rakkolevä Furcellaria lumbricalis haarukkalevä Phyllophora pseudoceranoides röyhelöpunalevä Pilayella littoralis lettiruskolevä Polysiphonia spp. luuleviä
Cottus gobio kivisimppu
Zoarces viviparus kivinilkka Mytilus trossulus sinisimpukka
-
perustuu malllinnukseen. Myöskään NATURA-alueiden sisältä ei luontotyyppiä ole kattavasti inventoitu. On lähes varmaa, että Natura- alueiden sisältä luontotyyppiä löytyy enemmän.
-
Alpiininen alue
•Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura 2000 luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46: 1-1290.
•Al-hamdani, Z. and Reker, J. (editors), Andersen, J.H., Bendtsen, J., Bergström, U., Dinesen, G., Elhammer, A., Hermansen, B., Kotilainen, A., Leth, J., Lindeberg, G., Reijonen, A., Riabtchouk, D., Sparrevohn, C., Söderkvist, J., Thougaard, L., 2007: Towards marine landscapes in the Kattegat and Baltic Sea. BALANCE Interim Report No XX. p. xx.
•Andersson, L. 1955: Lounais-Suomen saariston rusko- ja punalevien levinneisyydestä ja ekologiasta. Luonnon tutkija 59: 138-146.
Atlas över skärgårdsfinland. Publ. by Nordenkjöld-samfundet. Helsingfors 1960.
•Bäck, S. & A. Ruuskanen 2000. Distribution and maximum growth depth of Fucus vesiculosus along the Gulf of Finland. Mar. Biol.
136: 303-307
•Baltic Sea Environment Proceedings. No 75. Red list of marine and coastal biotopes biotope complexes of the Baltic sea, belt sea and kattegat. Helsinki com-mission. 1998.
•Haahtela I. & Lehto J. 1982: The occurrence of bladderwrack (Fucus vesiculosus) inn 1975-1980 in the Seili area, Archipelago Sea. - Mem Soc Fauna Flora Fenn 58: 1-5
•Kangas P, Autio H, Hällfors G, Luther H, Niemi Å and Salemaa H 1982: A gen-eral model of the decline of Fucus vesiculosus at Tvärminne, south coast of Finland in 1977-81. Acta Bot Fennica 118: 1— 27
•Kaskinen, P., 1964: Havaintoja Airiston alueen leväkasvillisuudesta. Turun Ylioppilas 11: 81-96
•Metsähallitus 2007: Inventointiaineistot
•Mäkinen, A., Haahtela, I., Ilvessalo, H. Lehto, J. & Rönnberg, O. 1984: Changes in the littoral rocky shore vegetation in the Seili area, SW Archipelago of Finland. Ophelia 3:157-166.
•Rekolainen, S. Vuoristo, H, Kauppi, L. S, Bäck, S Eerola, M, Jouttijärvi, T., Kau-koranta, E. Kenttämies, K. Mitikka, S Pitkänen, H.
Polso, A., Puustinen, M. Rautio, L-M. Räike, A. Räsänen, J. Santala, E. Silvo, K., Tattari, S. Rehevöittävän kuormituksen vähentäminen. Taustaselvitys osa 1 : Vesiensuojelun suuntavii-vat vuoteen 2015.Suomen ympäristökeskuksen raportteja ; 22:39 s
•Purasjoki, K. 1936: Merilevien vertikaalisesta esiintymisestä Tvärminnessä. MSc thesis, Univ. of Helsinki. 126 pp.
•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.
•Ravanko, O. 1968: Macroscopic green, brown and red algae in the south-western archipelago of Finland. Acta Bot Fenn 79: 1-50.
•Rönnberg O., Lehto J., & Haahtela, I. 1985: Changes in the occurrence of Fucus vesiculosus L. in the Archipelago Sea SW Finland.
Ann Bot Fenn 22: 231-244.
•Rönnberg, O. & Östman M.2001: laivojen aaltojen vaikutukset saaristossa. In: von Numers, M.(toim.): Saaristoympäristöt –nykytila, ongelmat ja mahdollisuudet. Euroopan unioni, EAKR, Nordiska ministerrådets skärgårdssamarbete. Turku. s.111 – 121.
