5 POHDINTA
5.3 Jatkotutkimusideat ja tutkimuksen merkitys
Tutkimuksesta nousi esiin, että opettajat kokevat tuen puutetta erityisesti siinä vaiheessa, kun opettaja kokee jo työhyvinvointinsa heikoksi ja työnsä raskaaksi. Tällöin yksilö tarvitsisi ulkopuolisen apua parantaakseen työhyvinvointiaan, sillä ei enää pärjää yksin asioidensa kanssa. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi työnohjaukseen ei kannustettu millään tapaa, vaikka opettaja sitä itse esimieheltään
kysyi. Tämä on ohjauksen näkökulmasta erittäin huolestuttava tutkimustulos. Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tutkia kuinka helppoa työnohjauksen saaminen on ja kuinka tämän avun saamista voitaisiin helpottaa.
Lisäksi esille nousi viitteitä siitä, että palautumisesta huolehtiminen on tärkeä seikka työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Tutkimuksesta nousi kuitenkin esiin, että jos työhyvinvoinnin kokemus ei ollut hyvä tai yksilö koki työuupumusoireilua, ei yksilöllä ollut enää voimavaroja tai osaamista vaalia työhyvinvointiaan ja palautumista. Tämän takia olisikin tärkeää tulevaisuudessa tutkia sitä, kuinka ohjauksessa voidaan tukea työhyvinvoinnin saavuttamiseksi henkilöä, joka on jo uupunut.
Aron (2006) mukaan työhyvinvointi tulisi nähdä ennemmin hyvinvointina työssä, sillä työhyvinvointia ei voi erottaa työstä. Työhyvinvoinnin kehittäminen nähdään haastavana, sillä työhyvinvointi on itse seuraus, jolloin tulisi kehittää itse työtä. Näin ollen työssä tulisi olla tolkkua eli työn mielekkyyttä. Järkevän johtamisen ja organisoitumisen lisäksi työntekijältä vaaditaan itsensä johtamista eli oman työn organisointia sekä huolehtimista omasta palautumisestaan. (Aro 2006, 11-13.) Tämän tutkimuksen tarkoitus oli löytää keinoja, joilla yksilö pystyy huolehtimaan omasta työhyvinvoinnistaan, jotta tietoa voidaan hyödyntää ohjattaessa nuorta opettajaa työurallaan.
Työuupumusoireilun on nähty vaikuttavan työntekijään vielä kahdeksankin vuoden jälkeen, jolloin tarve ennaltaehkäisevälle työhyvinvoinnin kehittämiselle nousee tärkeäksi teemaksi tuettaessa työuria.
Tutkimuksen oleellisimpia huomioita on se, että ohjauksen näkökulmasta oleellista on saada työntekijä ymmärtämään, että omilla jokapäiväisillä päätöksillä pystyy edistämään työstä palautumista ja näin olen mahdollistamaan riittävän palautumisen käytännön toimien avulla. Lisäksi ohjauksen kentän tulee ymmärtää työhyvinvointi ikään kuin osana hyvinvointia, jolloin muun elämän eri osa-alueet tukevat tai heikentävät myös työhyvinvoinnin kokemusta. Tutkimuksesta nousi esiin, että moni nuori opettaja on työnsä alussa kovilla kaiken uuden opettelussa sekä oman osaamisen ymmärtämisessä. Tutkimustulos vahvistaa Onnismaan (2011, 100) näkemystä työelämän ohjauksesta, jossa esimerkiksi mentorointi nähdään tärkeänä osatekijänä. Mentoroinnin nähdään kouluissa esimerkiksi vähentävän työuupumusta (Onnismaa 2011, 86). Tutkimustulos ohjauksen merkittävyydestä tulisi ottaa ohjauksen kentällä sekä työpaikoilla merkityksellisenä keinona ehkäistä työhyvinvoinnin heikkenemistä.
LÄHTEET:
Ahola, K. Gould, R. Virtanen, M. Honkonen, T. Aromaa, A. Lönnqvist, J. 2009. Occupational burnout as a predictor of disability pension: a population-based cohort study. Occup Environ Med;66:
284–90
Almiala, M. 2008. Mieli paloi muualle –opettajan työuran muutos ja ammatillisen identiteetin raken-tuminen. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja. N:o 128Väitöskirja
Antonovsky, A. 1987. Unraveling the mystery of health. How people manage stress and stay well.
San Francisco: Jossey- Bass.
Aro, A. 2006. Onko työssä tolkkua? Helsinki: Edita.
