Ilmiö Esiintyvyys eri kirjoittajilla
Infiniittisten lausekkeiden erottaminen pilkulla 11
Sekä-sanan erottaminen pilkulla 10
Lauseenalkuisten adverbiaalien erottaminen pilkulla 6
Pilkku topiikin ja kommentin välissä 3 Puolipiste englannin mallin mukaisesti 3 Pilkku subjektin ja predikaatin välissä 2
Välimerkkeihin liittyviä haasteita on aineistossa paljon. Usein suositusten vastainen välimerk-kien käyttäminen keskittyy tosin samoille kirjoittajille. Pilkku on merkitty eri kirjoittajilla nor-mien vastaisesti useimmiten sekä-sanan tai infiniittisten lausekkeiden yhteyteen. Myös lauseen-alkuisten adverbiaalien pilkulla erottamista on usealla kirjoittajalla. Puolipisteen käytön vähäi-syys yllättää, sillä kielitieteellisissä julkaisuissa on toisinaan puhuttu jopa ”puolipistetaudista”, mikä saa ilmiön kuulostamaan taajaan esiintyvältä. Pilkkua topiikin ja kommentin välissä tai subjektin ja predikaatin välissä käytti vain muutama kirjoittaja.
5.1 Infiniittisten lausekkeiden erottaminen pilkulla
Aineiston infiniittisistä lausekkeista temporaalirakenne saa useimmin seurakseen pilkun. Pilk-kua on käytetty erityisesti lauseenalkuisten temporaalirakenteiden yhteydessä, kuten seuraa-vissa esimerkeissä:
37
(63) Muistellessani vanhoja opettajiani, muutama heistä nousee heti mieleen posi-tiivisessa valossa. (T91)
(64) Kysyessämme itseltämme, miksi toimimme saavuttaaksemme mitkään tavoit-teemme – – (T73)
(65) Nuorten siirtyessä uusiin kouluihin tai työelämään, on hyvä osata olla rohkea ja tutustua muihin. (T29)
(66) Kahden ihmisen liikkuessa erilleen toisistaan, kuminauha joustaa ja venyy, eikä mene rikki. (T42)
(67) Joukkuehengen muodostuttua, joukkueen jäsenen sosiaaliset taidot ovat ke-hittyneet jo todella paljon lähtökohtaan nähden. (T40)
Esimerkeissä 63–66 temporaalirakenteen edussanana on E-infinitiivin inessiivi ja rakenne il-maisee hallitsevan rakenteen kanssa osittain samanaikaista tapahtumista. Esimerkissä 67 TUA-infiniitti ilmaisee aiemmin tapahtunutta ja sen voisi korvata sivulauseella kun on muodostunut.
Toisinaan myös lauseen keskellä olevan temporaalirakenteen jälkeen on sijoitettu pilkku.
Esimerkeissä 68–70 on noudatettu englannin kielen mallin mukaista välimerkitystä.
(68) Käytäntö on outo, sillä naisten mennessä miesten kilpailuihin, olisivat he var-masti altavastaajia, eikä kilpailu olisi missään nimessä naisten kilpailuja hei-kompaa. (T94)
(69) Ensimmäisten keskustelujen aloittaminen on aina vaikeaa, mutta oppiessaan tuntemaan toisen, keskustelut helpottuvat itsestään. (T40)
(70) Tunsin heti oloni erilaiseksi, mutta saatuani myöhemmin seuran vaatteet, tunne hälveni. (T39)
Adverbiaalimääritteinä toimivia infinitiivisiä rakenteita on aineistossa erotettu hallitsevasta lau-seesta pilkulta. MA-infinitiivi esimerkissä 69 ja TU-partisiippi esimerkissä 70 on erotettu pil-kulla englannin mallin mukaan. Pilkkua on käytetty normin vastaisesti sekä infiniittisen lausek-keen edellä että jäljessä.
(71) Turhaan energiankulutukseen syyllistyy moni ihminen, sitä erityisemmin tie-dostamatta.
