• Ei tuloksia

Tiedot, jotka Suomi raportoi Euroopan unionin komissiolle kaudelta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tiedot, jotka Suomi raportoi Euroopan unionin komissiolle kaudelta"

Copied!
223
0
0

Kokoteksti

(1)

Tiedot, jotka Suomi raportoi Euroopan unionin komissiolle kaudelta

2001-2006

(2)

Itämeri ja rannikko

Vedenalaiset hiekkasärkät (1110)... 3

Jokisuistot (1130)... 6

Rannikon laguunit (1150)... 9

Laajat matalat lahdet (1160)... 12

Riutat (1170)... 15

Rantavallit (1210) ... 18

Kivikkorannat (1220)... 21

Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230) ... 24

Harjusaaret (1610) ... 27

Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) ... 30

Merenrantaniityt (1630) ... 33

Itämeren hiekkarannat (1640)... 36

Kapeat murtovesilahdet (1650) ... 39

Liikkuvat alkiovaiheen dyynit (2110)... 42

Liikkuvat rantakauradyynit (2120) ... 45

Kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (2130)... 48

Variksenmarjadyynit (2140)... 51

Metsäiset dyynit (2180)... 54

Dyynien kosteat soistuneet painanteet (2190)... 57

Kuivat kanerva- ja variksenmarjadyynit (2320)... 60

Sisävedet Karut kirkasvetiset järvet (3110) ... 63

Niukka-keskiravinteiset järvet (3130)... 66

Kalkkilammet ja -järvet (3140) ... 69

Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150)... 72

Humuspitoiset järvet ja lammet (3160)... 75

Pikkujoet ja purot (3260)... 78

Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210)... 81

Nummet, niityt ja pensastot Kuivat nummet (4030) ... 84

Kuivat niityt ja pensaikot kalkkipitoisella alustalla (6210)... 87

Runsaslajiset jäkkiniityt (6230) ... 90

Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270)... 93

Alvarit ja kalkkivaikutteiset kalliokedot (6280)... 96

Siniheinäniityt (6410) ... 99

Kosteat suurruohoniityt (6430)... 102

Tulvaniityt (6450) ... 105

Alavat niitetyt niityt (6510)... 108

Vuoristojen niitetyt niityt (6520) ... 111

Lehdes- ja vesaniityt (6530) ... 114

Tunturit Tuntureiden vyörysoraikot ja -lohkareikot (8110) ... 117

Tunturijoet ja -purot (3220)... 120

Pensaskanervavarvikot (3230)... 123

(3)

Keidassuot (7110) ... 142

Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot (7120) ... 145

Vaihettumissuot ja rantasuot (7140) ... 147

Lähteet ja lähdesuot (7160) ... 150

Taarnaluhtaletot (7210)... 153

Letot (7230) ... 159

Aapasuot (7310)... 164

Palsasuot (7320)... 167

Kallioiset luontotyypit Kalkkikalliot (8210)... 170

Silikaattikalliot (8220) ... 173

Kallioiden pioneerikasvillisuus (8230) ... 176

Metsät Luonnonmetsät (9010) ... 179

Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 9030... 183

Lehdot (9050) ... 186

Jalopuumetsät (9020) ... 190

Raviini- ja rinnelehdot (9180) ... 195

Vanhat tammimetsät (9190) ... 197

Puustoiset suot (91D0) ... 200

Tulvametsät (91E0)... 203

Harjumetsät (9060) ... 207

Hakamaat ja kaskilaitumet (9070) ... 211

Metsäluhdat (9080) ... 214

Luontodirektiivin edellyttämässä raportoinnissa esiintyvien keskeisten termien selitykset ...217

(4)

suomnimi:

VEDENALAISET HIEKKASÄRKÄT (1110)

Sublittorala sandbankar

karttaole:

epäsuotuisa riittämätön -

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön

epäsuotuisa riittämätön - -

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(5)

16300

1970-2006 kohtalainen vakaa 1970-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 16300

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

330

1970-2006 kohtalainen vakaa 1970-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Muut olennaiset tiedot

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

Vedenalaisen hiekkasärkkien rakenne ja toiminta on heikentynyt. Itämeren rehevöitymiskehitys on lisännyt putkilokasvilajeja varjostavien rihmalevien määrää. Myös merihiekan otto esim. itäisellä Suomenlahdella on heikentänyt hiekkasärkkien luonnontilaa. Pinta-ala on osittain päällekkäinen harjusaaret -luontotyypin kanssa.

-

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

-

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -

noin 330 -

- Asiantuntija-arvio, lajien uhanalaisuusarviointi

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

- -

•Muu kaivostoiminta ja ainesten otto

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

•Muu kaivostoiminta ja ainesten otto

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

Ruppia sp. hapsikat

Zostera marina meriajokas

Tolypella nidifica merisykeröparta Platichthys flesus kampela

Cerastoderma glaucum idänsydänsimpukka Mytilus trossulus sinisimpukka

-

(6)

•Al-Hamdani, Z. and Reker, J. (editors), Andersen, J.H., Bendtsen, J., Bergström, U., Dinesen, G., Elhammer, A., Hermansen, B., Kotilainen, A., Leth, J., Lindeberg, G., Reijonen, A., Riabtchouk, D., Sparrevohn, C., Söderkvist, J., Thougaard, L., 2007. Towards marine landscapes in the Kattegat and Baltic Sea. BALANCE Interim Report No XX. p. xx.

•Airaksinen O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 Luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab, Helsinki.

•Boström, C., Bonsdorff, E., Kangas, P. & Norkko, A. 2002: Long-term changes of a brackish-water eelgrass (Zostera marina L.) community indicate effects of coastal eutrophication. Esturaine, Coastal and Shelf Science 55:795-804.

•Bäck, S. 2004: Luontotyypit ja niiden uhkia. Raportissa Pitkänen, H. (toim.): Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa. Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Leinikki, J., Backer, H., Oulasvirta, P., Leinikki, S. & Ruuskanen, A. 2004: Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas.

Gummerus, Jyväskylä.

•Metsähallitus 2007: Inventointiaineistot

•Oulasvirta, P., Rissanen, J. & Lehtonen, H. 1987. Merihiekan noston vaikutukset kalatalouteen ja pohjaeläimistöön Pyhtään edustalla.

Merihiekkatyöryhmän mie-tintö. Ympäristöministeriö. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosasto. Sarja C 23/1987, s. 141-195.

•Oulasvirta, P., Rissanen, J. & Lehtonen, H. 1988. The effects of marine sand ex-traction on the fisheries and benthic macrofauna in the eastern part of the Gulf of Finland. Finnish Game and Fisheries Research Institute. (moniste)

•Oulasvirta, P. & Rissanen, J. 1988. Merihiekan noston vaikutukset kalatalouteen ja pohjaeläimistöön Pyhtään edustalla - jälkiseuranta.