Bandura, A. 1977. Self.efficacy towards a unifying theory of behavioural change. Psychological Review, 84, 191-215.
Cropley, M., Dijk, D-J., & Stanley N. 2006. Job strain, work rumination, and sleep in school teachers.
European Journal of Work and Organizational Psychology 15, 181- 196.
Crobley, M. & Zijlstra, F. 2011. Work and rumination. Teoksessa J. Langan-Fox & C. Cooper (toim.) Handbook of stress in the occupations. Northampton: Elgar, 487-502
Connolly, J.J., & Viswesvaran, C. 2000. The role of affectivity in job satisfaction: a meta-analysis.
Personality and Individual Differences, 29, 265-281
Diener, E., Emmons, R., Larse, R., & Griffin, S. 1985. The satisfaction with life scale. Journal of Personality Assessment, 49(1), 71-75.
Diener, E., Emmons, R., Larse, R., & Griffin, S. 1999. Subjective well-being: Thee decades of progress. Psychological Bulletin, 125(2), 276-302).
Elovainio, M., Kivimäki, M., Vahtera, J., Ojanlatva, A., Korkeila, K., Suominen, S., Helenius, H., &
Koskenvuo, M. 2003. Social support, early retirement, and a retirement preference: A study of 10,489 Finnish adults. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 45(4), 433-439.
Eskola, J., Lätti, J., & Vastamäki, J. 2018. Teemahaastattelu: lyhyt selviytymisopas. Teoksessa J.
Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu:
virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 27-51.
Feldt, T., Mäkikangas, A., & Kokko, K. 2005. Persoonallisuus ja työhyvinvointi. Kirjassa U.
Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno, Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s.75-94) Jyväskylä: PS-kustannus.
Freudenberger, H. 1974. Staff burn-out. Journal of Social Issues, 30, 159–165.
Fritz, C., & Sonnentag, S. 2006. Recovery, well-being, and performance- related outcomes: The role of workload and vacation experiences. Journal of Applied Psychology, 91(4), 936-945.
Geurts, S., & Sonnetag, S. 2006. Recovery as an explanatory mechanism in the relation between acute stress reactions and chronic health impairment. Scandinavian Journal of Work and Environmental Health, 32 (6), 482- 492.
Gilbert, A. 2011. There and Back Again: Exploring Teacher Attrition and Mobility with Two Transitioning Science Teachers. Journal of Science Teacher Education 22, 393–415.
Grebner, S., Semmer, N., & Elfering, A. 2005. Working conditions and three types of well-being: A longitudinal study with self-report and rating data. Journal of Occupational Health Psychology, 10(1), 31-43.
Hackman, J.R., & Oldham, G.R. 1976. Motivation through the design of work: test of a theory.
Organizational Behavior and Human Performance, 16,250-279.
Hakanen, J. 2004. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitukimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 27. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hakanen, J. 2005. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Psykologia 40 (4), 403-407. 2005
Hakanen, J. 2009. Työn imun arviointimenetelmä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos. Helsinki:
Tammi.
Hobfoll, S. 1998. Stress, culture, and community. The psychology and philosophy of stress. New York: Plenum.
Hobfoll, S., & Shirom, A. 2001. Stress and burnout in the workplace. Teoksessa R. Golembiewski (toim.), Handbook of Organizational Behaviour, 2nd ed. (s.41-60). New York: Dekker.
Ilmarinen, J., Gould, R., Järvikoski, A., & Järvisalo, J. 2006. Työkyvyn moninaisuus. Kirjassa R.
Gould, J. Ilmarinen, J.Järvisalo & S. Koskinen (toim.), Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000- hankkeen tuloksia (s.17-34). Helsinki: Hakapaino Oy
Ingersol, R. 2001. Teacher Turnover and Teacher Shortages: An Organizational Analysis. American Educational Research Journal 38(3), 499–534
Ingersoll, R. & Smith, T. 2003. The wrong solution to the teacher shortage. Educational Leadership 60, 30–33.
Johnson, S. & Birkeland, S. 2003. Pursuing a ‘sense of success’: New teachers explain their career decisions. American Educational Research Journal 40(3), 581–617.
Jokinen, H., Taajamo, M., Miettinen, M., Weissmann, K., Honkimäki, S., Valkonen, S. & Välijärvi, J. 2013. Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä -hankkeen tulokset. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 50.
Judge, T., Locke,E., Durham, C., & Kluger, A. 1998. Dispositional effect on job and life satisfaction:
the role of core evaluations. Journal of Applied Psychology, 83(1), 17-34.
