Tietoa ruokavalion yhteydestä digisovelluksen käyttöön voidaan hyödyntää esimerkiksi Pienet teot –digisovelluksen jatkokehityksessä tai uusien digisovellusten kehittämisessä, lisätuen tarjoamisen kohdentamisessa oikealle kohderyhmälle ja lisätiedon keräämisen kohdentamisessa. Tulosten perusteella esimerkiksi sokeriin liittyvät teot näyttävät olevan luonteva kehityskohde niille henkilöille, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea ruokavalionsa kanssa. Lisäksi pro gradu –tutkielma tarjosi tietoa työttömänä ja lomautettuna olevien henkilöiden motivaatiosta parantaa ruokavaliotaan Pienet teot –digisovelluksen avulla.
Nämä henkilöt voisivat muodostaa potentiaalisen kohderyhmän ruokavalion laadun parantamiseen liittyville jatkointerventioille.
Kuitenkin on vielä epäselvää, välittyikö alkutilanteen ruokavalion laatu digisovelluksen käyttöön minäpystyvyyden kautta, vai selittäisikö joku muu terveyskäyttäytymisen teoria ruokavalion ja digisovelluksen käytön välistä yhteyttä paremmin. Yhteyden laatua ja vaihtoehtoisia välittymisreittejä olisi tärkeä tutkia esimerkiksi käyttäjäkyselyn avulla, jotta
56
voitaisiin varmistua oikeantyyppisestä tuesta, joita interventioissa kannattaa tarjota. Tämän pro gradu –tutkielman analyyseissä ei ole mukana käyttäjäkyselyä, jolla selvitettäisiin tutkittavien mielipiteitä ja asenteita sovellusta kohtaan. Tällaisen kyselyn tuloksia voitaisiin käyttää apuna tulosten tulkinnassa; eroavatko korkeita ja matalia pisteitä ruokavaliopisteytyksestä saaneiden tutkittavien mielipiteet tai paljon ja vähän sovellusta käyttäneiden tutkittavien mielipiteet toisistaan. Tietoa tutkittavien mielipiteistä voitaisiin hyödyntää arvioitaessa välittäviä mekanismeja ruokavalion laadun ja digisovelluksen käytön välillä.
Pienet teot –digisovellusta ei ole aiemmin tutkittu, joten tehtyjen tekojen määrää ei voida suhteuttaa aiempaan kirjallisuuteen. Ei voida sanoa, ovatko tutkittavat tehneet riittävästi muutoksia digisovelluksen avulla vaikuttaakseen tyypin 2 diabeteksen riskiin. Riskin pienenemistä voitaisiin tutkita seuraamalla esimerkiksi BMI:tä, vyötärön ympärysmittaa, veren glukoosiarvoja ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta vuoden interventioajan jälkeen (Laaksonen ym. 2005).
Sovelluksen käyttöaktiivisuuteen liittyviä tekijöitä olisi mielenkiintoista selvittää myös faktorianalyysillä, jolloin voitaisiin tarkastella laajemmin yksittäisten taustatekijöiden, kuten yksittäisten ruokavaliotekijöiden (esimerkiksi ruisleivän syönnin tai sokeripitoisten virvoitusjuomien säännöllisen käytön) yhteyttä sovelluksen käyttöön. Eri tilastollinen lähestymistapa voisi myös tarjota lisävahvistusta tämän pro gradu –tutkielman tuloksille.
Tässä pro gradu –tutkielmassa ei tarkasteltu ryhmäinterventioon osallistumisen vaikutusta digisovelluksen käyttöön. Osassa ryhmäinterventiopaikkakunnissa oli viivästyksiä ryhmien alkamisessa, ja ryhmäinterventioon osallistuvat tutkittavat ehtivät saada Pienet teot – digisovelluksen käyttöönsä jo yli kuukautta ennen ensimmäistä ryhmäinterventiotapaamista.
Tutkimusryhmän vaikutusta digisovelluksen käyttöön ei voida siis luotettavasti vertailla.