•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura 2000-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)
•Torn, K., Krause-Jensen, D. & Martin, G. 2005. Present and past depth distribution of bladderwrack (Fucus vesiculosus) in the Baltic Sea Aquatic Bot. 84:53-62.
•Walls, M. & Rönkä, M. (toim.) 2004: Veden varassa. Suomen vesiluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki.
Lähteet
suomnimi:
RANTAVALLIT (1210)
Annuell vegetation på driftvallar
Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus karttaole:
epäsuotuisa riittämätön -
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön
epäsuotuisa riittämätön - -
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
102400
1995-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 102400
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
ei arvioitu
ei arvioitu ei arvioitu vakaa 1950-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Muut olennaiset tiedot
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
-
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä ei arvioitu -
ei arvioitu -
- Lajien uhanalaisuusarviointi.
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
- -
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus
Atriplex spp. maltsat
Galeopsis bifida peltopillike Polygonum aviculare pihatatar Potentilla anserina ketohanhikki Sonchus arvensis var. maritima meripeltovalvatti Stachys palustris peltopähkämö Valerianella locusta (ranta)vuonankaali Cercyon depressus liivapallovesiäinen Omalium riparium hietarosolaakanen Closterotomus norvegicus viherkauluslude
-
muodostuneissa valleissa, joten muutos on heikentänyt rantavallien rakennetta ja toimintaa.
-
Alpiininen alue
•Backlund, H.O. 1945. Wrack fauna of Sweden and Finland. Ecology and chorology. Doct. thesis. Opuscula Entomol., Suppl.5: 1-236.
Univ. Lund.
•Borg, P. 1967. Ecological notes on Fucus wracks near Helsinki. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 43: 20-36.
•Clayhills, T., Rinne, V. & Koponen, S. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niveljalkaiset: perinnebiotooppien ja hiekkasaarten kovakuoriaiset, luteet, kaskaat ja hämähäkit. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 113, Vantaa. 87 s.
•Lemberg, B. 1947. Studier över Stor-Pernåvikens strandvegetation. II Driftvallarnas vegetation. Acta Soc. Fauna Flora Fennica 66(2):
1-45.
•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Itämeri-asiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Metsähallitus 2007. Luontotyyppi-inventointi. MH-Gis- ja YSA-Gis-tietokannat (28.2.2007).
Lähteet
suomnimi:
KIVIKKORANNAT (1220)
Perenn vegetation på steniga stränder
Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus karttaole:
suotuisa -
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta suotuisa
suotuisa -
-
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
59600
2000-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 59600
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
250
2000-2006 huono vakaa 1950-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Muut olennaiset tiedot
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
Pinta-ala: Pinta-ala on uusien paikkatietoanalyysien avulla arvioitu suuremmaksi kuin aiemmin ilmoitettu asiantuntija-arvio.
Kivikkorannat on Suomen yleisin merenrantatyyppi, josta edustavimpia esiintymiä on valittu Natura 2000 –verkostoon. Rakenne ja toiminta: Rakenne ja toiminta on Itämeren rehevöitymisen vuoksi jonkin verran heikentynyt osalla esiintymistä, mutta edustavia esiintymiä on edelleen niin runsaasti, että suojelutaso arvioidaan suotuisaksi.
-
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
-
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -
noin 250 -
- Lajien uhanalaisuusarviointi.
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
- -
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus
•Laidunnus: perinteisten laidunmaiden hylkääminen
•Saastuminen: vesien saastuminen
Aster tripolium meriasteri
Crambe maritima merikaali
Deschampsia bottnica pohjanlahdenlauha Hippophae rhamnoides tyrni
Silene uniflora merikohokki
Silene vulgaris var. litoralis suomenlahdennurmikohokki Bembidion saxatile sorahyrrä
Macrosaldula scotica tyllilude
-
•Clayhills, T., Rinne, V. & Koponen, S. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niveljalkaiset: perinnebiotooppien ja hiekkasaarten kovakuoriaiset, luteet, kaskaat ja hämähäkit. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 113, Vantaa. 87 s.