Judge, T., Bono, J., Erez, A., & Thoresen, C. 2003. The core self-evaluation scale: development of a measure. Personnel Psychology, 56, 303-331.
Judge, T., Bono, J., Erez, A., & Locke, E. 2005. Core self-evaluation and job and life satisfaction:
The role of self-concordance and goal attainment. Journal of Applied Psychology, 90(2), 257-268.
Julkunen, R. 2008. Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Tampere:
Vastapaino.
Järvensivu, A. 2010. Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa? Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Kalimo, R. 1987. Stressi ja psyykkinen kuormitus työelämässä. Teoksessa K. Lindström & R.
Kalimo (toim.), Työpsykologia. Terveys ja työelämän laatu. Helsinki: Työterveyslaitos. 50-72 Kalimo, R. & Toppinen, S. 1997. Työuupumus Suomen työikäisellä väestöllä. Helsinki:
Työterveyslaitos.
Kammeyer-Mueller, J., Judge, T. & Scott, B. 2009. The role of core self-evaluations in the coping process. Testing an integrative model. Journal of Applied Psychology, 94, 177-195.
Kinnunen, U., & Feldt, T. 2009. Työkuormituksesta palautuminen: psykologinen näkökulma.
Kirjassa U. Kinnunen & S. Mauno (toim.), Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia (s.7-27). Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.
Kinnunen, U., Siltaloppi, M., & Mauno, S. 2009. Mitkä työn ominaisuudet estävät tai edistävät palautumista? Kirjassa U. Kinnunen & S. Mauno (toim.), Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia (s.41-54). Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.
Kinnunen, U., Mauno, S., & Siltaloppi, M. 2010. Job insecurity, recovery and well-being at work:
Recovery experiences as moderators. Economic and Industrial Democracy, 31(2), 179-194.
Kinnunen, U., Feldt, T., Sianoja, M., De Bloom, J., Korpela, K., & Geurts, S. 2017. Identifying long-term patterns of work-related rumination: Associations with job demands and well-being outcomes.
European Journal of Work and Organizational Psychology, 26, 514-526.
Kiviniemi, K. 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittavalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 73-87.
Lazarus, R., & Folkman, S. 1984. Stress, appraisal and coping. New York: Springer.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tulkita? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa J.
Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittavalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 29-50.
Laine, P. 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C. Turku: Turun yliopisto
Lehto, A-M. & Sutela, H. 2008. Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Helsinki: Tilastokeskus.
Maslach, C.M. & Jackson, S.E. 1981. The measurement of experienced burnout. Journal of Occupational Behavior, 2, 99–113.
Meijman, T., & Mulder, G. 1998. Psychological aspects of workload. Kirjassa P. Drenth & H. Thierry (toim.), Handbook of Work and Organizational Psychology, vol.2: Work psychology (s.5-33). Hove, England: Psychology Press.
McAdams, D. 1995. What do we know when we know a person? Journal of personality, 63, 365-396.
Myllymäki, T. & Kaartinen J. 2009. Uni ja palautuminen. Teoksessa U. Kinnunen & S. Mauno (toim.) Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy, 127-138.
Mäkikangas, A., Feldt, T. & Kinnunen, U. 2005. Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin. Teoksessa Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. Työ Leipälajina. Keuruu: PS-kustannus, 56-74.
Mäkikangas, A. 2007. Personality, well-being and job resources. From negative paradigm towards positive psychology. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 320.
Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Niemi, H. 2000. Opettajankoulutuksen vaikuttavuus. Teoksessa R. Raivola (toim.) Vaikuttavuutta koulutukseen. Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Helsinki:
Suomen Akatemian julkaisuja 2, 169−194.
Nissinen K. & Välijärvi J. 2011. Opettaja- ja opettajakoulutustarpeiden ennakoinnin tuloksia.
Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 43.
Novak, J. 1998. Learning, creating and using knowledge. Concept Maps as facilitative tools in schools and corporations. Mahvah, NJ: Erlbaum.
Novak, J. 2002 Tiedon oppiminen, luominen ja käyttö: Käsitekartat oppivälineinä oppilaitoksissa ja yrityksissä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Onnismaa, J. 2011. Ohjaus ja neuvontatyö - Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Hakapaino Oy.
Pennonen, M. 2001. Recovery from work stress. Antecedents, processes and outcomes. Acta University Tamperensis 1668. Tampere: Tampere University Press.
