Työhyvinvointi luottamustehtävissä

Luottamustehtävissä toimiminen tuo opettajan työhyvinvointiin uusia tiimejä, työtehtäviä ja

vastuita. Pääluottamusmies toimii ikään kuin kahdessa työssä – opettajana ja pääluottamusmiehenä.

Tämän erilaisen työnkuvan vaikutus työhyvinvointiin tuli esille haastatteluissa. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät voitiin jakaa kolmeen kategoriaan, jotka ovat virka- ja työehtosopimukseen neuvotellut etuudet ja helpotukset, pääluottamusmiesten johtaminen ja työntekijän oma hyvinvointi.

Nämä kategoriat ja niiden empiirinen perusta on esitelty alla omissa luvuissaan.

4.2.1 Pääluottamusmiehen etuudet ja helpotukset

Tässä tutkimuksessa tutkittujen pääluottamusmiesten ansaitsemat etuudet ja helpotukset on kirjattu Kunnalliseen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimukseen. Haastatteluissa kävi ilmi, että palkan lisä on 94 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi rahallista korvausta ansaitsee poissaoloista, jotka syntyvät pääluottamusmiehen tehtävistä. Tällaisina tilanteina mainittiin muun muassa koulutukset, valtuustoseminaari ja neuvottelutilaisuudet. Tällöin pääluottamusmies on palkallisella vapaalla ja tarvittaessa hänelle hankitaan sijainen tai muu opetusjärjestely poissaolon ajalle. Oikeus olla palkallisella vapaalla lisäsi haastateltavien halua ja mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti pääluottamusmiehelle suunnattuihin tilaisuuksiin, kuten koulutuksiin ja kaupungin hallinnon tilaisuuksiin. Koulutuksiin osallistujille maksetaan palkan lisäksi matkat, hotellimajoitukset ja ruokailut.

Suurimman huomion etuuksista puhuttaessa sai opetusvelvollisuuden huojennus.

Opetusvelvollisuuden huojennus määräytyy edustettavien työntekijöiden määrän mukaan.

Haastateltavilla tämä huojennus vaihteli 4-6 tunnin välillä.

Useammassa haastattelussa tuli ilmi, että edunvalvonta-aikaa voisi olla enemmänkin. Tähän esitettiin useita eri syitä. Ensimmäisenä jotkin pääluottamusmiehen hoidettavaksi tulevat asiat vaativat pitkää yhtäjaksoista paneutumista. Tällaisen asian selvittelyyn saatetaan vaatia puhelinsoittoja, keskusteluja ja jonkinlaisen raportin kirjoittamista. Toisekseen tutkimuksessa haastatellut pääluottamusmiehet eivät olleet päätoimisia, joten edunvalvonta-aika ajoittuu lähinnä ”hyppytunneille” kesken työpäivän.

Tästä johtuen heille ei ole osoitettu omaa työhuonetta, mikä tekee edunvalvonnan suorittamisesta lähes mahdotonta työajalla. Myös tietoturvaan liittyvät seikat nousivat esille: haastateltavat kokivat, että luottamuksellisia edunvalvonta-asioita ei voi hoitaa opettajainhuoneen yhteisellä tietokoneella, jonka näytön näkevät halutessaan kaikki ohitse kulkevat. Myös puhelut täytyisi saada soittaa tilassa, jossa ei liiku muita henkilöitä. Eräs haastateltava pohtikin, olisiko mahdollista järjestellä edunvalvonta-aika kokonaan yhdeksi työpäiväksi. Tällöin pääluottamusmiehet voisivat suorittaa edunvalvontaa esimerkiksi kotonaan tai muussa osoitetussa työtilassa, joka työnantajalla on tarjota.

Jos jotakin voisi parantaa tai toivoa, niin sillon jos on 6 tunnin huojennus, niin pystyisi lukujärjestysteknisesti järjestämään niin, että olisi nelipäivänen työviikko opetuksessa ja sitten yksi päivä viikossa olisi sitä pääluottamusmiesasioiden hoitoa. Se helpottaisi, koska aika hankalaa on, kun mulla ei ole omaa työhuonetta koululla, niin tulee jo tietoturva-asiat vastaan. H1

Kaikki haastateltavat kokivat pääluottamusmiesten etuudet ja helpotukset riittäviksi. He eivät osanneet nimetä mitään uutta helpotusta tai etuutta, jonka kokisivat oikeutetuksi tai jota he olisivat kaivanneet. Tällä saralla on haastateltavien kokemuksien mukaan onnistuttu. Pääluottamusmiehen tehtävän tuomat lisätunnit ja -korvaukset on kompensoitu haastateltavien kokemuksen perusteella onnistuneesti.

