Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lisätyn todellisuuden teknologian vaikutusta sen käyttäjiin. Kyseessä on kokeellinen tutkimusasetelma, jossa ollaan kiinnostuneita koeasetelman kautta asetettujen roolien yhteydestä havaittuihin
33
psykososiaalisiin vaikutuksiin. Analyysissa eri ryhmien roolit ovat selittävä muuttuja ja sosiaalisuuden ja epäsosiaalisuuden muutosta kuvaava summamuuttuja on pääasiallinen selitettävä muuttuja. Tutkielmassa selittävän muuttujan siis oletetaan vaikuttavan selitettävään muuttujaan ja selitettävän muuttujan arvon oletetaan vaihtelevan selittävän muuttujan arvon vaihdellessa.
(Teddie & Tashakkori 2009, 29.)
Sosiaalisuuden muutosta kuvaavien muuttujien lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kuutta muuta koehenkilöille esitettyä väitettä selitettävänä muuttujana. Väitteet on valittu mukaan kvantitatiiviseen analyysiin tuomaan lisäinformaatiota koehenkilöiden kokemuksista liittyen lisätyn todellisuuden teknologian käyttöön. Analyysiin valitut väitteet pohjautuvat tutkielman teoriapohjaan. Väitteet ”Näyttelyssä oli mukavaa” ja ”Näyttely oli kiinnostava”
kuvaavat sitä tunnepitoista suhdetta, joka näyttelypaikan ja koehenkilön välille on muodostunut paikkaan kiinnittymisen teorian näkökulmasta. Väitteen ”Pidin näyttelyn tietovisasta” avulla voidaan vertailla eri koeryhmien kokemuksia ja tarkastella sitä, miten älypuhelimella tai paperilomakkeella kokeeseen osallistuminen on vaikuttanut mielipiteeseen tietovisan tekemisestä. Väitteen
”Testaamani sovellus auttoi näyttelyyn tutustumisessa” avulla voidaan tarkastella sitä, miten lisätyn teknologian käyttö on vaikuttanut käyttäjien spatiaaliseen kognitioon ja kykyyn hahmottaa ympäröivää tilaa. Väite ”Testaamaani sovellusta oli hauska käyttää” kertoo sovelluksen viihdyttävyydestä ja sen voi yhdistää myös teknologian hyväksymismallin (TAM-malli, Davis 1985) mukaisesti kuvaamaan sitä, millainen mielikuva AR-sovelluksista käyttäjille jää ja miten teknologia hyväksytään. Muuttujat on mitattu likert-asteikolla, jossa muuttuja saa arvoja 1-7 välillä. (Norman, 2010) Asteikolla arvo 1 kuvaa vastausta ”täysin eri mieltä” ja arvo 7 kuvaa vastausta ”täysin samaa mieltä”.
Tutkimusasetelman eri ryhmät muodostavat tutkimuksessa selittävän muuttujan. Selittävä muuttuja jakautuu kolmeen eri ryhmään, jotka määrittyvät sen mukaan, millaista teknologiaa koeasetelmassa käytettiin tietovisan tekemiseen. AR-ryhmä käytti koeasetelmassa lisätyn todellisuuden teknologiaa, Ei-AR-ryhmä käytti puhelinta ilman lisätyn todellisuuden teknologiaa ja kynä ja paperi -ryhmä osallistui kokeeseen tekemällä tietovisan paperisella lomakkeella.
Huomioitavaa on, että vain AR-teknologiaa käyttäneellä ryhmällä tietovisan
34
tekeminen edellytti liikkumista tilassa, muilla ryhmillä tietovisan tekeminen oli myös mahdollista ilman näyttelytilassa liikkumista.
Taulukko 1. Tutkimusasetelman eri ryhmien jakaumat.
Ryhmä Havainnot (n) %
AR 231 62,10
Ei-AR 71 19,09
Kynä & Paperi 70 18,82
Yhteensä 372
Koeasetelman eri ryhmät jakautuvat yllä olevan taulukon mukaisesti.
