3.1 Tutkimuskysymykset
Tässä tutkimuksessa tarkastelen evankelisluterilaisen kirkon kasvatuksen kentällä työskentelevien kokemusta ja suhtautumista ulkopuolisuuden ehkäisyn kysymyksiin. Tutkimuskysymykseni ovat
1. Mitä ulkopuolisuuden ehkäisy kirkon kasvatuksen ammattilaisten mielestä on ja millainen työkenttä se on?
2. Missä määrin ulkopuolisuuden ehkäisy koetaan osana koko kasvatuksen työkenttää ja miten sitä toteutetaan kirkon kasvatustyössä? sekä
3. Millainen työorientaatio ulkopuolisuuden ehkäisyn kanssa työskentelevillä kasvatuksen am-mattilaisilla on ja millaisessa yhteydessä se on auttamiskeskeisyyteen?
3.2 Tutkimusaineisto ja -menetelmä
Tutkin aihepiiriä toteuttamalla kyselytutkimuksen kirkon kasvatuksen kentän ammattilaisille. Kyse-lylomake sisältää sekä suljettuja, määrällisesti analysoivia kysymyksiä että avoimia, laadullisesti ana-lysoitavia kysymyksiä. Kyselytutkimuksen lisäksi tein aiheesta kaksi haastattelua, joita hyödynnän asiantuntijalähteinä esimerkiksi verrattaessa asiantuntijoiden ajatuksia kyselyn tuloksiin (ulkopuoli-suuden ehkäisy, erityisnuorisotyön työote ja -asenne). Haastatteluja varten on laadittu oma tutkimus-lupapyyntö (Liite 3), jossa selvennetään myös asiantuntijalähteenä käyttämiseen liittyvät asiat.
Tutkimusaineistooni kuuluu siis kolmenlaista materiaalia: kvantitatiiviset kyselytutkimuksen tulok-set, kvalitatiiviset avoimet kyselyvastaukset sekä kvalitatiivinen haastatteluaineisto. Nämä kolme vahvistavat toisiaan tai osoittavat ristiriitoja. On työn etuna, että samaa asiaa voidaan tarkastella use-alla eri tavuse-alla, mikä tuo luotettavuutta tutkimukseen.
Kyselytutkimukseen vastaajia saadakseni etsin kasvatuksen kentän ammattilaisten sähköpostiosoit-teet seurakuntien kotisivuilta. Tämä työvaihe kesti useita päiviä, minkä jälkeen lähetin tutkimusky-selypyynnön henkilökohtaisella sähköpostilla varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön ammattilaisille.
Diakonien ja papiston osalta viestin saivat kohdennetusti joko ne henkilöt, joille oli merkitty verkko-sivuilla kasvatuksen tehtäviä tai muussa tapauksessa näiden ammattiryhmien kaikki edustajat.
Lähe-21
tin sähköposteja yhteensä noin 4570, joista kaikki eivät menneet perille, ja osasta tuli automaattivas-taus, ettei viestin saaja ole tavoitettavissa kyselylomakkeeni aukioloaikana. Lisäksi kyselyyn vastaa-mispyyntö oli esillä kasvatuksen ja kirkon työntekijöiden eri ryhmien sosiaalisissa medioissa sekä omilla sosiaalisen median kanavillani julkisena pyyntönä vastata kyselyyn. Nuorisotyönohjaajia kir-kossa toimii vuoden 2020 henkilöstötilaston mukaan 1112, lapsityöntekijöitä 1961, diakoniatyönte-kijöitä 1312 ja papistoa 2067.44 Diakoniatyöntekijöiden ja papiston osalta ei ole tiedossa, paljonko heistä toimii kasvatuksen tehtävissä työssään.
Kyselylomakkeen aukiolon aikana yliopiston järjestelmä vaihtui e-lomakkeesta Webropol-ohjel-maan, minkä takia kyselylomake piti syöttää uudelleen toiseen järjestelmään. Kysymysten numerointi näiden kahden lomakkeen välillä poikkeaa hieman toisistaan, joten käsittelen aineistossani kysymyk-siä niiden otsikoilla, en numeroilla. Kyselyyn vastasi e-lomakkeella 61 henkilöä, loput vastaukset tulivat Webropol-lomakkeella. Tutkimukseen vastasi yhteensä 584 henkilöä. (Vastaajien jakautumi-sesta eri ammattiryhmien välillä katso luku 3.6 Vastaajat.) Tutkimusaineisto on yhtenäistetty ja ana-lysointi on tehty molemmista aineistoista yhteisesti huolimatta kysymysten numeroinnin poikkeavuu-desta. Kyselyyn vastanneiden osuus suhteutettuna lähetettyihin sähköpostiviesteihin on noin 13 %.
Puolistrukturoidun teemahaastattelun tein kahden ulkopuolisuuden ehkäisyn kentällä työskentelevän ammattilaisen kanssa. He molemmat työskentelivät tutkimuksen aikana kirkollisen yhteistyöjärjestön tehtävissä.
Tutkimukseni menetelmänä on kysely- ja haastattelututkimus, jonka aineistoa analysoitiin kvantita-tiivisten vastausten osalta SPSS-ohjelman avulla ja kvalitatiivisen vastausten osalta WordSmith Tools -ohjelman45 avulla. Kyselytutkimuksessa asioita kyetään mittaamaan ilmiöitä, mielipiteitä, asenteita ja arvoja määrällisesti, arviointiin liittyvät mittarit koostuvat kyselylomakkeen kysymyk-sistä ja väitteistä46. Haastattelu on tietoisuuden ja ajattelun tutkimukseen kohdentuva menetelmä, jonka avulla voidaan tehdä kartoitusta ja tiedon hankkimista, jopa uusia hypoteeseja. Lisäksi haas-tattelun avulla voidaan saada kuvaavia esimerkkejä tutkittavasta aiheesta. Haastattelu myös kattaa alueita, joilta ei ole vielä objektiivisia testejä. Haastattelu tähtää informaation kokoamiseen, jolloin se poikkeaa tavallisesta keskustelusta ennalta suunniteltuna. Puolistrukturoidulle teemahaastattelulle
44 Kirkon Tutkimuskeskus 2020.
45 Scott 2008.
46 Vehkalahti 2014, 11–12, 17.
22
ei ole selkeää määritelmää, mutta niitä kuvaavaa on haastattelun näkökohtien sopiminen ennalta, vaikka haastattelussa sanamuodot voivatkin poiketa suunnitellusta. Puolistrukturoitua teemahaastat-telua tehtäessä on tiedossa, että haastateltavilla on kokemusta asiasta, johon haastattelun teema koh-dennetaan. Yksityiskohtaisten kysymysten sijaan teemahaastattelu etenee keskeisten teemojen va-rassa, mikä tuo tutkittavien äänen esiin. Ihmisten tulkinnat ja merkitykset asioista ovat keskeisiä ja merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa.47
3.3 Kyselylomakkeen mittarit
Tässä alaluvussa tarkennan kyselylomakkeen mittareita suhteessa tutkimuskysymyksiin. Alla olevan taulukon avulla on hahmotettavissa millä kyselylomakkeen kysymyksellä vastaan kuhunkin tutki-muskysymykseen ja missä alaluvussa käsittelen asiaa tarkemmin. Tutkimuskysymysten ”Missä mää-rin ulkopuolisuuden ehkäisy koetaan osana koko kasvatuksen työkenttää ja miten sitä toteutetaan kir-kon kasvatustyössä?” sekä ”Mitä ulkopuolisuuden ehkäisy kirkon kasvatuksen ammattilaisten mie-lestä on ja millainen työkenttä se on?” työkenttää kuvaavaan ja toteutukseen liittyviin osioihin vasta-taan osittain päällekkäin kyselylomakkeen työhön liittyvillä kysymyksillä. Tulosluvussa näiden ky-symysten käsittely on kuitenkin selvyyden vuoksi sijoitettu alalukuihin 4.2 ja 4.3. Samoin työorien-taatioon liittyvään tutkimuskysymykseen on tarkasteltu rinnalla kysymystä ”Mielestäni ulkopuoli-suuden ehkäisy on”, joka on käsitelty tarkemmin luvussa 4.1.
47 Hirsjärvi, Hurme 2015, 35–38, 42, 45–46.
23
TUTKIMUSKYSYMYS KYSELYLOMAKKEEN KYSYMYKSET Alaluku, jossa
analysoidaan asiaa Mitä ulkopuolisuuden
ehkäisy kirkon kasvatuk-sen ammattilaisten mie-lestä on ja millainen työ-kenttä se on?
”Ketkä seurakunnassa työskentelevät ulkopuolisuuden ehkäisyn kentällä” (valinta)
”Työtehtäviini kuuluu ulkopuolisuuden ehkäisyä” (valinta)
”Mikä seuraavista kuvaa parhaiten sitä, ketkä seurakunnassasi työskentelevät ulkopuolisuuden ehkäisyn kanssa?” (valinta)
”Ulkopuolisuuden ehkäisy seurakunnassa. Ulkopuolisuuden eh-käisy on” (valinta)
”Mielestäni ulkopuolisuuden ehkäisy on” (matriisi)
”Ulkopuolisuuden ehkäisyn työasenne ja -ote ovat mielestäni”
(avoin)
”Kirkon erityisnuorisotyö on mielestäni” (avoin)
”Haluan vielä sanoa kirkon erityisnuorisotyöstä ja ulkopuolisuu-den ehkäisystä seuraavaa” (avoin)
”Työyhteisöni suhtautuminen ulkopuolisuuden ehkäisyyn/eri-tyisnuorisotyöhön on mielestäni” (matriisi)
”Teetkö ulkopuolisuuden ehkäisyn/erityisnuorisotyön/nuoriso-diakonian tehtäviä?” (valinta)
”Oletko suorittanut jotain erityisnuorisotyön koulutusta?” (mo-nivalinta) työkenttää ja miten sitä toteutetaan kirkon kas-vatustyössä?
”Kuinka usein kohtaat työssäsi seuraavia” (matriisi)
”Mitä sisältämäni ulkopuolisuuden ehkäisy sisältää” (matriisi)
”Ulkopuolisuuden ehkäisyn tehtävissä työskentelen” (matriisi)
4.2 ja 4.3 millai-sessa yhteydessä se on auttamiskeskeisyyteen?
”Arvioi, kuinka seuraavat väittämät pitävät paikkansa omalla kohdallasi” (väittämä + asteikko)
”Mielestäni ulkopuolisuuden ehkäisy on” (matriisi)
4.4 ja 4.1 kysy-myksen ”Mieles-täni ulkopuoli-suuden ehkäisy on” osalta
Etsittäessä vastausta tutkimuskysymykseen ”Mitä ulkopuolisuuden ehkäisy kirkon kasvatuksen am-mattilaisten mielestä on ja millainen työkenttä se on?”, tarkistellaan ulkopuolisuuden ehkäisyn mää-rittelyyn liittyviä kysymyksiä (ks. taulukko yllä), joiden avulla selvitetään, ketkä seurakunnassa työs-kentelevät ulkopuolisuuden ehkäisyn kanssa sekä suhtautumista, asennoitumista ulkopuolisuuden eh-käisyyn. Tarkastelen tämän tutkimuskysymyksen kohdalla myös avoimia kysymyksiä ”Ulkopuoli-suuden ehkäisyn työasenne ja -ote ovat mielestäni” ja ”Kirkon erityisnuorisotyö on mielestäni” sekä
”Haluan vielä sanoa kirkon erityisnuorisotyöstä ja ulkopuolisuuden ehkäisystä seuraavaa”.
Kysymyksessä ”Mielestäni ulkopuolisuuden ehkäisy on” vastaajia pyydettiin arvioimaan ulkopuoli-suuden ehkäisyä koskevia vastakohtaväittämiä asteikolla 1 - 5. Vastakohtaväittämät olivat
24 1) tarpeetonta – tarpeellista,
2) merkityksetöntä – merkityksellistä,
3) marginaalista työkenttää – kasvatustyön ydintehtävää,
4) erityisnuorisotyön, tms. erityisviranhaltijoiden tehtävää – yleinen, kaikille kuuluva tehtävä, 5) erityiskoulutuksen vaativaa – nuorisotyön peruskoulutuksessa opittua,
6) näkymätöntä – näkyvää ja
7) suuren joukon hallintaa – yksilöiden kohtaamista.
Asteikolla numero 1 oli lähempänä väittämien ensimmäistä, 5 viimeistä vaihtoehtoa. Tällä kysymyk-sellä pyrittiin mittaamaan kyselyyn vastanneiden asenteita ulkopuolisuuden ehkäisyyn liittyen.
Tätä tutkimuskysymystä pohdittaessa tarkastelen myös ”Työyhteisöni suhtautuminen ulkopuolisuu-den ehkäisyyn/erityisnuorisotyöhön on mielestäni” -kysymystä. Tähän kysymykseen vastattiin arvi-oiden väittämiä
1) ennakkoluulotonta ja avointa, 2) yhteistyöhaluista,
3) hyväksyvää, 4) vastentahtoista, 5) yhteistyökyvytöntä tai 6) jotain muuta, mitä
asteikolla ”ei koskaan”, ”toisinaan”, ”en osaa sanoa”, ”usein” tai ”hyvin usein”.
Tutkimuskysymykseen ”Missä määrin ulkopuolisuuden ehkäisy koetaan osana koko kasvatuksen työkenttää ja miten sitä toteutetaan kirkon kasvatustyössä?” etsin vastausta kyselylomakkeen kysy-myksellä ”Kuinka usein kohtaat työssäsi seuraavia”. Kysymyksen viiteryhmät olivat
1) yksinäisiä lapsia/nuoria,
2) päihdeongelmaisia lapsia/nuoria,
3) mielenterveys-, tms. diagnoosin saaneita lapsia/nuoria, 4) hiljaisia lapsia/nuoria,
5) koulusta pudonneita tai putoamisvaarassa olevia lapsia/nuoria, 6) työelämästä syrjässä olevia lapsia/nuoria,
7) kiusattuja lapsia/nuoria,
8) poliisin, sosiaalitoimen, tms. viranomaistahon kanssa tekemisissä olevia lapsia/nuoria, 9) seksuaalivähemmistöön kuuluvia lapsia/nuoria,
25 10) maahanmuuttajalapsia/-nuoria,
11) vammaisryhmiin kuuluvia lapsia/nuoria sekä 12) lasten/nuorten huoltajia ja perheitä.
Vastaaja arvioi viiteryhmien kohtaamisten määrää vastausvaihtoehdoilla ”en lainkaan”, ”toisinaan”,
”usein” tai ”jatkuvasti”.
Tutkimuskysymyksen ”Missä määrin ulkopuolisuuden ehkäisy koetaan osana koko kasvatuksen työkenttää ja miten sitä toteutetaan kirkon kasvatustyössä?” jälkimmäiseen osaan toteuttamisesta, saadaan vastauksia lomakkeen ”Mitä sisältämäni ulkopuolisuuden ehkäisy sisältää” -kysymyksestä.
Kysymyksessä työmenetelmistä oli listattu työmenetelminä 1) yksilötyöskentelyä,
2) pienryhmätyöskentelyä, 3) koulu- ja oppilaitostyötä, 4) leirikouluja erityisryhmille,
5) retki- ja leiritoimintaa erityistä tukea tarvitseville, 6) pienryhmärippikouluja,
7) tukihenkilötoimintaa,
8) lasten/nuorten ja heidän huoltajiensa kanssa tehtävää työtä, 9) vapaaehtoisten kouluttamista,
10) vapaaehtoisten kanssa työskentelyä,
11) Saapas-, tms. tyyppistä katu-, festari- tai nettipäivystystä, 12) vankila- tai laitosvierailuja,
13) moottoripajatoimintaa, 14) digitaalista nuorisotyötä, 15) Ankkuritoimintaa ja 16) jotain muuta, mitä.
Vastaajat arvioivat, käyttävätkö menetelmiä ”jatkuvasti”, ”usein”, ”toisinaan” tai ”ei koskaan”. Ky-selylomakkeella kysymys oli luokiteltu vapaaehtoiseksi ulkopuolisuuden ehkäisyä tekeville toimi-joille.
Tutkimuskysymysten ”Mitä ulkopuolisuuden ehkäisy kirkon kasvatuksen ammattilaisten mielestä on ja millainen työkenttä se on?” ja ”Missä määrin ulkopuolisuuden ehkäisy koetaan osana koko kasva-tuksen työkenttää ja miten sitä toteutetaan kirkon kasvatustyössä?” jälkimmäisiin osuuksiin vastaa
26
myös kysymys siitä, kenen kanssa työskennellään. Kysymyksessä ”Ulkopuolisuuden ehkäisyn tehtä-vissä työskentelen” työskentelytapoja/yhteistyöverkostoja olivat
1) yksin,
2) oman työtiimini kanssa,
3) oman työyhteisön moniammatillisessa ryhmässä, 4) moniammatillissa verkostoissa,
5) koulun/oppilaitoksen kanssa, 6) poliisin kanssa,
7) sosiaalitoimen kanssa,
8) kunnan nuorisotoimijoiden kanssa, 9) järjestöjen nuorisotoimijoiden kanssa, 10) kriminaalihuollon kanssa,
11) lastensuojelu-, tms. laitosten kanssa sekä 12) jonkin muun tahon kanssa, minkä?
Vastaaja arvioi, työskenteleekö näiden verkostojen kanssa ”hyvin usein”, ”usein”, ”toisinaan” tai ”en koskaan”.
Pohdittaessa tutkimuskysymystä ”Millainen työorientaatio ulkopuolisuuden ehkäisyn kanssa työs-kentelevillä kasvatuksen ammattilaisilla on ja millaisessa yhteydessä se on kutsumukseen?”, tarkas-tellaan kysymystä ”Arvioi, kuinka seuraavat väittämät pitävät paikkansa omalla kohdallasi”. Väittä-mät olivat
1) Teen työtäni ennen muuta toimeentulon takia,
2) Minulle on tärkeää edetä urallani ja saada lisää vastuuta, 3) Työ tuottaa minulle tyydytystä,
4) Minulle on tärkeää saada auttaa ja palvella työssäni lähimmäisiäni, 5) Työssäni voin toteuttaa itseäni,
6) Työ on minulle Jumalan antama kutsumustehtävä sekä
7) Työ on minulle elämäntehtävä, jolle olen omistautunut kokonaan.
Väittämiä arvioitiin asteikolla ”ei ollenkaan tärkeä”, ”hieman tärkeä”, ”en osaa sanoa”, ”tärkeä” ja
”erittäin tärkeä”.
27 3.4 Analyysi
Aineisto on analysoitu käyttäen SPSS-ohjelmistoa. Saadut tulokset on havainnollistettu Excel-ohjel-malla. SPSS-ohjelman avulla on tehty muun muassa ristiintaulukointia eri ammattiryhmien ja paik-kakuntakoon mukaisesti eri vastausten välillä.
Kyselylomakkeen kvantitatiivisista vastauksista etsittiin vastaajaprofiloinnin avulla eri ryhmien väli-siä mielipiteitä tutkittavista kysymyksistä. Ryhmien väliset mielipiteet erottuvat aineistosta tilastolli-sen päättelyn ja ristiintaulukoinnin avulla. Lomakkeella on käytössä atilastolli-senteiden mittaukseen Likert-asteikkotyyppinen 4-portainen asteikko, jonka avulla pyrin saamaan selville nimenomaan vastaajien asenteita ja kokemuksia. Lomakkeella on käytössä myös Osgoodin asteikolla laadittuja kysymyksiä, joilla mitataan vastaajan mielipiteitä työstä ja ulkopuolisuuden ehkäisystä. Työhön asennoitumista koskevaan arvomittariin on käytetty Kirkon Akateemiset – Kyrkans Akademiker AKI ry:n jäsenky-selyssään käyttämää mittaria, jolloin tämä kysymys on verrattavissa myös laajemmin kirkon työnte-kijäkentän arvoihin työstä. Kaikki kyselylomakkeella esiintyvät kysymystyypit ovat toistettavissa tar-vittaessa myös tulevaisuudessa. Kyselylomakkeen mittaristo on esitelty luvussa 3.3 Kyselylomak-keen mittarit.
Avointen kysymysten analyysissa käytettiin WordSmith Tools -ohjelmaa48 (tästä lähtien WST), jonka avulla voidaan hakea tekstistä toistuvuuksia. Siten voidaan päätellä, mitkä seikat ovat avointen kysy-mysten analyysissa keskeisiä. Kyselylomakkeen avoimista, kvalitatiivisista vastauksista etsittiin tois-tuvuuksia vastausten ryhmittelemiseksi. WordSmith Tools -ohjelman avulla muodostettiin sanalis-toja, joissa nähtiin yleisimmät sanat sekä tarkasteltiin yleisimpien sanojen esiintymisympäristöjä.
Näin avoimista vastauksista etsittiin teemoja, jotka paljastavat samankaltaisuuksia vastauksissa. Kun analysoitiin avointen kysymysten vastauksia (kysymykset 7 - 9, liite 1) yhdessä, saatiin WST:n avulla sanalista. Sanalistan 20 yleisimmän sanan joukossa ovat olla- ja pitää-verbit sekä kieltoverbi ei. Ai-noa adjektiivi listassa on tärkeä, jonka lisäksi esiintyvät substantiivit työ, kirkko, ulkopuolisuus, nuori ja seurakunta. Tärkeä-adjektiivi esiintyy sanalistassa yhteensä 320 kertaa, joten sen yleisyyden vuoksi tarkastelin siihen liittyviä kohtia avoimissa vastauksissa vielä tarkemmin ja käytin niitä kvan-titatiivisen analyysin tukena. Avoimia vastauksia on käsitelty kvankvan-titatiivisen aineiston rinnalla tuo-den esille kvantitatiivisia tuloksia tarkentavia täytuo-dennyksiä tai eroja. Haastattelujen tallenteista on
48 Scott 2008.
28
tehty litterointi niiltä osin, mitä materiaalista on käytetty tutkimuksessa. Haastattelumateriaalia on käytetty kvantitatiivisen aineiston rinnalla.
Kysely sisälsi kaikille kirkon kasvatuksen ammattilaisille suunnattuja pakollisia kysymyksiä kahdek-san (8) kappaletta sekä yhden (1) vapaavalintaisen avoimen kysymyksen. Lisäksi ulkopuolisuuden ehkäisyä tekeville ammattilaisille oli suunnattu seitsemän (7) kysymystä, joihin vastaaminen ei ollut pakollista. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan vastaamisen perusteella näihin kysymyksiin on vastattu vaihtelevasti. Tuloksia esitettäessä on esitetty aina kunkin vapaaehtoisen kysymyksen vastaajamäärä erikseen. Näiden lisäksi profilointiin liittyi yksitoista (11) ja eettisyyteen kolme (3) kysymystä, jotka olivat kaikille pakollisia.
Tutkimusaineistosta on käsitelty niitä kysymyksiä, jotka ovat avanneet tutkimuskysymyksiä parhai-ten. Aineiston laajuuden vuoksi osa materiaalista jää tarkemmin tarkasteltavaksi myöhempään tutki-musartikkeliin. Esimerkiksi laajat avointen kysymysten vastaukset rajautuvat suurelta osin tästä tut-kimuksesta pois: niistä on tässä esitetty vain pieni osa.
3.5 Tutkimuksen luotettavuus
Tutkimukseen luotu kyselytutkimus on toistettavissa uudelleen. Vastaajat on poimittu seurakuntien kotisivujen yhteystiedoista, mikä on mahdollistanut kohderyhmän tavoittamisen laajasti valtakun-nallisella tasolla ja kattavasti eri ammattiryhmien parissa. Vastaajat ovat osallistuneet kyselyyn va-paaehtoisesti vastauspyynnön saatuaan. Huolimatta tutkimuksen tekijän omasta positiosta kirkon kasvatustyön kentällä vastausten laajuuden perusteella tutkimus on luotettava ja eettisesti toteutettu.
3.5.1 Oma positioni tutkimuskentällä
Olen itse työskennellyt erityisnuorisotyön piirissä yli 20 vuotta, niin kirkon kasvatuksen, järjestöjen kuin yksityisen lastensuojelun avohuollon työtehtävissä. Ulkopuolisuuden ehkäisyn ja kirkon eri-tyisnuorisotyön työkenttä on siis itselleni tuttu, mikä voi vaikuttaa objektiivisuuteeni tutkijana. Tut-kimusta tehdessäni en työskennellyt kirkon tehtävissä, vaan yksityisen sektorin lastensuojelun avo-huollon tehtävissä.
29
Reflektiivisyys voi auttaa tutkijaa parempaan ymmärrykseen asioista, jotka voivat vaikuttaa tutki-muksessa rakennettavaan tietoon. Tutkijana ei koskaan voi häivyttää täysin omaa subjektiivisuut-taan, vaan omat taustat ovat aina läsnä. Tutkijan taustat näyttäytyvät muun muassa arvoissa, tun-teissa ja käytöksessä. Tutkijan tulee antaa tilaa tutkittavalle ihmiselle ja hänen taustoilleen, jotta tut-kittavan ääni tulee kuuluviin. Tutkijan ei tule luoda stereotyyppisiä ratkaisuja, yksipuolistaa, yksin-kertaistaa tai johdattaa lukijaa harhaan, vaan tulee pyrkiä tuomaan esiin tutkittavan asian – ihmisen elämän, sosiaalisen tai uskonnollisen ilmiön – monipuolisuus.49Toimiessani tutkijana tutulla työ-kentällä itse minun tulee huomioida reflektiivisyyteen ja objektiivisuuteen liittyvät asiat ja pyrkiä antamaan ääni tutkimukseen osallistuneille henkilöille, ei puhua heidän nimissään. Tutkimukseni kolmijakoinen aineisto – kyselyn kvantitatiivinen, kyselyn kvalitatiivinen osuus sekä haastattelu – lisäävät luotettavuutta, kun tietoa on hankittu usealla tavalla. Tehtäväni tutkijana on päättää tutki-mukseeni sopivat tutkimus- ja analysointimenetelmät, joiden avulla tutkimukseen vastanneiden am-mattilaisten ääni pääsee kuuluville ja sitoutuu aihepiiristä olevaan teoriaan ja aiempaan mahdolli-seen tutkimukmahdolli-seen.
Jos ihminen eläisi yksin, kaikkien ryhmien ulkopuolella, ei tarvitsisi miettiä eettisiä kysymyksiä. Laa-jemmin katsottuna eettiset kysymykset nousevat esiin, kun kuulutaan tai ollaan kuulumatta ryhmiin.
Toisaalta ryhmiin kuuluminen on tapa ymmärtää näkökulmia ja rajoituksia, samoin kuin mahdolli-suuksiakin. Tutkimusten tavoitteet kohdentuvat haluun ymmärtää ja selittää maailmaa eri tavoin.
Avain eettiseen keskusteluun löytyy luottamuksesta sekä kysymyksistä, mihin tutkimusmetodiin ja tuloksiin voi luottaa.50 Kuuluessani osittain samaan viiteryhmään tutkimukseen osallistuvien kanssa minun tulee huomioida, että toimin ehdottoman luottamuksellisesti ja eettisesti, pyrkien hyödyntä-mään tutkimuskentän tuttuutta ennen kaikkea tutkimustulosten ymmärtämisen suhteen ja tehdessäni johtopäätöksiä, pohdintoja työkentästä kokonaisuudessaan.
Tehdessäni tutkimusta itselleni tutusta aiheesta tarkoitukseni on huomioida nimenomaan objektiivi-nen näkökulma. Tämän myötä pyrin tutkimusta tehdessäni niin sanotusti tulemaan ulos kirkosta ja nuorisotyön sekä erityisnuorisotyön sisältä ja keskittymään tutkimuksessani nimenomaan siihen, mitä tutkimuskysymykset, aineisto ja teoria aihepiiristä kertovat.
49Mercer, Miller-McLemore, 2016, 33–38, 92–93.
50Bennet, Graham, ym. 2018, 158–160.
30 3.6 Vastaajat
Tutkimukseen vastanneista 584 henkilöstä nuorisotyönohjaajia oli 178, joista erityisnuorisotyönoh-jaajia 19. Nuorisodiakoneita vastanneista oli 5, diakoneja/diakonissoja 96, teologeja 152. Varhaiskas-vatuksen ohjaajia vastaajissa oli 67. Jonkin muun ammattinimikkeen ilmoitti 86 vastaajista, joiden joukossa oli varhaiskasvatuksen ammattilaisia, kuten lastenohjaajia tai perhetyöntekijöitä 48, nuori-sotyön puolella työskenteleviä 34 (muun muassa johtavassa asemassa olevia nuorinuori-sotyönohjaajia ja yhdistelmävirkoja lapsi/lähetys/-nuorisotyö), erilaisissa tehtävissä toimivia diakoneja 4 ja papistoa 9 (muun muassa kirkkoherra, oppilaitos-, nuoriso- ja kasvatustyön pappi).
Vastauksia analysoidessani olen luokitellut vastaajat ammattiryhmittäin siten, että poimin vastaus-vaihtoehdon ”jokin muu” -vastanneiden joukosta vastaajat mukaan niin sanottuihin laajempiin am-mattiryhmiin, jotka ovat erityisnuorisotyön ammattilaiset (erityisnuorisotyönohjaajat sekä muut eri-tyisnuorisotyön kentällä toimivat sekä nuorisodiakonit); 33 vastaajaa, nuorisotyön ammattilaiset (nuorisotyönohjaajat, johtavat nuorisotyön ammattilaiset); 177 vastaajaa, teologit (teologit, kasvatus-työn papit, kirkkoherrat, ym.); 159 vastaajaa, diakoniakasvatus-työn ammattilaiset (diakonit/diakonissat, dia-koniatyön johtajat, ym.); 98 vastaajaa sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset (varhaiskasvatuksenoh-jaajat, lastenoh(varhaiskasvatuksenoh-jaajat, varhaiskasvatuksen johtajat, perhetyönoh(varhaiskasvatuksenoh-jaajat, ym.); 117 vastaajaa. Tällä luo-kittelulla sain aineistosta selkeämmin esiin ammattiryhmien vastaukset ja kykenin muun muassa ver-taamaan niitä toisiinsa. Kaaviossa 1. on esitetty vastaajien jakautuminen näihin laajempiin ammatti-ryhmiin.
Kaavio 1. Tutkimuksessa käytetyt ammatilliset viiteryhmät ja niihin kuuluvat vastaajamäärät (n=584).