Psykologisten ominaisuuksien merkitys

Vaikka haastatteluissa ei keskusteltu psykologisesta pääomasta tai psykologisesta sopimuksesta, pystyttiin haastatteluista siitä huolimatta erittelemään näihin kahteen alaluokkaan seikkoja, jotka haastateltavat toivat itse esille. Psykologinen pääoma ja sopimus ovat hyvin yksilöllisiä

ominaisuuksia ja kokemuksia, mutta tutkimukseen valitut haastattelut kokivat monia asioita hyvin samankaltaisesti. Tämä auttoi tulosten löytämisessä ja onnistuneen psykologisen sopimuksen ominaisuuksien yhtenäistämisessä.

4.3.1 Psykologinen pääoma – kehitettävä ominaisuus

Jokaisen haastateltavan kohdalla vastaus psykologiselle pääomalle keskeiseen kysymykseen ”Kuka olen?” ja ”Kuka haluaisin olla tulevaisuudessa?” vastaus oli hyvin saman tyyppinen. Vastauksissa tuotiin vahvasti esille opettajuus ja pääluottamusmiehenä toimiminen. Tähän voidaan katsoa olevan

syynä se, että he kokivat työnsä luottamustehtävissä arvostetuksi ja jokainen pääluottamusmies oli työskennellyt kyseisissä tehtävissä suhteellisen kauan. Täten pääluottamusmiehenä oleminen on jo vakiintunut heidän käsitykseensä itsestään.

Haastateltavissa oli myös havaittavissa korkeaa itseluottamusta (efficacy). Tämä itseluottamus on haastateltavien mukaan rakentunut muutamasta keskeisestä tekijästä, joista tärkeimpänä mainittiin jokaisessa haastattelussa työnantajan luottamus pääluottamusmieheen. Jokaisessa haastattelussa tuli ilmi, että paikallinen työnantaja kuulee pääluottamusmiehiä laajasti monissa asioissa, jopa sellaisissa, joissa pääluottamusmiehen mielipidettä ei virallisesti edes tarvitse kysyä.

Joskus on ollut kaupungin päättäjien kanssa sillain, että jos joku asia on ollut vaikka työntekijöille semmoinen epäedullinen tai epäselvä. Kyllä on sitten ihan

kaupunginjohtajaa myöten se asia otettu tosissaan ja jopa kaupungin hallituksen käsittelyyn. Katsoisin, että siinä on ehkä henkilökohtaiset suhteetkin auttanut, kun on pääluottamusmiehenä hoitanut asiat niin, ettei ole tullut vastakkainasettelua. H1

Toinen tärkeä tekijä itseluottamuksen rakentumiseen on ollut edustettavien luottamus. Suurin osoitus edustettavien luottamuksesta oli se, että jokainen haastateltava on valittu ensimmäisen kaksivuotisen pääluottamusmieskautensa jälkeen useita kertoja uudelleen tehtävään pääluottamusmiesvaaleissa.

Jokaisessa haastattelussa tuli lisäksi ilmi, että työntekijät ottavat yhteyttä pääluottamusmieheen melko matalalla kynnyksellä. Pääosin haastateltavat kokivat tämän positiivisena asiana, vaikka kaikki pääluottamusmiehet tiedostivat, että se tarkoittaa heille enemmän hoidettavia asioita. Nämä asiat oltiin kuitenkin pääsääntöisesti valmiita hoitamaan lisätyöstä huolimatta, koska kyseessä koettiin olevan myös edustettavien luottamus ja arvostus.

Haastatteluissa kävi jokaisen haastateltavan kohdalla ilmi korkean optimistisuuden piirteitä.

Optimistisuus näkyi esimerkiksi työssä suoriutumisen selittämisessä. Esimerkiksi onnistuneesti luotu suhde omiin ja alaisten esimiehiin koettiin omana saavutuksena. Neuvottelevan suhteen luomiseen vaadittiin pääluottamusmiehen pelisilmää, eikä oman esimiehen ominaisuuksia korostettu yhtä paljon. Myös epäonnistumiset nähtiin työhyvinvointia edesauttavasti – ohimenevinä tiloina, jotka eivät johtuneet haastateltavista itsestään. Esimerkiksi ikävien YT-neuvottelujen aika tunnistettiin ohi menevänä stressaavana aikana, joka johtui huonosta rahallisesta tilanteesta, sen sijaan, että YT-neuvotteluista puhuttaessa olisi korostettu omaa hankalaa asemaa niiden käymisen yhteydessä.

Tämän kaltainen optimismi suojaa työntekijää stressiltä ja edistää työhyvinvointia.

4.3.2 Psykologisen sopimuksen merkitys

Tutkimukseen haastateltavien henkilökohtaiset psykologiset sopimukset eroavat toisistaan niille tyypillisen luonteen vuoksi. Tähän yksilöllisyyteen on myös syynä se, että kaikki haastateltavat olivat eri kaupungeista. Täten heidän työnantajansa ja paikalliset organisaationsa eivät ole identtiset.