Selkeästi suurin ryhmä on AR-ryhmä (n = 231), jonka osuus kaikista kokeeseen osallistuneista on 62,10 %. Ei-AR ryhmä ja Kynä & Paperi -ryhmä ovat keskenään lähes samankokoiset (n = 71 ja n = 70) edustaen kaikista kokeeseen osallistuneista 19,09 % ja 18,82 %.
Selitettävänä päämuuttujana tutkimuksessa on koetun sosiaalisuuden ja epäsosiaalisuuden muutos. Sosiaalisuutta käytetään tutkimuksissa usein sateenvarjoterminä, joka kattaa alleen monia eri sosiaalisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisen toiminnan osa-alueita. Tämä asettaa tutkimukselle haasteita siinä, ettei laajaa sosiaalisuuden määritelmää käyttäessä pystytä tutkimustuloksia rajaamaan tarpeeksi yksityiskohtaisesti (Cook & Oliver 2011). Koettu sosiaalisuus voidaan nähdä impulsiivisuuden kanssa yhdeksi päätekijäksi, joka määrittää ulospäinsuuntautunutta persoonallisuutta introversio–ekstroversio-akselilla. (Emmons & Diener 1986). Sosiaalisuutta olisi voinut kuvata tässä tutkimuksessa myös tekemällä summamuuttuja sosiaalisuutta ja puheliaisuutta kuvaavista muuttujista ja yhdistämällä epäsosiaalisuus- ja sosiaalisuusmuuttujat yhdeksi muuttujaksi (kts. Savela ym. 2020). Tässä tutkimuksessa päädyttiin kuitenkin tarkastelemaan sosiaalisuuden ja epäsosiaalisuuden muutosta kuvaavia muuttujia erikseen, sillä tutkimuksessa ollaan erityisesti kiinnostuneita siitä, miten AR-teknologia vaikuttaa juuri käyttäjien itse raportoimaan sosiaalisuuden kokemukseen. Epäsosiaalisuus haluttiin pitää erillisenä muuttujana sen tarjoaman lisäinformaation vuoksi.
35
Koetun sosiaalisuuden mittarina on tässä tutkielmassa käytetty samaa kysymystä ennen ja jälkeen näyttelykokemuksen (Whelan & Zelenski 2012;
Savela ym. 2020). Sosiaalisuus ennen kuvaa koehenkilöiden vastauksia ennen tietovisaa kysyttyyn väitteeseen ”Juuri nyt tunnen itseni sosiaaliseksi”.
Sosiaalisuus jälkeen kuvaa vastauksia samaan väitteeseen kysyttynä tietovisan jälkeen. Epäsosiaalisuus ennen ja jälkeen kuvaa vastauksia väitteeseen ”Juuri nyt tunnen itseni epäsosiaaliseksi” esitettynä ennen ja jälkeen tietovisan.
Sosiaalisuuden muutos ja epäsosiaalisuuden muutos on muodostettu erotuksena näistä vastauksista vähentämällä sosiaalisuuden arvo tietovisan jälkeen sosiaalisuuden arvosta ennen tietovisaa. Sama on tehty epäsosiaalisuutta kuvaavalle muuttujalle.
Taulukko 2. Sosiaalisuutta ja epäsosiaalisuutta kuvaavien alkuperäisten muuttujien ja uusien muutosta kuvaavien summamuuttujien kuvailevat tunnusluvut.
Sosiaalisuutta kuvaavat muuttujat ovat kuvattu Likert-asteikolla, jonka arvot vaihtelevat välillä 1-7. Likert-asteikko on järjestysasteikko, mutta usein tutkimuksissa järjestysasteikollisia muuttujia käsitellään kuin jatkuvia muuttujia (Norman, 2010; Tabachnik & Fidell 2001, 6). Muuttujien tunnusluvuista voidaan päätellä, että sosiaalisuuden arvo ennen koeasetelmaa on ollut kaikki ryhmät yhteenlaskettuna suurempi kuin sosiaalisuuden arvo koeasetelman jälkeen.
