Eräiden pronominien artikkelimainen käyttö

Puhekielessä on jo pitkään tehty havaintoja eräiden pronominien artikkelimaisesta käytöstä.

Usein määräinen artikkeli syntyy demonstratiivipronominista ja epämääräinen artikkeli ’yksi’-merkityksistä sanoista. Suomen kielessä promomini se on puhekielessä artikkelimainen ja sitä käytetään paljon. Epämääräisen artikkelin tavoin esiintyvä yks(i) on selvästi harvinaisempi.

(VISK § 1418.) Muitakin vaihtoehtoja suomen kielen artikkeleiksi on olemassa. Määräinen ar-tikkeli voisi puhekielessä olla myös the tai that (Heikkinen & Mantila 2011: 129). Puhutussa kielessä myös sanat sellainen/semmoinen, tällainen/tämmöinen, tuollainen/tuommoinen esiin-tyvät epämääräisen artikkelin tavoin ja tämä, tuo määräisen artikkelin tavoin (Törnudd-Jalo-vaara 1995).

Puhuttu kieli ja kirjakieli lähenevät toisiaan kielenkäyttäjien arjessa. Puhekielen ja kirjoi-tetun kielen lähentymistä on luettavissa myös omasta aineistostani. En tarkastele tutkielmassani erityisesti puhekielisyyksiä, mutta aiemmin puhekielessä yleistyneestä tiettyjen pronominien artikkelimaisesta käytöstä on useita esiintymiä lukiolaisten kirjoitelmissa. Näyttäisi siltä, että puhekieleen aiemmin liitetty piirre on siirtymässä ainakin tämän tutkimuksen informanttien kirjoittamaan kieleen.

On vaikea päätellä, mistä kielestä pronominien artikkelimainen käytto lainautuu. Määräi-syyttä osoitetaan kielissä eri tavoin, ja artikkeleilla voi kielessä olla muitakin tehtäviä kuin mää-räisyyden ilmaiseminen. Mihinkään yksittäiseen kieleen vertaaminen ei näin ollen paljasta, onko suomen kieleen kehittynyt artikkeli. (VISK § 1418.) Lisäksi artikkelia tapailevassa tehtä-vässä se-sanaa käytetään suomen kielessä määräisyyttä osoittamassa myös erisnimien yhtey-dessä, toisin kuin englannissa ja ruotsissa (Laury 1997: 251).

32

4.6.1 Määräisen artikkelin tavoin käytettävät pronominit

Esimerkiksi 1990-luvulla on tutkittu se-pronominin artikkelimaista käyttöä. Tutkimusten pe-rusteella on osoitetty, että demonstratiivipronomini se on kehittynyt määräiseksi artikkeliksi suomen puhekielessä. 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä kerätty aineisto osoittaa, että se-sanaa käytetään määräisen artikkelin tavoin osoittamaan tarkoitteiden yleistä tunnettuutta.

(Laury 1997: 264.)

Artikkelimaista se-pronominin käyttöä voi esiintyä mainitun tarkoitteen uudelleenmai-ninnoissa ja silloin, kun puhuja vetoaa keskustelijoiden yhteiseen tietoon, kuten aiemmassa pu-hetilanteessa käsiteltyihin tarkoitteisiin. Artikkelimainen tarkenne se ohjaa vastaanottajaa pai-kantamaan tarkoitteen ensisijaisesti siihen, mikä on tuttua esimerkiksi aiemmasta keskustelusta.

Se-tarkennetta käytetään myös, kun tarkoite on pääteltävissä edellä sanotusta. Toisaalta puhuja ei aina oleta tarkoitteen olevan kuulijan mielessä aktivoituneena tai pääteltävissä keskustelusta, vaan se-tarkenne voi vedota yhteiseksi oletettuun tietotaustaan. (VISK § 1413.)

Seuraavassa esimerkissä 52 kirjoittaja kuvailee olleensa lapsena se ujompi henkilö. Esi-merkissä on käytetty eräänlaista kiteytynyttä komparatiivirakennetta, jossa demonstratiivipro-nomini vetoaa yleiseen kulttuuriseen tietoon erilaisista ihmistyypeistä. Taustalla on ajatus siitä, että lukija tunnistaa ujommat henkilöt eräänlaiseksi ryhmäksi ja ymmärtää tekstin sisältävät merkitykset laajemmin.

(52) Itse olen lapsuudessani aina ollut se ujompi henkilö. (T40)

Myös Lauryn (1997: 256) puhekieltä koskevassa tutkimuksessa se-pronominilla viitattiin sekä aiemmin mainittuihin että asiayhteydestä tai yhteisestä taustasta tuttuihin tarkoitteisiin.

Aineiston perusteella pronominien käyttö on hankalaa kirjoittajille. Omassa aineistossani artikkelin tapaan toimivia pronomineja on käytetty myös englannin kielestä lainatuissa fraa-seissa tai kiteytyneissä rakenteissa. Seuraavassa esimerkissä demonstratiivipronominia on käy-tetty artikkelin tavoin englannin kielestä lainatussa fraasissa:

(53) Olisikohan Mike voinut olla se oikea? (T7)

Esimerkin 53 se oikea on eräänlainen kiteytynyt rakenne. Englannin kielessä vastaava ilmaus on the right one. Suomen kielisessä vastineessa määräisen artikkelin paikan on ottanut pro-nomini se.

33

Lukijan ja kirjoittajan yhteiseen maailmantietoon nojataan myös esimerkeissä 54–56.

(54) Mielikuvitus on juuri se asia, joka erottaa ihmiset muista eläimistä. Se on se asia, joka sai ensimmäiset ihmisen esi-isät lähtemään Afrikan puista muualle maailmaan. (T44)

(55) Onkohan tämä sitä rakkautta, jota hehkutetaan kaikkialla? (T7) (56) Löytää se niin sanottu me henki oman elämänsä voimavaraksi. (T82)

Kirjoittaja osoittaa se-pronominilla, että on olemassa vain yksi kaikkien tuntema seikka, joka erottaa ihmiset muista eläimistä. Yhteiseksi oletettua tietoa on siis myös se, että ilman yhtä tiettyä asiaa ihmiset olisivat täysin eläinten kaltaisia. Seuraavassa virkkeessä vahvistetaan virk-keiden sanomaa mielikuvituksen mullistavasta vaikutuksesta. Seitsemäs esimerkki erottaa eri rakkauden lajit toisistaan. Kirjoittaja olettaa lukijan tietävän, että on olemassa tietynlainen ra-kastamisen muoto, jota kaikkialla arvostetaan. Tekstissä ei puhuta mistä tahansa rakkaudesta, vaan juuri yhdestä määrätystä rakkauden muodosta, joka on kaikkien silmissä ainutlaatuista ja tavoiteltavaa. Seitsemännessä esimerkissä yhteistä maailmantietoa korostaa artikkelin lisäksi kiteytynyt ilmaus niin sanottu. Kirjoittaja ottaa etäisyyttä käyttämäänsä me-hengen käsittee-seen, mutta ilmaisee samalla käsitteen olevan yleisesti tunnettu. Pronominin sitä tilalle sopisi-kin englannin kieleen käännettäessä juuri määräinen artikkeli the.

Esimerkissä 57 ei ole kyse siitä, että tietystä harrastusryhmästä olisi ollut mainintoja aiemmin tekstissä. Artikkelimaisesti käytetty demonstratiivipronomini se vahvistaa toisinaan muiden sanojen merkitystä.

(57) Ryhmään kuuluvuuden tunteella on useille suuri merkitys, ja joillekin se oma harrastusryhmä on ainoa ryhmä, johon oikeasti kokee kuuluvansa. (T6)

Substantiivilausekkeen se oma harrastusryhmä ikään kuin vahvistaa pronominimaista substan-tiivia oma. Lukija tietää, että oma-sanalla viitataan geneerisesti kenen tahansa henkilökohtai-seen harrastusryhmään, mutta pronomini korostaa henkilökohtaisuuden merkitystä ja samalla määräisyyttä. Kyse ei ole mistä tahansa joukkueesta. Sanojen yhteismerkitys vahvistaa myös virkkeen merkitystä eli sitä, että se oma harrastusryhmä on ihmiselle merkityksellinen ja tärkeä asia.

Esimerkissä 58 se-sana toimii määräisen artikkelin tavoin:

(58) Itse muistan peruskoulun ala-asteelta erityisesti sen, kuinka oli tärkeää olla samaa mieltä omien ystävien kanssa ja esimerkiksi pukeutua siihen samaan valkoiseen paitaan, jota kaikki muutkin käyttivät. (T87)

34

Se sama valkoinen paita olisi englannin kielessä the same white shirt. Puhuessaan siitä samasta valkoisesta paidasta kirjoittaja ei tarkoita mitään tiettyä, yksittäistä valkoista paitaa. Artikkeli-mainen se on silti määräinen. Substantiivilausekkeella viitataan nimittäin siihen, että kaikki ih-miset tietävät teini-ikäisillä olevan tiettyjä pukeutumisnormeja ja muotivillityksiä, jotka identi-fioivat heidät ryhmään kuuluviksi. Artikkelimainen se viittaa lukijan ja kirjoittajan yhteiseen tietoon ja elämänkokemukseen nuorista ja heille ominaisesta käyttäytymisestä.

Myös se-pronominin monikkomuotoa käytetään määräisen artikkelin tavoin:

(59) Nimittäin he ovat ne ihmiset, jotka tulevat viemään ihmiskuntaa eteenpäin ja pitävät meidät ”evoluution eturintamassa”. (T69)

Kirjoittaja käyttää esimerkissä 59 pronominia ne viittaamaan yhteisen tiedon perusteella tuttuun tarkoitteeseen. Tekstissä kerrotaan ihmisistä, joilla on mielikuvitusta ja luovuutta. Näillä ihmi-sillä tarkoitetaan eräänlaisia poikkeusyksilöitä, jotka vievät ihmiskuntaa eteenpäin. Kirjoituk-sessa lukijan tunnistamaksi oletettu ajatusmaailma on se, että kaikkien ihmisten teot eivät ole yhtä merkittäviä. On joukko yksilöitä, niitä ihmisiä, joiden panos yhteiskunnalle on muita mer-kittävämpi.

Pronominilla se viitataan esimerkissä 60 tekstissä aiemmin mainittuun romanttiseen puo-leen:

(60) Nämä kaikki faktat läpikäyneenä yritin miettiä sitä romanttista puolta, joka ensimmäisenä tuli suunnitteluvaiheessa mieleen. (T89)

Kirjoittaja pohjustaa alkavaa kappaletta kertomalla kirjoitusprosessista. Kirjoituksen aihe eli sydämen sykkeen voimistuminen on tuonut ensin mieleen ihastumisesta johtuvat ylimääräiset sydämenlyönnit. Kirjoituksen alussa on käsitelty sydämen lyömistä romanttisesta näkökul-masta ja lauseen sitä romanttista puolta artikkelimainen pronomini osoittaa lukijalle, että aihe on ennalta tuttu.

4.6.2 Epämääräisen artikkelin tavoin toimivat pronominit

Tutkijoiden esittämien pronominien lisäksi aineistoni kahdessa esiintymässä käytetään pro-nominia epämääräisen artikkelin tavoin. Esimerkissä 61 puhutaan elokuvien hahmoista ylei-sellä tasolla. Silti kirjoittaja on lisännyt substantiiviin hahmo epämääräisyyttä osoittavan tar-kenteen.

(61) Kun henkilö katsoo elokuvia, hän näkee miltä joku hahmo näyttää ja miltä pai-kat näyttävät. (T8)

35

(62) Tuntui hienolta olla osa jotakin samaa muottia, johon kaikki muutkin tuntuivat pyrkivän. (T87)

Esimerkissä 62 jokin-sanan partitiivimuotoa käytetään osoittamaan, että tarkoite on kirjoittajal-lekin epämääräinen. Kirjoittaja etäännyttää itsensä muiden määrittelemästä samasta muotista.

Ilmiönä tiettyjen pronominien käyttäminen epämääräisen artikkelin tavoin on aineistossa mginaalinen. Omassa aineistossani ei ollut käytetty ’yksi’-merkityksisiä sanoja epämääräisen ar-tikkelin tavoin.

36