Riista- ja kalatalouden tut-kimuslaitos. (moniste)

•Oulasvirta, P. & Lehtonen, H. 1988. Effects of sand extraction on herring spawn-ing and fishing in the Gulf of Finland. Mar. Poll. Bull., Vol. 19/8: 383-386.

•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.

•Raunio, A., Syrjänen, K., Tuominen, S., Kokko, A., Nyman, M., Ekebom, J., Ollqvist, S. & Alanen, A. 2004: Luontodirektiivin meri- ja rannikkoluontotyypit. Tarkennuksia Natura 2000 -luontotyyppioppaan määritelmiin luontotyyppien rajaamisen avuksi. Luonnos 4.6.2004.

Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus & Metsähallituksen luontopalvelut.

•Rissanen, J. 1988. Merihiekan noston vaikutukset pohjaeläimistöön Pyhtään edus-talla. Helsingin yliopisto, eläintieteen laitos, Pro gradu -tutkielma, 70 s. +liitteet.

•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura 2000-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)

Lähteet

(7)

suomnimi:

JOKISUISTOT (1130)

Estuarier

karttaole:

epäsuotuisa huono -

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä

epäsuotuisa huono -

-

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(8)

17700

2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 17700

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

680

2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

-

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -

noin 680 -

- Asiantuntija-arvio ja lajien uhanalaisuusarvio

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

- -

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.

loma-asutus)

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus

•Maantäyttö ja maankuivatus: merenlahden, jokisuun tai suon kuivaaminen, ojitukset

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.

loma-asutus)

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

•Maantäyttö ja maankuivatus: merenlahden, jokisuun tai suon kuivaaminen, ojitukset

Carex spp. saroja

Ceratophyllum demersum tankeakarvalehti Myriophyllum spp. ärviöitä Phragmites australis järviruoko

Potamogeton spp. vitoja

Ruppia maritima merihapsikka

Chara spp. näkinpartaisia

Acrocephalus arundinaceus rastaskerttunen Acrocephalus scirpaceus rytikerttunen

-

(9)

Muut olennaiset tiedot

Jokisuistojen keskiarvopinta-ala (10km2) perustuu asiantuntija-arvioon, joka on tehty käyttäen tieteellistä julkaisua (Kauppila ym. 2003) sekä ottaen huomioon, että jokiemme suistot ovat kuitenkin valtaosin pienilalaisia. Jokiusistojen lukumäärä sen sijaan perustuu paikkatietoanalyysillä tunnistettuihin jokisuistoihin, joista on poistettu alle 20m leveät joet. Tämä on tehty, koska on oletettavaa että näissä joissa makean veden vaikutus alueeseen ei ole huomattavaa. Jokisuistojen rakenteeseen ja toimintaan on vaikuttanut Itämeren yleinen rehevöitymiskehitys, jonka myötä ruovikot ovat runsastuneet ja ruovikoiden laajetessa umpeenkasvu on lisääntynyt.

Ruoppaukset, veneväylien kunnossapito, rantojen ojitukset, ja rantarakentaminen aiheuttavat häiriöitä jokisuistojen luonnotilaan.

Toisaalta esim rantalaidunnuksen väheneminen on lisännyt umpeenkasvua.

-

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

•Airaksinen O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 Luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab, Helsinki.

•Bäck, S. 2004: Luontotyypit ja niiden uhkia. Raportissa Pitkänen, H. (toim.): Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa. Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A, nro 126.

•Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.

•Kauppila, P., Meeuwig, J. & Pitkänen, H. 2003: Predicting oxygen in small estuaries of the Baltic Sea: a comparative approach.

Esturarine, Coastal and Shelf Science 57: 1115-1126.

•Kauppila, P. & Koskiaho, J. 2003: Evaluation of annual loads of nutrients and suspended solids in Baltic Rivers. Nordic Hydrology 34(3):203-220.

•Leinikki, J., Backer, H., Oulasvirta, P., Leinikki, S. & Ruuskanen, A. 2004: Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas.

Gummerus, Jyväskylä.

•Metsähallitus 2007: Inventointiaineistot

•Nironen, M. Bäck, S. & Mäkelä, K. 1987: Porvoon kaupungin rakentamattomien alueiden kasvillisuus. Porvoon kaupungin ympäristölautakunnan julkaisuja 1987/1. 49 p.

•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.

•Raunio, A., Syrjänen, K., Tuominen, S., Kokko, A., Nyman, M., Ekebom, J., Ollqvist, S. & Alanen, A. 2004 Luontodirektiivin meri- ja rannikkoluontotyypit. Tarkennuksia Natura 2000 -luontotyyppioppaan määritelmiin luontotyyppien rajaamisen avuksi. Luonnos 4.6.2004.

Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus & Metsähallituksen luontopalvelut.

•Suomen ympäristökeskus 2003: Rannikkoluonto -hankkeessa tuotettu, merikartta-aineistoon ja GIS-analyysiin perustuva aineisisto.

Julkaisematon.

•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura 2000-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)

Lähteet

(10)

suomnimi:

RANNIKON LAGUUNIT* (1150)

Laguner

karttaole:

epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä

-

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä -

-

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(11)

42500

2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 42500

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

170

2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

-

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -

noin 170 -

- Asiantuntija-arvio.

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

- -

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.

loma-asutus)

•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: vesiurheilu

•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: moottorikulkuneuvot

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus

•Laskeutuneen aineksen (liettymien) ruoppaus

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.

loma-asutus)

•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: vesiurheilu

•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: moottorikulkuneuvot

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Laskeutuneen aineksen (liettymien) ruoppaus Callitriche hermaphroditica uposvesitähti Ceratophyllum demersum tankeakarvalehti

Chara tomentosa punanäkinparta

Potamogeton pectinatus hapsivita Potamogeton perfoliatus ahvenvita Typha angustifolia kapeaosmankäämi

Chara aspera mukulanäkinparta

Chara baltica itämerennäkinparta

Vaucheria spp. keltaleviä

Esox lucius hauki

-

(12)

Muut olennaiset tiedot

Laguunien luonnontila on selvästi heikentynyt johtuen rantarakentamisesta, ruoppauksesta ja veden laadun huonontumisesta.

Luontainen sukkessio on monin paikoin keskeytynyt.

-

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

•Airaksinen O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 Luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab, Helsinki.

•Appelgren, K. & Mattila, J. 2005: Variation in vegetation communities in shallow bays of the Northern Baltic Sea. Aquatic Botany 83(1): 1-13.

•Berglund, J, Mattila J., Rönnberg, O., Heikkilä, J. & Bonsdorff, E. 2003: Seasonal and inter-annual variation in occurrence and biomass of rooted macrophytes and drift algae in shallow bays. Estuarine, Coastal and Shelf Science 56 (5-6):1167-1175.

