suomnimi:
33000
1990-2006 hyvä vakaa 1950-2006 Pinta-ala (km2)
Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu Kehitysuunta
Suotuisa pinta-ala (km2)
ei ole Kehityssuunnan
tarkastelujakso
Levinneisyys- ja esiintymisalue
Levinneisyysalue Boreaalinen alue
noin 33000
-Alpiininen alue
Esiintymisalue
Boreaalinen alue Alpiininen alue
-8
1990-2006 hyvä pienenevä 1950-2006
-•suora ihmisvaikutus Kehityssuunnan syyt
Uhkatekijät
Boreaalinen alue
Alpiininen alue
-Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa
Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Ennen ja nykyään
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Luontotyypille tyypilliset lajit
Alan arviointimenetelmä maastoinventointi
-> 8
-Lajien uhanalaisuusarvioinnit.
Boreaalisella alueella Alpiinisella alueella
Tyypillisten lajien arvioinnissa käytetty menetelmä
-
-•Metsänhoito, yleisesti
•Kaupungistuneet alueet, asuminen
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: yhtenäiset kaupungistuneet alueet
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: epäyhtenäiset kaupungistuneet alueet
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
•Metsänhoito, yleisesti
•Metsänhoito: metsänviljely
•Metsänhoito: hakkuut
•Kaupungistuneet alueet, asuminen
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: yhtenäiset kaupungistuneet alueet
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: epäyhtenäiset kaupungistuneet alueet
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: haja-asutus
•Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim.
loma-asutus)
Laetiporus sulphureus rikkikääpä Exocentrus lusitanus lehmuskatkiainen Stenostola dubia niinijäärä
-Muut olennaiset tiedot
Lahopuun määrä, koloiset ja ontot puut vähäisiä. Maapuuta vähän ja jalopuiden uudistuminen usein heikkoa. Kuusen luonnoton lisääntyminen ja sen aiheuttama varjostus voivat heikentää kohteita.
-Boreaalinen alue
Alpiininen alue
•Alanen, A. 1996. Jalopuumetsien lajistollinen monimuotoisuus. Julk.: Häyrynen, M. (toim.), Jalopuumetsät, s. 17-22. Dendrologian seura ry & Metsälehti, Jy-väskylä.
•Alanen, A. 1998. Säilykööt saarni ja muut jalot puumme. Sorbifolia 19(4): 169-177.
•Alanen, A. & Osara, M. 1986. Tammen suojelu. Sorbifolia 17(2): 65-76.
•Alanen, A., Leivo, A., Lindgren, L. & Piri, E. 1995. Lehtojen hoito-opas. Metsä-hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja B26. Metsähallitus, Vantaa. 128 s.
•Almgren, G., Ingelög, T., Ehnström, B. & Mörtnäs, A. 1984. Ädellövskog. Ekologi och skötsel. Skogsstyrelsen, Jönköping. 136 s.
•Annila, E. & Kurkela, T. 1996. Jalopuiden tuhot. Julk.: Häyrynen, M. (toim.), Jalopuumetsät, s. 80-91. Dendrologinen seura ry &
Metsälehti, Helsinki.
•Anon. 1990. Vaisakon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsän-tutkimuslaitos, tutkimusaluetoimisto, Helsinki. 65 s.
•Anon. 1992. Elisaaren tammiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Helsingin kaupun-ki. 52 s.
•Antikainen, M. 1990. Ruissalon metsäsuunnitelma 1991-2000. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, Turku. 24 s.
•Antikainen, M. 1992. Tammimetsien hoito. Helsingin Yliopiston Metsäekologian laitoksen julkaisuja 1. Yliopistopaino, Helsinki. 105 s.
•Anttila, S. 2000a. Luontodirektiivin jalopuumetsien kuvio- ja koealaseurannan maastotyöohje. Käsikirjoitus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Brunet, J., Falkengren-Grerup, U., Ruhling, Å. & Tyler, G. 1997. Regional differ-ences in floristic change in South Swedish oak forests as related to soil chem-istry and land use. Journal of Vegetation Science 8: 329-336.
