Työhyvinvoinnin toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Kirjoitelmia analysoidessa esiin nousi kolme eri tyyppistä vastausta, joiden perusteella luokittelin vastaukset kolmen eri tyypin mukaan, joita ovat:

1. Työhyvinvoinnin hyväksi kokevat, jotka tekevät tietoisia tai tiedostamattomia ratkaisuja työhyvinvointinsa eteen.

2. Työhyvinvointi on kehittynyt työvuosien aikana, mutta työhyvinvoinnissa on ollut myös suuria haasteita, ja oma rooli työhyvinvoinnin osatekijänä ymmärretään heikosti.

3. Työhyvinvoinnin kanssa on haasteita sekä kokevat, että työhyvinvointi koostuu täysin ulkoisista tekijöistä.

Näiden perusteella nimesin ja luokittelin ryhmät, sekä erottelin kuinka ne eroavat toisistaan.

TAULUKKO 1. Tyyppien nimeäminen sekä luokittelu

TYYPPI LUOKITTELU

Tyyppi 1: Ratkaisunsa löytänyt ”Työhyvinvointini on hyvä ja käytän keinoja hyvinvointini ylläpitämiseen”

Tyyppi 2: Ratkaisu löytymässä ”Työhyvinvointini on kehittynyt paremmaksi, mutta minulla on vielä haasteita työhyvinvointini ylläpitämisessä, on ollut työuupumusoireilua aiemmin”

Tyyppi 3: Ratkaisua etsimässä ”Työhyvinvointini on aina ollut heikkoa, enkä pysty siihen juuri itse vaikuttamaan”

Tyyppi 1 kokee työhyvinvointinsa hyväksi (K2, K3, K6). Hän kokee pystyvänsä tietoisesti vaikuttamaan omaan työhyvinvointiinsa.

“Pystyn vaikuttamaan omaan työhyvinvointiini esim. sillä, että nukun yössä riittävästi, syön ja liikun terveellisesti, harrastan jotakin henkisesti raskaan työni vastapainona, huolehdin mahdollisimman hyvin, että työt eivät kasaantuisi. Ja pyydän tarvittaessa apua.” K6

“...osaan jättää työt työpaikalle. En enää käytä vapaa-aikaani työasioihin - teen mitä ennätän…. Näkyvien asioiden puuhaaminen auttaa palautumaan stressistä” K2

Yksi vastanneista koki, että ulkoiset tekijät vaikuttavat eniten hänen työhyvinvointiinsa, mutta muualla vastauksissa ilmeni, että yksilö kuitenkin vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa tiedostamattaan, sillä hänen mielestään esimerkiksi työhyvinvointi koostui myös työajan rajaamisesta.

“Koen työhyvinvointini tällä hetkellä hyväksi ja koen, että olen pystynyt siihen vaikuttamaan itse jonkin verran, mutta isomman osan siitä tekee kulloinenkin työympäristö….Uskoisin, että tulevaisuudessa tulen olemaan vielä nykyistäkin tarkempi työajan ja vapaa-ajan toisistaan erottamisesta”H3

Tyyppi 2 (K5, K4) koki, että työhyvinvointi on vaihdellut suuresti työvuosien aikana työuupumusoireilusta melko hyvään hyvinvoinnin kokemukseen. Muutoksen koetaan kuitenkin pääsääntöisesti johtuvan ulkoiseita muutoksista, sillä koetaan, että työhyvinvointi koostuu pääasiassa ulkoisista tekijöistä.

“Työhyvinvointi on vaihdellut suuresti työvuosieni aikana. Ensimmäinen työvuoteni luokanopettajana oli äärimmäisen raskas…. Selkeä muutos työhyvinvointiini tuli, kun työpaikkani vaihtui…. Ennen äitiyslomalle jääntiä koin työhyvinvointini hyväksi.” K5

“Koen, että työhyvinvointini on vaihdellut työvuosieni aikana. Positiivisesti työhyvinvointiini vaikuttavat tekijät: Hyvät työkaverit….Lisäksi huumori työporukan kesken on tärkeää.

Helposti lähestyttävä ja tukea antava esimies.” K4

Työhyvinvoinnin parantumisesta huolimatta he kokevat myös, että heillä on vielä haasteita omassa toiminnassaan työhyvinvoinnin näkökulmasta.

“Sen sijaan koen, että en osaa vaikuttaa työaikaani riittävästi. Tuntuu, että “hukun” töihin.

Työviikot paukkuvat reippaasti päälle 40-tuntisiksi, eikä vapaa-aikaa jää kuin muutama tunti päivässä.”K5

“Työasiat pyörivät usein iltaisin mielessäni. Olen yrittänyt harjoitella sulkemaan työasiat mielestäni vapaa-ajallani.” K4

Tyyppi 3 (K1) on kokenut oman työhyvinvointinsa aina heikoksi ja kokee, että ei yksin pysty asiaan vaikuttamaan.

“Työhyvinvointini on koko työurani ollut heikkoa ja koen, että en ole siihen saanut tukea koululta, esimieheltä, kollegoilta tms. Työhyvinvointiin vaikuttaa niin moni asia, että yksin itsessäni en pysty siihen kokonaisuutena vaikuttamaan.” K1

Kaikki kirjoitelmiin vastanneet opettajat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että työhyvinvoinnin rakentumisen näkökulmasta merkittävässä roolissa ovat esimies, kollegat, oppilaat sekä vanhemmat.