4.2.2 Pääluottamusmiesten johtaminen

Teorialuvussa esiteltiin johtamisen vaikutusta ja merkitystä työhyvinvointiin. Haastatteluissa pääluottamusmiesten johtaminen tuli esille puhuttaessa OAJ:n ja JUKO:n rooleista

pääluottamusmiesten työnkuvassa. Koulutuksien järjestäminen oli koettu OAJ:n ja JUKO:n suurimpana johtamisen keinona. Haastatteluissa tuli ilmi, että koulutuksien myötä pääluottamusmiehiä johdateltiin hoitamaan tiettyjä asioita kuntoon paikallisissa organisaatioissaan koulutuksista kotiutuessaan. Tämän vuoksi haastateltavat kokivat koulutukset hyvin tärkeiksi ja hyödyllisiksi.

Eli kun koulutuksissa käy, niin sieltä tulee monesti vähän semmosta, että pitäisi joku asia tai asioita hoitaa kuntoon. Jos et koulutuksessa käy, niin et tiedä niistä asioista välttämättä mitään. Silloin sitä voi nautiskella vaan siitä vapaaherrana olosta, eikä tarvi niillä huojennustunneilla tehdä mitään, kun ei ole mitään tehtävää. Koska ei tiedä, että pitäisi tehdä. H1

Koulutuksista puhuttaessa kävi ilmi, että haastateltaviksi oli valikoitunut tehtävälleen omistautuneita pääluottamusmiehiä, sillä heistä jokainen kertoi käyvänsä koulutuksissa aktiivisesti. Eräässä haastattelussa kerrottiin, että jopa pääluottamusmieheksi nimitettäessä haastateltavalle oli esitetty, että pääluottamusmiehen tehtävässä ei ole paljon tekemistä, mutta joku täytyy siihenkin tehtävään nimittää. Juuri kyseinen haastateltava korosti, että pääluottamusmiehenä voi toimia hyvin eri tavoilla.

Aktiivisena ja koulutuksissa käyvänä pääluottamusmiehenä työtä riittää, kun taas äskeisen lainauksen esittämällä tavalla pääluottamusmiehen tehtävästä voi kenties selvitä helpompaakin väylää.

Aineistosta oli löydettävissä jaetun johtajuuden piirteitä ammattijärjestön ja pääluottamusmiesten välillä. Ammattijärjestön johtaminen muistuttaa ohjaamista, jota jaetun johtajuuden onkin kuvailtu olevan. Pääluottamusmiehet kertoivat kokevansa jaetun johtajuuden keskeisiä ominaisuuksia työsuhteessaan ammattijärjestöön. Ensiksi haastateltavat kokivat, että heidän taitojaan arvostetaan.

Tämä tuli ilmi heidän työnkuvassaan. Pääluottamusmiesten annetaan tehdä työtään hyvinkin itsenäisesti, mutta tarvittaessa apua on tarjolla. Haastateltavat kokivat tämän lisäksi, että pyydettäessä apu on hyvin saatavilla, eikä kukaan ollut kohdannut ongelmaa avun saamisessa ammattijärjestöstä.

Kyllä mitä tuossa on muutama asia ollut, niin melko rivakkaan saa avun, vastauksia ja toimintaohjeita. Että kyllä olen kokenut, että sieltä se apu on saatavilla. H2

Toisekseen haastateltavat kokivat, että heitä kuunnellaan. Suurin kanava tähän olivat jälleen koulutustilaisuudet, joissa pääluottamusmiehet pääsevät esittämään kysymyksiä ammattijärjestön jäsenille. Usein näihin tilanteisiin liitettiin myös keskustelu. Tämä tarkoitti haastateltaville sitä, että

ammattijärjestö kuuntelee pääluottamusmiehiä, mutta sen avulla syntyneiden keskusteluiden avulla heitä myös osallistetaan päätöksentekoon.