•Diekmann, M. 1994. Deciduous forest vegetation in Boreo-nemoral Scandinavia. Acta Phytogeographica Suecica 80. Svenska Växtgeografiska Sällskapet, Uppsala. 112 s.
•Diekmann, M. 1996. Ecological behaviour of deciduous hardwood trees in Boreo-nemoral Sweden in relation tio light and soil conditoins. Forest Ecology and Management 86: 1-14.
•Ekstam, U. & Sjögren, E. 1973. Studies of past and present changes in deciduous forest vegetation on Öland. Zoon Suppl. 1: 123-135.
•Eriksson, G. 1996. Evolutionary genetics and conservation of forest tree genetic resources. Julk.: Turok, J., Eriksson, G.,
Kleinschmit, J. & Canger, S. (toim.), Noble Hardwoods Network. Report of the first meeting, 24-27 March 1996, Escherode, Germany, s. 159-167. International Plant Genetic Resources Insti-tute, Rome, Italy.
•Eriksson, G. & Jonsson, A. 1991. Examples of genetic studies in Acer, Fagus, Fraxinus, Quercus and Ulmus. Breeding of broad-leaved trees and micro-propagation of forest trees. Proceedings of the meeting of the Nordic Group for Tree Breeding in Finland 19.-21.9.1989. Metsänjalostussäätiön tiedonan-toja 1: 7-22.
•Erkamo, V. 1979a. Onko kynäjalava Suomen harvinaisin jalopuu? Dendrologian seuran tiedotuksia 4: 164-165.
•Erkamo, V. 1979b. Pälkäneen, Hauhon ja Tuuloksen jalavista. Dendrologian Seu-ran Tiedotuksia 1: 15-26.
•Erkamo, V. 1979c. Kynäjalavan esiintymisestä läntisellä Karjalan kannaksella. Dendrologian Seuran Tiedotuksia 3: 113-115.
•Erkamo, V. 1981. Purolehdot jalaviemme (Ulmus glabra ja U. laevis) kasvupaik-kana. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 57(2): 33-40.
•Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmä 2000a. Jalopuiden merkitys uhanalaisille lajeille, Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Poh-janmaalla, s. 77-83. Suomen ympäristö 437. Ympäristöministeriö, Helsinki.
•Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmä 2000b. Lehdot ja jalopuumetsät, Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla, s. 149-158. Suomen ympäristö 437. Ympäristöministeriö, Helsinki.
•Fagersten, R. & Koponen, T. 1969. The bryophyte flora of Framnäs Forest Re-serve, Bromarv, Southern Finland. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 45: 42-51.
•Falkengren-Grerup, U. 1986. Soil acidification and vegetation changes in decidu-ous forests in southern Sweden. Oecologia 70: 339-347.
•Falkengren-Grerup, U. & Tyler, G. 1993. Experimental evidence for the relative sensitivity of deciduous forest plants to soil acidity.
Forest Ecology and Man-agement 60: 311-326.
•Ferris, C., King, R.A., Väinölä, R. & Hewitt, G.M. 1998. Chloroplast DNA rec-ognizes three refugial sources of European oaks and suggests independent eastern and western immigrations to Finland. Heredity 80: 584-593.
•Hansson, L. 1997. Environmental determinants of plant and bird diversity in an-cient oak-hazel woodland in Sweden. Forest Ecology and Management 91: 137-143.
•Hansson, L. 2000. Edge structures and edge effects on plants and birds in ancient oak-hazel woodlands. Landscape and Urban Planning 46: 203-207.
•Hertz, M. 1925. Niinipuun uudistumisesta Suomessa. Acta For. Fenn. 29(5): 1-121.