Esimerkin 71 kaltaiset MATTA-infinitiivirakenteet on muodostettu abessiivista. Hamunen (2018: 376) määrittelee MATTA-rakenteet adjunkteiksi eli finiittirakenteen vapaiksi adverbi-aaleiksi. Abessiivi on karitiivinen sijamuoto eli se ilmaisee puuttumista. MATTA-rakenteella kuvataan finiittiverbin toiminnan tapaa siitä näkökulmasta, mitä jää tapahtumatta. Havainto- ja kognitioverbeistä muodostetut MATTA-rakenteet eivät ilmaise tapaa vaan olosuhdetta. (Ha-munen 2018: 361, 370, 380.) Esimerkissä 71 kognitioverbistä tiedostaa muodostettu MATTA-rakenne tiedostamatta ilmaisee olosuhdetta. MA ilmaisevat toiminnan hallitsevan rakenteen ku-vaaman tilanteen oheistoimintana. (VISK § 515) Esimerkissä 71 hallitsevan rakenteen kuvaama tilanne on syyllistyminen ja oheistoimintana tiedostaminen.
38
5.2 Lauseenalkuisten adverbiaalien erottaminen pilkulla
Irrallisiin adverbiaaleihin kuuluvat kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit. Kommenttiadverbi-aalit ilmaisevat puhujan arvion lauseen asiaintilasta ja voivat määrittää koko muuta lausetta.
(VISK § 963.) Lauseenalkuisia asennetta tai näkökulmaa ilmaisevia adverbiaaleja ei eroteta muusta lauseesta pilkulla, ellei ilmaus ole erityisen painokas (Kielitoimiston ohjepankki 2018).
Konnektiiveilla puolestaan liitetään lauseita yhteen ja osa konnektiiveista toimii lauseen adverbiaalimääritteinä (VISK § 963). Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat lauseen adverbiaalimääritteinä toimivat konnektiivit ja lauseketta muodostamattomat irralliset adverbi-aalit. Seuraavissa esimerkeissä lauseenalkuiset konnektiivit on erotettu hallitsevasta lauseesta pilkulla:
(72) Toisaalta, jos lapsi tuijottaa ruutua koko päivän miettimättä mitään, se tappaa mielikuvitusta. (T23)
(73) Toisaalta, mitä se rakkaus edes on ja minkä takia vastarakkautta muka tarvi-taan siihen? (T42)
(74) Toisaalta, joukkueurheilussa on myös monia positiivisia puolia. (T62)
Konnektiivi toisaalta ilmaisee tekstiyhteydessä ilmaistuun tai puheena olevaan asiaan toisen kannan. Se on usein lauseen alussa. (VISK § 1104.)
Seuraavien esimerkkien konnektiivit tuovat uuden näkökulman aiemmin esitettyyn:
(75) Silti, tuo vihreä, kaunis ja elinvoimainen paikka näyttää miljoonia kertoja kut-suvammalta, kun toisessa suunnassa oleva uhkaava harmaus. (T5)
(76) Kuitenkin, jos me kaikki koemme olevamme yksilöitä yhdessä, asiaan tulee muutos. (T79)
Sanoilla silti ja kuitenkin alkavat lauseet ovat saaneet mallin englannin yet- ja however-sanoilla alkavista lausekkeista ja niitä on kirjoitetussa kielessä yhä enemmän (Pahikkala 1992: 36). Esi-merkeissä 75 ja 76 konnektiivit on erotettu pilkulla.
Aineistossa on myös erotettu pilkulla adverbeista muodostuneita lauseenalkuisia adver-biaaleja:
(77) Nykyään, minun ikäluokkani ei enää käytä mielikuvitustaan niin luovasti.
(T45)
(78) Loppujen lopuksi, se minkälaisia numeroita saa koulussa ei ole verrattavissa siihen ”sosiaaliseen järkeen” minkä omaa. (T46)
Yleiskielen normien mukaisesti kummassakaan edellisessä esimerkissä ei kuuluisi olla pilkkua.
5.3 Pilkku topiikin ja kommentin välissä
39
Kirjoitetussa suomessa käytetään toisinaan normeista poiketen pilkkua topiikin ja kommentin välissä. Pilkku toimii tällaisissa tapauksissa eräänlaisena topiikinmerkitsimenä englannin ja ranskan mallin mukaisesti. Topiikilla tarkoitetaan lausetta hallitsevaa yleensä verbitöntä il-mausta, joka toimii taustana kommentissa kerrotulle asiantilalle. Kommentti on verbillinen ko-konaisuus. Topiikki määrittelee kommentissa ilmaistulle asialle ajallisen, paikallisen tai abst-raktin kehyksen. (Pahikkala 2012.)