Aiemman kirjallisuuden pohjalta tiedetään, että digi-interventiot ovat tehokkaimmillaan kasvokkain tapahtuvan ohjauksen tukena, joten tämän vaikutusta olisi ollut mielenkiintoista selvittää (Schoeppe ym. 2016). Tässä pro gradu –tutkielmassa aihe rajattiin ruokavalioon, mutta myös liikuntaan liittyviä taustatekijöitä ja Pienet teot –digisovelluksen kategorioita olisi tärkeää tutkia, sillä liikunta on niin ikään merkittävässä roolissa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä (Aune ym. 2015).
57 9 JOHTOPÄÄTÖKSET
Pro gradu –tutkielman tulosten perusteella voidaan päätellä seuraavia asioita ruokavalion ja digisovelluksen käytön yhteydestä:
1. Keskimääräistä laadukkaampi ruokavalio on yhteydessä Pienet teot –digisovelluksen aktiivisempaan käyttöön. Keskimääräistä enemmän kasviksia sisältävä ruokavalio on yhteydessä aktiivisempaan kasviksiin liittyvien tekojen toteuttamiseen ja ruokavalion viljatuotteiden parempi laatu on yhteydessä aktiivisempaan viljoihin liittyvien tekojen toteuttamiseen digisovelluksessa. Sokeri-osa-alueen kohdalla tulokset olivat päinvastaisia; keskimääräistä enemmän sokeria sisältävä ruokavalio on yhteydessä aktiivisempaan sokeriin liittyvien tekojen toteuttamiseen digisovelluksessa, mikä voi selittyä pyrkimyksillä parantaa heikkolaatuisen ruokavalion laatua karsimalla sokeria sisältäviä tuotteita ruokavaliosta.
2. Keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota noudattavat ja digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin käyttävät tutkittavat olivat muita tutkittavia useammin työttömänä tai lomautettuna ja sijoittuivat muita harvemmin suurimpaan tuloluokkaan.
Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää selvittää digi-intervention rinnalla annettavan kasvokkaisen intervention vaikutusta digisovelluksen käyttöön ja digisovelluksen käyttöön vaikuttavia taustatekijöitä nykyistä laajemmin.
58 LÄHTEET
Achterberg C, Miller C. Is One Theory Better than Another in Nutrition Education? A Viewpoint: More Is Better. Journal of Nutrition Education and Behavior 2004; 36(1), 40–42.
https://doi.org/10.1016/S1499-4046(06)60127-9
Agardh E, Allebeck P, Hallqvist J, Moradi T, Sidorchuk A. Type 2 diabetes incidence and socio-economic position: a systematic review and meta-analysis. International Journal of Epidemiology 2011; 40(3), 804–818. https://doi.org/10.1093/ije/dyr029
Alberti KG, Zimmet PZ. Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications. Part 1: diagnosis and classification of diabetes mellitus provisional report of a WHO consultation. Diabetic Medicine: A Journal of the British Diabetic Association 1998;
15(7), 539–553. https://doi.org/10.1002/(SICI)1096-9136(199807)15:7<539:AID-DIA668>3.0.CO;2-S
American Diabetes Association. 2. Diagnosis and classification of diabetes mellitus. Diabetes Care 2014; 37 Suppl 1(Supplement 1), S81-90. https://doi.org/10.2337/dc14-S081
American Diabetes Association. 1. Classification and Diagnosis of Diabetes: Standards of Medical Care in Diabetes-2018. Diabetes Care 2018a; 41(Suppl 1), S13–S27.
https://doi.org/10.2337/dc18-S002
American Diabetes Association 5. Prevention or Delay of Type 2 Diabetes: Standards of Medical Care in Diabetes-2018. Diabetes Care 2018b; 41(Suppl 1), S51–S54.
