Uudenlaisen työn aloitus ja perehdytys

Varhaiskasvatusyksikön esimiesten ja kasvattajien haastatteluista oli havaittavissa yhtenäinen kokemus uuden toimintatavan käynnistämisen haasteellisuudesta ja sen edellyttämästä kovasta työpanostuksesta. Molemmat ammattiryhmät kokivat perehdyttämisen merkityksen uuden työskentelytavan omaksumisessa tärkeänä. Perehdyttämisen saamisessa esiintyi suurta vaihtelua. Osa koki jääneensä siitä kokonaan paitsi ja osa vaikutti olevan, ainakin pääpiirteittäin, tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. Seuraavat sitaatit tuovat esiin kasvattajien ja esimiesten kokemuksia perehdyttämisestä.

Perehdytystä ei oikeestaan saatu ollenkaan. Hyppäsin toimintaan kylmiltään. Olin vähän kuullut jotain siitä, mutta kun tulin taloon mulla ei ollut edelleenkään selkeetä käsitystä, mitä se kotialuetyöskentely on. Alku tuntui tosi sekavalta. (T1)

Aloituksessa olin isona kysymysmerkkinä. En osannut kuvitella enkä tietää, eikä kellään ollut tästä kokemusta mun tuttavapiirissä. En tiennyt tästä mitään, mutta suhtauduin avoimen positiivisesti. (…) Perehdytys meni hyvin, kun meidän johtajalla oli antaa meille tiettyjä raameja työskentelystä. Mutta ei meillä ollut mitään erityistä koulutusta tai perehdytystä. Jotain raameja saatiin johtajalta ja sitten pistettiin tiimi käyntiin ja suunniteltiin, miten toimitaan. (T6)

(…) pari tuntia juttelin johtajan kanssa asiasta, katsottiin tietynlaiset asiat, kierreltiin taloa ja siinäpä se perehdytys sitten oli. Tää on tyypillistä, eihän meitä esimiehiä perehdytetä. (…) Hyppäsin kuin liikkuvaan junaan, enkä saanut tukea mihinkään asiaan, saatika tällaisiin pedagogisiin ratkaisuihin. (E1)

Tutkimustuloksista pystyi havaitsemaan, että avoin oppimisympäristö on vaikuttanut monin tavoin työntekijöiden ja esimiesten tehtävänkuviin ja sitä kautta myös koko varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuuriin. Merkittävä muutos on tapahtunut varhaiskasvatusyksiköiden fyysisissä puitteissa eli siinä, missä sitä toteutetaan ja työskentelymenetelmissä eli sitä, miten tavoitteita tavoitellaan.

Tutkimusaineiston perusteella tein tulkinnan, että kyseessä on suuri työkulttuurinen muutos, jossa henkilöstö on osallisena ja johon he luonnollisesti reagoivat monin tavoin.

Tutkimusaineistosta pystyi havaitsemaan useita lapsiin kohdistuneita muutoksia, jotka tässä tutkielmassa esitelin henkilöstön silmien ja kokemusten kautta. Lasten omat subjektiiviset kokemukset olin rajannut tästä tutkielmasta pois ja paneuduin ainoastaan henkilöstön subjektiivisiin kokemuksiin ja näkemyksiin. Lapsiryhmien tuplaannuttua on työskentelymenetelmänä oleva

pienryhmätoiminta perusteltua. Lapsia jaetaan pienryhmiin erilaisia kokoonpanoja noudattaen.

Tutkimusaineistosta nousi esille henkilöstön käsitys siitä, että isompi lapsimäärä mahdollistaa paremmin jokaiselle lapselle kaverin ja mieluisaa tekemistä. Etenkin varhaiskasvatusyksikön esimiesten mielestä avoimessa oppimisympäristössä lapsille avautuu suuremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa omaan olemiseensa ryhmässä. Tutkimusaineistosta pystyi havaitsemaan, että henkilöstö koki suuren lapsiryhmän negatiivisena puolena lisääntyneen levottomuuden, josta eteenkin erityistä tukea tarvitsevat ja arat lapset saattavat kärsiä. Havaitsin, että henkilöstö koki avoimen oppimisympäristön soveltuvan paremmin ulospäin suuntautuneille ja aktiivisille lapsille.

Varhaiskasvatusyksikön kasvattajien ja esimiesten työ avoimessa oppimisympäristössä on monin paikoin erilaista kuin perinteisessä, kolmen kasvattajan ryhmissä. Uudenlaisessa oppimisympäristössä tiimin koko on tuplaantunut, joka on osaltaan tuonut haastetta sen toimivuuteen. Henkilöstö koki, että isossa tiimissä kaikki osallistujat eivät osallistu tiimin palavereihin, vaan puhuvat asioista mieluummin palaverin ulkopuolella. Tätä varhaiskasvatuksen opettajat pitivät ongelmallisena ja tiimityötä hankaloittavana tekijänä. Hyvänä asiana isot tiimit koettiin ammattitaidon jakamisen näkökulmasta. Henkilöstö koki, että isossa tiimissä on monipuolisempaa osaamista, joka hyödyttää kaikkia alueen lapsia ja kasvattajia. Hyvänä näkökulmana pidettiin myös sitä, että tiimiin mahtui monenlaisia persoonia.