•Bäck, S. 2004: Luontotyypit ja niiden uhkia. Raportissa Pitkänen, H. (toim.): Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa. Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Granö, O., Laurila, L., Roto, M. 1995: Rakennetut meren rannat – Suomen meren rannikon sulkeutuneisuus. Ympäristöministeriö, Helsinki.

•Metsähallitus 2007: Luontoinventoinnit

•Munsterhjelm, R., 1997. The aquatic macrophyte vegetation of flads and gloes, S coast of Finland. Acta Botanica Fennica 157. 68 p.

•Numminen, S. 1999: Fladat ja kluuvijärvet Saaristomerellä. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Suomen ympärisö 339. Kirjapaino Astro Oy, Turku.

•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Manner koski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.

•Raunio, A., Syrjänen, K., Tuominen, S., Kokko, A., Nyman, M., Ekebom, J., Ollqvist, S. & Alanen, A. 2004 Luontodirektiivin meri- ja rannikkoluontotyypit. Tarkennuksia Natura 2000 -luontotyyppioppaan määritelmiin luontotyyppien rajaamisen avuksi. Luonnos 4.6.2004.

Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus & Metsähallituksen luontopalvelut.

•Rinkineva, L. & Molander, L. 1997. Merenkurkun fladat ja kluuvijärvet. - Merenkurkun neuvosto, Vaasa. 42 pp.

•Suomen ympäristökeskus 2003: Rannikkoluonto -hankkeessa tuotettu, kirjallisuu-teen, GIS-analyysiin ja peruskartassa esiintyviin nimiin perustuva aineisisto. Julkaisematon.

•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)

Lähteet

(13)

suomnimi:

LAAJAT MATALAT LAHDET (1160)

Stora grunda vikar och sund

karttaole:

epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä

-

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä -

-

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(14)

21200

2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 21200

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

650

2000-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Muut olennaiset tiedot

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

-

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -

noin 650 -

- Asiantuntija-arvio

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

- -

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.

loma-asutus)

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

•Maantäyttö ja maankuivatus: merenlahden, jokisuun tai suon kuivaaminen, ojitukset

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.

loma-asutus)

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

•Maantäyttö ja maankuivatus: merenlahden, jokisuun tai suon kuivaaminen, ojitukset

Potamogeton pectinatus hapsivita Potamogeton perfoliatus ahvenvita Ranunculus baudotii merisätkin

Ruppia maritima merihapsikka

Schoenoplectus tabernaemontani

sinikaisla

Chara aspera mukulanäkinparta

-

(15)

-

•Airaksinen O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 Luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab, Helsinki.

•Bäck, S. 2004: Luontotyypit ja niiden uhkia. Raportissa Pitkänen, H. (toim.): Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa. Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.

•Leinikki, J., Backer, H., Oulasvirta, P., Leinikki, S. & Ruuskanen, A. 2004: Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas.

Gummerus, Jyväskylä.

Metsähallitus 2007: Inventointiaineistot

•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.

•Raunio, A., Syrjänen, K., Tuominen, S., Kokko, A., Nyman, M., Ekebom, J., Ollqvist, S. & Alanen, A. 2004 Luontodirektiivin meri- ja rannikkoluontotyypit. Tarkennuksia Natura 2000 -luontotyyppioppaan määritelmiin luontotyyppien rajaamisen avuksi. Luonnos 4.6.2004.

Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus & Metsähallituksen luontopalvelut.

•Suomen ympäristökeskus 2003: Rannikkoluonto -hankkeessa tuotettu, merikartta-aineistoon ja GIS-analyysiin perustuva aineisisto.

Julkaisematon.

•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura 2000-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)

Lähteet

(16)

suomnimi:

RIUTAT (1170)

Rev

karttaole:

epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä

-

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä epäsuotuisa riittämätön - heikkenevä -

-

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(17)

40200

1990-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 40200

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

2880

1950-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Muut olennaiset tiedot

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

Kalliorantojen yhteisöt ovat yksipuolistuneet ja avainlaji rakkolevä hävinnyt tai sen esiintyminen on laikuttaista. Lisäksi kalliopohjille sedimentoituu eloperäistä ainesta ja se vaikuttaa monivuotisten levien kasvuun ja kiinnittymiseen negatiivisesti. Rehevöityminen on monin paikoin heikentänyt rakkolevän elinolosuhteita. Epifyytit voivat tukahduttaa isäntäkasvin. Myös laikuttaista vähähappisuutta voi esiintyä rakkoleväkasvustossa. Suomen rannikolta rakkoleväkasvustot ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet tai kadonneet kokonaan.

Paikoitellen rakkolevä on palautunut, esim. Suomenlahdella. Palautuneet rakkoleväkasvustot ovat kapeampia kuin aiemmin. Laivaväylien Boreaalinen alue

-

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -

noin 2880 -

- Kirjallisuus, ympäristöhallinnon rannikon kasvillisuuspohjien

seuranta-aineistot, vesikasvirekisteri

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

- -

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

Ceramium tenuicorne punahelmilevä Fucus vesiculosus rakkolevä Furcellaria lumbricalis haarukkalevä Phyllophora pseudoceranoides röyhelöpunalevä Pilayella littoralis lettiruskolevä Polysiphonia spp. luuleviä

Cottus gobio kivisimppu

Zoarces viviparus kivinilkka Mytilus trossulus sinisimpukka

-

(18)

perustuu malllinnukseen. Myöskään NATURA-alueiden sisältä ei luontotyyppiä ole kattavasti inventoitu. On lähes varmaa, että Natura- alueiden sisältä luontotyyppiä löytyy enemmän.

-

Alpiininen alue

•Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura 2000 luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46: 1-1290.

•Al-hamdani, Z. and Reker, J. (editors), Andersen, J.H., Bendtsen, J., Bergström, U., Dinesen, G., Elhammer, A., Hermansen, B., Kotilainen, A., Leth, J., Lindeberg, G., Reijonen, A., Riabtchouk, D., Sparrevohn, C., Söderkvist, J., Thougaard, L., 2007: Towards marine landscapes in the Kattegat and Baltic Sea. BALANCE Interim Report No XX. p. xx.

•Andersson, L. 1955: Lounais-Suomen saariston rusko- ja punalevien levinneisyydestä ja ekologiasta. Luonnon tutkija 59: 138-146.

Atlas över skärgårdsfinland. Publ. by Nordenkjöld-samfundet. Helsingfors 1960.

•Bäck, S. & A. Ruuskanen 2000. Distribution and maximum growth depth of Fucus vesiculosus along the Gulf of Finland. Mar. Biol.

136: 303-307

•Baltic Sea Environment Proceedings. No 75. Red list of marine and coastal biotopes biotope complexes of the Baltic sea, belt sea and kattegat. Helsinki com-mission. 1998.

