Seinäjoen kansalaisopistossa ei ole aiemmin tehty pelkästään kuvataiteen opettami-seen liittyvää itsearviointia, joten aikaisempaa tutkimustietoa Seinäjoen kansalais-opiston kuvataiteen opetuksen laadusta ei ole. Edellä kirjatut ajatukset ja teoriat to-distavat, että kuvataideopetuksella on suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa. Vapaan sivistystyön tehtävänä saattaakin tulevaisuudessa olla taiteen perusopetuksen ylei-sen oppimäärän mukainen kuvataiteen laadulliylei-sen opettamiylei-sen järjestäminen kou-lulaitoksen vähentäessä taitoaineita.
Kansalaisopistossa toteutuu kokonaisvaltaisen organisaation toimintamalli, jossa kes-keiset periaatteet ovat asiakaskeskeisyys, jatkuva parantaminen, oppiva organisaa-tio, koko henkilöstön osallistuminen ja kehittyminen, prosessijohtaminen, järjestelmä-ajattelu, suunnitelmallinen laatu, visiot ja suuntautuminen tulevaan, tiedon hallinta ja johtaminen, tosiasioihin perustuva päätöksenteko, tuloshakuisuus ja yhteistyön ke-hittäminen. (Borgman & Packalén 2002, 12.) Laatukriteereinä tässä yhteydessä voi-daan pitää opetuksen tasoa, opettajien ammattitaitoa, oppimisympäristöä ja vuorovai-kutusta, elinikäistä oppimista, itseohjautuvuutta ja itsearviointia. Tutkimuksen tuloksia vertaan valtakunnalliseen Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän kuvataiteen opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus, 2005). Kehittämishankkeessa kar-toitetaan Seinäjoen kansalaisopistossa järjestettävän kuvataiteen opetuksen tämän hetkistä tilaa ja kehitystarpeita. Tutkimuskysymykset asetetaan seuraavasti:
1. Miten kuvataiteen opetusta voidaan kehittää Seinäjoen kansalaisopistossa?
2. Tarvitaanko Seinäjoen kansalaisopistoon kuvataiteen opetuksen opetussuun-nitelma? Mitä siihen pitäisi sisältyä?
Tutkimuskysymysten perustana on tieto, että jokaisella oppijalla on erilaiset lähtökoh-dat oppimiseen. Tarvitaan positiivisia oppimiskokemuksia ja vuorovaikutusta toisten samanhenkisten ihmisten kanssa. Tarvitaan työkaluja nykyaikaisten taiteen ilmiöiden ymmärtämiseen. Tarvitaan tutustumista omaan itseen ja kykyihin. Itsetuntoa täytyy vahvistaa. Itseohjautuvuuteen pitää saada rohkeutta.
Metakognitiivisten taitojen kehittäminen oppijoissa onkin kognitiivista oppimisajatte-lua. Kun oppija tiedostaa omat tiedonkäsittely- ja oppimiskykynsä, hänestä voi tulla oppimisensa subjekti. Toisaalta rakentava vuorovaikutus ohjaajan ja oppijan välillä on äärimmäisen tärkeä. Ohjaajan tulee taitojensa ja tietojensa lisäksi kyetä jakamaan oppijan kanssa kokemuksia, ajatuksia ja tuntemuksia. Vuorovaikutteinen arviointi sekä ohjaaminen itsearviointiin ja itseohjautuvuuteen on oppijan kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Oppimisympäristön tulee tukea oppimista. Työskentelytilojen asiallisuus ja laitteiston riittävyys helpottavat oppijoiden toimintaa. Tilojen puutteet vaikeuttavat opiskelua ja asettavat teknisiä rajoitteita toteuttaa teoksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys kansalaisopistotoiminnassa on merkittävä.
Toivon, että tämä kehittämishanke nostaa tietoisuutta taiteellisen oppimisprosessin merkityksestä kuvataiteen opettamisessa ja edistää sen käyttöönottoa kansalaisopis-ton opetustoiminnassa. Lisäksi haluan painottaa kuvataiteen opetuksen suunnitelmal-lisuuden merkitystä yksilön oppimisen ja kehittymisen tukemisessa. Toivon kehittä-mishankkeen myös selventävän onko Seinäjoen kansalaisopistossa tarvetta aikuisten kuvataideopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen.
