Pienet teot –digisovellus - Ruokavalion yhteys Pienet teot -digisovelluksen käyttöön StopDia -t

6.3 Menetelmät

6.3.2 Pienet teot –digisovellus

Osallistujia ohjeistettiin käyttämään digitaalista Pienet teot –digisovellusta 12:n kuukauden ajan. Digisovellus kehitettiin VTT:n toimesta StopDia –tutkimusta varten välittämään tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn tähtäävää digitaalista elintapainterventiota. Digisovelluksen tavoite perustuu B.J. Foggin pienet teot –ideologiaan. Keskeisenä lähtökohtana on, että useiden johdonmukaisten toistojen kautta tehdyt pienet teot muodostavat vähitellen pysyviä tapoja (Fogg 2009). Foggin mukaan helpoin keino käyttäytymisen muutokseen on jo olemassa olevien

käyttäytymiskaavojen vahvistaminen. Uusien tapojen kokeilua ja olemassa olevien tapojen lopettamista tulisi yrittää vain silloin, kun yksilö on motivoitunut, hän kokee riittävästi pystyvyyden tunnetta ja aloittamiselle ei ole juurikaan ulkoisia esteitä. Tuttujen käyttäytymiskaavojen käyttäminen muutoksen lähtökohtana vahvistaa yksilön itseluottamusta ja sinnikkyyttä muutosten tekoon.

Pienet teot –digisovelluksen aihepiirit ovat tutkitusti tyypin 2 diabeteksen riskiin vaikuttavia tekijöitä; ruokarytmi, kasvikset, viljat, rasvat, sokeri, juomat, jaloittelu, hyötyliikunta, kuntoliikunta, uni ja savuttomuus. Lisäksi digisovelluksessa on kategorioita, jotka voivat vaikuttaa kyvykkyyteen ja jaksamiseen noudattaa terveellisiä elintapoja kuten arjen hallinta ja hyvä mieli. Pienet teot –digisovelluksessa on kuusi päätoimintoa:

1) ”Valitse” –näkymässä osallistujat voivat selata digisovelluksen ehdottamia tekoja 2) Tekojen tutkimistoiminto mahdollistaa esiteltyjen tekojen yksityiskohtaisemman

sisällön ja perustelujen lukemisen. Näin käyttäjän on helpompi päättää, haluaako hän valita jonkin tietyn teon omaan kansioonsa arjessaan toteutettavaksi.

3) Muistutustoiminto aktivoituu, kun käyttäjä ei ole merkinnyt toteuttamiaan Pieniä tekoja seitsemään päivään. Tekstiviestitse lähetettävä muistutus kehottaa käyttäjää merkitsemään toteuttamansa Pienet teot säännöllisesti.

4) ”Seuraa” –näkymässä käyttäjät voivat raportoida päivittäin, mitä valitsemiaan tekoja he ovat noudattaneet.

5) ”Onnistu” –näkymässä osallistujat voivat tarkastella omaa digisovelluksen käyttöaktiivisuuttaan. Aktiivisuus näytetään suoritettujen tekojen lukumääränä kunkin kategorian sisällä.

6) Vertaistuki- ja palautetoiminto kertoo ruudulle ilmestyvillä pop-up-viesteillä digisovelluksen käyttöohjeita ja yhteenvetoa käyttäjien tekemistä valinnoista.

Osallistujille esitellään uusia tekoja koko intervention ajan, joita he voivat alkaa noudattamaan missä tahansa vaiheessa interventiota. Digisovelluksen toimintoja ja pienten tapojen esittelytapaa on havainnollistettu kuvissa 2 ja 3. Digisovelluksen eri teemoihin viitataan jatkossa termillä ”digisovelluksen kategoria”.

Kuva 2. Pienet teot –digisovelluksen ”Valitse” –, ”Seuraa” – ja ”Onnistu” –näkymät.

Kuva 3. ”Selaa” –näkymän tapojen lähempi tarkastelu.

Lisäksi digisovellukseen kuuluu pääsy StopDian materiaalipankkiin, jonne on koottu tietoa tyypin 2 diabeteksesta ja elintavoista, joilla omaan sairastumisriskiin voi vaikuttaa.

Materiaalipankissa on saatavilla tietoa seuraavista aiheista: 1) tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes, 2) terveellinen ruokavalio, 3) terveyttä edistävä fyysinen aktiivisuus, 4) mielen hyvinvointi. Materiaaleissa hyödynnetään StopDia –yhteistyökumppaneiden Suomen Sydänliiton, Suomen Diabetesliiton ja Kuluttajaliiton tuottamia materiaaleja. Materiaaleissa on linkit yhteistyökumppaneiden internetsivuille, joilla voi käydä tutustumassa aiheisiin perusteellisemmin.