https://doi.org/10.2337/dc18-S005
American Telemedicine Association. FAQs - American Telemedicine Association. Luettu:
14.2.2019 http://www.americantelemed.org/about/telehealth-faqs-
Aune D, Norat T, Leitzmann M, Tonstad S, Vatten LJ. Physical activity and the risk of type 2 diabetes: a systematic review and dose–response meta-analysis. European Journal of
Epidemiology 2015; 30(7), 529–542. https://doi.org/10.1007/s10654-015-0056-z
Azar KMJ, Lesser LI, Laing BY, Stephens J, Aurora M S, Burke LE, Palaniappan LP. Mobile Applications for Weight Management: Theory-Based Content Analysis. American Journal of Preventive Medicine 2013; 45(5), 583–589. https://doi.org/10.1016/J.AMEPRE.2013.07.005 Baliunas DO, Taylor BJ, Irving H, Roerecke M, Patra J, Mohapatra S, Rehm J. Alcohol as a Risk Factor for Type 2 Diabetes: A systematic review and meta-analysis. Diabetes Care 2009;
32(11), 2123–2132. https://doi.org/10.2337/dc09-0227
Bickel WK, Moody LN, Koffarnus M, Thomas JG, Wing R. Self-control as measured by delay discounting is greater among successful weight losers than controls. Journal of Behavioral Medicine 2018; 41(6), 891–896. https://doi.org/10.1007/s10865-018-9936-5 Block G, Azar KM, Romanelli RJ, Block TJ, Hopkins D, Carpenter HA, Block CH. Diabetes Prevention and Weight Loss with a Fully Automated Behavioral Intervention by Email, Web,
59
and Mobile Phone: A Randomized Controlled Trial Among Persons with Prediabetes. Journal of Medical Internet Research 2015; 17(10), e240. https://doi.org/10.2196/jmir.4897
Carroll JK, Moorhead A, Bond R, LeBlanc WG, Petrella RJ, Fiscella K. Who Uses Mobile Phone Health Apps and Does Use Matter? A Secondary Data Analytics Approach. Journal of Medical Internet Research 2017; 19(4), e125. https://doi.org/10.2196/jmir.5604
Chae JA. Comprehensive Profile of Those Who Have Health-Related Apps. Health Education
& Behavior 2018; 45(4), 591–598. https://doi.org/10.1177/1090198117752784 ClinicalTrials.gov. U.S. National Library of Medicine. Luettu 13.2.2019.
https://www.clinicaltrials.gov/ct2/home
de la Torre-Díez I, López-Coronado M, Vaca C, Aguado JS, de Castro C. Cost-utility and cost-effectiveness studies of telemedicine, electronic, and mobile health systems in the literature: a systematic review. Telemedicine Journal and E-Health: The Official Journal of the American Telemedicine Association 2015; 21(2), 81–85.
https://doi.org/10.1089/tmj.2014.0053
Dehghan M, Akhtar-Danesh N, Merchant AT. Factors associated with fruit and vegetable consumption among adults. Journal of Human Nutrition and Dietetics 2011; 24(2), 128–134.
https://doi.org/10.1111/j.1365-277X.2010.01142.x
Diabetes Prevention Program (DPP) Research Group. The Diabetes Prevention Program (DPP): description of lifestyle intervention. Diabetes Care 2002; 25(12), 2165–2171.
Retrieved from http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12453955
Diabetes Prevention Program Research Group. Long-term effects of lifestyle intervention or metformin on diabetes development and microvascular complications over 15-year follow-up:
the Diabetes Prevention Program Outcomes Study. The Lancet Diabetes & Endocrinology 2015; 3(11), 866–875. https://doi.org/10.1016/S2213-8587(15)00291-0
Elavsky S, Smahel D, Machackova H. Who are mobile app users from healthy lifestyle websites? Analysis of patterns of app use and user characteristics. Translational Behavioral Medicine 2017; 7(4), 891–901. https://doi.org/10.1007/s13142-017-0525-x
Ernsting C, Dombrowski SU, Oedekoven M, O Sullivan JL, Kanzler M, Kuhlmey A, Gellert P. Using Smartphones and Health Apps to Change and Manage Health Behaviors: A
Population-Based Survey. Journal of Medical Internet Research 2017; 19(4), e101.
https://doi.org/10.2196/jmir.6838
Estruch R, Martínez-González MA, Corella D, Salas-Salvadó J, Ruiz-Gutiérrez V, Covas MI ym. Effects of a Mediterranean-style diet on cardiovascular risk factors: a randomized trial.
Annals of Internal Medicine 2006; 145(1), 1–11.
Flores Mateo G, Granado-Font E, Ferré-Grau C, Montaña-Carreras X. Mobile Phone Apps to Promote Weight Loss and Increase Physical Activity: A Systematic Review and
Meta-Analysis. Journal of Medical Internet Research 2015; 17(11), e253.
https://doi.org/10.2196/jmir.4836
60
Fogg B. A behavior model for persuasive design. In Proceedings of the 4th International Conference on Persuasive Technology - Persuasive ’09 (p. 1) 2009; New York, New York, USA: ACM Press. https://doi.org/10.1145/1541948.1541999
Fukuoka Y, Gay CL, Joiner KL, Vittinghoff E. A Novel Diabetes Prevention Intervention Using a Mobile App: A Randomized Controlled Trial With Overweight Adults at Risk.
American Journal of Preventive Medicine 2015; 49(2), 223–237.
https://doi.org/10.1016/j.amepre.2015.01.003
Galla BM, Duckworth AL. More than resisting temptation: Beneficial habits mediate the relationship between self-control and positive life outcomes. Journal of Personality and Social Psychology 2015; 109(3), 508–525. https://doi.org/10.1037/pspp0000026
Grock S, Ku J, Kim J, Moin T. A Review of Technology-Assisted Interventions for Diabetes Prevention. Current Diabetes Reports 2017; 17(11), 107. https://doi.org/10.1007/s11892-017-0948-2
Hemiö K, Pölönen A, Ahonen K, Kosola M, Viitasalo K, Lindström J. A simple tool for diet evaluation in primary health care: validation of a 16-item food intake questionnaire.
International Journal of Environmental Research and Public Health 2014; 11(3), 2683–2697.
https://doi.org/10.3390/ijerph110302683
Hemminki K, Li X, Sundquist K, Sundquist J. Familial risks for type 2 diabetes in Sweden.
Diabetes Care 2010; 33(2), 293–297. https://doi.org/10.2337/dc09-0947
Jarmolowicz DP, Cherry JBC, Reed DD, Bruce JM, Crespi JM, Lusk JL ym. Robust relation between temporal discounting rates and body mass. Appetite 2014; 78, 63–67.
https://doi.org/10.1016/j.appet.2014.02.013
Jarvala T, Raitanen J, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja 2010.
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-kustannukset
Joiner KL, Nam S, Whittemore R. Lifestyle interventions based on the diabetes prevention program delivered via eHealth: A systematic review and meta-analysis. Preventive Medicine 2017; 100, 194–207. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2017.04.033
Kakkar A, Sarma P, Medhi B. mHealth technologies in clinical trials: Opportunities and challenges. Indian Journal of Pharmacology 2018; 50(3), 105.
https://doi.org/10.4103/ijp.IJP_391_18
Knowler WC, Barrett-Connor E, Fowler SE, Hamman RF, Lachin JM, Walker EA ym.
Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. The New England Journal of Medicine 2002; 346(6), 393–403.
https://doi.org/10.1056/NEJMoa012512
Laaksonen DE, Lindström J, Lakka TA, Eriksson JG, Niskanen L, Wikström K, ym. Physical activity in the prevention of type 2 diabetes: the Finnish diabetes prevention study. Diabetes 2005; 54(1), 158–165. Retrieved from http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15616024
61
Leahey TM, Thomas G, Fava JL, Subak LL, Schembri M, Krupel K, ym. Adding evidence-based behavioral weight loss strategies to a statewide wellness campaign: a randomized clinical trial. American Journal of Public Health 2014; 104(7), 1300–1306.
https://doi.org/10.2105/AJPH.2014.301870
Lim S-L, Bruce AS. Can’t wait to lose weight? Characterizing temporal discounting parameters for weight-loss. Appetite 2015; 85, 8–13.
https://doi.org/10.1016/j.appet.2014.11.001
Lindström J, Tuomilehto J. The diabetes risk score: a practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 2003; 26(3), 725–731. https://doi.org/10.2337/DIACARE.26.3.725
Lotta LA, Abbasi A, Sharp SJ, Sahlqvist A-S, Waterworth D, Brosnan JM. ym. Definitions of Metabolic Health and Risk of Future Type 2 Diabetes in BMI Categories: A Systematic Review and Network Meta-analysis. Diabetes Care 2015; 38(11), 2177–2187.
https://doi.org/10.2337/dc15-1218
Maddatu J, Anderson-Baucum E, Evans-Molina C. Smoking and the risk of type 2 diabetes.
Translational Research 2017; 184, 101–107. https://doi.org/10.1016/J.TRSL.2017.02.004 Maghsoudi Z, Ghiasvand R, Salehi-Abargouei A. Empirically derived dietary patterns and incident type 2 diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis on prospective observational studies. Public Health Nutrition 2016; 19(02), 230–241.
https://doi.org/10.1017/S1368980015001251
Männistö S. Ruoankäytön tutkimusmenetelmät. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012, s. 256–
263.
Michaelides A, Raby C, Wood M, Farr K, Toro-Ramos T. Weight loss efficacy of a novel mobile Diabetes Prevention Program delivery platform with human coaching. BMJ Open Diabetes Research & Care 2016; 4(1), e000264. https://doi.org/10.1136/bmjdrc-2016-000264 Michie S, Johnston M, Abraham C, Lawton R, Parker D, Walker A ym. Making
psychological theory useful for implementing evidence based practice: a consensus approach.
Quality and Safety in Health Care 2005; 14(1), 26–33.
https://doi.org/10.1136/qshc.2004.011155
Niemi M, Winell K. Diabetes Suomessa: Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu (2nd ed.).
Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005.
http://www.julkari.fi/handle/10024/76813
Nikolaou CK, Lean MEJ. Mobile applications for obesity and weight management: current market characteristics. International Journal of Obesity 2017; 41(1), 200–202.
https://doi.org/10.1038/ijo.2016.186
Pagoto S, Schneider K, Jojic M, DeBiasse M, Mann D. Evidence-Based Strategies in Weight-Loss Mobile Apps. American Journal of Preventive Medicine 2013; 45(5), 576–582.
https://doi.org/10.1016/J.AMEPRE.2013.04.025
62
Pan A, Sun Q, Bernstein AM, Manson JE, Willett WC, Hu FB. Changes in red meat consumption and subsequent risk of type 2 diabetes mellitus: three cohorts of US men and women. JAMA Internal Medicine 2013; 173(14), 1328–1335.
https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2013.6633
Park SY. An Analysis of the Technology Acceptance Model in Understanding University Students’ Behavioral Intention to Use e-Learning. Educational Technology & Society Vol 12, 2008.
Prestwich A, Sniehotta FF, Whittington C, Dombrowski SU, Rogers L, Michie S. Does theory influence the effectiveness of health behavior interventions? Meta-analysis. Health
Psychology 2014; 33(5), 465–474. https://doi.org/10.1037/a0032853
Räikkönen K, Matthews KA, Kuller LH. Depressive symptoms and stressful life events predict metabolic syndrome among middle-aged women: a comparison of World Health Organization, Adult Treatment Panel III, and International Diabetes Foundation definitions.
Diabetes Care 2007; 30(4), 872–877. https://doi.org/10.2337/dc06-1857
Riekert KA, Ockene JK, Pbert L. Individual theories. Kirjassa: Riekert KA, Ockene JK, Pbert L, toim. Handbook of health behavior change. 4. painos. New York: Springer Publishing Company 2013, s. 3–21.
Riley WT, Rivera DE, Atienza AA, Nilsen W, Allison SM, Mermelstein R. Health behavior models in the age of mobile interventions: are our theories up to the task? Translational Behavioral Medicine 2011; 1(1), 53–71. https://doi.org/10.1007/s13142-011-0021-7 Salas-Salvadó J, Bulló M, Babio N, Martínez-González MÁ, Ibarrola-Jurado, N, Basora J, ym. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with the Mediterranean diet: results of the PREDIMED-Reus nutrition intervention randomized trial. Diabetes Care 2011; 34(1), 14–19.
https://doi.org/10.2337/dc10-1288
Schoeppe S, Alley S, Van Lippevelde W, Bray NA, Williams SL, Duncan M, Vandelanotte C. Efficacy of interventions that use apps to improve diet, physical activity and sedentary behaviour: a systematic review. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2016; 13(1), 127. https://doi.org/10.1186/s12966-016-0454-y
Sepah SC, Jiang L, Peters AL. Translating the Diabetes Prevention Program into an Online Social Network. The Diabetes Educator 2014; 40(4), 435–443.
https://doi.org/10.1177/0145721714531339
Suomen Diabetesliitto ry. Tilastotietoa diabeteksesta. Luettu 20.2.2019.
https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta/tilastotietoa
Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.
Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Päivitetty 2018.
Teixeira PJ, Marques MM. Health Behavior Change for Obesity Management. Obesity Facts 2017; 10(6), 666–673. https://doi.org/10.1159/000484933
63
Thomas JG, Leahey TM, Wing RR. An automated internet behavioral weight-loss program by physician referral: a randomized controlled trial. Diabetes Care 2015; 38(1), 9–15.
https://doi.org/10.2337/dc14-1474
Tilastokeskus - Internetin käyttö mobiililaitteilla. 2017. Luettu 20.2.2019.
https://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_kat_002_fi.html Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, Valle TT, Hämäläinen H, Ilanne-Parikka P, ym.
Prevention of Type 2 Diabetes Mellitus by Changes in Lifestyle among Subjects with Impaired Glucose Tolerance. New England Journal of Medicine 2001; 344(18), 1343–1350.
https://doi.org/10.1056/NEJM200105033441801
Upala S, Sanguankeo A, Congrete S, Romphothong K. Sleep duration and insulin resistance in individuals without diabetes mellitus: A systematic review and meta-analysis. Diabetes Research and Clinical Practice 2015; 109(3), e11–e12.
https://doi.org/10.1016/j.diabres.2015.06.003
Uusitupa M. Diabeteksen ruokavaliohoito. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim.
Ravitsemustiede. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012, s. 379–389.
Uusitupa M, Hermansen K, Savolainen MJ, Schwab U, Kolehmainen M, Brader L, ym.
Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulin sensitivity, lipid profile and
inflammation markers in metabolic syndrome -- a randomized study (SYSDIET). Journal of Internal Medicine 2013; 274(1), 52–66. https://doi.org/10.1111/joim.12044
Webb, TL, Joseph J, Yardley L, Michie S. Using the internet to promote health behavior change: a systematic review and meta-analysis of the impact of theoretical basis, use of behavior change techniques, and mode of delivery on efficacy. Journal of Medical Internet Research 2010; 12(1), e4. https://doi.org/10.2196/jmir.1376
West JH, Belvedere LM, Andreasen R, Frandsen C, Hall PC, Crookston BT. Controlling Your “App”etite: How Diet and Nutrition-Related Mobile Apps Lead to Behavior Change.
JMIR MHealth and UHealth 2017; 5(7), e95. https://doi.org/10.2196/mhealth.7410 WHO. eHealth at WHO. Luettu 24.2.2019. https://www.who.int/ehealth/about/en/
Wing RR, Crane MM, Thomas JG, Kumar R, Weinberg B. Improving weight loss outcomes of community interventions by incorporating behavioral strategies. American Journal of Public Health 2010; 100(12), 2513–2519. https://doi.org/10.2105/AJPH.2009.183616
64 Liite 1. Alkukyselylomake
• Esitelty vain niiltä osin, kuin pro gradu –tutkielmassa on hyödynnetty.
TAUSTATIEDOT
Mikä on syntymäaikasi? _____ (päivä) _____ (kuukausi) _________ (vuosi) (pudotusvalikko) Mikä on sukupuolesi?
1) Nainen 2) Mies
Mikä on siviilisäätysi?
1) Avioliitossa 2) Avoliitossa
3) Rekisteröidyssä parisuhteessa 4) Naimaton
5) Asumuserossa tai eronnut 6) Leski
Mikä on koulutuksesi? Merkitse ylin suorittamasi koulutus.
1) Kansakoulu tai peruskoulu 2) Keskikoulu
3) Ammattikoulu tai vastaava 4) Lukio
5) Opistotutkinto
6) Alempi korkeakoulututkinto (ammattikorkeakoulu tai vastaava) 7) Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri tai vastaava)
Mikä on tämänhetkinen pääasiallinen työ- tai opiskelutilanteesi? Valitse tilannettasi parhaiten kuvaava vaihtoehto.
1) Olen palkkatyössä
2) Olen yrittäjänä tai muuna ammatinharjoittajana 3) Olen oppisopimuskoulutuksessa
4) Olen apurahalla
5) Olen työtön tai lomautettu
6) Olen opiskelija, lisäkoulutuksessa tai palkattomassa työharjoittelussa 7) Olen vuorotteluvapaalla
8) Olen eläkkeellä
9) Olen perhevapaalla, kotiäitinä tai koti-isänä 10) Olen jossain muussa tilanteessa, missä?
65
Kuinka suuret olivat taloutenne eli ruokakuntanne kokonaistulot ennen verojen vähentämistä (bruttotulot) viime vuonna?
Mieti tyypillistä ruokavaliotasi ja vastaa seuraaviin syömistä ja juomista koskeviin kysymyksiin.
Kuinka monena arkipäivänä viikossa syöt tavallisesti seuraavat pääateriat?
En syö 1‒2
Kuinka monena arkipäivänä viikossa syöt tavallisesti seuraavia välipaloja?
En syö 1‒2
Kuinka monta kertaa viikossa syöt tavallisesti seuraavia ruokalajeja?
_______ kalaruokia (esim. uunikalaa, paistettuja silakoita, kalakeittoa, silliä tai graavilohta) _______ makkararuokia (esim. uunimakkaraa, makkarakeittoa tai nakkikastiketta)
_______ kana- tai broileriruokia (esim. broilerin fileetä, grillibroileria, kanaviillokkia tai kanasalaattia) _______ liharuokia (esim. lihakeittoa, jauhelihakastiketta, paistia, lihapullia tai maksalaatikkoa) _______ kasvisruokia pääruokana (esim. kasviskeittoa, pinaattiohukaisia tai kasvissalaattia)
Mitä rasvaa kotonasi käytetään tavallisesti ruoan valmistuksessa?
1) Kasviöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta (esim. rypsiöljy, oliiviöljy tai pullomargariinit)
2) Margariinia, jossa 55-80 % rasvaa (esim. Flora, Becel, Keiju, Rainbow tai Kultarypsi) 3) Kasvistanoli- tai kasvisterolimargariinia (Benecol, Becel ProActiv tai Keiju Alentaja) 4) Talousmargariinia (esim. Sunnuntai)
5) Voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini, Ingmariini, Keijuriini, Flora Kulta tai voin ja öljyn seos) 6) Voita
7) Ei mitään/kotona ei valmisteta ruokaa
66
Mitä kermaa tai kermankaltaista valmistetta kotonasi käytetään tavallisesti ruoan valmistuksessa?
1) Kasvirasvasekoitetta (esim. Flora Ruoka), soijakermaa tai kaurakermaa 2) Ruoanvalmistusjogurttia
3) Ruokakermaa, kevytkermaa, kevytranskankermaa, kevytsmetanaa tai kermaviiliä 4) Vispikermaa, kuohukermaa, ranskankermaa tai smetanaa
5) Ei mitään/kotona ei valmisteta ruokaa
Kuinka paljon syöt tavallisesti vihanneksia ja juureksia? Annos on esim. 1 dl raastetta, salaattia tai keitettyjä vihanneksia tai 1 keskikokoinen porkkana tai 2 tomaattia.
1) 3 annosta päivässä tai enemmän 2) 2 annosta päivässä
3) 1 annoksen päivässä 4) 4-6 annosta viikossa 5) 1-3 annosta viikossa
6) Vähemmän kuin 1 annoksen viikossa tai en lainkaan Käytätkö tavallisesti salaatinkastiketta?
1) En tavallisesti käytä salaatinkastiketta
2) Käytän kasviöljyä (esim. oliivi-, rypsi- tai pellavansiemenöljy) tai kasviöljypohjaista 3) kastiketta (esim. ranskalainen tai sinappi- tai majoneesikastike)
4) Käytän mehupohjaista kastiketta
5) Käytän kermaviili- tai jogurttipohjaista kastiketta
Kuinka paljon syöt tavallisesti hedelmiä tai marjoja? Annos on 1 keskikokoinen hedelmä tai 1 dl tuoreita marjoja.