•Haahtela I. & Lehto J. 1982: The occurrence of bladderwrack (Fucus vesiculosus) inn 1975-1980 in the Seili area, Archipelago Sea. - Mem Soc Fauna Flora Fenn 58: 1-5

•Kangas P, Autio H, Hällfors G, Luther H, Niemi Å and Salemaa H 1982: A gen-eral model of the decline of Fucus vesiculosus at Tvärminne, south coast of Finland in 1977-81. Acta Bot Fennica 118: 1— 27

•Kaskinen, P., 1964: Havaintoja Airiston alueen leväkasvillisuudesta. Turun Ylioppilas 11: 81-96

•Metsähallitus 2007: Inventointiaineistot

•Mäkinen, A., Haahtela, I., Ilvessalo, H. Lehto, J. & Rönnberg, O. 1984: Changes in the littoral rocky shore vegetation in the Seili area, SW Archipelago of Finland. Ophelia 3:157-166.

•Rekolainen, S. Vuoristo, H, Kauppi, L. S, Bäck, S Eerola, M, Jouttijärvi, T., Kau-koranta, E. Kenttämies, K. Mitikka, S Pitkänen, H.

Polso, A., Puustinen, M. Rautio, L-M. Räike, A. Räsänen, J. Santala, E. Silvo, K., Tattari, S. Rehevöittävän kuormituksen vähentäminen. Taustaselvitys osa 1 : Vesiensuojelun suuntavii-vat vuoteen 2015.Suomen ympäristökeskuksen raportteja ; 22:39 s

•Purasjoki, K. 1936: Merilevien vertikaalisesta esiintymisestä Tvärminnessä. MSc thesis, Univ. of Helsinki. 126 pp.

•Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432s.

•Ravanko, O. 1968: Macroscopic green, brown and red algae in the south-western archipelago of Finland. Acta Bot Fenn 79: 1-50.

•Rönnberg O., Lehto J., & Haahtela, I. 1985: Changes in the occurrence of Fucus vesiculosus L. in the Archipelago Sea SW Finland.

Ann Bot Fenn 22: 231-244.

•Rönnberg, O. & Östman M.2001: laivojen aaltojen vaikutukset saaristossa. In: von Numers, M.(toim.): Saaristoympäristöt –nykytila, ongelmat ja mahdollisuudet. Euroopan unioni, EAKR, Nordiska ministerrådets skärgårdssamarbete. Turku. s.111 – 121.

•Suomen ympäristökeskus 2005: Natura 2000-tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005)

•Torn, K., Krause-Jensen, D. & Martin, G. 2005. Present and past depth distribution of bladderwrack (Fucus vesiculosus) in the Baltic Sea Aquatic Bot. 84:53-62.

•Walls, M. & Rönkä, M. (toim.) 2004: Veden varassa. Suomen vesiluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki.

Lähteet

(19)

suomnimi:

RANTAVALLIT (1210)

Annuell vegetation på driftvallar

Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus karttaole:

epäsuotuisa riittämätön -

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön

epäsuotuisa riittämätön - -

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(20)

102400

1995-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 102400

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

ei arvioitu

ei arvioitu ei arvioitu vakaa 1950-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Muut olennaiset tiedot

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

-

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä ei arvioitu -

ei arvioitu -

- Lajien uhanalaisuusarviointi.

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

- -

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus

Atriplex spp. maltsat

Galeopsis bifida peltopillike Polygonum aviculare pihatatar Potentilla anserina ketohanhikki Sonchus arvensis var. maritima meripeltovalvatti Stachys palustris peltopähkämö Valerianella locusta (ranta)vuonankaali Cercyon depressus liivapallovesiäinen Omalium riparium hietarosolaakanen Closterotomus norvegicus viherkauluslude

-

(21)

muodostuneissa valleissa, joten muutos on heikentänyt rantavallien rakennetta ja toimintaa.

-

Alpiininen alue

•Backlund, H.O. 1945. Wrack fauna of Sweden and Finland. Ecology and chorology. Doct. thesis. Opuscula Entomol., Suppl.5: 1-236.

Univ. Lund.

•Borg, P. 1967. Ecological notes on Fucus wracks near Helsinki. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 43: 20-36.

•Clayhills, T., Rinne, V. & Koponen, S. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niveljalkaiset: perinnebiotooppien ja hiekkasaarten kovakuoriaiset, luteet, kaskaat ja hämähäkit. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 113, Vantaa. 87 s.

•Lemberg, B. 1947. Studier över Stor-Pernåvikens strandvegetation. II Driftvallarnas vegetation. Acta Soc. Fauna Flora Fennica 66(2):

1-45.

•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Itämeri-asiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Metsähallitus 2007. Luontotyyppi-inventointi. MH-Gis- ja YSA-Gis-tietokannat (28.2.2007).

Lähteet

(22)

suomnimi:

KIVIKKORANNAT (1220)

Perenn vegetation på steniga stränder

Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus karttaole:

suotuisa -

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta suotuisa

suotuisa -

-

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(23)

59600

2000-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 59600

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

250

2000-2006 huono vakaa 1950-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Muut olennaiset tiedot

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

Pinta-ala: Pinta-ala on uusien paikkatietoanalyysien avulla arvioitu suuremmaksi kuin aiemmin ilmoitettu asiantuntija-arvio.

Kivikkorannat on Suomen yleisin merenrantatyyppi, josta edustavimpia esiintymiä on valittu Natura 2000 –verkostoon. Rakenne ja toiminta: Rakenne ja toiminta on Itämeren rehevöitymisen vuoksi jonkin verran heikentynyt osalla esiintymistä, mutta edustavia esiintymiä on edelleen niin runsaasti, että suojelutaso arvioidaan suotuisaksi.

-

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

-

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -

noin 250 -

- Lajien uhanalaisuusarviointi.

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

- -

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus

•Laidunnus: perinteisten laidunmaiden hylkääminen

•Saastuminen: vesien saastuminen

Aster tripolium meriasteri

Crambe maritima merikaali

Deschampsia bottnica pohjanlahdenlauha Hippophae rhamnoides tyrni

Silene uniflora merikohokki

Silene vulgaris var. litoralis suomenlahdennurmikohokki Bembidion saxatile sorahyrrä

Macrosaldula scotica tyllilude

-

(24)

•Clayhills, T., Rinne, V. & Koponen, S. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niveljalkaiset: perinnebiotooppien ja hiekkasaarten kovakuoriaiset, luteet, kaskaat ja hämähäkit. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 113, Vantaa. 87 s.

•Granö, O., Roto, M. & Laurila, L. 1999. Environment and land use in the shore zone of the coast of Finland. Publicationes Instituti Geographici Universitatis Turkuensis 160. 76 s.