Pienet teot –digisovellukseen pääsee millä tahansa käyttöliittymän, internetyhteyden ja verkkoselaimen sisältävällä laitteella. Sovellus on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti käytettäväksi digilaitteella.

Pienet teot –digisovelluksen lokidatasta selvitetään, kuinka monta tekoa tutkittavat ovat raportoineet tehneensä kunkin kategorian sisällä. Taulukossa 4 on kuvattu ruokavaliopisteytyksen osa-alueiden sisältöä tarkemmin ja esitelty muutamia esimerkkejä Pienet teot –digisovelluksen ehdottamista teoista kategorioittain.

Taulukko 4. Ruokavaliokyselyn osa-alueiden sisältö ja niitä vastaavat Pienet teot – digisovelluksen kategoriat. Kategorioiden alla on lueteltu esimerkkejä sovelluksen tarjoamista muutosvaihtoehdoista.

Ruokavaliopisteytyksen osa-alueet ja niiden kuvaus

Digisovelluksen kategoriat ja esimerkkejä toteutettavista teoista

Ruokarytmi

• Pääaterioiden lukumäärä arkipäivinä

• Välipalojen lukumäärä arkipäivinä

• Eri ruokalajien määrä viikossa

Ruokarytmi

Esim.: ”Suunnittelen paperille omaan arkeeni sopivan ateriarytmin”

Esim.: ”Valmistelen työpäivän eväät samalla kun teen aamupalan”

Esim.: ”Odotan 15 minuuttia ennen kuin haen lisää ruokaa”

Kasvikset

• Vihannesten ja juuresten kulutus

• Hedelmien ja marjojen kulutus

Kasvikset

Esim.: ”Napostelen sipsien tilalta kasviksia TV:tä katsellessa"

Esim.: ”Pilkon kasviksia syöntivalmiiksi jääkaappiin”

Esim.: ”Lasken, montako eri kasvista minulla on päivällisellä”

Viljat

• Leivän kulutus leipälajeittain

• Puuron kulutus

• Kermankaltaisten valmisteiden laatu

• Levitteiden laatu

• Salaatinkastikkeen laatu

• Pähkinöiden ja siementen kulutus

Rasvat

Esim.: ”Valitsen sydänmerkkilevitteen”

Esim.: ”Valitsen ravintolassa kalaa”

Esim.: ”Syön 5 mantelia ennen töistä lähtöä”

Sokeri (Muokattu alkueräisen kyselyn

”Sattumat” –osa-alueesta)

• Makeiden leivonnaisten ja jälkiruokien kulutus

• Sokerin, hunajan ja sokerimakeisten kulutus

• Sokeripitoisten mehujen ja juomien kulutus

42 6.4 Tilastolliset menetelmät

Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-tilastojärjestelmää (IBM SPSS Statistics for Windows, Armonk, NY: IBM corp, versio 25). Analyyseihin valittiin digi- ja ohjausryhmien tutkittavat, jotka olivat vastanneet kaikkiin ruokavaliokyselyn kysymyksiin ja tehneet vähintään yhden teon Pienet teot –digisovelluksessa. Ruokavaliopisteytyksen osa-alueen ja sitä vastaavan sovelluksen kategorian välistä riippuvuutta testattiin Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.

Alkutilanteen ruokavalion vaikutusta digisovelluksen käyttöaktiivisuuteen testattiin jakamalla tutkittavat kahteen ryhmään ruokavaliopisteytyksestä saatujen pisteiden frekvenssijakauman mediaanin kohdalta. Korkeampia ja matalampia pisteitä saaneiden, eli keskimääräistä laadukkaampaa ja keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota noudattavien tutkittavien digisovelluksessa toteuttamien tekojen lukumääriä vertailtiin aineiston epänormaalin jakautuneisuuden vuoksi Mann-Whitneyn U-testillä. Epänormaalia jakaumaa ei saatu normaaliksi logaritmikorjauksen avulla. Samanlaiset testit suoritettiin erikseen kaikille ruokavaliopisteytyksen osa-alueille ja niitä vastaavien digisovelluksen kategorioiden sisällä tehdyille teoille. Opinnäytetyössä tarkastellaan vain toisiaan vastaavia pisteytyksen osa-aluetta ja digisovelluksen kategoriaa, esimerkiksi ruokavaliokyselyn ruokarytmi -osa-aluetta ja digisovelluksen ruokarytmi -kategoriassa tehtyjä tekoja.

Niiden henkilöiden erottelemiseksi, joiden ruokavalio oli keskimääräistä heikkolaatuisempi, ja jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin, jaettiin ruokavaliopisteytyksen kokonaispistemäärä ja sovelluksessa tehtyjen tekojen yhteenlaskettu lukumäärä jakaumiensa mediaaneista kahteen osioon. Tutkimusjoukosta eroteltiin ne tutkittavat, jotka saivat ruokavaliopisteytyksestä keskimääräistä matalampia pisteitä ja jotka olivat tehneet keskimääräistä enemmän tekoja digisovelluksessa. Näitä henkilöitä verrattiin muuhun tutkimusväestöön, eli kaikkiin keskimääräistä laadukkaampaa ruokavaliota noudattaviin tutkittaviin ja niihin tutkittaviin, joiden ruokavalio oli keskimääräistä heikkolaatuisempi, ja jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä vähemmän. Tarkasteltavia tietoja olivat ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne ja vuositulot.

43 7 TULOKSET

Tutkittavien taustatietoja on esitelty taulukossa 5. Tutkittavista suurin osa oli naisia (80,7 %).

Nuorin tutkittava oli 19-vuotias ja vanhin 71-vuotias, ja tutkittavien keski-ikä oli 55,4 vuotta.

Suurin osa oli suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon (92,5 %). Suurimman yksittäisen koulutusryhmän muodostivat korkeakoulututkinnon suorittaneet (37,1 %). Yli puolet tutkittavista oli työelämässä palkkatyöläisenä tai yrittäjänä, tai toimi apurahalla. Eläkeläisiä oli vajaa kolmannes tutkittavista. ”Muu työtilanne”-vastausvaihtoehto piti sisällään esimerkiksi vanhempainvapaat ja työkyvyttömyyseläkkeen.

Taulukko 5. Kaikkien tutkittavien (n=1713) taustatiedot.

Ikä, ka

55,4 ± 9,9

Sukupuoli, % Nainen 80,7 (n=1328)

Mies 19,3 (n=331)

Siviilisääty, % Eronnut, leski tai naimaton 25,8 (n=441) Avo-/avioliitto, rekisteröity parisuhde 74,3 (n=1272)

Koulutus, % Perusaste/keskikoulu 7,5 (n=128)

Toinen aste 27,1 (n=465)

Opistotutkinto 28,3 (n=485)

Korkeakoulututkinto 37,1 (n=635)

Työtilanne, % Palkkatyössä, yrittäjänä tai apurahalla

57,4 (n=983) Työttömänä tai lomautettuna 5,3 (n=90)

Eläkkeellä 29,2 (n=500)

Muu työtilanne 8,3 (n=140)

Taulukossa 6 on esitelty ruokavaliopisteytyksestä saadut keskimääräiset pisteet ja sovelluksessa tehtyjen tekojen keskimääräinen lukumäärä koko ruokavalion ja yksittäisten kategorioiden osalta. Ruokavaliopisteytyksen osa-alueista korkeimpia pisteitä saatiin ruokarytmistä, joka oli myös sovelluksen kategorioista keskimääräisesti suosituin. Sokeri-, ja viljat-osa-alueista saatiin myös korkeita pisteitä, mutta digisovelluksen kategorioista ne eivät olleet erityisen suosittuja.

Ruokarytmin jälkeen digisovelluksen suosituimpia kategorioita olivat kasvikset ja rasvat.

Digisovelluksen käytön aktiivisuudessa esiintyi paljon hajontaa. Naiset saivat ruokavaliopisteytyksestä keskimäärin 48 pistettä ja miehet 45 pistettä (p < 0,001). Naiset tekivät Pienet teot –digisovelluksen avulla keskimäärin 48 tekoa ja miehet 33 tekoa (p = 0,003).

Taulukko 6. Ruokavaliokyselyn pohjalta tehdyn ruokavaliopisteytyksen keskiarvopistemäärät (± SD) osa-alueittain ja Pienet teot –digisovelluksessa tehtyjen tekojen keskiarvolukumäärä (±

SD) kategorioittain.

Koko ruokavalio

Ruokarytmi Kasvikset Viljat Rasvat Sokeri

Ruokavalio-pisteytys*, k.a. ± SD

46,8 ± 9,1 (max. 75 p.)

9,0 ± 1,5 (max. 10 p.)

10,3 ± 5,4 (max. 20 p.)

14,9 ± 4,2 (max. 20 p.)

7,9 ± 3,4 (max. 15 p.)

6,2 ± 2,0 (max. 10 p.) Sovelluksessa

tehdyt teot, k.a. ± SD

44,5 ± 78,5 12,6 ± 25,8 11,9 ± 24,3 7,5 ± 16,3 8,8 ± 19,6 3,7 ± 7,8

*Laskettu yhteen ruokavaliopisteytyksen ruokarytmi-, kasvikset-, viljat-, rasvat- ja sokeri osa-alueiden pisteet.

7.1 Lähtötilanteen ruokavalion yhteys sovelluksessa tehtyihin valintoihin

Ruokavalion kokonaispisteet eivät korreloineet sovelluksessa tehtyjen tekojen kokonaislukumäärän kanssa. Korrelaatiota ei havaittu myöskään minkään ruokavaliopisteytyksen osa-alueen ja digisovelluksen kategorian välillä.

Ruokavaliopisteytyksen pistemäärän perusteella keskimääräistä laadukkaampaa ruokavaliota noudattavat tutkittavat toteuttivat 38 % enemmän tekoja kuin keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota noudattavat tutkittavat (Taulukko 7). Tutkittavat, joiden ruokavalio sisälsi keskimääräistä enemmän kasviksia, toteuttivat 46 % enemmän kasviksiin liittyviä tekoja digisovelluksessa, kuin tutkittavat, joiden ruokavalio sisälsi keskimääräistä vähemmän kasviksia. Ne tutkittavat, joiden ruokavalion viljatuotteiden laatu oli keskimääräistä parempi, toteuttivat 58 % enemmän viljoihin liittyviä tekoja digisovelluksessa kuin tutkittavat, joiden ruokavalion viljatuotteiden laatu oli keskimääräistä heikkolaatuisempi. Sokeri-osa-alueen kohdalla tulokset olivat päinvastaisia; tutkittavat, joiden ruokavalio sisälsi keskimääräistä runsaammin sokeripitoisia elintarvikkeita, toteuttivat keskimäärin 14 % enemmän sokeriin liittyviä tekoja kuin tutkittavat, joiden ruokavalio sisälsi keskimääräistä vähemmän sokeria. Ruokarytmin ja rasvojen osalta keskimääräistä suosituksenmukaisempaa ruokavaliota noudattavat olivat tehneet jonkin verran enemmän tekoja digisovelluksessa, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Taulukko 7. Ruokavaliopisteytyksen perusteella keskimääräistä laadukkaampaa ruokavaliota noudattavien ja keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota noudattavien tutkittavien Pienet teot –digisovelluksessa toteuttamien tekojen lukumäärä ruokavaliopisteytyksen osa-alueita vastaavissa digisovelluksen kategorioissa

Ryhmien väliset erot on testattu Mann-Whitneyn U-testillä.

*Laskettu yhteen sovelluksen ruokarytmi-, kasvikset- viljat-, rasvat- ja sokeri- kategorioissa tehdyt teot.

Sukupuolittaisten analyysien mukaan naisilla ilmeni eroja myös rasvat -kategoriassa tehtyjen tekojen määrissä. Naispuoliset tutkittavat, joiden ruokavalion rasvan laatu oli keskimääräistä parempi, olivat tehneet enemmän rasvoihin liittyviä tekoja digisovelluksessa kuin ne naispuoliset tutkittavat, joiden ruokavalion rasvan laatu oli keskimääräistä heikkolaatuisempi.

Miehillä ei huomattu merkitsevää eroa digisovelluksen kategorioissa toteutettujen tekojen määrissä.

7.2 Taustatietojen yhteys sovelluksessa tehtyjen valintojen määrään

Kuvassa 4 on havainnollistettu sellaisten henkilöiden sijoittumista kokonaisjakaumaan, joiden voidaan olettaa hyötyneen digisovelluksesta erityisen paljon. Tällaisia henkilöitä ajateltiin olevan ne tutkittavat, jotka noudattivat keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota tutkimuksen alussa, mutta jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin. Tätä varten eroteltiin tutkittavat, jotka saivat mediaania matalampia pisteitä ruokavaliopisteytyksestä, mutta jotka tekivät yhtä paljon tekoja kuin keskimäärin tai keskimääräistä enemmän tekoja Pienet teot –digisovelluksessa. Ruokavaliopisteytyksen mediaanipistemäärä oli 49 pistettä, ja Pienet teot –digisovelluksessa tehtyjen tekojen mediaaniarvo oli 15 tekoa.

Näiden henkilöiden tausta- ja painotietoja on tarkasteltu taulukossa 8 ja kuvassa 5. Ryhmien välillä ilmeni eroja ainoastaan työttömänä tai lomautettuna olevien osuudessa ja vuositulojen jakautumisessa. Tarkasteltavassa joukossa työttömänä tai lomautettuna olevien osuus oli 7,3 % ja muulla tutkimusjoukolla 4,6 %.

Kuva 4. Hajontakaavio ruokavaliopisteytyksen pistemääristä ja Pienet teot –digisovelluksessa tehtyjen tekojen lukumääristä. Sinisellä alueella ovat keskimääräistä heikkolaatuisemman ruokavalion omaavat tutkittavat, jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin.

Taulukko 8. Niiden tutkittavien taustatiedot, jotka noudattivat keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota, mutta jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin.

rekisteröity parisuhde 72,4 (n=294) 74,8 (n=978)

Koulutus, % ¹ Perusaste/kansakoulu 8,4 (n=34) 7,2 (n=94) 0,429

Toinen aste 28,1 (n=114) 26,9 (n=351) 0,628

Opistotutkinto 29,8 (n=121) 27,9 (n=364) 0,445

Korkeakoulututkinto 33,7 (n=137) 38,1 (n=498) 0,112

Työtilanne, % ¹ Palkkatyössä,

1 Ryhmien väliset erot testattu khii²-testillä

2 Ryhmien välisen erot testattu t-testillä.

Kuvassa 5 on tarkasteltu vuosituloja vertailtavien ryhmien välillä. Tilastollisesti merkitsevä ero todettiin vain yli 105 000€ vuodessa ansaitsevien kohdalla. Vain 4 %:lla tutkittavista, jotka noudattivat keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota, ja jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin, vuosiansiot ylsivät tähän korkeimpaan tuloluokkaan. Muusta tutkimusjoukosta korkeimpaan tuloluokkaan sijoittui 7,1 % (p=0,02).

Kuva 5. Tutkittavien vuositulot. Mustalla on merkitty niiden tutkittavien vuositulot, jotka noudattivat keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota, ja jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin. Erot testattu khii²-testillä.

Sukupuolittaisissa analyyseissä ei havaittu eroja vertailtavien ryhmien taustatiedoissa.

8 POHDINTA

Pro gradu –tutkielmassa selvitettiin tyypin 2 diabeteksen riskissä olevien tutkittavien ruokavalion laadun yhteyttä StopDia –tutkimushankkeen Pienet teot –digisovelluksen käyttöön. Lisäksi selvitettiin niiden henkilöiden sosiodemografisia taustatietoja ja painotietoja, jotka noudattivat keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota tutkimuksen alussa, ja jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin. Pienet teot –digisovelluksen käyttöön vaikuttavia taustatekijöitä ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkittavat, jotka noudattivat laadukkaampaa ruokavaliota, käyttivät Pienet teot –digisovellusta keskimäärin aktiivisemmin (53,2 tekoa) kuin tutkittavat, joilla oli heikkolaatuisempi ruokavalio (37,9 tekoa). Tulokset ovat pääosin asetetun tutkimushypoteesin mukaisia. Tutkittavat, jotka noudattivat keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota tutkimuksen alussa, ja jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin, erosivat muusta tutkimusjoukosta työtilanteensa ja tulojensa osilta. Nämä tutkittavat olivat muita useammin työttömänä tai lomautettuna (7,4 %) kuin muut tutkittavat (4,6 %) ja sijoittuivat harvemmin suurimpaan tuloluokkaan, jonka vuosiansiot olivat vähintään 105 000 €/vuosi (4 % vs. 7,1 %). Tulokset ovat asetetun tutkimushypoteesin vastaisia, sillä ennakko-oletuksen vastaisesti eroja sukupuolen ja keski-iän osilta ei todettu.

50 8.1 Tulosten tarkastelu

Aiempaa kansainvälistä kirjallisuutta sekä ruokavalion että sosiodemografisten taustatietojen vaikutuksista digisovelluksien käyttöön on olemassa jonkin verran, mutta meta-analyysiä aiheesta ei tietääksemme ole julkaistu. Tuloksia voidaan suhteuttaa aikaisemmin tehtyihin yksittäisiin tutkimuksiin, mutta laajaa yksimielisyyttä digisovellusten käyttöön vaikuttavista taustatekijöistä ei ole muodostunut.