“Työssä jaksamisessa auttaa paljon erittäin hyvä työilmapiiri, hyvä esimies….” K2

“Työhyvinvointi koostuu kannustavasta ilmapiiristä ja kollegiaalisesta tuesta. ….vaikuttaa merkityksellisesti oma opetusluokka…. ei myöskään voi unohtaa vanhempien merkitystä työhyvinvoinnin lisääjänä tai vähentäjänä.” K1

“Olen huomannut, että työhyvinvointiani parantavan edellä mainittujen asioiden lisäksi myös positiivisen palautteen saamisen ja sen, jos koen, että tehtyä työtäni arvostetaan (niin esimiehen, työkavereiden, oppilaiden kuin huoltajienkin osalta).” K5

Työhyvinvointi nähdään rakentuvan monesta eri tekijästä, mutta pääsääntöisesti sen nähdään koostuvan työpaikkaan itsessään liittyvistä tekijöistä.

KUVIO 13. Työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden jakautuminen aihepiireittäin ja määrällisesti Kirjoitelmista nousi esiin, että jos työntekijä kokee työhyvinvointinsa heikoksi tai kärsii työuupumusoireilusta, ei heitä kannusteta työnohjaukseen tai annetta muuten asiassa apua, jolloin työntekijä kokee jäävänsä ongelmansa kanssa yksin.

“Työhyvinvointini on koko työurani ajan ollut heikkoa ja koen, että en ole siihen saanut tukea koululta, esimieheltä, kollegoilta tms. Työhyvinvointiin vaikuttaa niin moni asia, että yksin itsessäni en pysty siihen kokonaisuutena vaikuttamaan.” K1

“Itku tuli usein myös töissä, koska huoltajien syytökset tuntuivat kohtuuttomilta. Pyysin tällöin kerran rehtorilta, olisiko minun mahdollista päästä työnohjaukseen. Työnohjaukseen pääseminen tuntui kuitenkin olevan sen verran työlästä (ensin pitäisi mennä työterveyteen, mistä voisi saada ostopalveluna työnohjausta) eikä siihen juurikaan kannustettu, joten jätin asian sikseen.”K5

koulutusta 1 Yhteistyö kodin ja

koulun välillä 2

4.1.1 Palautuminen

Kirjoitelmissa palautuminen ja sen rooli nähtiin monella eri tapaa. Pääsääntöisesti kaikki kuitenkin kokivat, että palautuminen on tärkeässä roolissa osana työhyvinvointia, vaikkakin sen roolia ei nostettu esiin tekijöissä, jotka vaikuttivat yksilön työhyvinvointiin.

“Palautuminen on tärkeää, jotta jaksaa arjessa eteenpäin eikä uuvu työhönsä…. Jos ei pysty lomalla palautumaan työstressistä, ei jaksa kovin pitkälle.” K6 (Tyyppi 1)

“Opettajan työ on henkisesti erittäin kuormittavaa. Näin ollen työstä palautuminen ja työstä irrottautuminen on todella tärkeää. Toisena työvuotenani minulla oli työuupumuksen merkkejä. Koen, että työstä palautumiseni ei ollut riittävää ja en onnistunut sulkemaan työasioita mielestäni vapaa-ajallani, jolloin kuormitus ja stressitaso kasvoivat.” K4 (Tyyppi 2)

Tyyppi 3 kuitenkin koki, että palautuminen on ainoastaan stressin ja paineen kannalta tärkeää, ei niinkään kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi hän koki, että työhyvinvointi tapahtuu ainoastaan työpaikalla ja näin ollen palautuminen itsessään ei vaikuta työhyvinvointiin.

“Mielestäni stressin ja työpaineen näkökulmasta palautuminen on tärkeämpää kuin kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi tällä hetkellä en koe, että palautuisin riittävästi työstäni viikonloppuisin tai lomalla. Tai käy toisinpäin, että koko aika kuluu palautumiseen eikä muulle tekemiselle jää aikaa. Palautuminen on mielestäni ikään kuin tekohengitystä työhyvinvoinnille. Työhyvinvointia ei itse pysty korjaamaan esimerkiksi kesäloman aikana.” K1

Kirjoitelmat osoittivat, että ne, jotka pitivät omaa työhyvinvointiaan hyvänä, pitivät myös palautumisen merkitystä suuressa arvossa. Toisaalta henkilöt joilla oli ollut työuupumusoireilua, arvostivat palautumista siltä kannalta, että palautumisen toteutumattomuus oli yksi osasyy siihen, että oli ylipäätään henkisesti kuormittavan työn vuoksi aikaisemmin työuupumusoireillut. Toisaalta taas henkilö, joka koki oman työhyvinvointinsa heikoksi ja oli aina kokenut, koki, että palautuminen ei ole kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kannalta oleellista.

TAULUKKO 2. Työhyvinvoinnin kokemukseen liittyvien tyyppien erittely

TYYPPI 1

”Ratkaisunsa löytänyt”

TYYPPI 2

”Ratkaisu löytymässä”

TYYPPI 3

”Ratkaisua etsimässä”

Työhyvinvointi Hyvä Kehittymässä Heikko

Työstä irrottautuminen Tietoista tai

tiedostamatonta Tiedostaa heikkoudeksi Ei mainintaa

Palautuminen riittävää Kyllä Vaihteleva Heikko

Esimiehen tuki Riittävä Riittämätön Riittämätön

Palautumisen tietoinen edesauttaminen

Kyllä Ajoittain Ei mainintaa

Työmäärän rajaaminen Tietoista Yritys Ei mainintaa