Kirjoitelmissa on muutama esiintymä topiikin merkitsemisestä pilkulla.
(79) Noin 500 vuotta sitten, jokapäiväinen arki oli hyvin erilaista. (T28)
(80) Teknologian kehityksen myötä, meille kerrotaan jatkuvasti uusia faktoja, mi-ten asiat ovat. (T68)
(81) Ilman mielikuvitusta, laitteita, musiikkia tai fysiikan kaavoja ei olisi olemas-sakaan. (T45)
Esimerkissä 79 topiikki määrittelee kommentille ajallisen näyttämön. Esimerkkien 80 ja 81 taas voidaan katsoa luovan kommentille abstraktin kehyksen.
5.4 Subjektin ja predikaatin erottaminen pilkulla
Mitä luultavimmin pilkun merkitseminen subjektin ja predikaatin väliin on saanut vaikutteensa englannin kielen tauotusta mukailevasta pilkutuksesta. Subjektiosa on tällöin usein pitkä tai sisältää infinitiivin tai verbistä muodostetun teonnimen. (Lehtinen 2008.) Aineiston ilmiöön liittyvissä esiintymissä subjektiosa on pitkä lauseke, mikä varmasti on hämännyt kirjoittajia:
(82) Yksi huono tapa opettaa, on todeta mitä pitää tehdä kertomatta miksi. (T92) (83) Yksinkertaisilla muutoksilla omaan päivärytmiin, voi saavuttaa paljon, mutta
ongelma pitää kuitenkin ensin tiedostaa. (T79)
Esimerkissä 82 subjektina toimii lauseke yksi huono tapa opettaa ja predikaattina on olla-verbi. Esimerkissä 83 subjektina on lauseke yksinkertaiset muuutokset omaan päivärytmiin ja predikaattina verbilauseke voi saavuttaa. Subjektin ja predikaatin erottaminen suositusten vas-taisesti pilkulla on harvinaista (Lehtinen 2008), eikä tämänkään tutkimuksen aineistossa ole montaa esiintymää.
5.5 Ylimääräinen pilkku sekä-sanan edellä
40
Englannissa ja etenkin amerikanenglannissa käytetään pilkkua and-sanan yhteydessä. Anglis-miksi voi katsoa pilkun lisäämisen luettelon lopussa olevan sekä-sanan eteen. Pilkkua ei usein-kaan merkitä suomessa norminvastaisesti ja-sanan edelle, mutta synonyymisellä sekä-sanalla tehtyjä rinnastuksia pilkutetaan runsaasti. (Lehtinen 2008.)
Aineistossa sekä-sanan edelle on kirjoitettu hyvin usein pilkku suomen kielen normeista poiketen.
(84) On toki selvää, että järjestäjät haluavat erotella miesten ja naisten sarjat, sekä saada kaikki samaa sukupuolta olevat samalle puolelle, jotta nähdään, kuka on oikeasti paras. (T94)
(85) Hyvä opetus ei ole kuitenkaan aivan välttämätöntä, jos oppilas on itse erittäin motivoitunut ja kiinnostunut, sekä hänellä on taitava oppimistyyli. (T59) Esimerkissä 84 virke alkaa päälauseella on toki selvää. Sitä seuraa alisteinen sivulause ja alis-teisen sivulauseen kanssa rinnasteinen sivulause, jotka on erotettu toisistaan pilkulla. Pilkkua ei suomen kielessä käytetä rinnasteisten lauseiden välissä, mikäli niillä on jokin yhteinen lau-seenjäsen (Kankaanpää ym. 2012). Esimerkissä 84 yhteinen laulau-seenjäsen on predikaatti halua-vat, joten pilkku on suomen normien vastainen. Esimerkissä 85 sekä-sanalla yhdistetyt rinnas-teiset sivulauseet on erotettu pilkulla, vaikka niillä on yhteisenä lauseenjäsenenä konjuktio jos.
Esimerkissä luetellaan opiskelijan ominaisuuksia, joita tarvitaan oppimisessa. Ensimm-äisessä sivulauseessa ominaisuuksia kuvataan adjektiivein ja toisessa sivulauseessa omistusrakenteen avulla. Sekä-sana tuo esimerkin 85 virkkeeseen erottelevan merkityksen, joten monikäyttöi-sempi ja-sana sopisi tekstiin paremmin (sekä- ja ja-sanojen erosta ks. Korhonen 2011).