1) 2 annosta tai enemmän päivässä 2) 1 annoksen päivässä
3) 4−6 annosta viikossa 4) 1−3 annosta viikossa
5) Vähemmän kuin 1 annoksen viikossa tai ei lainkaan
Kuinka paljon leipää tai muita viljavalmisteita syöt tavallisesti päivässä? Viipaleella tarkoitetaan kaupan valmisviipaletta tai puolikasta sämpylää. Jos et käytä yleensä jotain kysytyistä viljavalmisteista, merkitse kyseiseen kohtaan 0.
_______ viipaletta ruis- tai näkkileipää
_______ viipaletta hiiva-, graham-, kaura- tai sekaleipää tai sämpylää _______ viipaletta ranskanleipää tai patonkia
_______ dl puuroa (esim. kaura-, ruis-, vehnähiutalepuuroa) _______ dl aamiaismuroja (esim. maissihiutaleita tai riisimuroja) _______ dl mysliä
_______ viipaletta tavallista pullaa Mitä rasvaa käytät tavallisesti leivällä?
1) Margariinia, jossa on 30-40 % rasvaa (esim. Kevyt Becel, Flora Vähärasvaisempi, Kevyt Keiju tai KevytLevi)
2) Margariinia, jossa on 55-80 % rasvaa (esim. Becel 60, Becel Gold, Flora, Keiju 60, Keiju 70 tai Keiju Rypsi)
3) Kasvistanoli- tai kasvisterolimargariinia (esim. Benecol, Becel ProActiv tai Keiju Alentaja) 4) Voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini, Ingmariini, Keijuriini tai Flora Kulta)
5) Voita 6) En mitään
67
Kuinka paljon syöt tavallisesti pähkinöitä, siemeniä ja manteleita? Annoksella tarkoitetaan 30 grammaa eli 2 ruokalusikallista.
1) 2 annosta tai enemmän päivässä 2) 1 annoksen päivässä
3) 4−6 annosta viikossa 4) 1−3 annosta viikossa
5) Vähemmän kuin 1 annoksen viikossa tai en lainkaan
Kuinka paljon syöt tavallisesti makeita leivonnaisia, jäätelöä, vanukkaita tai suklaata? Annos on esim. pala piirakkaa tai kakkua, pieni viineri tai munkki, 3-4 keksiä, jäätelötuutti,
välipalavanukas tai suklaapatukka.
1) 2 annosta tai enemmän päivässä 2) 1 annoksen päivässä
3) 4−6 annosta viikossa 4) 1−3 annosta viikossa
5) Vähemmän kuin 1 annoksen viikossa tai en lainkaan
Kuinka paljon käytät tavallisesti sokeria, hunajaa tai sokerimakeisia? Annos on esim. 2 tl sokeria tai hunajaa, 3 sokeripalaa, 5 irtokarkkia tai puolet pastilliaskista.
1) 2 annosta tai enemmän päivässä 2) 1 annoksen päivässä
3) 4−6 annosta viikossa 4) 1−3 annosta viikossa
5) vähemmän kuin 1 annoksen viikossa tai en lainkaan
Kuinka paljon juot tavallisesti alla mainittuja juomia keskimäärin viikossa? Jos et juo lainkaan jotain alla mainituista juomista, merkitse kyseiseen kohtaan 0.
_______ pullollista sokerillisia virvoitusjuomia tai energiajuomia (pullollinen = 1/3 l) viikossa _______ lasillista täysmehua (lasillinen = noin 2 dl) viikossa
_______ lasillista sokeroitua mehua (lasillinen = noin 2 dl) viikossa
68 Liite 2. Ruokavaliokyselyn pisteytys
• Esitelty vain niiltä osin, kuin pro gradu –tutkielmassa on hyödynnetty.
• Lomake jaetaan viiteen pääluokkaan.
• Optimiruokavaliolla voi saada max. 75 pistettä.
• Jokaisesta muutoksesta parempaan suuntaan saa enemmän pisteitä 5 pääluokkaa
1. Ruokarytmi 2. Viljat
3. Kasvikset ja hedelmät 4. Rasvat
5. Sokeri
Ruokarytmi (Max. 10 pistettä)
1 Kuinka monena arki- tai työpäivänä viikossa syöt seuraavat
1 Kuinka monena arki- tai työpäivänä viikossa syöt seuraavat