•Hietaranta, J. & Vuorela, N. 1997. Jalopuulehtojen luonnonsuojeluarvot. Sorbifo-lia 28(3): 135-140.
•Hinneri, S. 1972. An ecological monograph on eutrophic deciduous woods in the SW archipelago of Finland. Annales Universitatis Turkuensis, Series A II. Biologica - Geographica - Geologica 50: 131.
•Hinneri, S. 1975. Mineral elements of macrofungi on oak-rich forests on Lenholm island, inner archipelgo of SW Finland. Annales Botanici Fennici 12: 135-140.
•Hinneri, S. 1982. Vaahtera (Acer platanoides) metsäpuuna. Sorbifolia 13: 5-12.
•Hinneri, S. 1988. Saarni Saaristomeren alueella. Sorbifolia 19(1): 5-13.
•Hinneri, S. 1995. Keskieurooppalaiset jalopuumetsät kurkottautuvat eteläiseen Suomeen. Julk.: Suikkanen, I. (toim.), Vakka-Suomi: merestä maaksi, s. 87-95. Vakka-Suomen luonnonystävät, Rauma.
•Hinneri, S. 1996. Jalopuumetsät eilen, tänään ja huomenna. Julk.: Häyrynen, M. (toim.), Jalopuumetsät, s. 11-16. Dendrologian seura ry & Metsälehti, Jyväs-kylä.
Lähteet
•Hustich, I. 1944. Über die Nordgrenze des Ahorns (Acer platanoides L.) in Fern-Karelien. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 20: 95-104.
•Hämet-Ahti, L. 1988. Saarnen suku. Sorbifolia 4: 187-189.
•Häyrynen, M. (toim.) 1996. Jalopuumetsät. Dendrologinen seura ry & Metsälehti, Jyväskylä. 103 s.
•Jahnsson, L. 1929. Ruissalon saaren tammialueiden aluskasvillisuudesta. Turun Ylioppilas 1: 170-204.
•Järventausta, K. & Laine, U. 1987. Kynäjalava (Ulmus laevis) luontaisena ja vil-jeltynä Turun seudulla. Sorbifolia 4: 175-181.
•Kallio, P. 1986. Tammi, Varsinais-Suomen maakuntapuu. Sorbifolia 1: 5-8.
•Kallonen, S. 1997. Heiskelän lehtojensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus, Länsi-Suomen puistoalue.
•Karhu, K., Rassi, P. & Rutanen, I. 1995. Threatened insects of Ruissalo. Ento-mologica Fennica 6: 123-125.
•Karlsson, A. 1994. Tammet Ruissalon turvana. Suomen Luonto 53(5): 26-29.
•Kellomäki, E., Kanerva, P. & Toivonen, H. 2000. Metsälehmus pohjoisrajallaan Virroilla. Suomen ympäristö 386. Hämeen ympäristökeskus, Hämeenlinna.
•Kiirikki, M., Koponen, A. & Koponen, T. 1992. Influence of Norway spruce (Pi-cea abies) on the succession of grass-herb forest vegetation in Karkali Nature Reserve, Southern Finland. Memoranda Societas pro Fauna et Flora Fennica 68: 77-86.
•Kiuru, H. 1990. Luonnonvaraisen tammimetsän hoitoa Karjalohjalla. Sorbifolia 3: 117-122.
•Kiuru, H. 1993. Harvennushakkuut voivat lisätä jalopuulehdon suojeluarvoa. Sorbifolia 24(4): 175-180.
•Koponen, S. 1996. Spiders (Araneae) on trunks and large branches of oak (Quer-cus robur) in SW Finland. Proc. XIIIth Int. Congr.
Arachnology, Geneva 1995; Rev. Suisse Zoologie vol. hors série I: 335-340.
•Koskinen, M. 1995. Metsälehmuksen (Tilia cordata Mill) kasvunopeus ja varjos-tuksen vaikutus kasvuun. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, kasvitieteen laitos. 58 s.