•Granö, O., Roto, M. & Laurila, L. 1999. Environment and land use in the shore zone of the coast of Finland. Publicationes Instituti Geographici Universitatis Turkuensis 160. 76 s.
•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Rannikkoasiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Maanmittauslaitos. Maastotietokanta.
•Metsähallitus 2007. Luontotyyppi-inventointi. MH-Gis- ja YSA-Gis-tietokannat (28.2.2007).
•Suomen ympäristökeskus. Corine Land Cover –aineisto.
•Vuoristo, A. & Rousi, A. 1976. Changes during 35 years in the range of Hippophaë rhamnoides in the archipelago of Rauma on the Gulf of Bothnia coast. Aquilo Ser. Bot. 14: 1-5.
Lähteet
suomnimi:
KASVIPEITTEISET MERENRANTAKALLIOT (1230)
Vegetationsklädda havsklippor
Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot karttaole:
suotuisa -
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta suotuisa
suotuisa -
-
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
54100
2000-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 54100
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
200
2000-2006 huono vakaa 1950-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
-
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -
noin 200 -
- Lajien uhanalaisuusarviointi.
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
- -
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
Allium schoenoprasum ruoholaukka Puccinellia distans ssp. borealis luotosorsimo
Sedum acre keltamaksaruoho
Sedum telephium isomaksaruoho
Tripleurospermum inodorum peltosaunio
Bryum alpinum valumahiirensammal
Racomitrium lanuginosum kalliotierasammal Schistidium maritimum meripaasisammal Caloplaca scopularis merikultajäkälä Lasallia pustulata kuhmujäkälä Lecanora achariana tyrskykehräjäkälä Umbilicaria ssp. napajäkälät
-
Muut olennaiset tiedot
Rakenne ja toiminta: Heikentynyt paikallisesti, mutta on arvioitu, ettei epäsuotuisan suojelutason kynnys ole ylittynyt. Muutostekijöitä ovat rantarakentaminen, Itämeren rehevöityminen (vaikuttaa alimpiin merenrantakallioiden vyöhykkeisiin) ja kasvillisuuden umpeenkasvu (vaikuttaa ylimpiin osiin).
-
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
•Granö, O., Roto, M. & Laurila, L. 1999. Environment and land use in the shore zone of the coast of Finland. Publicationes Instituti Geographici Universitatis Turkuensis 160. 76 s.
•Hamari, R., Husa, J. & Rintanen, T. 1992. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä.
Tutkimusraportti 1992. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 353:1-267.
•Heikkinen, R. & Husa, J. 1995. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210:1-321.
•Husa, J. & Teeriaho, J. 2004. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla. Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 350. 469 s.
•Husa, J. & Teeriaho, J. 2004. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Itä-Uudellamaalla. Raportti 10.12.2004.
Suomen ympäristökeskus, Luontoyksikkö.
•Kärenlampi, L. 1966. The succession of the lichen vegetation on the rocky shore geolittoral and adjacent parts of the epilittoral in the southwestern archipelago of Finland. Ann. Bot. Fennici 18(2): 79-85.
•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Kallioasiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Luther, H. 1961. Veränderungen in der Gefässpflanzenflora der Meeresfelsen von Tvärminne. Acta Bot Fenn. 62: 1-100.
Lähteet
suomnimi:
HARJUSAARET (1610)
Rullstensåsöar i Östersjön med littoral och sublittoral vegetation
Itämeren harjusaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus karttaole:
epäsuotuisa riittämätön -
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön
epäsuotuisa riittämätön - -
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
22400
1970-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 22400
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
230
1970-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
-
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä maastoinventointi -
noin 230 -
- Lajien uhanalaisuusarviointi.
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
- -
•Metsänhoito, yleisesti
•Hiekan- ja soranotto
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus
•Liikenneverkostot: satama-alueet
•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: kävely, ratsastus ja moottorittomat kulkuneuvot
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Elollisen luonnon muutokset: tulokaslajien levittäytyminen
•Metsänhoito, yleisesti
•Hiekan- ja soranotto
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus
•Liikenneverkostot: satama-alueet
•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: kävely, ratsastus ja moottorittomat kulkuneuvot
•Saastuminen: vesien saastuminen
Atriplex spp. maltsat
Cakile maritima merisinappi
Crambe maritima merikaali
Lathyrus japonicus ssp.