Ruokavalion yhteys Pienet teot –digisovelluksen käyttöön

Aikaisemmassa kirjallisuudessa ruokavalion laadun vaikutuksista terveysaiheisten digisovellusten käyttöön ei ole yksiselitteistä näyttöä (Carroll ym. 2017; Ernsting ym. 2017;

Chae 2018). Digisovelluksen käytön on havaittu yhdessä tutkimuksissa olevan yhteydessä aikomuksiin lisätä kasvisten ja hedelmien käyttöä (Carroll ym. 2017). Toisessa tutkimuksessa motivaatio kasvisten ja hedelmien kulutuksen lisäämiseen ei ollut yhteydessä digisovelluksen käyttöön (Chae 2018). Itseraportoitu tasapainoisen ruokavalion noudattaminen ei myöskään ole ollut yhteydessä digisovelluksen käyttöön (Ernsting ym. 2017). Tämän pro gradu –tutkielman keskimääräistä laadukkaampaa ruokavaliota noudattavat tutkittavat toteuttivat digisovelluksessa noin 15 tekoa enemmän ensimmäisen interventiokuukauden aikana kuin ne tutkittavat, joiden ruokavalio oli keskimääräistä heikkolaatuisempi. Vaikka ero toteutettujen tekojen lukumäärässä on tilastollisesti merkitsevä, on epäselvää, onko tämä ero riittävä saamaan aikaan merkittäviä eroja ruokavaliossa ryhmien välillä.

Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneissa digisovelluksen käytön ja taustatietojen välistä yhteyttä selvittävissä tutkimuksissa tarkasteltiin itseohjautuvaa kaupallisten digisovellusten käyttöä toisin kuin StopDia –tutkimushankkeessa, jossa digisovellus tarjottiin tutkimushankkeen puolesta kaikille osallistujille, eikä mielenkiintoa terveysaiheisiin digisovelluksiin tai omaa aktiivisuutta digisovelluksiin tutustumisessa edellytetty. Kaupallisten digisovellusten rakenne ja teoria voivat myös erota Pienet teot –digisovelluksesta. Aiempaa tutkimusnäyttöä ei voida varauksetta vertailla tämän pro gradu –tutkielman tuloksiin, sillä tutkimukset ovat toteutettu erilaisella kohderyhmällä ja erilaisessa viitekehyksessä. Ruokavaliota mitattiin kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa yksittäisten kysymysten avulla, jotka koskivat useimmiten kasvisten ja hedelmien käyttöä, kun taas StopDia –tutkimuksessa ruokavaliota kartoitettiin laajemman validoidun kyselyn avulla.

Sokerin kohdalla tulokset ruokavalion yhteydestä digisovelluksen käyttöön olivat päinvastaisia kuin muissa osa-alueissa, mikä voi selittyä sillä, että ruokavaliomuutoksia tehtäessä ensisijaiset muutokset saattavat koskea sokerin kulutusta. Ruokavaliomuutokset on hyvä rakentaa säännöllisen ateriarytmin ja ravitsemussuositusten mukaan koostettujen ruokavalintojen ympärille, mikä johtaa käytännössä sokeria sisältävien tuotteiden kulutuksen vähenemiseen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014). Lähtötilanteessa hyvälaatuiseen ruokavalioon ei välttämättä sisälly paljon sokeria sisältäviä tuotteita, joten sokeriin kohdistuvia tekoja ei nähdä tarpeellisina.

Ruokavalion vaikutus sovelluksen käyttöön ilmeni naisilla, mutta ei miehillä. Naiset olivat jonkin verran aktiivisempia sovelluksen käyttäjiä, mikä voi selittää eroja sukupuolten välillä.

Hyvälaatuinen ruokavalio näyttää lisäävän sovelluksen käyttöaktiivisuutta. Tässä tutkimuksessa hyvälaatuisen ruokavalion voidaan ajatella olevan sosiaalis-kognitiivisen teorian mukainen minäpystyvyyttä lisäävä tekijä, jonka vaikutukset voivat välittyä edelleen terveysasenteisiin ja sairauden ennaltaehkäisyyn digisovelluksen käytön kautta.

Digisovelluksen käyttöaktiivisuuteen voi vaikuttaa myös koettu minäpystyvyys digiteknologian käytössä (Park 2009). Aiemmassa kirjallisuudessa sosiaalisen ympäristön asettamien odotusten ja minäpystyvyyden on huomattu ennustavan digiteknologian käyttöönottoa.

Keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota noudattavat tutkittavat, jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin

Keskimääräistä heikkolaatuisempaa ruokavaliota noudattavat tutkittavat, jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin, erosivat muista tutkittavista työtilanteen ja tulojen osalta niin, että he olivat muita useammin työttömänä tai lomautettuna, ja heidän vuosiansionsa ylsivät muita harvemmin korkeimpaan tuloluokkaan. Vastaavaa tutkimusta, jossa eriteltäisiin heikkolaatuista ruokavaliota ja aktiivista digisovellusten käyttöä ei löytynyt tämän pro gradu – tutkielman kirjallisuuskatsauksen aikana. Tutkimustulokset ovat vaihtelevia niissä tutkimuksissa, joissa oli tarkasteltu sosiodemografisten tietojen vaikutuksia digisovellusten käyttöön (Carroll ym. 2017; Elavksy ym. 2017; Ernsting ym. 2017; Chae 2018).

Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltujen tutkimusten mukaan naissukupuoli, nuori ikä ja korkea koulutus saattavat olla digisovelluksen käyttöä lisääviä tekijöitä, joten tämän pro gradu – tutkielman tulokset eivät ole linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Itseohjautuvaa

kaupallisten digisovellusten käyttöä tarkastelevia tutkimuksia ei kuitenkaan voida suoraan soveltaa interventioasetelmallisen StopDia –tutkimushankkeen tulosten tulkinnassa, sillä tutkimusväestö, tutkittavien mielenkiinto digisovelluksia kohtaan, digitekniikan käyttötaito ja -aktiivisuus ja digisovellusten käyttötarkoitus voivat erota tutkimusten välillä.

Keskimääräistä heikkolaatuisemman ruokavalion omaavien, mutta digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin käyttäneiden tutkittavien sijoittuminen muita tutkittavia harvemmin korkeimpaan tuloluokkaan voi olla seurausta siitä, että he olivat myös muita useammin työttömänä tai lomautettuna. Työtilannetta ja tuloja voidaan tulkita sosioekonomisen aseman mittareina (Palosuo ym. 2013). Tällöin tutkittavat, joiden ruokavalion laatu oli keskimääräistä heikkolaatuisempi, ja jotka käyttivät digisovellusta keskimääräistä aktiivisemmin saattavat olla sosioekonomisesti jonkin verran muita tutkittavia heikommassa asemassa. Henkilöt eivät kuitenkaan eronneet toisistaan koulutuksen osalta, joka on myös yksi sosioekonomisen aseman tavanomaisimmista mittareista. Digisovelluksen keskimääräistä korkeampi käyttöaktiivisuus voi olla seurausta myös työttömänä tai lomautettuna olevien henkilöiden vapaa-ajan määrästä, jolloin tapojen selailuun ja raportointiin on voitu käyttää enemmän aikaa.

Suurin osa tutkittavista oli tehnyt vain yhden teon Pienet teot –digisovelluksessa, mikä laski tehtyjen tekojen kokonaisjakauman mediaania. Mediaaniin yltämiseksi tarvitsi tehdä 15 ruokavalioon liittyvää tekoa kuukauden aikana, ja tehtyjen tekojen keskiarvo oli 44,5 tekoa.

Toisaalta ei ole tiedossa tekojen määrää, jolla saadaan tehokkaita tuloksia tyypin 2 diabeteksen ehkäisemisessä, mikä vaikeuttaa tekojen riittävyyden tulkintaa. Mediaanitekojen matala määrä saattaa kuitenkin selittää, miksi tutkittavat, joiden voidaan olettaa hyötyvän digisovelluksesta eniten eivät juurikaan eronneet muusta tutkimusväestöstä.

8.2 Aineisto ja yleistettävyys

Tutkimusjoukon suuri koko (n=1713) lisää tulosten luotettavuutta vähentämällä sattuman todennäköisyyttä tulosten aiheuttajana. Tästä huolimatta valikoitumisharhan mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Tutkittavista suurin osa oli naisia, joten sukupuolijakauman osalta tutkimusjoukko ei vastaa perusväestöä. Tutkimuksesta karsiutui pois ne henkilöt, jotka eivät vastanneet kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin tai ottaneet käyttöönsä Pienet teot – digisovellusta. On siis mahdollista, että tutkimukseen ei tavoitettu henkilöitä, jotka eivät osanneet tai halunneet täyttää ruokavaliokyselyä tai henkilöitä, jotka eivät hallitse teknologian

käyttöä. Tällaisia henkilöitä ovat mahdollisesti ne, jotka eivät kiinnitä huomiota ruokavalionsa laatuun ja iäkkäämmät ihmiset. Tutkittavat rekrytoitiin Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen alueilta, eikä näiden alueiden tulokset ole varauksettomasti yleistettävissä muualle Suomeen.

8.3 Menetelmien tarkastelu Aineiston keräys

Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Sähköisesti tapahtuvan tiedonkeruun etu on tietojen helppo saatavuus; ihmiset voivat vastata kyselyyn vaikeidenkin kulkuyhteyksien päästä ja sen avulla saadaan tavoitettua myös sellaisia henkilöitä, joita olisi muuten vaikea saada mukaan tutkimuksiin (Wright 2006). Sähköiset kyselyt säästävät aikaa ja kustannuksia, sillä niiden avulla saadaan valmiiksi analysointia varten sopivassa muodossa olevaa aineistoa.

Tutkittavien paino ja pituus mitattiin tutkimukseen koulutetun hoitajan vastaanotolla, mikä lisää tulosten luotettavuutta.

Kotona täytettävän kyselyn haasteita ovat aineiston validiteetin varmistaminen, sillä kyselyn on voinut täyttää esimerkiksi osallistujan omainen tai avustaja, eikä tietojen oikeellisuudesta saada varmistusta. Validoitujen kyselyjen käytöstä huolimatta kyselylomakkeen täyttö ilman ohjausta voi johtaa kysymysten väärinymmärtämiseen, mikä voi heikentää aineiston validiteettia.

Kyselylomake

Alkukyselyssä käytettiin validoituja kyselyitä, mikä lisää aineiston luotettavuutta.

Kyselylomake oli kuitenkin pitkä, mikä on voinut vaikuttaa jaksamiseen paneutua kyselyn täyttämiseen ja siten vastaustarkkuuteen. Vuositulot ilmoitettiin valmiilla asteikolla, ja vain tutkittavan omina tuloina. Tulojen tarkemman analysoinnin kannalta olisi ollut hyödyllisempää selvittää talouden kokonaistulot absoluuttisina määrinä, kuin vastaajan omien tulojen sijoittumisena tuloluokkiin.

Ruokavaliokysely

16 -item food intake questionnaire –kysely on kehitetty Suomessa 2003—2007 aikavälillä toteutettuun tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaan (FIN – D2D) (Hemiö ym. 2014). Kyselyn ovat kehittäneet tutkimuksen ravitsemusterapeutit, sairaanhoitajat ja lääkärit. Kysely on myöhemmin validoitu Finnairin työterveyshuollossa toteutetussa diabeteksen seulonta- ja ehkäisyohjelmassa. Validointiryhmä vastaa tämän tutkimuksen kohderyhmää ikänsä ja tyypin

2 diabeteksen riskin, mutta ei sukupuolijakaumansa osalta. Kyselyn validointitutkimuksessa ruokavaliokyselyn avulla arvioitu ruokavalio korreloi ruokapäiväkirjojen kanssa etenkin marjojen ja hedelmien, puuron, aamiaismurojen, ruisleivän ja jälkiruokien osilta. Toisaalta kasvisten, joidenkin viljatuotteiden ja sokeria sisältävien juomien osilta merkittävää korrelaatiota ei esiintynyt. Kaiken kaikkiaan kysely mittaa ruokavaliota melko hyvin, ja sen vahvuuksia ovat tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn näkökulma ja sen suunnittelu suomalaiseen ruokakulttuuriin sopivaksi ja suomen kielelle, jolloin kyselyn tiedetään mittaavan juuri asioita mitä sen on tarkoituskin mitata, eikä kyselyn käytössä synny käännöstyöstä johtuvia ongelmia.

Tämän pro gradu –tutkielman ruokavaliokyselyn uusimman pisteytysohjeen ovat laatineet asiantuntijat, mutta sitä ei ole vielä validoitu. Validoinnin puutteen vuoksi ruokavaliokyselystä saatuja pisteitä ei voida pitää täysin luotettavina, vaan käsitellä tuloksia enemmänkin suuntaa antavina. Alkuperäisessä pisteytysohjeessa ei ole itsenäistä sokeri-osa-aluetta, vaan sokeria sisältävät tuotteet ovat osa laajempaa sattumat-nimistä osa-aluetta. Tätä pro gradu –tutkielmaa varten sokeri-osa-alue on keinotekoisesti irrotettu sokeria sisältävien tuotteiden, pikaruokien ja alkoholijuomien muodostamasta kokonaisuudesta. Sokeriin liittyvien kysymysten määrä voi tämän vuoksi olla muihin osa-alueisiin verrattuna liian suppea, jotta sokerin kulutus saataisiin laskettua riittävän kattavasti, ja tulokset olisivat vertailukelpoisia muiden ruokavalion

In document Ruokavalion yhteys Pienet teot -digisovelluksen käyttöön StopDia -tutkimushankkeen ensimmäisen interventiokuukauden aikana (sivua 37-0)