Sekä-sanan eteen tulee pilkku silloin, kun se erottaa kahta päälausetta. Tämä sääntö ei päde, mikäli lauseilla on yksi tai useampi yhteinen lauseenjäsen. Esimerkissä 86 pilkku erottaa sellaisia päälauseita, joilla on yhteisiä lauseenjäseniä.
(86) Valmentaja voi käytöksellään vaikuttaa joukkueen yhteishenkeen ja keskus-tella pelaajien kanssa muistakin kuin pelillisistä asioista, sekä olla aidosti kiinnostunut pelaajan elämästä, ettei nuorille tule sellaista oloa, että he ovat vain pelinappuloita. (T2)
Yhteiset lauseenjäsenet esimerkissä 86 ovat subjekti valmentaja sekä predikaatti voi. Englannin kielen mallin lisäksi normipoikkeaman taustalla voi olla se, että pääsääntöisesti lauseita erote-taan suomessa pilkulla.
Norminvastaista sekä-sanan pilkutusta ilmenee aineistossa eniten kuitenkin lausetta sup-peampien rinnastusten erottimena:
41
(87) Tällöin ihminen on siis sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja hyvä menestys vaatii joukkuehengen, sekä tiimityön toimintaa. (T58) (88) Hyvään opetukseen kuuluu olennaisesti tietysti myös opettajan
asiantunte-vuus, sekä mielenkiinto aihetta kohtaan. (T53)
(89) Tässä hyviä asioita ovat Suomen armeijan tehokkaampi puolustus, sekä Suo-men puolueettomuus. (T88)
(90) Nämä voivat johtaa sydämen rytmihäiriöihin, sekä laskevaan verenpaineeseen - -. (T89)
Pilkun lisääminen rinnastuksiin esimerkeissä 87–90 muuttaa virkkeen lauseiden painoarvoa.
Rinnastuksen jälkimmäinen osa korostuu pilkun lisäämisen vuoksi, sillä sen myötä luentaan tulee pieni tauko.
5.6 Puolipisteen englannin kielen mukainen käyttö
Englannin malli näkyy pilkkua laajemmin suomen kielen välimerkeissä. Anhava (2008) huo-mauttaa, että usein puolipisteillä eroteltujen lauseiden väliin riittäisi hyvin pelkkä pilkku. Hän nimittää tätä anglismia ”englannin mukaiseksi puolipistetaudiksi”. Kankaanpään (1997) mu-kaan puolipisteen yhdistämät lauseet kertovat samasta asiasta kaksi eri näkökulmaa joko ver-tailevasti tai asettaen näkökulmat vastakkain. Puolipiste on yleiskielessä harvinainen väli-merkki, joka ilmaisee merkityssuhteita. Puolipistettä käytetään norminvastaisesti usein kaksois-pisteen tilalla. Myös pisteellä tai pilkulla voisi usein korvata puolikaksois-pisteen.
Seuraavissa kolmessa esimerkissä oikea välimerkki olisi kaksoispiste, sillä niissä puoli-pisteen jälkeen tulevat lauseet selittävät tai täsmentävät puolipuoli-pisteen edellä olevaa ilmausta.
Kaksoispistettä käytetään luettelon, täsmennyksen ja selityksen erottamiseen. Kaksoispiste ker-too lukijalle, että odotettavissa on selventävää tietoa. (Kankaapää 1997.) Esimerkissä 91 puoli-pisteellä erotetaan selitys.
(91) Jokainen meistä osaa kuvitella itsensä tähän tilanteeseen; adrenaliini virtaa suonissa, saaden sydämen tykyttämään kuin viimeistä päivää. (T72)
Virke esimerkissä 91 sisältää kaksi päälausetta, jotka on erotettu puolipisteellä, sekä lausemai-sen infiniittilausemai-sen rakenteen. Ensimmäinen lause vaatii täydennyklausemai-sen, sillä siinä on käytetty de-monstratiivipronominia tämä. Pronominin viittaussuhde on epäselvä, sillä lukija olettaa tarken-teen olevan mainittu ennen pronominia. Tarkoittarken-teena toimii virkkeessä toinen lause, joka selit-tää ensimmäisessä virkkeessä mainittua tilannetta. On puhe tilanteesta, jossa adrenaliini virtaa.