Maritimus
merinätkelmä
Zostera marina meriajokas
Bothrynoderes affinis kilokkikärsäkäs Psylliodes marcida merisinappikirppa Cerastoderma glaucum idänsydänsimpukka
-
Muut olennaiset tiedot
Pinta-ala: Pinta-alaan on laskettu vain harjusaarien maapinta-ala. Luontotyyppiin kuuluu myös vedenalaista hiekkapohjaa, mutta sen pinta-alaa ei pystytä arvioimaan. Osa harjusaarten pinta-alasta on päällekkäistä muiden luontodirektiivin luontotyyppien kanssa (mm.
hiekkarannat, kivikkorannat). Nyt ilmoitettu pinta-ala on suurempi kuin boreaalisessa seminaarissa ilmoitettu pinta-ala, koska nyt on tulkittu, että pääosa Hailuodon saaresta on luettava mukaan pinta-alaan. Tämä lisää kokonaispinta-alaa n. 140 km2:lla. Rakenne ja toiminta: Seka terrestristen että vedenalaisten osien rakenne ja toiminta on heikentynyt, koska harjusaariin on kohdistunut monenlaista ihmisen toimintaa (rakentaminen, maaston kulutus, hiekanotto, metsänkäsittely, veneily), ja myös Itämeren rehevöityminen vaikuttaa niiden tilaan.
-
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
•Alalammi, P. (toim.) 1990. Suomen kartasto, vihko 123-126, geologia. Maanmittaushallitus & Suomen maantieteellinen seura, Helsinki. 58 s.
•Alestalo, J. 1979. Land uplift and development of the littoral and aeolian morphology of Hailuoto, Finland. Acta Univ. Oul. A 82. Geol.
3: 109-120.
•Bäck, S. & Lehvo, A. 1994. Pitkäviirin luontoselvitys. Julkaisematon. Metsähallitus, Seaweed Oy. 10 s.
•Clayhills, T., Rinne, V. & Koponen, S. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niveljalkaiset: perinnebiotooppien ja hiekkasaarten kovakuoriaiset, luteet, kaskaat ja hämähäkit. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 113, Vantaa. 87 s.
•Donner, J. 1960. Randbildningar och åsar i sydöstra Skärgårds-Finland. Julk.: Segerstråle, S. (toim.), Text till Atlas över Skärgårds- Finland, s. 20-23. Nordenskiöld-samfundet i Finland, Helsingfors.
•Geologian tutkimuskeskus. Maaperäkartat 1:100 000.
•Heikkilä, T., Leivo, A., Nironen, M., Virolainen, E. & Väisänen, R. 1987. Pernajan Hudön saarten luonto. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston sarja A 66. Ympäristöministeriö, Helsinki. 57 s.
•Häkkinen, A. 1982. Ensimmäisen Salpausselän merenalainen jatke Hankoniemeltä lounaaseen. Geologi 34(3): 41-48.
•Häkkinen, A. 1987. Geologian tutkimuskeskuksen merenpohjan sora- ja hiekkatutkimukset vuosina 1983-1985 Kotkan edustalla.
Julk.: Merihiekkatyöryhmän mietintö, s. 49-66. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosasto. Sarja C 23. Ympäristöministeriö.
•Häkkinen, A. 1990. Saaristomeren vedenalaisten maa-ainesvarojen kartoitus Gullkronan selällä 1989. Geologian tutkimuskeskus, Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 70 s.
•Häkkinen, A. & Åker, K. 1991. Kotkan, Pyhtään ja Vehkalahden merenpohjan maalajikerrostumat. Geologian tutkimuskeskus.
Tutkimusraportti 109. 30 s.
•Kontturi, O. & Lyytikäinen, A. 1985. Kymenlaakson harjuluonto. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 22. Valtakunnallinen harjututkimus, raportti 34, Kotka. 159 s.
•Kontturi, O. & Lyytikäinen, A. 1987. Varsinais-Suomen harjuluonto. Valtakunnallinen harjututkimus, raportti 36. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. 178 s.