•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Rannikkoasiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Maanmittauslaitos. Maastotietokanta.

•Metsähallitus 2007. Luontotyyppi-inventointi. MH-Gis- ja YSA-Gis-tietokannat (28.2.2007).

•Suomen ympäristökeskus. Corine Land Cover –aineisto.

•Vuoristo, A. & Rousi, A. 1976. Changes during 35 years in the range of Hippophaë rhamnoides in the archipelago of Rauma on the Gulf of Bothnia coast. Aquilo Ser. Bot. 14: 1-5.

Lähteet

(25)

suomnimi:

KASVIPEITTEISET MERENRANTAKALLIOT (1230)

Vegetationsklädda havsklippor

Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot karttaole:

suotuisa -

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta suotuisa

suotuisa -

-

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(26)

54100

2000-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 54100

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

200

2000-2006 huono vakaa 1950-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

-

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -

noin 200 -

- Lajien uhanalaisuusarviointi.

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

- -

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

Allium schoenoprasum ruoholaukka Puccinellia distans ssp. borealis luotosorsimo

Sedum acre keltamaksaruoho

Sedum telephium isomaksaruoho

Tripleurospermum inodorum peltosaunio

Bryum alpinum valumahiirensammal

Racomitrium lanuginosum kalliotierasammal Schistidium maritimum meripaasisammal Caloplaca scopularis merikultajäkälä Lasallia pustulata kuhmujäkälä Lecanora achariana tyrskykehräjäkälä Umbilicaria ssp. napajäkälät

-

(27)

Muut olennaiset tiedot

Rakenne ja toiminta: Heikentynyt paikallisesti, mutta on arvioitu, ettei epäsuotuisan suojelutason kynnys ole ylittynyt. Muutostekijöitä ovat rantarakentaminen, Itämeren rehevöityminen (vaikuttaa alimpiin merenrantakallioiden vyöhykkeisiin) ja kasvillisuuden umpeenkasvu (vaikuttaa ylimpiin osiin).

-

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

•Granö, O., Roto, M. & Laurila, L. 1999. Environment and land use in the shore zone of the coast of Finland. Publicationes Instituti Geographici Universitatis Turkuensis 160. 76 s.

•Hamari, R., Husa, J. & Rintanen, T. 1992. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä.

Tutkimusraportti 1992. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 353:1-267.

•Heikkinen, R. & Husa, J. 1995. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210:1-321.

•Husa, J. & Teeriaho, J. 2004. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla. Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 350. 469 s.

•Husa, J. & Teeriaho, J. 2004. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Itä-Uudellamaalla. Raportti 10.12.2004.

Suomen ympäristökeskus, Luontoyksikkö.

•Kärenlampi, L. 1966. The succession of the lichen vegetation on the rocky shore geolittoral and adjacent parts of the epilittoral in the southwestern archipelago of Finland. Ann. Bot. Fennici 18(2): 79-85.

•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Kallioasiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Luther, H. 1961. Veränderungen in der Gefässpflanzenflora der Meeresfelsen von Tvärminne. Acta Bot Fenn. 62: 1-100.

Lähteet

(28)

suomnimi:

HARJUSAARET (1610)

Rullstensåsöar i Östersjön med littoral och sublittoral vegetation

Itämeren harjusaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus karttaole:

epäsuotuisa riittämätön -

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön

epäsuotuisa riittämätön - -

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(29)

22400

1970-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 22400

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

230

1970-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

-

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä maastoinventointi -

noin 230 -

- Lajien uhanalaisuusarviointi.

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

- -

•Metsänhoito, yleisesti

•Hiekan- ja soranotto

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus

•Liikenneverkostot: satama-alueet

•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: kävely, ratsastus ja moottorittomat kulkuneuvot

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Elollisen luonnon muutokset: tulokaslajien levittäytyminen

•Metsänhoito, yleisesti

•Hiekan- ja soranotto

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus

•Liikenneverkostot: satama-alueet

•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit: kävely, ratsastus ja moottorittomat kulkuneuvot

•Saastuminen: vesien saastuminen

Atriplex spp. maltsat

Cakile maritima merisinappi

Crambe maritima merikaali

Lathyrus japonicus ssp.

Maritimus

merinätkelmä

Zostera marina meriajokas

Bothrynoderes affinis kilokkikärsäkäs Psylliodes marcida merisinappikirppa Cerastoderma glaucum idänsydänsimpukka

-

(30)

Muut olennaiset tiedot

Pinta-ala: Pinta-alaan on laskettu vain harjusaarien maapinta-ala. Luontotyyppiin kuuluu myös vedenalaista hiekkapohjaa, mutta sen pinta-alaa ei pystytä arvioimaan. Osa harjusaarten pinta-alasta on päällekkäistä muiden luontodirektiivin luontotyyppien kanssa (mm.

hiekkarannat, kivikkorannat). Nyt ilmoitettu pinta-ala on suurempi kuin boreaalisessa seminaarissa ilmoitettu pinta-ala, koska nyt on tulkittu, että pääosa Hailuodon saaresta on luettava mukaan pinta-alaan. Tämä lisää kokonaispinta-alaa n. 140 km2:lla. Rakenne ja toiminta: Seka terrestristen että vedenalaisten osien rakenne ja toiminta on heikentynyt, koska harjusaariin on kohdistunut monenlaista ihmisen toimintaa (rakentaminen, maaston kulutus, hiekanotto, metsänkäsittely, veneily), ja myös Itämeren rehevöityminen vaikuttaa niiden tilaan.

-

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

•Alalammi, P. (toim.) 1990. Suomen kartasto, vihko 123-126, geologia. Maanmittaushallitus & Suomen maantieteellinen seura, Helsinki. 58 s.

•Alestalo, J. 1979. Land uplift and development of the littoral and aeolian morphology of Hailuoto, Finland. Acta Univ. Oul. A 82. Geol.

3: 109-120.

•Bäck, S. & Lehvo, A. 1994. Pitkäviirin luontoselvitys. Julkaisematon. Metsähallitus, Seaweed Oy. 10 s.

•Clayhills, T., Rinne, V. & Koponen, S. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niveljalkaiset: perinnebiotooppien ja hiekkasaarten kovakuoriaiset, luteet, kaskaat ja hämähäkit. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 113, Vantaa. 87 s.

•Donner, J. 1960. Randbildningar och åsar i sydöstra Skärgårds-Finland. Julk.: Segerstråle, S. (toim.), Text till Atlas över Skärgårds- Finland, s. 20-23. Nordenskiöld-samfundet i Finland, Helsingfors.

•Geologian tutkimuskeskus. Maaperäkartat 1:100 000.

•Heikkilä, T., Leivo, A., Nironen, M., Virolainen, E. & Väisänen, R. 1987. Pernajan Hudön saarten luonto. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston sarja A 66. Ympäristöministeriö, Helsinki. 57 s.