Puolipisteen paikalle sopisi paremmin kaksoispiste ja tämä-pronominin paikalle esimerkiksi
42
sana seuraavanlainen. Toisen lauseen paikalle voisi ajatella myös sivulauseen, jolloin puolipis-teen paikalle tulisi pilkku ja pronomini tämä jäisi pois: Jokainen meistä osaa kuvitella itsensä tilanteeseen, jossa adrenaliini virtaa suonissa saaden sydämen tykyttämään kuin viimeistä päi-vää. Virkkeen lopussa oleva infiniittinen rakenne saaden sydämen tykyttämään kuin viimeistä päivää on myös erotettu muusta virkkeestä pilkulla englannin kielen mallin mukaisesti.
Esimerkeissä 92 ja 93 puolipisteellä erotetaan täsmennystä, joten oikea välimerkki olisi kaksoispiste.
(92) Nyt kun meidän ei tarvitse enää juosta metsissä pakoon vihaisia, verenhimoisia petoeläimiä, kuten kivikautisten esi-isiemme, täytyy adrenaliiniannos hank-kia toisin keinoin; ajamalla ohituskaistaa yli nopeusrajoituksien, hyppää-mällä laskuvarjohypyn tai ryöstähyppää-mällä pankin. (T72)
(93) Joukkuehenki vaatii, että joukkue toimii kuin perhe; jokaisella on oma hom-mansa, mutta kaikki puhaltavat niin sanotusti yhteiseen hiileen ja toimivat yhteisen hyväksi. (T40)
Esimerkissä 92 puolipistettä edeltää ilmaus toisin keinoin. Adrenaliiniannoksen hankkimisen nykyaikaisia keinoja luetellaan puolipisteen jälkeen, ja jälkimmäinen osa täsmentääkin puoli-pistettä edeltävää ilmausta. Myös esimerkissä 93 puolipisteen jälkimmäinen osa täsmentää edeltävää ilmausta. Perheen toiminnasta annetaan lisää tietoa, ja normin mukainen välimerkki olisi tässäkin tapauksessa kaksoispiste.
Saman kirjoittajan tekstistä poimitussa katkelmassa 94 puolipistettä on käytetty normista poikkeavasti useassa virkkeessä:
(94) Olympiavoittaja varmasti kuittaa voitostaan lantin jos toisenkin, mutta muulla urheilussa liikkuu huomattavasti enemmän rahaa; sponsorit. Kova kilpailu näkyvyydestä on ajanut brändit käyttämään jopa järjettömiä summia oman merkkinsä esiin tuomiseksi; tästä esimerkkinä Niken miljardin dollarin spon-sori sopimus Christiano Ronaldon kanssa. Tässä vaiheessa herää kysymys;
missä menee raja? (T70)
Puolipiste erottaa aina virkkeen veroisia ilmauksia eli vähintään lauseita (Kankaanpää 1997).
Ensimmäisessä virkkeessä oleva puolipiste täytyisi siis korvata kaksoispisteellä, sillä puolipis-teen jäljessä on esimerkissä vain yksi sana. Kahdessa muussa virkkeessä puolipispuolipis-teen jälkeen tulevat lauseet täsmentävät puolipistettä edeltävää lausetta. Silloin puolipiste ei ole suomen kie-len yleiskiekie-len mukainen valinta. Toisen virkkeen puolipisteen voisi korvata pilkulla ja kol-mannen virkkeen puolipisteen kaksoispisteellä.
43 6 SYNTAKSIN ANGLISMIT
Heikkinen ja Mantila (2011: 66) nostavat esiin englannin kielen vaikutukset suomen kielen rakenteisiin ja oikeinkirjoitukseen. Heidän mukaansa lainasanoista kyllä puhutaan, mutta olisi tärkeää huomata myös englannin vaikutukset muuhun kuin sanastoon.
Oman aineistoni syntaksin ongelmista suuri osa liittyy pilkun käyttöön. Suomen kielen pilkkusäännöt on opeteltava tietoisesti, sillä välimerkeille ei ole suoria vastineita puheessa.
Englannin kielen käytäntö, jossa pilkun paikka määritetään puheen tauotuksen mukaan, voi häiritä pilkun paikan etsimistä. (Leino 1992: 171.)
Taulukossa 3 on kuvattu syntaksiin liittyvien normipoikkeamien yleisyyttä aineistossa.