Siinä mä ehkä aattelen, että siinä asiassa pitää jollain tavalla jo olla sisällä, että uskaltaa vaikka työnantajan kanssa lähtee neuvottelemaan. Siinä mielessä koulutukset ja niiden anti pääluottamusmiesten johtamisessa on mun mielestä tärkeä. Että siellä pääsee kysymään ja keskustelemaan. H1

Jaettu johtajuus ei sovi jokaiseen organisaatioon, mutta haastateltavien mukaan OAJ ja JUKO täyttävät kaikki kolme ominaisuutta, jotka ovat jaetun johtamisen kannalta tärkeitä. Nämä seikat ovat Mankan (2016, 69) mukaan yhteisen tavoitteen asettaminen, sosiaalinen tuki, jonka avulla tiimin jäsenet tuntevat itsensä arvostetuiksi, sekä sananvallan antaminen kaikille tiimin jäsenille.

Tavoitteeksi pääluottamusmiehille on asetettu työ- ja virkaehtosopimuksen noudattamisen valvominen ja edustettavien tukeminen. Sosiaalista tukea tarjotaan edellisessä kappaleessa esitellyin keinoin, mutta koulutuksien yhteydessä koettu vertaistuki ja ajatuksien vaihtaminen kollegoiden kanssa koettiin tärkeäksi sosiaaliseksi tueksi. Viimeisenä ominaisuutena OAJ:n ja JUKO:n koettiin antavan sananvaltaa pääluottamusmiehille paikallisen sopimisen, mutta myös koulutuksissa käytyjen keskustelujen avulla.

4.2.3 Vastuu oman työhyvinvoinnin edistämisestä

Organisaatio voi luoda työhyvinvointia edistäviä tekijöitä, mutta työntekijän täytyy itse tunnistaa vastuunsa omasta työhyvinvoinnistaan. Työhyvinvointi syntyy kokonaisvaltaisesta tilanteesta, mutta tähän tilanteeseen on työntekijällä itsellään vaikutusta. Oman vastuun merkityksen olivat kaikki haastateltavat huomanneet pitkän työuransa aikana.

Kaikki haastateltavat osasivat kuvailla omia voimavarojaan ja parhaiten toimivia palautumisen keinoja kysyttäessä. He nimesivät voimavaransa ja kertoivat niiden auttavan heitä jaksamaan raskaidenkin työtehtävien sävyttämässä arjessa. Keinot vaihtelivat haastateltavien välillä, mutta kaikille haastateltaville yhteinen keino oli liikunta. Liikunnan kerrottiin tuovan arkeen sisältöä ja olevan helppo keino tavata ystäviä vapaa-ajalla.

Haastateltavat olivat havainneet omien kokemuksiensa kautta, että jos omien lähimpien esimiesten kanssa luottamustehtävien hoito sujuu vaivattomasti, on sillä suuri positiivinen vaikutus

pääluottamusmiehen tehtävässä toimimiseen. Jokaisessa haastattelussa korostettiin tämän työnkuvan olevan luonteeltaan neuvotteleva, eikä pelkästään asioiden pilkulleen vaatiminen ole kovinkaan pitkänäköistä. Sen sijaan tulisi molempien osapuolten joustaa vuorollaan, jotta työelämä saadaan kaikille organisaatiossa työskenteleville mahdollisimman sujuvaksi. Hyvän keskusteluyhteyden muodostaminen ja ylläpitäminen koettiin sitä tärkeämpänä, mitä pienemmästä kaupungista puhuttiin.

Sanoisin, että ainahan se on vähän neuvottelua ja taiteilua. Pelisilmän käyttöä, että milloin kannattaa ruveta räksyttään. --- Ehkä se auttaa, kun on jotain yhteistä, vaikka näiden kahden lähimmän esimiehen, rehtoreiden, kanssa kun molemmat ovat

urheiluihmisiä ja itsekin on urheiluihminen. Sieltä jo löytyy yhteinen sävel. … Koska jos puhutaan muitakin asioita, niin ymmärtää ihmistä paremmin, eikä tarvi rivien välistä tulkita asioita niin paljon. H1

Keskusteluyhteyden säilyttäminen nähtiin yhtenä tärkeänä seikkana työn sujuvuuden kannalta.

Työtehtävien suorittaminen sujuvasti poikii korkeampaa työhyvinvointia, koska hyvän keskusteluyhteyden avulla koettiin välttyvän monelta stressaavalta tilanteelta työssä. Jokaisessa haastattelussa YT-neuvottelut nimettiin yksittäiseksi eniten stressiä aiheuttavaksi tehtäväksi, sillä niiden aikana pääluottamusmiesten vaikuttamismahdollisuudet koettiin kaikista alhaisimpana.

Neuvotteluyhteyden ja yhteishengen vaikutus pääluottamusmiesten työhyvinvointiin oli siis haastateltavien mukaan keskeistä.