Kaikissa haastatteluissa oli kuitenkin nähtävillä haastateltavien psykologinen sopimus OAJ:n kanssa.

Haastatteluissa kävi ilmi, että kaikkien haastateltavien psykologiseen sopimukseen kuuluu hyvinkin vahvasti ajatus siitä, miten OAJ:n tulisi jakaa taakkaa neuvotteluasioissa. OAJ:n toivottiin ottavan enemmän roolia valtakunnallisissa neuvottelupöydissä. Haastateltavat toivoivat, että OAJ neuvottelisi tietyt suuret linjat valtakunnallisesti kaikille yhteisiksi, jolloin vain paikkakuntakohtaiset aiheet, joissa pääluottamusmiehillä on paikallisen kulttuurin tuntemus, jäisivät heidän sovittavakseen.

Ehkä se yksi sudenkuoppa on se, että kuinka paljon rupeaa tulevina vuosina tulemaan sitä paikallista sopimista. Koska kun se paikallinen sopimus tulee, niin Tampereen ympäryskunnissa nämä sivistystoimenjohtajat tekevät omat linjauksensa ja ne reagoi nopeasti siellä virkamiestasolla. Ne ehkä saa tiedonkin kuntatyönantajalta

nopeammin. Ne tekee omat linjauksensa ja sen jälkeen joka kunnassa sanotaan, että no, tämä linja on Ylöjärvellä ja Kangasalla. Ja Kangasalla sanotaan, että no, tämä linjaus on Nokialla ja Pirkkalassa, niin näin mennään. Eli vaikka se vaikuttaminen paikkakuntakohtaista olisikin, niin todellisuudessa me ei voida enää vaikuttaa. H1

Eräässä haastattelussa liiallinen paikallinen sopiminen liitettiin hyvin vakavaankin skenaarioon, jonka toteutuessa työntekijöiden oikeudet ovat vaarassa entistä enemmän, jos jokaisella paikkakunnalla työsopimuksen perusasiat, kuten palkkaus, ovat paikallisesti sovittavissa. Tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa työnantaja pääsee päätösvaltuuksiensa siivittämänä sanelemaan liian monia asioita. Paikallisen sopimisen pysymiseen työntekijöiden etujen mukaisena haastateltavat toivoivat OAJ:ltä isompaa vastuunottoa.

Kun toisaalta OAJ on neuvotellut opettajille vaikkapa palkankorotusta, mutta ne ei sitten kuitenkaan kohdenna sitä. Se voi jossain toisessa kunnassa mennä ihan eri tavalla, kuin jossain toisessa kunnassa. Siihen mä ehkä toivoisin sitä, että semmoisia isompia aiheita saataisiin liittotasolla päätettyä kuntatyönantajan kanssa ja sitten ne

tulisi suoraan sieltä. Sitten meille jäisi ne pienemmät asiat. Tämä on toisaalta hyvä, kyllä sen ajatuksen ymmärrän, että paikkakuntakohtaisesti tunnetaan olosuhteet paremmin, mutta siinä on minun mielestä asioita, jotka pitäisi päättää siellä isommissa neuvottelupöydissä. Ne olisi siten myös tasapuolisia koko Suomessa. H1

Nythän tuola, oliko se nyt paperi- vai metallipuolella, oli niin, että ei tehtäisi

tämmöisiä valtakunnallisia sopimuksia ollenkaan, vaan sovitaan työpaikkakohtaisesti virkaehtosopimusta ja työsopimusasiat. Se on aika vaarallinenkin, jos vaikka jollekin alalle olisi paljon tulijoita, niin pystytään polkemaan palkkoja alas, kun ajatellaan, että kyllä ne työntekijät sieltä tulee. H1

Ristiriita siitä, tulisiko paikallista sopimista lisätä vai rajata, kiteytti haastateltavien psykologisen sopimuksen haasteet. Psykologisen sopimuksen noudattaminen ja muovautuminen ovat tärkeitä palasia työntekijässä, joka voi työssään hyvin. Kenties jo paikalliseen sopimiseen liittyvän problematiikan avaaminen pääluottamusmiehille auttaisi heitä ymmärtämään paikallisen sopimisen lisäämisen syyt ja sitä kautta vahvistaa heidän psykologista sopimustaan.

Psykologinen sopimus OAJ:n ja haastateltavien välillä on selvästi onnistunut, sillä kaikki haastateltavat kertoivat olevansa halukkaita jatkamaan pääluottamusmiehen tehtävissä myös jatkossa.

Jatkosuunnitelmien luomisesta voidaan päätellä, että pääluottamusmiesten odotukset ammattijärjestön toiminnasta kohtasivat työelämässä toteutuneet toimet.