•Kotiranta, H. 1988. Saarnen käävistä Suomessa. Sorbifolia 3: 144-148.
•Kääntönen, M. 1982. Melon voimalan tuhoamaa Nokianvirran varren kasvistoa. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 58(3): 91-96.
•Laine, U. 1985. Katariinanlaakson ja lähiympäristön kasvisto. Julk.: Kallio, P., Huhtinen, S., Lemmetyinen, R. & Mansikkaniemi, H.
(toim.), Turun luon-nonkohteet 1, s. 12-17. Turun kaupunki.
•Landvik, M. 2000a. Erakkokuoriaisen (Osmoderma eremita) suojelusuunnitelma. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 18, Turku. 60 s.
•Landvik, M. 2000b. Katsaus vennajäärän (Mesosa myops) esiintymiin Suomessa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 23, Turku. 16 s.
•Landvik, M. 2000c. Ruissalon uhanalaiset kovakuoriaiset (Coleoptera). Käsikir-joitus. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto.
•Lehtinen, I. 1999. Muhkurin lehtojensuojelualueen kasvillisuus 1999. Metlan tutkimusmetsien julkaisusarja 21, Vantaa. 21 s.
•Lindgren, L. 1998. Lenholmin luonnonsuojelu- ja lehtojensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja B 44. Metsä-hallitus, Vantaa. 136 s.
•Linkola, K. 1934. Die Flatterulme (Ulmus laevis Pall.) in der Gegend des Vanaja-vesisees. Acta For. Fenn. 40(7): 155-204.
•Linkola, K. 1942. Vihdin vuorijalavat. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 18: 30-45.
•Loikkanen, M. & Meronen, A.-M. 1999. Lahden Ritamäen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskus.
•Luostarinen, M. 2000. Tammen asema ja uudistuminen Ruissalon metsissä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, biologian laitos.
•Löf, M. 1999. Environmental stress on establishment and growth in Fagus sylva-tica L. and Quercus robur L. seedlings. Dissertation.
Acta Universitatis Agri-culturae Sueciae, Silvestria 91. Swedish University of Agricultural Sciences.
•Malmer, N., Lindgren, L. & Persson, S. 1978. Vegetation succession in a South Swedish deciduous forest. Vegetatio 36: 17-29.
•Mattila, A. 1994. Jalojen lehtipuiden muuntelun tutkiminen isoentsyymi- ja dna-tekniikoin. Metsänjalostussäätiön työraportteja 13, Helsinki. 55 s.
•Mattila, A., Pakkanen, A., Vakkari, P. & Raisio, J. 1994. Genetic variation in English Oak (Quercus robur) in Finland. Silva Fennica 28(4): 251-256.
•Mäkinen, K. 1998. Heiskelän lehtojensuojelualueen hoitotöiden (1996-1997) vaikutusten arviointi. Maastotyöraportti, kartoitus 12. &
15.9.1997. Metsähal-litus, Länsi-Suomen luontopalvelut.
•Nordén, U. 1992. Soil acidification and element fluxes as related to tree species in deciduous forests of south Sweden. Dissertation.
University of Lund. 12 s.
•Nummi, A. 1991. Metsälehmusesiintymä Lallin asumuksella Köyliössä. Sorbifo-lia 2: 75-76.
•Olkanen, P. 1977. Niinipuun (Tilia cordata) esiintymisen ja taloudellisen käytön historiaa Suomessa. Dendrologian Seuran Tiedotuksia 8: 14-22.
•Ollinmaa, P.J. 1952. Jalot lehtipuumme luontaisina ja viljeltyinä. Silva Fennica 77: 1-73.
•Pettersson, B. & Fiskesjö, A. 1992. Lövnaturskogens flora och fauna. Naturvård-verkets Rapport 3991. Skogsstyrelsen, Jönköping.
141 s.