•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Rannikkoasiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Metsähallitus 2007. Luontotyyppi-inventointi. MH-Gis- ja YSA-Gis-tietokannat (28.2.2007).
•Satakunnan seutukaavaliitto 1990. Satakunnan harjututkimus 1987-1988. Satakunnan seutukaavaliiton julkaisu, sarja A 168. 119 s.
•Ympäristöministeriö 1984. Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu D:6.
Ympäristöministeriö, Helsinki.
•Åker, K., Häkkinen, A. & Winterhalter, B. 1990. Submarine sand and gravel studies in the eastern Gulf of Finland during the years 1983-1985. Julk.: Kauranne, L.K. & Königsson, L.-K. (toim.), Economic Quaternary Geology in the Nordic Countries. The 19th Uppsala Symposium in Quaternary Geology, s. 31-38. Striae 29.
Lähteet
suomnimi:
ULKOSAARISTON LUODOT JA SAARET (1620)
Skär och små öar i Östersjön
Itämeren boreaaliset luodot ja saaret karttaole:
suotuisa -
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
suotuisa -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta suotuisa
suotuisa -
-
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
97400
1999 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 97400
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
ei arvioitu
ei arvioitu ei arvioitu vakaa 1950-2006
- - - - ei ole
Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Boreaalinen alue
-
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä ei arvioitu -
ei arvioitu -
- Saaristolintuseuranta, lajien uhanalaisuusarviointi, harmaahylkeen seuranta.
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus
•Eläinten välinen vuorovaikutus: tulokaslajien vaikutus alkuperäiseen lajistoon
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Eläinten välinen vuorovaikutus: tulokaslajien vaikutus alkuperäiseen lajistoon
Cochlearia danica tanskankuirimo Acarospora fuscata lintukivikuoppajäkälä Ramalina polymorpha kielirustojäkälä Ramalina siliquosa merirustojäkälä Fucus vesiculosus rakkolevä
Alca torda ruokki
Arenaria interpres karikukko
Aythya marila lapasotka
Cepphus grylle riskilä
Somateria mollissima haahka Stercorarius parasiticus merikihu
Sterna caspia räyskä
Halichoerus grypus harmaahylje
-
Muut olennaiset tiedot
Pinta-ala: Luontotyyppi on yleinen, mutta sen pinta-ala on jäänyt tuntemattomaksi, koska etenkin vedenalaisen osan pinta-alan määrittely on vaikeaa riittävän tarkkojen pohjan laatu- ja syvyystietojen puuttuessa. Luontotyyppi on yhdistelmätyyppi, jonka kanssa päällekkäisinä luontotyyppeinä esiintyvät 1230 (kasvipeitteiset merenrantakalliot), 1170 (riutat), 1220 (kivikkorannat) ja 1210
(rantavalllit). Rakenne ja toiminta: Rakenteessa ja toiminnassa on tapahtunut sekä positiivista että negatiivista kehitystä. Positiivista on ollut mm. ympäristömyrkkyjen väheneminen Itämeressä ja sen ravintoverkoissa. Negatiivista on mm. Itämeren rehevöityminen, joka on vaikuttanut luontotyypin vedenalaiseen osaan etenkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Luontotyyppi on yleinen ja sen lajisto (mm.
saaristolinnusto) voi kokonaisuudessaan kohtalaisen hyvin, joten suojelutaso katsotaan suotuisaksi.
-
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
•Bonn, T. & Routasuo, P. 1997. Tammisaaren saariston kansallispuiston kasvillisuus ja kasvisto. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 67, Vantaa. 90 s.
•Granö, O. & Roto, M. 1986. Rannikot. Teoksessa Suomen kartasto, vihko 121, maanpinnan muodot, s. 5-8. Maanmittaushallitus &
Suomen maantieteellinen seura, Helsinki.
•Granö, O., Roto, M. & Laurila, L. 1999. Environment and land use in the shore zone of the coast of Finland. Publicationes Instituti Geographici Universitatis Turkuensis 160. 76 s.
•Hario, M. 1998. Neljän saaristolintulajin viimeaikainen kannankehitys Suomessa. Linnut-vuosikirja 1997: 12-24. BirdLife Suomi, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseo & Suomen ympäristökeskus.
•Hario, M. & Rintala, J. 2007. Tiirojen, sotkien, naurulokin ja haahkan kannankehitys rannikoilla 1986-2006. Linnut-vuosikirja 2006: 36- 42. BirdLife Suomi, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseo & Suomen ympäristökeskus.
•Hario, M. & Stjernberg, T. 1997. Itämeren räyskien seurantaprojekti 1984-1996. Linnut-vuosikirja 1996: 15-24. BirdLife Suomi, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseo & Suomen ympäristökeskus.
•Helle, E., Helle, P. & Väisänen, R.A. 1988. Population trends among archipelago birds in the Krunnit sanctuary, northern Gulf of Bothnia, in 1939-85. Ornis Fennica 65: 1-12.
•Hilden, O. & Hario, M. 1993. Muuttuva saaristolinnusto. Forssa. 317 s.
•Hildén, O., Ulfvens, J., Pahtamaa, T. & Hästbacka, H. 1995. Changes in the archipelago bird populations of the Finnish Quark, Gulf of Bothnia, from 1957-60 to 1990-91. Ornis Fennica 72(3): 115-126.
•Hinneri, S., Laine, U., Lempiäinen, T., Puolasmaa, A. & Rautiainen, V.-P. 1987. Vegetationsförändringar i Utö skärgård under 1900- talet. Skärgård(1): 48-55.
•Hokkanen, T. & Hokkanen, M. 1993. Ruokin ja selkälokin vuoden 1993 pesintä ja pitkäaikainen kannankehitys Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 17, Vantaa. 36 s.
•Hårding, K.C. & Härkönen, T. 1990. Development in the Baltic grey seal (Halichoerus grypus) and ringed seal (Phoca hispida) population during the 20th century. Ambio 28(7): 619-627.
•Kilpi, M. & Asanti, T. (toim.) 1997. Saaristolinnuston suojelun nykytila Suomen rannikolla. Suomen ympäristö 103. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 37 s.
•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Itämeri-asiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Miettinen, M., Halkka, A., Högmander, J., Keränen, S., Mäkinen, A., Nordström, M., Nummelin, J. & Soikkeli, M. 2005.
Itämerennorpan (Phoca hispida botnica) esiintyminen Saaristomeren alueella – yhteenveto vuosien 2002-2005 kartoitustyöstä.
Julkaisematon. WWF. 14 s.
•Miettinen, M., Stjernberg, T. & Högmander, J. 1997. Saaristomeren kansallispuiston ja sen yhteistoiminta-alueen pesimälinnusto 1970- ja 1990-lukujen alussa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 68, Vantaa. 104 s.
•Nummela-Salo, U. & Salo, P. 1997. Perämeren kansallispuiston kasvistosta ja kasvillisuudesta. Lutukka 13: 3-15.
•Rauhala, P. 1999. Perämeren kansallispuiston linnusto vuosina 1959-1999. Sirri 24: 32-35.
•Stenman, O. ym. 2005. Numbers and occurrence of grey seals in Finnish sea area in the years 1970-2004. International conference on Baltic seals, 15-18 February, Helsinki, Finland.
•Suomen merihyljekantojen hoitosuunnitelma 2007. Käsikirjoitus. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki.
•Ulfvens, J. 1993. Breeding birds and considerations for the protection of small islets in two archipelago areas on the Finnish west coast. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 69(2): 57-63.
•Vartiainen, T. 1980. Succession of island vegetation in the land uplift area of the northernmost Gulf of Bothnia, Finland. Acta Botanica Fennica 115: 1-105.
•von Numers, M. 1995. Distribution, numbers and ecological gradients of birds breeding on small islands in the Archipelago Sea, SW Finland. Acta Zoologica Fennica 197: 1-127.
Lähteet
suomnimi:
MERENRANTANIITYT* (1630)
Havsstrandängar av Östersjötyp
Itämeren boreaaliset rantaniityt karttaole:
epäsuotuisa huono -
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
epäsuotuisa huono -
Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön
epäsuotuisa huono -
-
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
53200
1990-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 53200
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
42
1990-2006 kohtalainen pienenevä 1950-2006
- - - -
•suora ihmisvaikutus
•epäsuora ihmisvaikutus Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Boreaalinen alue
-
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä maastoinventointi -
> 42 -
- Lajien uhanalaisuusarviointi
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
•Laidunnus: perinteisten laidunmaiden hylkääminen
•Kaupungistuneet alueet, asuminen
•Urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät rakenteet
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus
•Maantäyttö ja maankuivatus, yleisesti
•Maanviljely
•Laidunnus: perinteisten laidunmaiden hylkääminen
•Kaupungistuneet alueet, asuminen
•Urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät rakenteet
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Maantäyttö ja maankuivatus, yleisesti
Blysmus rufus ruskokaisla
Carex mackenziei merisara
Carex viridula hernesara
Deschampsia bottnica pohjanlahdenlauha Eleocharis quinqueflora jouhiluikka Parnassia palustris vilukko Plantago maritima meriratamo
Primula nutans ruijanesikko
Spergularia salina suolasolmukki Calidris alpina schinzii etelänsuosirri
Limosa limosa mustapyrstökuiri
Numenius arquata kuovi
Philomachus pugnax suokukko
Tringa totanus punajalkaviklo
Agonum marginatum
Mecinus collaris meriratamokärsäkäs Panageus cruxmajor aitoristikiitäjäinen
-
Muut olennaiset tiedot
Alpiininen alue
Laidunnus on vähentynyt ja laidunnustapa muuttunut perinteisestä. Aiemmin merkittävä niitto on nykyisin harvinaista. Kasvillisuuden vyöhykkeisyys on hoidon puuttuessa tai vääränlaisen hoidon takia muuttunut usein epäselvemmäksi matalakasvuisten laidunnuksesta ja niitosta hyötyvien kasviyhdyskuntien kadotessa. Hoitamattomat alueet ruovikoituvat. Veden rehevöityminen nostaa maan ravinteisuutta ja nopeuttaa umpeenkasvua. Ojittaminen ja ruoppaaminen kuivattavat merenrantaniittyjä. Merenrannoille ominainen lajisto on taantunut erityisesti suolamaalaikuilla.
-
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
•Anttila, S. & Pessa, J. 2006: Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Limingan lakeuden länsiosa.
Liminka, Lumijoki ja Oulunsalo. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.
•Byholm, L. ja Byholm, P. 1996: Saaristoinventointi Kristiinankaupungissa. Suupohjan Kirjapaino, 143 s. + liitteitä ja karttoja.
http://sydaby.eget.net/nat/biotop.html
•Ericson, L. & Wallentinus, H.-G. 1979: Sea-shore vegetation around the Gulf of Bothnia. Guide for the International Society for Vegetation Science, Julu-August 1977. Wahlenbergia Vol. 5:1-142.
•Granö, O., Laurila, L. & Roto, M. 1995: Rakennetut meren rannat. Suomen merenrannikon sulkeutuneisuus. Ympäristöministeriö.
Tutkimusraportti 5. 38 s.
•Haeggström, C.-A., Heikkilä, T., Peiponen, J. & Vuokko, S. 1997: Toukohärkä ja kultasiipi. Niityt ja niiden hoito. Helsinki.
Kustannusosakeyhtiö Otava. 160 s. ISBN 951-1-12842-6.
•Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. W SOY. Porvoo, Helsinki. 308 s.
•Leiviskä, I. 1902: Oulun seudun merenrantojen kasvullisuudesta. Acta Soc. F. Fl. Fenn. 23(5):1-126.
•Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi -hanke 2007: Perinnebiotooppiasiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Markkola, J. & Merilä, E. 1983: Hailuodon luonnonmaiden laiduntamisesta ja niittykulttuurista. Julk.: Vilpa, E. (toim.), Hailuoto – kuvauksia luonnosta ja kulttuurista. Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajat r.y. Ss. 40-42.
•Markkola, J. & Merilä, E. 1998: Hailuodon Ison Matalan – Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus.
Liminganlahti Life-Nature –projekti. Painotupa Ky. Oulu.
•Merilä, E. 2003: Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma. Hailuodon kunta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Liitto. 136 s.
•Merilä, E. 2005: Koirantakkua ja karupäitä (Nardus stricta L. & Juncus gerardii Loisel.). Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Hailuodon maatalousympäristölle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen moniste 29. 91 s.
•Metsähallitus 2007: Luontotyyppi-inventointi. MH-Gis- ja YSA-Gis -tietokannat (18.3.2007).
•Moilanen, H. 2004: Perinnemaisemat Lapin voimavarana -esiselvityshanke. Lapin ympäristökeskus. Loppuraportti 31.5.2004.
•Pääkkönen, P. & Alanen A. 2000. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen moniste 118. 128 s. ISBN 952-11-0738-3.
•Sievänen, M. & Tikkanen, H. 2002: Rahjan saariston Natura 2000 –alueen luonnonhoitosuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 255: 1-92.
•Siira, J. 1970: Studies in the ecology of the sea-shore meadows of the Bothnian Bay with special reference to the Liminka area. Aquilo Ser. Bot. 9: 1-109.
•Siira, J. 1993: Maa kohoaa – karttakuva muuttuu. Satoja vuosia vanha asutus. Vähäsuolaista vettä. Alati muuttuva kasvillisuus. Julk.:
Hämeenaho, R. (kuvat), Markkola, J., Ohtonen, A., Ojanen, M., Pessa, J. & Siira, J., Liminganlahti. Pohjoinen. Oulu. Ss. 20-21, 22-24, 25-29, 34-41.
•Suomen ympäristökeskus 2005. Natura 2000 –tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005). (Tulostus 25.10.2006).
•Suomen ympäristökeskus 2006: Luonnonsuojelulain luontotyyppi –tietokanta. 12/2006.
•Tyler, G. 1969: Studies in the ecology of Baltic sea-shore meadows. II. Flora and vegetation. Opera Botanica 25: 1-101.
•Vainio, M., Kekäläinen, H., Alanen, A. & Pykälä, J. 2001: Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 527. 163 s. ISBN 952-11-1038-4.
•Vartiainen, T. 1980: Succession of island vegetation in the land uplift area of the northernmost Gulf of Bothnia, Finland. Acta Botanica Fennica 115: 1-105.
Lähteet
Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
- -
suomnimi:
ITÄMEREN HIEKKARANNAT (1640)
Sandstränder med perenn vegetation i Östersjön
Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta karttaole:
epäsuotuisa huono - heikkenevä
-
Boreaalinen alue Alpiininen alue
suotuisa -
Suojelutason kokonaisarvio
epäsuotuisa huono - heikkenevä - Esiintymisalue
Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue
Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa huono
epäsuotuisa huono - heikkenevä - -
Johtopäätökset suojelutasosta
©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)
45300
1990-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 45300
-
Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-
- -
- -
- -
8
1990-2006 kohtalainen pienenevä 1950-2006
- - - -
•suora ihmisvaikutus
•epäsuora ihmisvaikutus Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Boreaalinen alue
-
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -
> 8 -
- Lajien uhanalaisuusarviointi ja asiantuntija-arvio.
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
•Hiekan- ja soranotto: ranta-ainestenotto
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
•Tallaaminen, kuluminen, liikakäyttö
•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus
•Elollisen luonnon muutokset: tulokaslajien levittäytyminen
•Laidunnus: perinteisten laidunmaiden hylkääminen
•Hiekan- ja soranotto: ranta-ainestenotto
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Saastuminen: vesien saastuminen
•Saastuminen: ilman saastuminen
•Tallaaminen, kuluminen, liikakäyttö Artemisia campestris ssp.
campestris
ketomaruna Atriplex littoralis merimaltsa
Cakile maritima merisinappi
Honckenya peploides suola-arho Lathyrus japonicus ssp.
maritimus
merinätkelmä
Salsola kali meriotakilokki
Bothrynoderes affinis kilokkikärsäkäs Cordylepherus viridis pikkuviherikäs Paratinus femoralis rantaviherikäs Psylliodes marcida merisinappikirppa Ischnodemus sabuleti rantavehnälude Chortodes elymi rantavehnäyökkönen
-