3 Hankkeen toteuttaminen
Kansalaisopisto antaa laatulupauksen joka syksy opintolehtisessään, jossa kuvaillaan kurssien luonne ja mitä opitaan. Opintolehtinen toimii samalla opetussuunnitelmana.
Palvelun laatu tässä tutkimuksessa sisältää tyytyväisyyden opettajan toimintaan ja vastaako kurssitarjonta kysyntää. Tekninen laatu käsittää oppimisympäristön tarjoa-mat mahdollisuudet. Toiminnan laatuun sisältyy opetuksen sisältö, taso ja mahdolli-suus itseohjautuvuuteen. Lisäksi kartoitan mahdollisuuksia opettajien yhteistyön ja kuvataiteen opintoretkien toteutumiseen. (Borgman & Packalén 2002, 12.)
Kohdeaineisto kerätään empiirisin keinoin. Kohderyhmä on kansalaisopiston koko lukuvuoden 2006 – 2007 opintoryhmissä opiskelevien kuvataiteen opiskelijoiden jouk-ko sekä kuvataidetta Seinäjoen kansalaisopistossa säännöllisesti opettavat kuvatai-teilijat. Tutkimustulos arvioidaan kvalitatiivisesti. Aineisto kerätään kirjallisena kysely-nä, teemahaastatteluina, vapaamuotoisina haastatteluina ja tutustumalla Jyväskylän seudun kansalaisopiston toimintaan ja tiloihin. Hankkeen toteutuminen edellyttää se-kä Seinäjoen kansalaisopistossa kuvataidetta opiskelevien että kuvataidetta
opettavien kuvataiteilijoiden mielipiteiden kuulemista kuvataiteen opetuksen nykytilas-ta Seinäjoen kansalaisopistossa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa olen käynyt neuvotteluja hankkeen toteuttamisesta ja raameista Seinäjoen kansalaisopiston lähi-johdon kanssa. Neuvottelussa on sovittu hankkeen aikataulusta, kehittämishankkeen raportin julkistamisesta, hankkeen sisällöstä ja toteutuksesta.
Seinäjoen kansalaisopistossa opiskelee noin 227 kuvataiteen koko lukuvuoden ai-kuisopiskelijaa. Koko lukuvuoden toimivia ryhmiä on 16. Ryhmät pyritään järjestä-mään niin, että opiskelijat voivat osallistua opetukseen joko alkeis- tai jatkoryhmässä oman lähtötasonsa mukaan. Opetus pyritään järjestämään etenevänä. Kuvataideai-neita opettavat pääsääntöisesti kuvataiteen ammattilaiset, joilla ei ole muodollista pe-dagogista kelpoisuutta. Lisäksi kansalaisopistossa järjestetään satunnaisia kuvatai-teen viikonloppukursseja, joiden osallistujat on jätetty kohdejoukon ulkopuolelle.
Seinäjoen kansalaisopistossa toimii lukuvuonna 2006 - 2007 kuvataiteen koko luku-vuoden ryhmiä seuraavasti:
PIMA II A, Seinäjoki 24 opiskelijaa
PIMA II B, Seinäjoki 11 opiskelijaa
Öljyvärimaalaus I, Seinäjoki 17 opiskelijaa Öljyvärimaalaus II, Seinäjoki 13 opiskelijaa
Öljyvärimaalaus Hyllykallio, Nurmo 15 opiskelijaa Öljyvärimaalaus Kirkonkylä, Nurmo 9 opiskelijaa
Maalaus, Etelä-Seinäjoki 10 opiskelijaa Kokeileva kuvataide I, Seinäjoki 17 opiskelijaa Kokeileva kuvataide II, Seinäjoki 13 opiskelijaa Kuvaamataito III, Seinäjoki 25 opiskelijaa Metalligrafiikka, Seinäjoki 10 opiskelijaa
Kuvanveisto, Seinäjoki 11 opiskelijaa
Keramiikan alkeet, Seinäjoki 16 opiskelijaa Keramiikan jatkoryhmä, Seinäjoki 13 opiskelijaa
Keramiikka, pitkälle edistyneet, Seinäjoki 12 opiskelijaa Keramiikka, jatkoryhmä, Nurmo 11 opiskelijaa
PIMA II: A - ja PIMA II: B – ryhmät ovat piirustus- ja maalausryhmiä. PIMA II: A - ryh-mässä opetus painottuu vesiliukoisin värein piirtämiseen ja maalaamiseen. PIMA II: B - ryhmässä piirretään ja maalataan elävää mallia vesiliukoisin värein.
Maalausryhmät ovat Seinäjoen kansalaisopistossa suosittuja ja niitä toimiikin kahdek-san. Öljyvärimaalausryhmät keskittyvät öljymaalaustekniikkaan. Kursseilla opitaan työskentelyn lomassa tekniikkaan liittyen materiaali-, väri- ja sommitteluoppia. Etelä-Seinäjoella pidettävän maalausryhmän ohjelmassa on öljyvärien lisäksi myös akva-relli- ja akryylimaalausta.
Kokeileva kuvataide I ja II poikkeavat muista maalausryhmistä kokeellisuudellaan, jol-la pyritään löytämään oppijan oma ilmaisukieli. Kokeileva kuvataide I on suunnattu aloittaville opiskelijoille ja kokeileva kuvataide II jatkaville. Maalauksista voidaan ko-keellisen kuvataiteen ryhmissä tehdä myös kollaasinomaisia. Opetuksessa tekniikkoi-na painottuvat vesiliukoiset värit ja sekatekniikka.
Kuvaamataito III on alun perin kuvataiteen harrastajayhdistyksen Seinäjoen kuvatai-teilijat ry:n jo 1980-luvulta asti toiminut autonominen kuvataideryhmä, joka on perus-tettu pidemmälle ehtineiden kuvataiteen harrastajien tarpeisiin. Opetuksen perustana ovat kuvataiteen syventävät opinnot. Viikonloppuisin järjestettävien kurssien opetuk-sesta vastaavat vierailevat opettajat. Seinäjoen kuvataiteilijoiden yhdistys ja kansa-laisopisto tekivät joitakin vuosia sitten yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Seinäjoen kansalaisopisto ja Seinäjoen kuvataiteilijat ry. jakavat viikonloppukurssien järjestämi-sestä aiheutuneet kulut. Koska kuvaamataito III on pitkään toiminut ryhmä, osallistuji-en mielipide on tutkimuksessa tärkeä. Mutta koska ryhmä on autonominosallistuji-en toimintan-sa suhteen, se jää kehittämistarpeistoimintan-sa tarkastelun ulkopuolelle. Mahdollisesti toteu-tettava Seinäjoen kansalaisopiston kuvataiteen opetussuunnitelma kuitenkin tulisi koskemaan myös kuvaamataito III- ryhmän opetuksen suunnittelua.
Grafiikan opetus painottuu Seinäjoen kansalaisopistossa syväpainotekniikkaan, joka käytännössä keskittyy muun muassa kova- ja pehmeäpohjaan, etsaukseen, akvatin-taan ja chine colleé- menetelmiin, toisin sanoen metalligrafiikan perinteisiin ns. myr-kyllisiin menetelmiin. Grafiikan muista tekniikoista, kuten kohopainotekniikoista, ei ole ollut opintoryhmiä.
Kuvanveisto-opetusta annetaan yhdessä ryhmässä. Opetus perustuu klassiseen ku-vanveistoon, kuten plastiseen muovailuun, muotti- ja valutekniikoihin. Ryhmässä opi-taan myös kokeellisia tekniikoita opiskelijoiden toiveiden mukaan. Kurssilla on varattu mahdollisuus elävän mallin muovailuun kahdeksalla opintokerralla.
Keramiikkaa opetetaan etenevissä ryhmissä. Pitkälle edistyneiden keramiikkaryhmä on toiminut kansalaisopistossa jo seitsemän vuotta. Jatkoryhmät on suunnattu jo
al-keet osaaville ja alkeisryhmä aloittajille. Keramiikan alkeisopetukseen sisältyvät kä-sin rakentamisen tekniikat ja dreijaus sekä keramiikan perusvärjäystekniikat. Jatko-opiskelijoiden opetus perustuu jo opittujen asioiden kertaamiseen sekä erikoisteknii-koihin. Pitkälle edistyneiden opetukseen sisältyy erikoistekniikoita ja syventäviä opin-toja.