•Pigott, C.D. 1989. The growth of lime (Tilia cordata) in an experimental planta-tion and its influence on soil development and vegetation. Quarterly Journal of Forestry 83: 14-24.
•Pigott, C.D. & Huntley, J.P. 1989. Factors controlling the distribution of Tilia cordata at the northern limits of its geographical range. III Nature and causes of seed sterility. New Phytologist 87: 817-839.
•Piippo, S. 1982. Tammiston (N: Vantaa) luonnonsuojelualueen sammalkasvisto. Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 58(2): 61-64.
•Puolasmaa, A. 1988a. Vanhojen jalopuiden jäkälälajisto. Käsikirjoitus. Ympäris-töministeriö, Helsinki. 28 s.
•Puolasmaa, A. 1988b. Saarni jäkälien kasvualustana Suomessa. Sorbifolia 3: 149-154.
•Pykälä, J. 1992. Lohjan kunnan arvokkaat lehdot. Lohjan kunnan ympäristönsuo-jelulautakunnan julkaisu 1992/3. 158 s.
•Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventoin-tiohje. Suomen ympäristökeskuksen moniste 188.
Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 83 s.
•Raatikainen, M. 1988. Saarnen levinneisyys ja esiintymisvaatimukset. Sorbifolia 2: 64-66.
•Rainio, R.J. 1977a. Niinipuu (Tilia cordata) suomalaisena metsäpuuna. I Niini-puun biologiaa ja ekologiaa. Dendrologian Seuran Tiedotuksia 8: 5-13.
•Rainio, R.J. 1977b. Niinipuu (Tilia cordata) suomalaisena metsäpuuna. II Niini-puun asema luonnonmetsässä. Dendrologian Seuran Tiedotuksia 8: 60-65.
•Rainio, R.J. 1977c. Tammen levinneisyydestä läntisellä Uudellamaalla ja Turun-maan itäisemmissä osissa. Silva Fennica 2: 127-135.
•Routio, I. & Valta, M. 1990. Jalointa Suomea. Suomen Luonto 6: 14-18.
•Rusanen, M. 1998. European gene conservancy strategy for Noble Hardwoods in the long term: Norway maple (Acer platanoides) and sycamore (Acer pseu-doplatanus). Julk.: Turok, J., Collin, E., Demesure, B., Eriksson, G., Klein-schmit, J., Rusanen, M. &
Stephan, R. (toim.), Noble Hardwoods Network. Report of the second meeting, 22-25 March 1997, Lourizan, Spain, s. 40-43.
International Plant Genetic Resources Institute, Rome, Italy.
•Rusanen, M., Vakkari, P. & Mattila, A. 1998. Metsien perinnöllinen monimuotoi-suus. Julk.: Annila, E. (toim.), Monimuotoinen metsä.
Metsäluonnon moni-muotoisuuden tutkimusohjelman väliraportti, s. 89-96. Metsäntutkimuslaitok-sen tiedonantoja 705.
Metsäntutkimuslaitos, Vantaa.
•Ryttäri, T. & Tukia, H. 1994. Fiskarsinmäen lehto- ja niittyalueen kasvillisuus ja hoito. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 31.
Metsähallitus, Van-taa. 58 s.
•Skult, H. 1965. Tammi. Julk.: Jalas, J. (toim.), Suuri kasvikirja II, s. 102-107. Otava, Keuruu.
•Solantie, R. 1983. “Mereisyyden - mantereisuuden” ja “humidisuuden” käsitteistä erityisesti tammen luontaisen levinneisyyden perusteella. Silva Fennica 17(1): 91-99.
•Solantie, R. 1997. Ilmasto, ihminen ja vuorijalavan luontainen levinneisyys. Sor-bifolia 28(2): 63-65.
•Suominen, J. 1979. Kuloveden kynäjalavat (Ulmus laevis). Memor. Soc. Fauna Flora Fennica 55(2): 63-72.