•Häkkinen, A. 1982. Ensimmäisen Salpausselän merenalainen jatke Hankoniemeltä lounaaseen. Geologi 34(3): 41-48.

•Häkkinen, A. 1987. Geologian tutkimuskeskuksen merenpohjan sora- ja hiekkatutkimukset vuosina 1983-1985 Kotkan edustalla.

Julk.: Merihiekkatyöryhmän mietintö, s. 49-66. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosasto. Sarja C 23. Ympäristöministeriö.

•Häkkinen, A. 1990. Saaristomeren vedenalaisten maa-ainesvarojen kartoitus Gullkronan selällä 1989. Geologian tutkimuskeskus, Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 70 s.

•Häkkinen, A. & Åker, K. 1991. Kotkan, Pyhtään ja Vehkalahden merenpohjan maalajikerrostumat. Geologian tutkimuskeskus.

Tutkimusraportti 109. 30 s.

•Kontturi, O. & Lyytikäinen, A. 1985. Kymenlaakson harjuluonto. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 22. Valtakunnallinen harjututkimus, raportti 34, Kotka. 159 s.

•Kontturi, O. & Lyytikäinen, A. 1987. Varsinais-Suomen harjuluonto. Valtakunnallinen harjututkimus, raportti 36. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. 178 s.

•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Rannikkoasiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Metsähallitus 2007. Luontotyyppi-inventointi. MH-Gis- ja YSA-Gis-tietokannat (28.2.2007).

•Satakunnan seutukaavaliitto 1990. Satakunnan harjututkimus 1987-1988. Satakunnan seutukaavaliiton julkaisu, sarja A 168. 119 s.

•Ympäristöministeriö 1984. Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu D:6.

Ympäristöministeriö, Helsinki.

•Åker, K., Häkkinen, A. & Winterhalter, B. 1990. Submarine sand and gravel studies in the eastern Gulf of Finland during the years 1983-1985. Julk.: Kauranne, L.K. & Königsson, L.-K. (toim.), Economic Quaternary Geology in the Nordic Countries. The 19th Uppsala Symposium in Quaternary Geology, s. 31-38. Striae 29.

Lähteet

(31)

suomnimi:

ULKOSAARISTON LUODOT JA SAARET (1620)

Skär och små öar i Östersjön

Itämeren boreaaliset luodot ja saaret karttaole:

suotuisa -

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

suotuisa -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta suotuisa

suotuisa -

-

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(32)

97400

1999 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 97400

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

ei arvioitu

ei arvioitu ei arvioitu vakaa 1950-2006

- - - - ei ole

Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Boreaalinen alue

-

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä ei arvioitu -

ei arvioitu -

- Saaristolintuseuranta, lajien uhanalaisuusarviointi, harmaahylkeen seuranta.

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.

loma-asutus)

•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus

•Eläinten välinen vuorovaikutus: tulokaslajien vaikutus alkuperäiseen lajistoon

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.

loma-asutus)

•Ulkoliikunta ja vapaa-ajan aktiviteetit

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Eläinten välinen vuorovaikutus: tulokaslajien vaikutus alkuperäiseen lajistoon

Cochlearia danica tanskankuirimo Acarospora fuscata lintukivikuoppajäkälä Ramalina polymorpha kielirustojäkälä Ramalina siliquosa merirustojäkälä Fucus vesiculosus rakkolevä

Alca torda ruokki

Arenaria interpres karikukko

Aythya marila lapasotka

Cepphus grylle riskilä

Somateria mollissima haahka Stercorarius parasiticus merikihu

Sterna caspia räyskä

Halichoerus grypus harmaahylje

-

(33)

Muut olennaiset tiedot

Pinta-ala: Luontotyyppi on yleinen, mutta sen pinta-ala on jäänyt tuntemattomaksi, koska etenkin vedenalaisen osan pinta-alan määrittely on vaikeaa riittävän tarkkojen pohjan laatu- ja syvyystietojen puuttuessa. Luontotyyppi on yhdistelmätyyppi, jonka kanssa päällekkäisinä luontotyyppeinä esiintyvät 1230 (kasvipeitteiset merenrantakalliot), 1170 (riutat), 1220 (kivikkorannat) ja 1210

(rantavalllit). Rakenne ja toiminta: Rakenteessa ja toiminnassa on tapahtunut sekä positiivista että negatiivista kehitystä. Positiivista on ollut mm. ympäristömyrkkyjen väheneminen Itämeressä ja sen ravintoverkoissa. Negatiivista on mm. Itämeren rehevöityminen, joka on vaikuttanut luontotyypin vedenalaiseen osaan etenkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Luontotyyppi on yleinen ja sen lajisto (mm.

saaristolinnusto) voi kokonaisuudessaan kohtalaisen hyvin, joten suojelutaso katsotaan suotuisaksi.

-

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

•Bonn, T. & Routasuo, P. 1997. Tammisaaren saariston kansallispuiston kasvillisuus ja kasvisto. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 67, Vantaa. 90 s.

•Granö, O. & Roto, M. 1986. Rannikot. Teoksessa Suomen kartasto, vihko 121, maanpinnan muodot, s. 5-8. Maanmittaushallitus &

Suomen maantieteellinen seura, Helsinki.

•Granö, O., Roto, M. & Laurila, L. 1999. Environment and land use in the shore zone of the coast of Finland. Publicationes Instituti Geographici Universitatis Turkuensis 160. 76 s.

•Hario, M. 1998. Neljän saaristolintulajin viimeaikainen kannankehitys Suomessa. Linnut-vuosikirja 1997: 12-24. BirdLife Suomi, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseo & Suomen ympäristökeskus.

•Hario, M. & Rintala, J. 2007. Tiirojen, sotkien, naurulokin ja haahkan kannankehitys rannikoilla 1986-2006. Linnut-vuosikirja 2006: 36- 42. BirdLife Suomi, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseo & Suomen ympäristökeskus.

•Hario, M. & Stjernberg, T. 1997. Itämeren räyskien seurantaprojekti 1984-1996. Linnut-vuosikirja 1996: 15-24. BirdLife Suomi, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseo & Suomen ympäristökeskus.

•Helle, E., Helle, P. & Väisänen, R.A. 1988. Population trends among archipelago birds in the Krunnit sanctuary, northern Gulf of Bothnia, in 1939-85. Ornis Fennica 65: 1-12.

•Hilden, O. & Hario, M. 1993. Muuttuva saaristolinnusto. Forssa. 317 s.

•Hildén, O., Ulfvens, J., Pahtamaa, T. & Hästbacka, H. 1995. Changes in the archipelago bird populations of the Finnish Quark, Gulf of Bothnia, from 1957-60 to 1990-91. Ornis Fennica 72(3): 115-126.

•Hinneri, S., Laine, U., Lempiäinen, T., Puolasmaa, A. & Rautiainen, V.-P. 1987. Vegetationsförändringar i Utö skärgård under 1900- talet. Skärgård(1): 48-55.

•Hokkanen, T. & Hokkanen, M. 1993. Ruokin ja selkälokin vuoden 1993 pesintä ja pitkäaikainen kannankehitys Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 17, Vantaa. 36 s.

•Hårding, K.C. & Härkönen, T. 1990. Development in the Baltic grey seal (Halichoerus grypus) and ringed seal (Phoca hispida) population during the 20th century. Ambio 28(7): 619-627.

•Kilpi, M. & Asanti, T. (toim.) 1997. Saaristolinnuston suojelun nykytila Suomen rannikolla. Suomen ympäristö 103. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 37 s.

•Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2007. Itämeri-asiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Miettinen, M., Halkka, A., Högmander, J., Keränen, S., Mäkinen, A., Nordström, M., Nummelin, J. & Soikkeli, M. 2005.

Itämerennorpan (Phoca hispida botnica) esiintyminen Saaristomeren alueella – yhteenveto vuosien 2002-2005 kartoitustyöstä.

Julkaisematon. WWF. 14 s.

•Miettinen, M., Stjernberg, T. & Högmander, J. 1997. Saaristomeren kansallispuiston ja sen yhteistoiminta-alueen pesimälinnusto 1970- ja 1990-lukujen alussa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 68, Vantaa. 104 s.

•Nummela-Salo, U. & Salo, P. 1997. Perämeren kansallispuiston kasvistosta ja kasvillisuudesta. Lutukka 13: 3-15.

•Rauhala, P. 1999. Perämeren kansallispuiston linnusto vuosina 1959-1999. Sirri 24: 32-35.

•Stenman, O. ym. 2005. Numbers and occurrence of grey seals in Finnish sea area in the years 1970-2004. International conference on Baltic seals, 15-18 February, Helsinki, Finland.

•Suomen merihyljekantojen hoitosuunnitelma 2007. Käsikirjoitus. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki.

•Ulfvens, J. 1993. Breeding birds and considerations for the protection of small islets in two archipelago areas on the Finnish west coast. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 69(2): 57-63.

•Vartiainen, T. 1980. Succession of island vegetation in the land uplift area of the northernmost Gulf of Bothnia, Finland. Acta Botanica Fennica 115: 1-105.

•von Numers, M. 1995. Distribution, numbers and ecological gradients of birds breeding on small islands in the Archipelago Sea, SW Finland. Acta Zoologica Fennica 197: 1-127.

Lähteet

(34)

suomnimi:

MERENRANTANIITYT* (1630)

Havsstrandängar av Östersjötyp

Itämeren boreaaliset rantaniityt karttaole:

epäsuotuisa huono -

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

epäsuotuisa huono -

Esiintymisalue Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa riittämätön

epäsuotuisa huono -

-

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(35)

53200

1990-2006 kohtalainen vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 53200

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

42

1990-2006 kohtalainen pienenevä 1950-2006

- - - -

•suora ihmisvaikutus

•epäsuora ihmisvaikutus Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Boreaalinen alue

-

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä maastoinventointi -

> 42 -

- Lajien uhanalaisuusarviointi

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

•Laidunnus: perinteisten laidunmaiden hylkääminen

•Kaupungistuneet alueet, asuminen

•Urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät rakenteet

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus

•Maantäyttö ja maankuivatus, yleisesti

•Maanviljely

•Laidunnus: perinteisten laidunmaiden hylkääminen

•Kaupungistuneet alueet, asuminen

•Urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät rakenteet

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Maantäyttö ja maankuivatus, yleisesti

Blysmus rufus ruskokaisla

Carex mackenziei merisara

Carex viridula hernesara

Deschampsia bottnica pohjanlahdenlauha Eleocharis quinqueflora jouhiluikka Parnassia palustris vilukko Plantago maritima meriratamo

Primula nutans ruijanesikko

Spergularia salina suolasolmukki Calidris alpina schinzii etelänsuosirri

Limosa limosa mustapyrstökuiri

Numenius arquata kuovi

Philomachus pugnax suokukko

Tringa totanus punajalkaviklo

Agonum marginatum

Mecinus collaris meriratamokärsäkäs Panageus cruxmajor aitoristikiitäjäinen

-

(36)

Muut olennaiset tiedot

Alpiininen alue

Laidunnus on vähentynyt ja laidunnustapa muuttunut perinteisestä. Aiemmin merkittävä niitto on nykyisin harvinaista. Kasvillisuuden vyöhykkeisyys on hoidon puuttuessa tai vääränlaisen hoidon takia muuttunut usein epäselvemmäksi matalakasvuisten laidunnuksesta ja niitosta hyötyvien kasviyhdyskuntien kadotessa. Hoitamattomat alueet ruovikoituvat. Veden rehevöityminen nostaa maan ravinteisuutta ja nopeuttaa umpeenkasvua. Ojittaminen ja ruoppaaminen kuivattavat merenrantaniittyjä. Merenrannoille ominainen lajisto on taantunut erityisesti suolamaalaikuilla.

-

Boreaalinen alue

Alpiininen alue

•Anttila, S. & Pessa, J. 2006: Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Limingan lakeuden länsiosa.

Liminka, Lumijoki ja Oulunsalo. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.

•Byholm, L. ja Byholm, P. 1996: Saaristoinventointi Kristiinankaupungissa. Suupohjan Kirjapaino, 143 s. + liitteitä ja karttoja.

http://sydaby.eget.net/nat/biotop.html

•Ericson, L. & Wallentinus, H.-G. 1979: Sea-shore vegetation around the Gulf of Bothnia. Guide for the International Society for Vegetation Science, Julu-August 1977. Wahlenbergia Vol. 5:1-142.

•Granö, O., Laurila, L. & Roto, M. 1995: Rakennetut meren rannat. Suomen merenrannikon sulkeutuneisuus. Ympäristöministeriö.

Tutkimusraportti 5. 38 s.

•Haeggström, C.-A., Heikkilä, T., Peiponen, J. & Vuokko, S. 1997: Toukohärkä ja kultasiipi. Niityt ja niiden hoito. Helsinki.

Kustannusosakeyhtiö Otava. 160 s. ISBN 951-1-12842-6.

•Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. W SOY. Porvoo, Helsinki. 308 s.

•Leiviskä, I. 1902: Oulun seudun merenrantojen kasvullisuudesta. Acta Soc. F. Fl. Fenn. 23(5):1-126.

•Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi -hanke 2007: Perinnebiotooppiasiantuntijaryhmän tuottamat tiedot. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

•Markkola, J. & Merilä, E. 1983: Hailuodon luonnonmaiden laiduntamisesta ja niittykulttuurista. Julk.: Vilpa, E. (toim.), Hailuoto – kuvauksia luonnosta ja kulttuurista. Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajat r.y. Ss. 40-42.

•Markkola, J. & Merilä, E. 1998: Hailuodon Ison Matalan – Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus.

Liminganlahti Life-Nature –projekti. Painotupa Ky. Oulu.

•Merilä, E. 2003: Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma. Hailuodon kunta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Liitto. 136 s.

•Merilä, E. 2005: Koirantakkua ja karupäitä (Nardus stricta L. & Juncus gerardii Loisel.). Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Hailuodon maatalousympäristölle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen moniste 29. 91 s.

•Metsähallitus 2007: Luontotyyppi-inventointi. MH-Gis- ja YSA-Gis -tietokannat (18.3.2007).

•Moilanen, H. 2004: Perinnemaisemat Lapin voimavarana -esiselvityshanke. Lapin ympäristökeskus. Loppuraportti 31.5.2004.

•Pääkkönen, P. & Alanen A. 2000. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen moniste 118. 128 s. ISBN 952-11-0738-3.

•Sievänen, M. & Tikkanen, H. 2002: Rahjan saariston Natura 2000 –alueen luonnonhoitosuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 255: 1-92.

•Siira, J. 1970: Studies in the ecology of the sea-shore meadows of the Bothnian Bay with special reference to the Liminka area. Aquilo Ser. Bot. 9: 1-109.

•Siira, J. 1993: Maa kohoaa – karttakuva muuttuu. Satoja vuosia vanha asutus. Vähäsuolaista vettä. Alati muuttuva kasvillisuus. Julk.:

Hämeenaho, R. (kuvat), Markkola, J., Ohtonen, A., Ojanen, M., Pessa, J. & Siira, J., Liminganlahti. Pohjoinen. Oulu. Ss. 20-21, 22-24, 25-29, 34-41.

•Suomen ympäristökeskus 2005. Natura 2000 –tietokanta (Natura V, VN:n päätös 2005). (Tulostus 25.10.2006).

•Suomen ympäristökeskus 2006: Luonnonsuojelulain luontotyyppi –tietokanta. 12/2006.

•Tyler, G. 1969: Studies in the ecology of Baltic sea-shore meadows. II. Flora and vegetation. Opera Botanica 25: 1-101.

•Vainio, M., Kekäläinen, H., Alanen, A. & Pykälä, J. 2001: Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 527. 163 s. ISBN 952-11-1038-4.

•Vartiainen, T. 1980: Succession of island vegetation in the land uplift area of the northernmost Gulf of Bothnia, Finland. Acta Botanica Fennica 115: 1-105.

Lähteet

Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

- -

(37)

suomnimi:

ITÄMEREN HIEKKARANNAT (1640)

Sandstränder med perenn vegetation i Östersjön

Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta karttaole:

epäsuotuisa huono - heikkenevä

-

Boreaalinen alue Alpiininen alue

suotuisa -

Suojelutason kokonaisarvio

epäsuotuisa huono - heikkenevä - Esiintymisalue

Rakenne ja toiminta Levinneisyysalue

Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa huono

epäsuotuisa huono - heikkenevä - -

Johtopäätökset suojelutasosta

©SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08)

(38)

45300

1990-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)

Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta

Suotuisa pinta-ala (km2)

ei ole Kehityssuunnan

tarkastelujakso

Levinneisyys- ja esiintymisalue

Levinneisyysalue Boreaalinen alue

noin 45300

-

Alpiininen alue

Esiintymisalue

Boreaalinen alue Alpiininen alue

-

- -

- -

- -

8

1990-2006 kohtalainen pienenevä 1950-2006

- - - -

•suora ihmisvaikutus

•epäsuora ihmisvaikutus Kehityssuunnan syyt

Uhkatekijät

Boreaalinen alue

-

Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Luontotyypille tyypilliset lajit

Alan arviointimenetelmä kaukokartoitus -

> 8 -

- Lajien uhanalaisuusarviointi ja asiantuntija-arvio.

Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella

Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä

•Hiekan- ja soranotto: ranta-ainestenotto

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

•Tallaaminen, kuluminen, liikakäyttö

•Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus

•Elollisen luonnon muutokset: tulokaslajien levittäytyminen

•Laidunnus: perinteisten laidunmaiden hylkääminen

•Hiekan- ja soranotto: ranta-ainestenotto

•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.

loma-asutus)

•Saastuminen: vesien saastuminen

•Saastuminen: ilman saastuminen

•Tallaaminen, kuluminen, liikakäyttö Artemisia campestris ssp.

campestris

ketomaruna Atriplex littoralis merimaltsa

Cakile maritima merisinappi

Honckenya peploides suola-arho Lathyrus japonicus ssp.

maritimus

merinätkelmä

Salsola kali meriotakilokki

Bothrynoderes affinis kilokkikärsäkäs Cordylepherus viridis pikkuviherikäs Paratinus femoralis rantaviherikäs Psylliodes marcida merisinappikirppa Ischnodemus sabuleti rantavehnälude Chortodes elymi rantavehnäyökkönen

-

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

julkisen talouden kestävyyslaskelmien teko on nuori ilmiö sekä suomessa että maailmalla.. nii- den laatiminen on yhteydessä väestön ikäraken- teen muutokseen, joka muuttaa

tutkimustulokset indikoivat, että myös hyvin pitkällä aikavälillä infrastruktuurishokit aiheuttavat pysyviä vaikutuksia

Tulokset sopivat hyvin vallitsevaan kehitys- kuvaan: alueelliset työmarkkinat sopeutuvat häiriöihin pitkällä aikavälillä ennen kaikkea muuttoliikkeen kautta samalla

Neljäs tutkimus puolestaan to- teaa, että vaikka muuttoliike lyhyellä aikavälillä toimiikin tuloerojen kaventajana, se on pitkällä aikavälillä aluerakennetta eriyttävä

Euroalueella jonkin maan säästämisasteen merkitys investointien rahoituksessa tulee edel- leen pienenemään. Tällöin myös julkisen talou- den yksityisiä investointeja

Kilpailul- lisilla markkinoilla verotuksen muutokset vai- kuttavat sekä työvoiman kysyntään että tarjon- taan, jolloin myös palkat muuttuvat.. Työnan- tajamaksujen kiristyminen saa

Lopputulos on sellai- nen, että lyhyellä aikavälillä salkun heilahtelu on pieni, mutta pitkällä aikavälillä tuotto-odo- tuskin jää alhaiseksi.. Kuvio 1

Tarkastelen seuraavaksi teknisen kehityksen teoreettista mallittamista sekä neoklassisessa että endogeenisen kasvun malleissa.. Luonnolli- sesti keskityn vain pääpiirteisiin