Tutkimusaineistosta pystyi havaitsemaan, että avoin oppimisympäristö lisäsi henkilöstön sosiaalisia kontakteja. Henkilöstö koki haasteellisena etenkin tiedonkulun varhaiskasvatusyksikön ja perheiden välillä, mutta myös alueen tiimin kesken. Haastateltavien vastauksista pystyi kuitenkin havaitsemaan toiveikkuutta, että tiedonkulkuongelmiin keksitään kyllä ratkaisu.

Työskentely avoimissa oppimisympäristöissä edellytti henkilöstöltä uudenlaisen ajattelutavan omaksumista, joka ei tutkimukseen osallistuneiden mukaan tapahtunut vaivattomasti ja ilman kipuilua. Uudenlainen työskentelymenetelmä edellytti henkilöstöltä enemmän oman työn johtamisen taitoja, kuten vastuunottoa ja sitoutumista. Oman työn johtamista tarvittiin muun

muassa silloin, kun ryhmästä oli joku työntekijä pois tai tapahtui jotain muuta ennalta-arvaamatonta.

Haastatteluista nousi vahvasti esille yhteisen suunnittelun tärkeä merkitys.

Kasvattaja- ja esimiestaso toi haastatteluissa esille, että työskentely avoimessa oppimisympäristössä edellyttää systemaattista ja jatkuvaa suunnittelua sekä työskentelymenetelmien kehittämistä. Henkilöstö koki, että työskentely avoimessa oppimisympäristössä edellyttää paljon enemmän yhteistä suunnittelua kuin perinteisessä, kolmen kasvattajan lapsiryhmässä. Yhteinen suunnitteluaika koettiin riittämättömäksi.

Tutkimusaineiston perusteella pystyin havaitsemaan, että henkilöstö koki uudenlaisen työskentelymenetelmän omaksumisen työläänä ja energiaa vievänä, mutta siltikin pääsääntöisesti mielekkäänä. Enemmistö haastateltavista ei palaisi enää perinteiseen, kolmen kasvattajan ryhmään, ainakaan sellaisenaan, ilman muutoksia. Haastatteluista tuli esille, että avoin oppimisympäristö ja siellä totutettava varhaiskasvatustyö toi arjen käytäntöihin joustoa ja liikkumavaraa. Isommassa tiimissä voitiin toteuttaa esimerkiksi pienryhmätoimintoja joustavammin ja lapsen tarpeet paremmin huomioon ottaen.

Haastetta pienryhmätoimintojen sujuvuuteen toi tiukentunut aikataulusidonnaisuus. Henkilöstö koki, että avoimessa oppimisympäristössä toiminta on selvästi aikataulusidonnaisempaa kuin kolmen kasvattajan lapsiryhmissä.

Alla oleviin taulukoihin (3, 4 ja 5) olen koonnut kaikki tutkimusaineistosta löydetyt tekijät, jotka ovat tulkintani mukaan vaikuttaneet varhaiskasvatusyksikön esimiesten ja kasvatusalan henkilöstön työnkuviin sekä yksikön yhteiseen toimintakulttuuriin. Tulosten tulkinnan helpottamiseksi luokittelin kokemukset positiivisiin ja negatiivisiin muutoksiin, joiden luokitteluun käytin omaa arviotani ja tulkintaani. Haluan korostaa, että luokittelu positiiviseen tai negatiiviseen kokemukseen on hyvin subjektiivista. Sen, minkä joku kokee negatiiviseksi, voikin toisen kokemana olla postitiivista.

Operatiivisen johdon eli esimiestason haastatteluissa tuli esille useita erityisvaatimuksia, joita kasvatusalan henkilöstön tulee hallita avoimessa oppimisympäristössä. Nämä erityisvaatimukset kirjasin taulukkoon 4.

Erityisvaatimuksia en luokitellut positiivisiksi enkä negatiivisiksi, sillä näen, että

se riippuu vahvasti jokaisen omasta henkilökohtaisesta suhtautumisesta. Tämän vuoksi näin perustelluksi jakaa ne omaan eritysvaatimukset-kategoriaan.

Tutkimuskysymys 2: Miten avoin oppimisympäristö vaikuttaa käytännön työhön työntekijöiden näkökulmasta

4.Enemmän toiminta- ja leikkitilaa &

mahdollisuuksia 5.Toiminnan joustavuus 6.Apu aina lähellä ja saatavilla 7.Erilaisia työkavereita ja ammatillinen

8.Vaatii paljon yhteistä suunnittelua ja aktiivisuutta kaikilta sekä sitoutumista 9.Yhteisten pelisääntöjen merkitys korostuu

10.Tiimityön merkitys korostuu 11.Iso tiimi tuo haastetta

Tutkimuskysymys 2: Miten avoin oppimisympäristö vaikuttaa käytännön työhön operatiivisen johdon näkökulmasta

Tasot ja

1.Lapsen ei tarvitse vaihtaa ryhmää 2.Lapsella enemmän kavereita ja

2.Ajattelutavan muuttamista ja

Tutkimuskysymys 2: Miten avoin oppimisympäristö vaikuttaa käytännön työhön strategisen johdon näkökulmasta

Tasot ja teemat ^{Teema 1}

Strateginen johto 1.Vahvistaa yhteisöllisyyttä

2.Luo mahdollisuudet laadukkaalle varhaiskasvatukselle Operatiivinen johto

Työntekijät