Pines, A. M. 1993. Burnout: an existential perspective. Teoksessa W. B. Schaufeli & C. Maslach (toim.): Professional burnout: recent developments in theory and research, 33–51. Philadelphia:
Taylor & Francis
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. 2014. Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro.
Rosenberg, M. 1965. Society and the adolescent self-image. Princeton, NJ: Princeton University Press.
Scheier, M.,& Carver, C. 1985. Optimism, coping and health: assessment and implication of generalized outcome expectancies. Health Psychology, 4, 219-247
Schaufeli, W., & Bakker, A. 2004. Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement: a multi-sample study. Journal of Organizational Behavior, 25, 293-315.
Siltaloppi M., Kinnunen U. 2007. Työkuormituksesta palautuminen: psykologinen näkökulma palautumiseen. Teoksessa Työ ja ihminen. Teoksessa Mertanen V. (toim.) Työ ja ihminen.
Työterveyslaitos. Tampereen Yliopistopaino Oy- Juvenes Print, 30-41.
Siltaloppi, M., Kinnunen, U., & Feldt, T. 2009. Recovery experiences as moderators between psychosocial work characteristics and occupational well-being. Work & Stress, 23(4), 330-348.
Sluiter, J., van der Beek, A., & Frings-Dresen, M. 1999. The influence of work characteristics on the need for recovery and experienced health complaints: a study on coach drivers. Ergonomics, 42, 573-583.
Sonnentag, S., & Bayer, U-V. 2005. Switching off mentally: Predictors and consequences of psychological detachment from work during off-job time. Journal of Occupational Health Psychology, 10(4), 393-414.
Sonnetag, S., & Fritz, C. 2007. The recovery experience questionnaire: development and validation of measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, 12(3), 204-221.
Sonnentag, S., & Fritz, C. 2015. Recovery from job stress: The stressor-detachment model as an integrative framework. Journal of Organizational Behavior, 36, 72–103.
Sonnentag, S., & Kruel, U. 2006. Psychological detachment from work during off-job time: The role of job stressors, job involvement, and recovery-related self-efficacy. European Journal of Work and Organizational Psychology, 15, 197-217.
Sonnentag,S., Mojza,E., Binnewies, C., & Scholl, A. 2008. Being engaged at work and detached at home: A week-leveö study on work engagement, psychological detachment, and affect. Work &
Stress, 22(3), 257-276.
Sonnentag, S., Binnewies, C., & Mojza, E. 2008. `Did you have a nice evening?´ A day-level study on recovery experiences, sleep, and affect. Journal of Applied Psychology, 93(3), 674-684.
Sonnentag, S., Kuttler, I., & Fritz, C. 2010. Job stressors, emotional exhaustion, and need for recovery: A multi-source study on the benefits of psychological detachment. Journal of Vocational Behavior, 76, 355-365.
Spector, P.E. 1997. Job satisfaction. Application, assessment, causes, and consequences. Thousands Oaks: Sage Publications.
Sumsion, J. 2003. Rereading Metaphors as Cultural Texts: A Case Study of Early Childhood Teacher Attrition. The Australian Educational Researcher 30(3), 67–87.
Syrjälä, L. 2018. Elämänkerrat ja tarinat tutkimuksessa. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle.
5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 27-51.
Syrjälä, L., & Numminen, M. 1998. Tapaustutkimus kasvatustieteissä. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia nro 51. Oulu.
ten Brummelhuis, L. & Bakker, A. 2012. Staying engaged during the week: The effect of off-job activities on next day work engagement. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 87, 177-199.
Toppinen-Tanner, S., Jokisaari, M., Hakanen, J. & Vuori, J. 2011. Newcomers into organizations:
determinants of organizational socialization and their relation to burnout and work engagement.
EAWOP 2011, 26.5.-28.5.2011 Maastricht, Hollanti.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 6. uudistettu painos. Vantaa:
Hansaprint Oy.
Tuomi, J., Sarajärvi A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:
Kuastanneosakeyhtiö Tammi, 158-172.
van der Klink, J., Blonk, R., Schene, A., & van Dijk, F. 2001. The benefits of interventions for work-related stress. American Journal of Public Health, 91, 270-276.
Virtanen, J. 2006. Fenomenologia laadullisen tutkimuksen lähtökohtana. Teoksessa J.
Metsämuuronen (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp, 149-214.
Xanthopoulou, D., Bakker, A., Demerouti, E., & Schaufeli, W. 2007. The role of personal resources in the job demands-resources model. International Journal of Stress Management, 14(2), 121-141.