Epäsosiaalisuuden muutosta kuvaavan muuttujan arvo taas on kasvanut. Kun lasketaan yhteen kaikki kokeeseen osallistuneet, voidaan sanoa, että kokeen aikana koettu sosiaalisuus on laskenut ja koettu epäsosiaalisuus on noussut.
Sosiaalisuuden ja epäsosiaalisuuden muutosta kuvaavat muuttujat eivät ole
Muuttuja Havainnot (n) ka. Keskihajonta Vaihteluväli
Sosiaalisuus ennen 371 4,78 1,35 1–7
Sosiaalisuus jälkeen 371 4,42 1,48 1–7
Sosiaalisuuden muutos 370 -0,36 1,52 -6–4
Epäsosiaalisuus ennen 371 2,83 1,45 1–7
Epäsosiaalisuus jälkeen 370 3,44 1,53 1–7
Epäsosiaalisuuden muutos 369 0,60 1,48 -4–6
Yhteensä 372
36
normaalisti jakautuneita ja χ2-testin mukaan molemmat jakaumat eroavat tilastollisesti merkitsevästi normaalijakaumasta (p < 0,005)3. Tästä syystä tarkasteltaessa sosiaalisuuden ja epäsosiaalisuuden ollessa selitettävänä muuttujana, tulee kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien olla epäparametrisia.
Taulukko 3. Näyttelykokemukseen liittyvien kysymysmuuttujien kuvailevat tunnusluvut.
Sosiaalisuuden muutoksen lisäksi tutkielmassa ollaan kiinnostuneita selitettävinä muuttujina kuudesta muusta koehenkilöille esitetystä väitteestä.
Näiden vastausten tunnusluvuista voidaan päätellä, että keskiarvo väitteeseen
”Näyttelyssä oli mukavaa” on suhteellisen korkea, eikä vastauksissa ole kovinkaan suurta hajontaa. Näyttelyä pidettiin myös kiinnostavana ja näyttelyn yhteydessä tehdystä tietovisasta pidettiin. Sovelluksen käyttöön liittyvät väitteet saivat matalammat keskiarvot kuin itse näyttelyyn liittyvät väitteet. Sovelluksen käyttöön liittyvien väitteiden vastauksissa oli myös keskihajonnan perusteella enemmän vaihtelua kuin näyttelyyn liittyvissä väitteissä. Kaikkien koehenkilöiden vastausten keskiarvon perusteella, näyttelyvieraat kokivat olevansa hieman väsyneempiä näyttelyn jälkeen, kuin ennen näyttelyä. Muuttujista normaalijakautuneita ovat kysymykset ”Pidin näyttelyn tietovisasta” (p = 0,76),
”Testaamaani sovellusta oli hauska käyttää” (p = 0,82) ja ”Tunnen itseni näyttelyn Muuttuja
Havainnot
(n) ka. Keskihajonta Vaihteluväli
Näyttelyssä oli mukavaa. 371 5,47 1,25 2–7
Näyttely oli kiinnostava. 371 5,28 1,23 2–7
Pidin näyttelyn tietovisasta. 367 4,29 1,55 1–7
Testaamani sovellus auttoi näyttelyyn tutustumisessa. 302 3,41 1,61 1–7 Testaamaani sovellusta oli hauska käyttää. 302 3,86 1,74 1–7 Tunnen itseni näyttelyn jälkeen väsyneeksi. 371 3,61 1,49 1–7
Yhteensä 372
37
jälkeen väsyneeksi” (p = 0,26), kun taas muiden muuttujien jakaumat eroavat χ2-testin mukaan tilastollisesti merkitsevästi normaalijakaumasta (p < 0,05). 3