Olen pohtinut kysymykseen ”Miten kuvataiteen opetusta voidaan kehittää” apukysy-myksiä, joiden pohjalta olen laatinut kuvataiteen opetuksen arviointilomakkeen kuva-taiteen opiskelijoille. Kysymyksillä haluan selvittää, mitä kehittämiskohteita mahdolli-sesti on Seinäjoen kansalaisopiston kuvataiteen opetuksessa ja sen järjestämisessä.
Myös kuvataiteen opettajilla on ollut mahdollisuus kertoa kehittämiskohteista. Apuky-symykset ovat seuraavat:
Tukeeko kansalaisopiston opetustarjonta elinikäistä oppimista?
Onko opetus laadukasta?
Onko opiskelijoilla itseohjautuvuutta ja mahdollisuutta etenevään oppimiseen ja kykenevätkö opiskelijat harjoittamaan itsearviointia?
Onko oppimisympäristö toimiva?
Millaista vuorovaikutus oppitunneilla on?
Millaista arvioinnin tulisi olla?
Mitä opiskelijat ja opettajat toivovat kehitettävän?
Elinikäinen oppiminen
Kuvataiteen opetuksen arviointilomakkeen on jättänyt 155 kuvataiteen opiskelijaa, vastausprosentti on 68,30 %. Heistä 91,5 % on naisia. Kansalaisopistossa kuvatai-detta opiskelevien keski-ikä on 49,4 vuotta. Miesten keski-ikä on 42,1 vuotta ja nais-ten 50 vuotta. Selvästikin kuvataiteen opintoihin ohjaudutaan varhaisen keski-iän
kynnyksellä, useimmiten lasten jo kasvettua. Ryhmässä, jota arvioitiin, on opiskeltu keskimäärin 4,7 vuotta, kun kaiken kaikkiaan kuvataidetta on opiskeltu keskimäärin 6,4 vuotta. Ilahduttavaa on, että vastanneissa on kuvataiteen harrastajia, jotka ovat opiskelleet kuvataidetta 10 - 32 vuotta. Pisimpään kuvataidetta opiskelleet ovat Ku-vaamataito III- ryhmän opiskelijoita, joiden keskimääräinen opiskeluaika oli 11 vuotta.
Tuloksesta päätellen kansalaisopiston kuvataiteenopetuksen järjestäminen tukee aikuisväestön elinikäistä oppimista.
Oman opiskeluryhmän valintaan vaikuttaneita seikkoja on kirjattu arviointilomakkeisiin seuraavasti: aiheen kiinnostavuus, kokeilunhalu, käsillä tekeminen, haaveen toteutta-minen, jonkun toisen suosittelu, halu oppia ja edetä, tietty opettaja, kiinnostus kuva-taiteeseen ja tekniikoihin sekä halu tukea omaa tekemistään. Kaikkien ryhmien vas-tauksissa korostuu halu oppia.
Arviointilomakkeen jättäneistä lukuisat ovat opiskelleet kuvataidetta muuallakin.
Opiskeluoppilaitoksia mainitaan seuraavasti: muut kansalaisopistot, avoin yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu, kesäkurssit, Turun taideyhdistyksen piirustuskoulu, Tai-dekoulu Oiva (lasten ja nuorten taiTai-dekoulu Seinäjoella, joka nykyisin toimii Seinäjoen kansalaisopiston yhteydessä), Kankaanpään taidekoulu, Kankaanpään opisto, Turun yliopisto, Rauman OKL, Tampereen tekninen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Jur-van muotoilunyksikkö, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Limingan taidekoulu, Por-taanpään kristillinen opisto, Ilmajoen taidon ja kulttuurin keskus, Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto, Lahden muotoiluinstituutti ja Kauhajoen evankelinen kansanopisto. Yk-si ilmoittaa hakeneensa opiskelemaan kuvataidetta ammattikorkeakouluun.
Muista oppilaitoksista saattaa päätellä, että kuvataidetta opiskellaan Seinäjoen kan-salaisopistossa sekä harrastepohjalta että ammatin ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja ammattiin pyrkimiseksi. Tämä huomio asettaa erittäin suuren merkityksen suunnitel-mallisen opetuksen tarjoamiselle.
Arviointilomakkeen kysymys 24 oli opiskelijoilta saatavien risujen ja ruusujen varalta.
Ilokseni opiskelijoiden palaute tuki elinikäisen oppimisen filosofiaa. Tässä pieni näyte opiskelijoiden kirjoittamasta: ”Onnekseni löysin tämän kuvataidemaailman” sillä
”Kurssilla on hyvä ilmapiiri ja kotiin saa palata rentoutuneena”. ”Kansalaisopisto on hyvä juttu! Missä muualla voisi osallistua näin hyville kursseille näin halvalla.” ”Olen toteuttanut pitkäaikaisen haaveeni”, ”Kiitos kurssin pitämisestä!” ”Opelta vaatii kärsi-vällisyyttä kun se jaksaa selostaa kaikille erikseen”, mutta ”Vanhempana tulen ole-maan enemmän paikalla”. ”Kiitos opelle!”
Kuvataiteen opetuksen laatu
Kuvataiteen opetuksen arviointilomakkeen kysymyksillä 6 - 8 on kartoitettu opetuksen laatua. Vastanneista 51 % antaa kurssin yleisarvosanaksi hyvä asteikolla erinomai-nen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono. Huomioitavaa on, että erinomaiseksi kurssin on arvioinut 46 % opiskelijoista. Opettajan asiantuntemus vastaavalla asteikolla on 72 % mielestä erinomainen ja 25 % mielestä hyvä. Tasoaan vastaavaa opetusta on saanut kyllä tai ei vastauksien mukaan 153 opiskelijaa 155:stä ja vain kahden mie-lestä opetus ei ole vastannut heidän tasoaan. Se, että kaksikin opiskelijaa on ope-tukseen tyytymättömiä, vaatii opettajilta paneutumista erilaisiin oppijoihin. On mah-dollista, että opetus on ollut liian vaativaa tai liian yksipuolista.
Opiskelijoiden teemahaastattelussa on tullut esiin, että opettajien toivotaan paneu-tuvan enemmän opiskelijoiden tekemiseen. Opiskelijoiden mielestä kaikki opettajat eivät laita itseään likoon opetustyössään. Opiskelijat pitävät hyvänä, että Kuvaama-taito III: ssa saa opetusta eri opettajilta, mutta myös pysyvää vuorovaikutusta saman opettajan kanssa tarvitaan.
Kysymys 12 selvittää opetuksen teoriasisältöä ja sen vastaanottamista. Kysymyk-seen ”Onko ryhmässäni käsitelty seuraavia teemoja: väri- ja materiaalioppi, sommit-telu, taidehistoria, yleinen taidekäsitys, alan eri tekniikat?” on vastattu rasti ruutuun tekniikalla. Käännän vastaukset siten, että lasken, kuinka moni opiskelija ei koe saa-neensa opetusta seuraavissa teemoissa:
väri- ja materiaalioppi 19 % eli 30 opiskelijaa 155:stä sommittelu 32 % eli 49 opiskelijaa 155:stä taidehistoria 76 % eli 118 opiskelijaa 155:stä yleinen taidekäsitys 46 % eli 71 opiskelijaa 155:stä alan eri tekniikat 30 % eli 46 opiskelijaa 155:stä
Vastaukset antavat olettaa, että joko opinnoissa ei ole käsitelty kyseisiä teemoja, tai sitten ne tulevat pääosin käsitellyiksi muun opetuksen ohessa niin, ettei opiskelija ky-kene hahmottamaan eri kuvataiteen perusteita. Olen ottanut asian esille uudelleen vielä opiskelijoiden teemahaastattelussa. Opiskelijat kertovat, että taidehistoriankir-joja on opetustilanteissa saatavilla, mutta niitä ei tule tutkittua koska halutaan työs-kennellä. Opiskelijat ovat myös toivoneet, että teoriaopetusta voisi olla erikseen esimerkiksi viikonloppukursseina. Lyhytkurssit voisivat olla heti syksyn alussa, jolloin niiden antia voisi hyödyntää välittömästi omassa tekemisessään. Myös taidehistorian
luentoja voisi olla erikseen. Luentoja on toivottu myös yleiseen taidekäsitykseen ja nykytaiteeseen liittyen.
Itsearviointi, itseohjautuvuus ja tasolta toiselle etenevä oppiminen Kuvataiteen opetuksen arviointilomakkeen kysymyksillä 9 - 11 olen toivonut opiske-lijan arvioivan omaa kehittymistään. Mielestäni opiskeopiske-lijan oman kehittymisen arviointi heijastaa myös opetuksen tukemaa itsearviointia. Opiskelijat arvioivat, että heidän tie-tonsa ja taitie-tonsa ovat kehittyneet heidän opiskellessaan asteikolla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono 58 %:n mielestä hyvin, 23 %:n mukaan tyydyttävästi ja 17
%:n mukaan erinomaisesti. Opiskelutavoitteensa on saavuttamassa vastaavan astei-kon mukaan 53 % opiskelijoista hyvin, 23 % erinomaisesti ja 21 % tyydyttävästi.
Opiskelu ryhmässä on ollut 150 opiskelijan mukaan haasteellista ja 4 opiskelijan mu-kaan vailla haasteita.
Itseohjautuvuutta opintoihin on selvitetty kahdella kysymyksellä. Arviointilomakkeen kysymyksestä 3 käy ilmi, opiskeleeko vastaaja myös toisella Seinäjoen kansalais-opiston kurssilla kuvataidetta. Useammalla kuin yhdellä kuvataiteen kurssilla opis-kelee 22,6 % vastanneista. Samoin jo aiemmin kysymyksen 5 ”Oletko opiskellut kuvataidetta myös muussa oppilaitoksessa? Missä?” selvitettyjen tulosten mukaan kuvataiteen opintoja on suoritettu aiemmin vapaan sivistystyön, ammatillisen ja yli-opistollisen koulutuksen yhteydessä.
Opiskelijoiden arviointilomakkeen vastauksista kuultaa varsin positiivinen suhtautumi-nen omaan oppimiseen. Vastauksien pohjalta ei voi kuitenkaan arvioida, missä mää-rin kriittistä reflektiota harjoitetaan. Opiskelijoiden teemahaastattelussa läsnä olleet opiskelijat suhtautuivat omaan oppimiseensa itsearviointia tehden ja reflektoiden kes-kustelutilanteessa. Vaikuttaa siltä, että kuvataiteen perusopintojen tyyppisiin opintoi-hin on varsin useilla opiskelijoilla kiinnostusta. Kansalaisopistossa on sellaisia opiske-lijoita, jotka opiskelevat yhtä aikaa piirustusta, maalausta, grafiikkaa sekä kuvanveis-toa tai keramiikkaa.
Tilat ja laitteet
Kuvataiteen opetuksen arviointilomakkeen kysymykset 13 - 15 selvittävät oppimisym-päristön järjestämiseen liittyviä seikkoja ja puutteita. Vastanneista 82 % pitää tiloja ja laitteistoa riittävänä. Puutteita koetaan olevan lähinnä tarpeistossa. Tiloihin ollaan muuten tyytyväisiä, mutta yhtenäistä valkoista seinäpintaa tarvittaisiin teosten
tarkas-teluun. Koska osa taiteen opetukseen käytettävistä tiloista on tehty luokkahuoneiksi, ongelmia muun muassa lattialle joutuvan veden kanssa saattaa esiintyä. Eräs opislija esitti kiitoksen palautteen yhteydessä siitä, että työturvallisuusseikat on otettu ke-ramiikan opetuksessa huomioon.
Materiaalikysymyksellä olen halunnut saada selville, olisiko eri ryhmissä mahdollista tehdä yhteistilauksia, jolloin materiaalikustannuksien rahti- ja lähetyskuluja voitaisiin pienentää. Vaikuttaa siltä, että keramiikassa, kuvanveistossa, kokeellisessa kuvatai-teessa, öljyvärimaalauksessa, Kuvaamataito III:ssa ja PIMA: ssa käytetään yhteisma-teriaaleja. Saattaa olla kannattavaa selvittää opettajien kesken, voidaanko yhteislauksia tehdä piirustus- ja maalausryhmien kesken. Keramiikan ja kuvanveiston ti-laukset tehdään kansalaisopiston Seinäjoen toimipisteessä jo yhteistilauksena, sillä tarvittavat materiaalit ovat samantyyppisiä ja tilattavissa samasta yrityksestä.
Opettajat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä opetustiloihin ja laitteistoon. Monet kuvatai-teen opettajat ovat saaneet olla mukana vaikuttamassa kuvataikuvatai-teen opetustilojen suunnitteluun uuden opistotalon saneerauksen aikana vuosina 1999 - 2000. Kuvatai-teen opetukseen tarkoitetut tilat ovat asialliset, joskin opiskelijoiden teemahaastatte-lussa on toivottu myös sotkuisen työn tilaa. Itse kuvanveiston opettajana olisin toivo-nut kansalaisopistoon puu- ja metallityötilaa yhteiseen käyttöön. Tila olisi toimitoivo-nut myös kokeellisessa kuvataidetyöskentelyssä erinomaisesti.
Opiskelijoiden teemahaastattelun yhteydessä oppimisympäristöstä keskusteltaessa on käyty läpi samoja asioita. Maalausluokkaa pidetään matalana ja valo tulee vain pienistä ikkunoista. Tosin kurssit ovat yleensä aina ilta-aikaan, jolloin luonnonvaloa ei voida hyödyntää. Vesipisteet taideluokissa saisivat olla isompia ja teräksisiä. Elävän mallin piirustukseen tarvittaisiin mallille hyvä tuoli, joka ei haittaa muodon hahmotta-mista. Taidekoulu Oivassa pidettävään Kuvaamataito III- ryhmään tarvittaisiin valkoi-nen seinämä kritiikin pitämistä varten. Kokeilevan kuvataiteen tilassa ei onnistu isojen töiden tekeminen. Pitäisi olla tila, jossa saa sotkea. Kevätnäyttelyssä teosten ripusta-minen on hankalaa. Seinissä katonrajassa pitäisi olla tangot, joihin maalaukset voisi kiinnittää rautalangalla.
Kehittämishankkeenbenchmarking- osuudessa olen tutustunut Jyväskylän seudun kansalaisopiston toimintaan. Olen vieraillut siellä muun muassa keramiikan ja kuvan-veiston, puu- ja metallityön sekä maalauksen tiloissa. Tiloissa on otettu huomioon työsuojelulliset seikat ja niissä toiminta sujui samoin kuin Seinäjoen kansalaisopiston kuvataiteen tiloissa. Puu- ja metallityön tilat ovat yhteydessä kuvanveiston ja
kera-miikan työtiloihin ja ne on varustettu asianmukaisin työstölaittein. Puu- ja metallityön tiloja käytetään Jyväskylän seudun kansalaisopistossa myös kokeellisen kuvataiteen opetustiloina. Jyväskylän seudun kansalaisopiston taide- ja taitoaineiden suunnit-telijaopettaja Ollakka on kertonut, että on tyytyväinen taiteen opetuksen tiloihin. Kan-salaisopistossa on kahdeksan erikoisluokkaa eri alojen opetukseen. Viime talvena tiloissa on tehty kattava työturvallisuuskartoitus. Jyväskylän seudun kansalaisopis-tossa ei ole varsinaisia grafiikan tekemiseen tarkoitettuja tiloja sillä Jyväskylässä toimii hyvin varusteltu grafiikanpaja. Kansalaisopisto järjestää taidegrafiikan kursseja grafiikanpajan tiloissa. Taideyhteisöjen edustajien teemahaastattelussa on keskustel-tu siitä, että Seinäjoen kansalaisopistossa grafiikantilat ovat sinänsä hyvät, mutta ne käsittävät vain metalligrafiikan työskentelyyn tarvittavat laitteet kuten syväpainopräs-sin. Kohopaino-, litografia- tai serigrafiavarustelua Seinäjoen kansalaisopistossa ei ole.
Vuorovaikutus ja ilmapiiri
Kuvataiteen opetuksen arviointilomakkeen kysymykset 21 ja 22 kartoittavat opiskeli-joiden tyytyväisyyttä vuorovaikutukseen sekä kanssaopiskeliopiskeli-joiden että opettajan kanssa. Opiskelijoista 48 % kokee opiskelijoiden yhteistyöhalukkuuden ja toisten huo-mioon ottamisen olevan erinomaisella tasolla asteikolla erinomainen, hyvä, tyydyttä-vä, välttätyydyttä-vä, huono ja 46 % pitää sitä hyvänä. Tyydyttävänä yhteistyöhalukkuutta piti 4 opiskelijaa ja huonona yksi. Kurssin ilmapiiriä piti erinomaisena 65 % vastanneista ja hyvänä 31 %. Yhden opiskelijan mielestä ilmapiiri oli huono ja yhden mielestä tyydyttävä. Tulos osoittaa, että valtaosa opiskelijoista kokee vuorovaikutuksen ryhmissä positiivisena asiana. Kehittävää palautetta antaneet opiskelijat todentavat, että kursseilla on erilaisia oppijoita, jotka opettajan tulisi huomata ja saada mukaan vuorovaikutukseen.
Opiskelijoiden teemahaastattelun pohjalta käy ilmi, että opettajan toivottaisiin olevan avoimempi oman taiteellisen työnsä suhteen. Tämä varmasti lähentäisi opettajaa ja opiskelijaa ja samalla kehittäisi vuorovaikutusta. Ymmärrän kuitenkin itsekin opetus-työtä tekevänä kuvataiteilijana, että kuvataiteilija saattaa haluta pitää oman taiteen tekemisensä erillään opetustyöstä. Opettajat eivät ehkä halua opiskelijansa saavan vaikutteita omasta tekemisestään.
Arviointi
Kuvataiteen opettajien mielestä numeerinen arviointi ei ole tarpeellinen. Kukin
opetta-ja antaa opiskelijoille palautteen tehdyistä teoksista omalla tyylillään. Normaali käy-täntö on, että työskentelyn aikana teoksesta keskustellaan, opettaja kommentoi ja ky-selee ja ohjaa siten opiskelijan prosessia eteenpäin. Monet opettajat pitävät ryhmälle yhteisiä kritiikkejä. Myös Jyväskylän seudun kansalaisopistossa työskentelyn etene-minen ja arviointi toimii käytännössä samoin.
Useimmat opiskelijat haluavat tukea työskentelyprosessiinsa. Opiskelijoille järjeste-tyssä teemahaastattelussa on todettu, että opiskelijat toivovat opettajien jaksavan pa-neutua opiskelijoiden työskentelyyn. Keskustelussa opiskelijat toivovat opettajien muistavan, että kaikki opiskelijat eivät halua opettajan kritisoivan työtään. Tuloksen pohjalta arvioin, että parhain keino selvittää kunkin opiskelijan kritiikin, keskustelun ja arvioinnin tarve on suora keskustelu asiasta ryhmän opintojen alussa ja henkilökoh-tainen sopimus kunkin opiskelijan kanssa arvioinnin tarpeesta.
Kehitystoiveet
Kuvataiteen opetuksen arviointilomakkeen kysymys 16 kartoittaa opiskelijoiden ha-lukkuutta opintoretkiin, jotka kohdistuvat taidenäyttelyihin ja taideyhteisöihin. Yli puolet vastaajista on kiinnostuneita osallistumaan opintoretkiin. Asiasta on keskus-teltu myös teemahaastatteluissa. Pidetään tärkeänä nähdä ja kokea kuvataidetta.
Myös kuvataiteen opettajien kanssa käyty keskustelu on tuonut esiin opintoretkien tarpeen ”jos vain joku viitsisi niitä järjestää”. Seinäjoen kansalaisopistossa ei ole ai-kaisemmin järjestetty opintoretkiä nimenomaan kuvataiteen opiskelijoille, mutta kan-salaisopiston suunnittelijaopettajan kanssa yhteistyönä olemme järjestäneet kuvatai-deryhmien opintoretken Vaasaan uuteen Kuntsin taidemuseoon 24. maaliskuuta 2007. Bussi tuli lyhyestä varoitusajasta huolimatta täyteen väkeä ja opastettu kierros oli erinomainen katsaus Kuntsin laajaan ja arvokkaaseen nykytaiteen kokoelmaan.
Opintoretken anti on herättänyt keskustelua opintoryhmissä. Opiskelijoiden mielissä on noussut esiin kysymyksiä ja niihin vastauksien etsiminen on tuonut varsin hedel-mällistä taidekasvatuksellista keskustelua opintoihin. Monien opiskelijoiden käsitys nykytaiteesta on saanut uuden näkökulman.
Arviointilomakkeen kysymykset 17 ja 23 ovat antaneet mahdollisuuden toivoa jotain tiettyä tekniikkaa joltain opetettavalta kuvataiteen alalta. Toiveita ovat eri grafiikan menetelmät kuten puupiirros (varsinkin japanilainen), myrkyttömät menetelmät ja fotopolymeerigravuuri. Taiteilijahaastattelussa varsinkin Seinäjoen seudun taidegraa-fikot ry. on kiinnostunut eri grafiikan menetelmien kursseista. Japanilaisesta puupiir-roksesta on haaveiltu kurssia jo kauan.
Toiveita on tullut myös pastellimaalauksen, enkkauksen, kiinalaisen sivellintekniikan, luontovalokuvauksen, animoinnin, pronssiveiston, installaatioiden ja paperinvalmis-tuksen opepaperinvalmis-tuksen toteuttamiseksi. Luentoja on pyydetty sekä kuvataiteilijoiden että kuvataiteen asiantuntijoiden pitäminä aiheena muun muassa taidehistoria. Samoin on toivottu preppauskursseja kuvataiteen alalle jatko-opintoihin hakeutuville sekä erik-seen nuorille suunnattua kuvataiteen ryhmää, johon poikienkin olisi helpompi tulla mukaan. Myös vaihtuvuutta opettajiin on toivottu joillakin aloilla. Jotkut opettajat ovat samaa mieltä. Kuvataiteen opinnoissa opetusta haluttaisiin hajauttaa enemmän.
Lisäksi toivotaan kesäkursseja. Kaikki toivotut tekniikat ja aihepiirit ovat sellaisia, joista ei järjestetä tällä hetkellä opetusta Seinäjoen kansalaisopistossa.
Sekä taiteilijayhteisöjen että opiskelijoiden teemahaastattelussa on käynyt ilmi, että aiemmin Seinäjoen kansalaisopiston kesäyliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa yhteistyönä järjestämä taiteen perusopetuksen kuvataiteen laajan oppimää-rän kuvataideopetus pitäisi aloittaa uudelleen. Opetus on ollut etenevää omaan työs-kentelyyn painottuvaa ja syventävää.
Ammattitaiteilijat ovat kiinnostuneita luentosarjasta, jossa olisi vaihtuvia luennoitsijoi-ta. Teemoiksi on nimetty esimerkiksi pohjalainen kuvataide, taide kaupunkiympäris-tössä ja kuvataiteen merkitys kaupunkikulttuurille.
Opiskelijoiden teemahaastattelussa on pohdittu tarvetta saada keskusteluryhmä, jossa voitaisiin pohtia taiteen tekemisen iloja ja tuskaa. Keskustelua on käyty myös siitä, miten vaikeita asioita taiteen tekemisessä tulee vastaan. Muutenkin toivotaan luentoja luovuudesta, taiteellisen työskentelyn prosessista ja taiteesta stressin poistajana tai taideterapiasta.
Opettajien mielestä heidän kesken voisi jossain määrin tulla lisää yhteistyötä, tosin kaikki opettajat eivät sitä kaivanneet. Yhteistyö voisi olla esimerkiksi opettajien ko-koukset, joissa keskusteltaisiin kuvataiteen opettamiseen liittyvistä asioista. Jotkut opettajat toivovat myös täydennyskoulutusta erilaisista alansa menetelmistä. Nykyisin opettajat kouluttautuvat omalla kustannuksellaan. Lisäksi kuvataiteen opetuksen tu-eksi toivotaan kuvataiteen käsikirjastoa tiloihin, joissa kuvataiteen opiskelijat ja opet-tajat ovat. Käytännön tasolla ehdotus käsittää ajatuksen lasivitriinistä, johon opettajilla on avaimet.
Organisaation toimintaan opettajat ovat tyytyväisiä. Käytännön asiat järjestyvät ja tiedonsiirto toimii opettajien ja kansalaisopiston välillä. Opettajat pitävät
vapaudes-taan päättää omasta työstään. Vapaus opetustuntien suunnitteluun ja opetuksen sisältöön koettiin tärkeäksi.
”Pitää olla ihmetyyppi, että pärjää kansalaisopistossa kuvataiteen opettajien kanssa”, vastaa eräs opettaja kysymykseen pitäisikö kansalaisopistoon perustaa kuvataiteen opettajan virka. Yleisesti ottaen opettajat suhtautuvat kuvataiteen opettajan virkaan varauksella. Jyväskylän seudun kansalaisopiston suunnittelijaopettaja Ollakan mu-kaan hänen virmu-kaansa ei kuulu opetustunteja kuin satunnaisesti. Ollakan varsinainen työ on taide- ja taitoaineiden opetuksen järjestäminen ja suunnittelu. Ollakka kertoo olevansa varsin autonominen opetuksen suunnittelussa annetun budjetin rajoissa.
4.2 Tarvitaanko Seinäjoen kansalaisopistossa kuvataiteen opetuksen