Zijlstra, F., & Sonnetag, S. 2006. After work is done: Psychological perspectives on recovery from work. European Journal of Work & Organizational Psychology, 15(2), 129-138.
Warr, P. 2007. Work, happiness and unhappiness. New York: Lawrence Erlbaum Associates.
Åhlberg, M. 2018. Käsitekartat tutkimusmenetelmänä. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle.
5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 53-55.
VERKKOLÄHTEET:
Kansaneläkelaitos 2008. Ongelma ei kelpaa sairauspäivärahan perusteeksi.
https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/ongelma-ei-kelpaa-sairauspaivarahan-perusteeksi. Luettu 21.10.2018.
LIITTEET:
Liite 1.
Täydennä Mindmap siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin omaa elämääsi. Voit täydentää mindmapia mistä kohtaa tahansa, mutta kuitenkin siten, että sarakkeiden viimeiseksi jäävät kohdat olisi ainakin täytettynä.
Voimavarojen kohdalla voit miettiä täydentämistä esimerkiksi oheisten kysymysten avulla:
Mitä asioita siihen kuuluu?
Miten tärkeänä pidät?
Koetko tärkeinä pitämiä voimavaroja olevan riittävästi?
Miten ponnistelet niiden eteen?
Vapaa-ajan toiminnan ja palautumisen mekanismien täydentämistä voit miettiä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
Miten tärkeä osa elämää?
Miten toteutuu?
Miten usein?
Liite 2.
Haastattelukysymyksiä:
Vapaa-aika
Miten rentoudut ajalla? Miten ja millä tavalla koet pystyväsi vaikuttamaan vapaa-aikaasi?
Miten koet palautumisen riittävyyden? Arkena, viikonloppuisin, lomalla? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat?
Millä mielellä menet nukkumaan iltaisin? Miten koet töihin menon aamuisin?
Miten tärkeänä koet vapaa-ajan ja työajan erottamisen toisistaan? Mitä keinoja käytät työ- ja vapaa-ajan erottamisessa?
Työhyvinvointi
Millaisena koet työsi? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat?
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet eniten siihen, että työhyvinvointisi on kehittynyt urasi aikana / Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet eniten siihen, että se ei ole kehittynyt?
Millaiseksi koet olosi työpäivän jälkeen? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat?
Pyritkö rajaamaan työmäärääsi ja miten?
Liite 3.
KIRJOITELMAPYYNTÖ
OPETTAJIEN TYÖHYVINVOINTI JA PALAUTUMINEN
Olen luokanopettajaopiskelija Itä-Suomen yliopistosta ja teen pro gradu- tutkielmaa nuorten opettajien työhyvinvoinnista ja palautumisesta. Selvitän opettajien kokemuksia ja kyseisestä aiheesta.
Tutkielmaa varten pyydän teitä kirjoittamaan vapaamuotoisen kirjoitelman aiheesta Oma työhyvinvointini ja palautuminen. Kirjoitelmassa voit halutessasi miettiä alla olevia kysymyksiä.
Millaisena koet työhyvinvointisi ja miten koet pystyväsi vaikuttamaan siihen? Perustele.
Mistä asioista työhyvinvointisi mielestäsi koostuu?
Miten ja millä tavoin pyrit palautumaan työpäivästäsi?
Mikä merkitys palautumisella on osana työhyvinvointiasi? Miksi?
Miten koet/koit työhyvinvointisi a) työurasi alussa?
b) tällä hetkellä?
Kirjoita tutkielman alkuun taustatietoja kuten ikäsi, sukupuolesi, koulutuksesi sekä tiedot siitä kuinka kauan olet toiminut opettajana ja missä tehtävässä.
Käsittelen kirjoitelmat luottamuksellisesti ja säilyttäen vastaajien anonymiteetin. Kirjoitelmasi tulee ainoastaan minun käyttööni, eivätkä vastaajat ole tunnistettavissa lopullisesta tutkielmasta. Pro gradu- ohjaajana toimii yliopistolehtori Sirpa Kärkkäinen.
Annan mielelläni lisätietoja tutkielmasta tai tarvittaessa lisäohjeita kirjoitelmaa varten. Toivon saavani kirjoitelman 8.3.2018 mennessä.
Lähetä kirjoitelma sähköpostitse osoitteeseen: carolak@uef.fi
Arvostan vaivannäköä suuresti ja olen erittäin kiitollinen jokaisesta vastauksesta!
Ystävällisin terveisin, Carola Kröger
Liite 4.