•Syrjänen, K. 1994. Katkokynsisammalen (Dicranum viride) suojelu- ja hoito-suunnitelma, yleinen osa. Käsikirjoitus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
•Söyrinki, N. 1985. Niinipuun (Tilia cordata) siemenellisestä lisääntymisestä Ruo-vedellä. Sorbifolia 16: 29-30.
•Tapper, G. 1992. On ash (Fraxinus excelsior). Doctoral Thesis. Stockholms Uni-versitet, Botaniska institutionen. 31 s.
•Tarmi, S. 1996. Pölytyksen ja kasvupaikan vaikutus metsälehmuksen (Tilia cordata Mill) suvulliseen lisääntymiseen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, biologian laitos. 62 s.
•Toivonen, H., Jokinen, A. & Järvinen, J. 1996. Tammimäen, Kurasmäen ja Nyy-näisten lehtojensuojelualueiden kasvillisuus ja hoito.
Metsähallituksen luon-nonsuojelujulkaisuja A 65. Metsähallitus, Vantaa. 64 s.
•Tolonen, M. 1997. Jalavan levinneisyyshistoria ja jääkauden jälkeiset ilmaston vaihtelut. Sorbifolia 28(1): 17-22.
•Tuomisto, H. 1993. Nokian Luodon saaren hoito- ja käyttösuunnitelma. Pro gra-du -tutkielma. Turun yliopisto, biologian laitos. 85 s.
•Tyrväinen, L. & Räsänen, P.K. 1989. Vaahtera-lehmus-sekametsän kasvatus Kel-taniemen luonnonsuojelualueella Asikkalassa:
erikoismetsän hoitosuunnitel-ma. Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen laitoksen tiedonantoja 64. 21 s.
•Uotila, P. 1979a. Kynäjalava - vuoden puu 1979. Dendrologian Seuran Tiedotuk-sia 1: 4-14.
•Uotila, P. 1979b. Suomen jalavat. Dendrologian Seuran Tiedotuksia 2: 51-67.
•Uotila, P. 1997a. Jalavan suku sekä lehto- ja vuorijalavan taksonomia. Sorbifolia 28(1): 5-16.
•Uotila, P. 1997b. Vuorijalava. Julk.: Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.), Uhanalai-set kasvimme, s. 262. Suomen ympäristökeskus &
Kirjayhtymä Oy, Tampere.
•Uotila, P. 1997c. Kynäjalava. Julk.: Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.), Uhanalai-set kasvimme, s. 263. Suomen ympäristökeskus &
Kirjayhtymä Oy, Tampere.
•Uotila, P. & Valta, M. 1997. Vuoden 1997 puuna komeilee vuorijalava. Suomen Luonto 56(2): 16-120.
•Valkonen, S. 1996. Jalopuiden ominaispiirteet. Julk.: Häyrynen, M. (toim.), Jalo-puumetsät, s. 38-49. Dendrologian seura ry &
Metsälehti, Jyväskylä.
•Vuorela, N. 1996. Maankäytön ja biotooppien muutokset Ruissalossa 1846-1996. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, maantieteen laitos. 99 s.
•Vuorela, N. 1997. Historialliset kartat maisemaekologisessa tutkimuksessa: esi-merkkinä Ruissalo. Terra 109(2): 67-75.
•Vuorela, N. 2001. Combined use of spatial data: implications for landscape dy-namics in an oak woodland site in southwestern Finland. Annales Universita-tis Turkuensis sarja A II 150. 150 s.
•Vuorela, N., Kalliola, R. & Suojanen, I. 1997. Integrated use of spatial data in visualisation of landscape changes: A case study from Ruissalo island, SW Finland. Julk.: Ottoson, L. (toim.), International Cartographic Conference ICC97 Proceedings 2, s. 1201-1208.
•Wäli-Blomqvist, P. 1998. Turun Ruissalon tammilla kasvavista kääväkkäistä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, biologian laitos. 73 s.
suomnimi: