Tässä opinnäytetyössä on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä.
Työssä on suurimmaksi osaksi käytetty laadullisia tutkimusmenetelmiä. Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus pyrkii ymmärtämään esimerkiksi tutkimuskohteen laatua tai kokonaiskuvaa. Tutkimuksesta syntyy kuvaavaa ja sanallista aineistoa. Työssä käytettiin hieman myös määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta. Kvantitatiivista tutkimuksessa pyritään saamaan tuloksia numeraalisin keinoin esimerkiksi laskemalla ja vertailemalla tai tekemällä tilastoja. Nämä kaksi tutkimusmenetelmää antavat erilaista tietoa tutkimuksen kohteesta ja menetelmiä voidaan yhdistää mahdollisuuksien mukaan, ja käyttää kumpaakin menetelmää tutkimuksessa, niin kuin tässäkin työssä. (Jyväskylän yliopisto, 2015)
4.1 Kyselytutkimus
Tähän opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kyselytutkimus. Kyselytutkimus on perinteinen tiedon keruun muoto, mutta kyselyiden muodot vaihtelevat suuresti
tutkimusten mukaan. Kyselyn toteutuksessa pitää ottaa huomioon tavoite, jolla siihen pyritään ja kohderyhmä. Vielä tärkeämpää kyselyn toteuttamisessa on kyselyn kysymysten miettiminen. Kysymyksillä tulisi saada vastaus tutkimusongelmaan. Tämän takia
tutkimuskysymykset tulee miettiä tarkkaan etukäteen. Ongelmaksi voi muodostua esimerkiksi myös se, että vastaajat ymmärtävät kysymykset eri tavalla kuin on tarkoitus.
Kysymysten muodoilla ja sanavalinnoilla on suuri merkitys kyselytutkimuksen onnistumisen kannalta. (Valli, 2018, ensimmäinen kappale)
Alun perin työn tarkoituksena oli analysoida pelkästään Webropol-kyselyn valmista
aineistoa. Tämä valmis aineisto ei kuitenkaan täysin sopinut tähän työhön, eikä siitä saanut kaikkia tarvittavia vastauksia tutkimuskysymyksiin. Joten valmiin aineiston lisäksi tehtiin itse kyselylomake, joka sopi paremmin työhön ja käsitteli laajemmin asiantuntijuutta. Koska työ käsittelee asiantuntijuutta talouspalveluissa, poimittiin Webropol-kyselyn vastaajista talouspalveluissa työskentelevät ja lähetettiin heille tehty kyselylomake.
4.2 Aineistojen analysointi
Aineistot analysoitiin ensin molemmat kyselyt erikseen ja sen jälkeen yhdessä. Webropol-kyselyn valmiista aineistosta käytettiin vain muutamaa työhön merkityksellistä kysymystä, ja analysoitiin näiden kysymyksen vastauksia. Tässäkin keskityttiin analysoimaan samoja talouspalvelupuolen henkilöitä ja tässä työssä esille tulleita asiantuntijuuden ominaisuuksia ja taitoja. Webropol-kyselyn valmiin aineiston vastauksista pyrittiin saamaan tietoa,
minkälaisia asiantuntijuuden ominaisuuksia talouspalveluissa työskentelevät omaavat, ja kuinka esimerkiksi työkokemus näihin vaikuttaa. Webropol-kyselyn valmiin aineiston analysoinnissa käytettiin määrällisiä menetelmiä. Kyselystä otettiin tutkimukseen kysymykset, joissa käsiteltiin asiantuntijan ominaisuuksia ja taitoja. Näissä kysymyksissä kysyttiin, kuinka vastaajat kokivat omaavansa erilaisia asiantuntijan ominaisuuksia ja taitoja.
Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1-5 (1= asia tuntuu haastavalta/ei pidä paikkaansa lähes koskaan. 5= asia tuntuu helpolta/pitää paikkansa lähes aina). Kysymyksien vastauksista
laskettiin keskiarvoja, ja näiden lukujen avulla pystyttiin hahmottamaan esimerkiksi, mitkä ominaisuudet ovat eniten hallussa ja eroavaisuuksia kokeneempien ja aloittelijoiden välillä.
Työn pääpaino oli itse tehdyssä kyselyssä ja sen vastauksien analysoinnissa. Tästä itse tekemästä kyselystä saatiin laadullista tietoa. Laadullisen aineiston analysoinnissa pyritään saamaan kokonaiskuva asioista, jonka avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä ja tulkintoja.
Aluksi aineistoon tutustutaan ja se pelkistetään. Sen jälkeen aineistoa voi esimerkiksi
teemoittaa ja analysoida kategorioittain. Tämän jälkeen osissa analysoimat teemat pyritään näkemään yhtenä kokonaisuutena. Kokonaisuudesta pyritään tekemään johtopäätöksiä ja tulkintoja, jotka vastaavat tutkimuskysymyksiin. Aineistoa tulee pyrkiä katsomaan myös eri näkökulmista. Laadullisista tutkimuksista aineistoa voi tulla paljon, ja se voi olla hyvinkin hajanaista. Analysoinnissa on tärkeää muodostaa aineistosta selkeä, johdonmukainen ja tiivis kokonaisuus. Analyysistä muodostuvia johtopäätöksiä ja tulkintoja täytyy pystyä perustelemaan ja tuloksien on oltava totuudenmukaisia. (Puusa, 2020, analyysin tavoite -luku)
5 Tutkimuksen tulokset
Tutkimuskyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä, jolloin vastausprosentti oli 80 %. Kyselyn vastanneiden koulutustausta oli merkinomi tai tradenomi. Viisi vastanneista kertoi olevansa koulutustaustaltaan tradenomeja, ja kolme merkonomeja. Kokemusta vastanneilla oli taloushallintoalalta 1,5–31 vuotta, eli vastanneista löytyi sekä vasta vähän aikaa alalla olleita sekä monen vuoden kokemuksen omaavia työntekijöitä.
Kyselyn perusteella asiantuntijuus koettiin Palkeiden talouspalveluissa määritelmänä tarkoittavan laajaa ja syvää osaamista, tietämystä sekä ymmärrystä asioista. Tämä asia tuli esille jollain tavalla melkein kaikissa vastauksissa. Asiantuntijuutta kuvattiin laaja-alaiseksi osaamiseksi, jossa hallitaan sekä oma osa-alue, mutta myös ymmärretään kokonaisuuksia.
Vastauksien mukaan oma työ tulisi asiantuntijan hallita erityisen hyvin, sekä ymmärtää asioiden ja toimintojen vaikutusta toisiinsa. Asiantuntijan tulisi ymmärtää muita osa-alueita ympärillä, ja myös koko organisaation toimintaa. Monissa vastauksissa esille tuli myös vuorovaikutustaidot. Vastauksien perusteella asiantuntijuuden ominaisuuksiksi koetaan hyvät vuorovaikutustaidot kuten hyvät kommunikaatiotaidot, viestintätaidot, yhteistyötaidot
ja tiedon jakaminen ymmärrettävästi. Lisäksi mainittiin esimerkiksi kyky ratkaista ongelmia, ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja tietoa siitä, mistä löytää tarvittavat tiedot sekä kykyä uudistaa ja kehittää.
Asiantuntijuus näkyy kyselyn perusteella talouspalveluiden työntekijöiden työssä niin, että heidän täytyy osata ratkaista ongelmia ja antaa neuvoja erilaisissa tilanteissa. Melkein kaikissa vastauksissa tuli esille ongelmien ratkaisu sekä erilaisten asioiden selvittäminen ja neuvonta. Ongelmat voivat tulla asiakkaalta tai ne voivat olla myös sisäisiä ongelmia, joihin joudutaan etsimään ratkaisuja. Asiantuntijuus näkyi vastauksien perusteella myös niin, että tiedetään, mistä tietoa saa ja, mistä ongelmiin lähdetään ratkaisua etsimään. Palvelun tulee olla sujuvaa, hyvää, oikeanlaatuista ja nopeaa. Näiden lisäksi vastauksissa tuli esille, että asiantuntijuus näkyy työssä esimerkiksi siinä, että pystyy kouluttamaan ja auttamaan muita sekä ottamaan vastuuta.
Kyselyyn vastanneista talouspalvelun työntekijöistä 50 % kokee olevansa kehittymisessä aloittelijasta asiantuntijaksi vaiheessa taitaja. Kuvassa 5 on kuvattu vastauksien
jakautumista. Melkein kaikki vastanneista kokivat olevansa joko päteviä tai taitavia. Vain yksi koki olevansa korkeimmalla tasolla eli asiantuntija. Vastausten vertaaminen kokemukseen alalta selvisi, että alalla vähemmän aikaa olleet olivat vastanneet olevansa pätevällä tasolla.
Pätevän tason valinneista kaksi oli sellaisia, joilla oli alle kolmen vuoden kokemus, ja he kokivat olevansa edistyneet aloittelijan ja pätevän välimaastossa. He kertoivat, että osaavat tehdä itsenäisesti työtehtäviä, mutta joutuvat vielä varmistelemaan ja kysymään neuvoa sekä ovat välillä epävarmoja. Taitavan ja asiantuntijan valinneet olivat kaikki sellaisia, joilla oli yli 10 vuoden kokemus taloushallintoalalta. Perusteluja valinnalle oli esimerkiksi, että heillä on pitkän kokemuksen myötä muodostunut osaaminen ja ymmärrys asioista. He pystyvät jakamaan omaa osaamistaan ja auttamaan ja neuvomaan muita sekä luottavat osaamiseensa. Kuitenkin joissakin vastauksissa tuli esille, että asiantuntija vaihtoehtoa ei valittu siksi, että syvällisempi ymmärrys vielä joissakin asioissa puuttui. Melkein kaikissa vastauksissa tuli esille, että asiantuntijuuden taso vaihtelee paljon esimerkiksi työtehtävistä riippuen.
Kuva 5. Talouspalveluissa työskentelevien jakautuminen eri kehitysvaiheisiin
Webropol-kyselyn valmiin aineiston mukaan Palkeiden talouspalveluissa työskentelevillä on asiantuntijan ominaisuudet hyvin hallussa. Webropol-kyselyssä kyselyyn vastaajat kertoivat numeroilla 1-5 taitotasonsa tai kuinka paikkaansa pitäviä asiat olivat heidän kohdallaan. (1=
asia tuntuu haastavalta/ei pidä paikkaansa lähes koskaan. 5= asia tuntuu helpolta/pitää paikkansa lähes aina) Ja näistä luvuista on laskettu keskiarvoja. Pätevien sekä taitavien ja asiantuntijan välillä ei ollut havaittavissa paljon eroja, mutta muutama taito oli keskiarvojen mukaan hieman paremmin hallussa taitavilla ja asiantuntijalla kuin pätevillä. Taitavilla ja asiantuntijalla näyttäisi kyselyn perusteella olla hieman paremmin hallussa itsenäinen päätöksenteko, kokonaisuuksien hahmottaminen, priorisointi, argumentaatiotaidot ja kyky ratkaista työssä kohtaamia ongelmia sekä he luottavat enemmän omaan
asiantuntijuuteensa.
Kuvassa 6 on poimittu Webropol-kyselyn valmiista aineistosta tässä työssä esille tulleita asiantuntijan ominaisuuksia ja taitoja, sekä kyselyn vastanneiden itsearviot näiden
hallitsemisesta. Kaikki taidot ovat keskiarvojen mukaan yli 3,5 ja parhaiten näyttäisi olevan hallussa töiden priorisointi ja kyky ottaa vastuuta omista toimistaan.
Kuva 6. Asiantuntija taitojen hallinta talouspalveluissa
Omasta asiantuntijuuden ylläpidosta ja kehittymisestä talouspalvelussa työskentelevät kertoivat pitävänsä huolta esimerkiksi osallistumalla koulutuksiin ja olemalla itse aktiivisia tiedon hankinnassa. Kyselystä selvisi, että omalla aktiivisella toiminnalla ja halulla oppia uutta, kehitetään omaa asiantuntijuutta. Osallistutaan erilaisiin koulutuksiin, palavereihin ja projekteihin sekä tartutaan rohkeasti haasteellisiin ja uusiin ongelmiin. Talouspalvelun työntekijät kertoivat, että itse hakevat myös paljon uutta tietoa ja tutkivat asioita sekä jakavat ja vastaanottavat tietoa esimerkiksi ryhmän sisällä. Esille tuli myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, jotta jaksaa keskittyä työhön ja kehittää itseään.
Asiantuntijuutta kerrottiin kehitettävän myös tekemällä monipuolisesti erilaisia työtehtäviä sekä seuraamalla muiden työskentelyä ja ratkaisuja eri tilanteissa.
Kyselyn perusteella talouspalveluissa työskentelevät kokevat asiantuntijuuden kehittymisen kannalta tärkeimmäksi tekijäksi vuorovaikutuksen. Vuorovaikutus tässä tarkoittaa
esimerkiksi tiedon ja kokemusten vaihtoa. Kuvassa 7 on kuvattu, mitä kyselyn vastaajat pitävät tärkeimpinä asioina asiantuntijuuden kehityksen kannalta. Vuorovaikutuksen jälkeen seuraavaksi tärkeimmät olivat kyselyn mukaan kokemuksen laatu ja määrä. Vastaajista 50 % koki myös koulutuksen, toimintaympäristön tuen sekä hyvän perehdytyksen ja ohjauksen tärkeäksi. Näiden lisäksi mainittiin oma kiinnostus ja halu oppia uutta sekä oma-aloitteisuus (”muu” -vaihtoehto).
Kuva 7. Tärkeimmät tekijät asiantuntijuuden kehittymisessä
Nykyisessä ja edellisissä työpaikoilla ja työyhteisössä kyselyyn vastanneet kokivat asiantuntijuuden kehittymistä edistävän hyvä ja tukeva työyhteisö. Vastaajat kokivat kehittämistä edistävän heidän saatu tuki ja kannustus esimiehiltä, työnantajilta ja työkavereilta. He olivat kokeneet edistäviksi asioiksi tukemisen ja kannustamisen sekä mahdollisuuden saamisen koulutuksiin osallistumiseen, erilaisten työtehtävien hoitamiseen monipuolisesti ja itsensä kehittämiseen. Varsinkin hyvä ilmapiiri koettiin edistäväksi asiaksi.
Hyvän ilmapiirin omaavassa työyhteisössä on pystynyt jakamaan asioita ja tietoja,
keskustelemaan avoimesti ja saamaan vertaistukea. Asiantuntijuuden kehittymistä estäviksi asioiksi he olivat kokeneet esimerkiksi, jos perehdytys ja ohjaus olivat puutteellista tai esimieheltä ei ole saatu tarpeeksi tukea. Myöskin tarkasti lokeroidut tehtävät ja jatkuvasti muuttuvat toimintatavat ovat saattaneet estää tai vaikeuttaa kehittymistä. Lisäksi kiire ja ajanpuute, tai työkavereiden ajanpuute, olivat monesti mainittu asiantuntijuuden
kehittymistä estäväksi tekijäksi. Kiireessä ei ole aikaa kehittää osaamista. Oma epävarmuus ja luottamuksenpuute omaan osaamiseen ovat kyselyn vastaajien mielestä myös
vaikeuttaneet kehittymistä.
Nykyisessä työssä kyselyn vastanneet ovat kokeneet saavansa hyvin tukea työnantajalta, esimiehiltään ja työkavereiltaan. Eniten tukea koetaan saavaan työkavereilta ja esimiehiltä.
Esimieheltä on saatu tukea ja kannustusta sekä ohjeita ja neuvoja. On myös kannustettu ja annettu mahdollisuus koulutuksiin osallistumiseen. Työkavereilta on saatu kannustusta, neuvoja ja vertaistukea. Vielä kuitenkin kaivattaisiin enemmän rakentavaa palautetta.
Myöskin haluttaisiin saada parempaa kokonaiskuvaa esimerkiksi perehdyttämisessä sekä palautetta, miten oma toiminta on vaikuttanut muiden töihin. Työnantajalta on koettu
saavan tukea lähinnä koulutuksien kautta. Vielä toivottaisiin enemmän koulutuksia, varsinkin sisältökoulutuksia ja konkreettisempia koulutuksia erilaisista asioista kuten esimerkiksi viestintätaidoista tai kouluttamisesta.
6 Johtopäätökset
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia asiantuntijuutta, sen kehittymistä ja kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Palkeiden talouspalveluissa. Tuloksista tehtiin
johtopäätöksiä Dreyfus ja Dreyfusin sekä Patricia Bennerin taitojenhankkimismallin avulla eli, miten ja millä keinoin Palkeiden talouspalveluissa työskentelevät kehittyvät aloittelijasta asiantuntijaksi. Kuvassa 8 on kuvattu tiivistetysti tutkimuksen johtopäätökset
asiantuntijuuden kehittymisestä Palkeiden talouspalveluissa. Tutkimusten tulosten
perusteella kehittymiseen vaikuttaa moni tekijä. Niin kuin tutkimuksen tuloksissa kerrottiin, tärkeimmiksi asioiksi kehityksen kannalta koettiin vuorovaikutus sekä kokemuksen määrä ja laatu. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta eri tekijöiden korostuvan eri kehitysvaiheissa.
Kuva 8. Asiantuntijuuden kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät Palkeiden talouspalveluissa
Koska tutkimukseen vastaajat olivat kaikki yli vuoden alalla olleita, heistä kukaan ei ollut aloittelijan eli noviisin tasolla. Niin kuin teoria osuudessa kerrottiin, noviisilla ei ole juuri kokemusta ja esimerkiksi juuri alalle tulleet tai valmistuneet ovat tällä tasolla (Keller &
Alexander, 1994, ss. 162–163). Tutkimuksen vastauksien perusteella noviisista päteväksi päästään talouspalveluissa muutamien vuosien kokemuksen avulla. Edistynyt aloittelija tarvitsee tutkimuksen mukaan vielä paljon tukea ja ohjausta, eikä luota omiin kykyihinsä ja siksi varmistelee paljon. Pätevälle tasolle päästään, kun pystyy työskentelemään
itsenäisemmin ja luotto omaan kykyihin kasvaa. Tutkimuksen mukaan Palkeiden
talouspalveluissa pätevällä tasolla omat työtehtävät hoituvat itsenäisesti, mutta laajempi osaaminen puuttuu. Osaaminen ei vielä tällä tasolla ulotu omien työtehtävien ulkopuolelle, ja joudutaan vielä paljon kysymään neuvoja, jos asiat liittyvät omien työtehtävien
ulkopuolisiin asioihin. Pätevällä ei ole vielä paljoa kokemusta erilaisista työtehtävistä, mikä selittää suppean osaamisen. Varsinkin pätevän tasolle asti korostuu tuki ja ohjaus, varsinkin noviisin ja edistyneen aloittelijan vaiheessa. Asiantuntijuuden kehittymisen kannalta on siis tärkeää, että työyhteisö on tukeva ja kannustava sekä, että työntekijä saa ohjausta ja hyvän perehdytyksen uusiin työtehtäviin.
Ericsson on tutkimuksissaan todennut niin sanotun kymmenen vuoden säännön. Hänen tutkimuksiensa mukaan menee noin kymmenen vuotta ennen kuin tasokas osaaminen saavutetaan. (Paloniemi ym., 2010, s. 14) Tämän opinnäytetyön tutkimuksen mukaan sama pätee kehittymisessä pätevästä taitajaksi. Vaikka matka noviisista päteväksi kestää
tutkimuksen perusteella noin muutaman vuoden, kehittymiseen taitavan tasolle menee huomattavasti pidempi aika. Kaikki taitavaksi itsensä kokevat ihmiset olivat työskennelleet alalla yli 10 vuotta, jolloin voidaan todeta pitkän kokemuksen olevan tässä avain asemassa.
Pitkän kokemuksen omaavat olivat saaneet kokemusta huomattavasti enemmän esimerkiksi erilaista työtehtävistä, jolloin heidän osaamisensa oli paljon laajempi ja kokonaiskuvan hahmotus parempi. Taitavat myös luottavat ja arvostavat omaa osaamistaan.
Kehittymiseen noviisista taitajaksi liittyy vahvasti kokemuksen määrä. Kuitenkaan
kehittymiseen taitavasta asiantuntijaksi ei voi tutkimuksen perusteella sanoa samaa. Vaikka monella vastaajalla oli todella pitkä kokemus, eivät he kokeneet olevansa täysin
asiantuntijan tasolla. Pätevään verrattuna asiantuntijalla on tutkimuksen perusteella syvällisempi ymmärrys asioista, joka joistakin osa-alueesta vielä puuttui päteviltä. Koska asiantuntija tason valinneita oli vain yksi, ei tutkimuksessa saatu luotettavaa tulosta, mikä kehittymiseen asiantuntijaksi tässä kohtaa vaikuttaa. Mutta koska selvästi kokemus ei ole enää niin tärkeässä roolissa, voidaan todeta muiden asiantuntijuuden kehittymiseen
vaikuttavien tekijöiden olevan tässä kohtaa tärkeämmässä roolissa. Kokemuksen määrän ohella tutkimuksen perusteella esimerkiksi vuorovaikutuksella ja kokemuksen laadulla on yleisesti vaikutusta asiantuntijuuden kehittymisessä. Vastauksien perusteella voidaan todeta asiantuntijuuteen vaikuttavan hyvin paljon myös toimintaympäristö. Esimerkiksi, kuinka avoin, tukeva ja vuorovaikutteinen työyhteisö on sekä yleinen ilmapiiri. Palkeiden
talouspalveluissa työskentelevät kokevat tiedon ja kokemuksen vaihdoin tärkeänä asiana kehittymisen kannalta sekä myös, että heitä tuetaan oman asiantuntijuuden kehittymisessä.
Esimerkiksi, että heillä on mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja kierrättää työtehtäviä.
Toimintaympäristön lisäksi oma aktiivisuus ja toiminta sekä halu kehittyä nousi tutkimuksissa esille tärkeänä kehittymisen kannalta olevana asiana.
Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että teoria osuudessa esille tulleiden asioiden pätevän myös Palkeiden talouspalveluissa. Tutkimuksen mukaan asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttaa moni tekijä. Koska kaikki tutkimukseen osallistujat olivat saaneet alan koulutuksen, heillä oletetaan olevan hallussa alalla tarvittavat perustiedot. Työn kautta he ovat saaneet kokemusta. Tutkimuksen perusteella näyttäsi, että korkeimmalle asiantuntijan tasolle tarvitaan hyvin pitkää kokemusta, mutta kuitenkaan pelkästään kokemus ei riitä. Tiedon ja kokemuksen lisäksi voidaan tutkimuksen perusteella todeta, että asiantuntija tasolle pääsemiseksi tarvitaan ainakin tukeva ja vuorovaikutteinen toimintaympäristö sekä omaa aktiivista toimintaa ja halua kehittää itseään ja osaamistaan.
7 Pohdinta
Tästä opinnäytetyöstä saatiin tietoa asiantuntijuuden kehittymisestä Palkeiden talouspalveluissa. Työn tuloksia voidaan myös jossain määrin yleistää koko
taloushallintoalalle. Kuitenkin tässä työssä koko tutkimusjoukko oli samasta organisaatiosta, jolloin esimerkiksi voidaan olettaa toimintatapojen olevan samantapaisia esimerkiksi
perehdyttämisiin ja koulutuksiin liittyvissä asioissa. Myöskin esimerkiksi pienemmissä yrityksissä kokonaisuuden hahmotus sekä kaikkien työtehtävien ja osa-alueiden oppiminen vie luultavasti vähemmän aikaa, koska pienemmissä yrityksissä yleisesti yhdellä työntekijällä on enemmän työtehtäviä vastuullaan kuin suuremmissa. Olisi mielenkiintoista tutkia samoja asioita täysin erilaisesta taloushallinnon yrityksessä, ja miten tulokset tällöin muuttuisivat.
Palkeiden talouspalveluissa näyttäisi olevan asiantuntijuuden taso ja mahdollisuudet sen kehittymiselle hyvät. Koska kuitenkin näyttäisi siltä, että korkeimmille asiantuntijuuden tasoille pääseminen vie todella paljon aikaa ja tarvitaan todella paljon kokemusta, voisi miettiä miten pystyttäisiin tässä henkilöstöä tukemaan paremmin ja antamaan työkaluja nopeampaan kehittymiseen. Varsinkin kokonaisuuden ymmärtäminen ja hahmotus näyttäisi olevan vastauksien perusteella hidasta. Vastauksissa nousi esille esimerkiksi halu erilaisten aiheiden koulutuksille, ja myös työtehtävien kierto koettiin asiantuntijuuden kehittymistä edistäväksi tekijäksi. Voisi miettiä, miten esimerkiksi työtehtävien kiertoa pystyttäisiin tehostamaan, jotta henkilöstön osaaminen laajentuisi ja hallittaisiin monipuolisemmin työtehtäviä nopeammin. Myös vuorovaikutuksen tärkeys nousi tutkimuksessa kehittymisen kannalta merkitykselliseksi tekijäksi. Vastauksien perusteella toivottaisiin vielä enemmän palautetta ja kommentteja työstä. Voisi myös miettiä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja, ja miten niitä pystyttäisiin hyödyntämään tiedon ja kokemusten vaihtoon, ja näin kehittää
henkilöstön osaamista ja asiantuntijuutta. Palkeiden talouspalveluissa näyttäisi kuitenkin olevan henkilöstö hyvin motivoitunut ja halukas laajentamaan osaamista ja kehittämään omaa asiantuntijuutta.
Lähteet
Aho, A. (2018). Taloushallinnon ammattilaisten työnkuva muuttuu - miten muutos vaikuttaa minuun? Haettu 13.9.2020 osoitteesta
https://pro.almatalent.fi/article/aho-taloushallinnon-ammattilaisen-tyonkuva-muuttuu-miten-muutos-vaikuttaa-minuun/7451 Ahola, K. (2010). Taloushallinnon kiehtova ja vaativa maailma. Haettu 21.11.2020
osoitteesta: https://tilisanomat.fi/talousohjaus/taloushallinnon-kiehtova-ja-vaativa-maailma
Ammattinetti. (n.d.). Taloushallinto. Haettu 13.9.2020 osoitteesta:
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/6d91ff7ac0315a8d0144dd9038a77bb1?li nk=true
Current Nursing. (2014). From Novive to expert. Haettu 10.10.2020 osoitteesta:
http://currentnursing.com/nursing_theory/Patricia_Benner_From_Novice_to_Expert.htm l
Duunitori. (2018). Itsensä johtaminen perustuu tiedostamiseen. Haettu 12.9.2020 osoitteesta: https://duunitori.fi/tyoelama/itsensa-johtaminen-tiedostaminen Jyväskylän yliopisto. (2015). Määrällinen tutkimus. Haettu 5.11.2020 osoitteesta:
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tutkimusstrategi at/maarallinen-tutkimus
Jyväskylän yliopiston viestintätieteidenlaitos. (n.d.). Ongelmanratkaisu. Haettu 21.11.2020 osoitteesta:
https://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/tyoskentely/paatoksenteko/ongel manratkaisu.html
Kamk. (2018). Reflektio. Haettu 28.10.2020 osoitteesta:
https://www.kamk.fi/fi/Opiskelijalle/Oppimisen-tyokalupakki/Projektityokalut/Oppimisprojektit/Reflektointi
Kamk. (n.d.). Miten työelämälähtöinen opinnäytetyö tukee asiantuntijuuteen kehittymistä?
Haettu 12.9.2020 osoitteesta:
https://www.kamk.fi/fi/opari/Opinnaytetyopakki/Perustutkinnon-opinnayte/Koulutus/Asiantuntijuus
Karila, K. & Eero, R. (1997). Näkökulmia asiantuntijuuden olemukseen ja kehittymiseen opettajatutkimusten valossa. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.), Muuttuva asiantuntijuus. (ss. 149–157). Koulutuksen tutkimuslaitos.
Keller, S. & Alexander, J. (1994). Patricia Benner: Aloittelijasta asiantunijaksi. Teoksessa A.
Marriner-Tomey (toim.), Hoitotyön teoreetikot ja heidän työnsä. (ss. 158–173).
Vammalan kirjapaino oy
Lahti, S. & Salminen, J. (2014). Digitaalinen taloushallinto. Sanoma Pro oy.
Leppäkoski, T. (2020). Yhteisöllinen oppiminen on työyhteisön uudistamista. Haettu 1.11.2020 osoitteesta: https://www.johdontyonohjaajat.fi/ajankohtaista/yhteisollinen-oppiminen-on-tyoyhteison-uudistamista
Leikkien. (n.d.). Luovuuden ja ongelmanratkaisutaidon kehittyminen. Haettu 21.11.2020 osoitteesta: https://www.leikkien.fi/page/23/leikkien-learns-luovuus
Lohisalo, M. (2016). Taloushallinnon ammattilainen on myös asiakaspalvelun ammattilainen.
Haettu 22.22.2020 osoitteesta: https://www.tradenomi.fi/ajankohtaista/taloushallinnon-ammattilainen-on-myos-asiakaspalvelun-ammattilainen/
Nyyti ry. (n.d.). Ongelmanratkaisu. Haettu 21.11.2020 osoitteesta:
https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/ajatukset/ongelmanratkaisu/
MCS. (2020). Työelämän vuorovaikutustaidot. Haettu 22.11.2020 osoitteesta:
https://mcs.fi/tyoelaman-vuorovaikutustaidot/
Palkeet. (n.d.-a). Uudistuvan julkishallinnon kumppani talous- ja henkilöstöpalveluissa.
Haettu 24.9.2020 osoitteesta: www.palkeet.fi/palkeet.html
Palkeet. (n.d.-b). Palkeiden organisaatio. Haettu 13.12.2020 osoitteesta:
https://www.palkeet.fi/palkeet/organisaatio-ja-johtaminen.html Palkeet. (n.d.-c). Visio ja strategia. Haettu 24.9.2020 osoitteesta:
https://www.palkeet.fi/palkeet/visio-ja-strategia.html
Palonen, T., Lehtinen, E. & Gruber, H. (2009.) Asiantuntijuuden verkostot. Teoksessa A.
Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (toim.), Työ, identiteetti ja oppiminen. (ss. 287–304).
WSOYpro Oy
Paloniemi, S., Rasku-Puttonen, H. & Tynjälä, P. (2010.) Asiantuntijuudesta identiteettiin.
Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.), Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. (ss. 13–30). WSOYpro oy,
Poikela, E & Järvinen, A. (2009). Työssä oppimisen prosessimalli oppimisen johtamisessa ja osaamisen arvioinnissa. Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (toim.), Työ, identiteetti ja oppiminen. (ss. 178–197). WSOYpro Oy.
Puusa, A. (2020). Näkökulmia laadullisen aineiston analysointiin. Teoksessa A. Puusa & P.
Juuti (toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. (luku 9). Gaudeamus oy. https://www.ellibslibrary.com/reader/9789523456167
Ruohotie, P. (2014). Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu
asiantuntijakoulutuksessa. Teoksessa A. Eteläpelto & J. Onnismaa (toim.), Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. (ss. 106–122). Hansaprint oy.
Salo, U. (2012). Kasvavat osaamisvaatimukset taloushallinnon ammattilaselle. Haettu 5.12.2020 osoitteesta:
https://tilisanomat.fi/henkilostohallinto/kasvavat-osaamisvaatimukset-taloushallinnon-ammattilaisille
Salovaara, H. (2014). Käsitehakemisto. Haettu 9.10.2020 osoitteesta:
http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_8/kasitehakemisto.htm Sandelin, I. (2017). Kuka on asiantuntija? Haettu 12.9.2020 osoitteesta:
https://medium.com/kukablogi/kuka-on-asiantuntija-cae777618f0b
Similä, P. (2019). Tulevaisuuden tilitoimisto erottuu asiantuntijuudella. Haettu 13.9.2020 osoitteesta:
https://blog.finago.com/fi/tulevaisuuden-tilitoimisto-erottuu-asiantuntijuudella
Taloushallintoliitto. (n.d.). Alan opiskelu. Haettu 28.12.2020 osoitteesta:
https://taloushallintoliitto.fi/taloushallintoala-ja-me/taloushallintoala-suomessa/alan-opiskelu
Tynjälä, P., Ikonen-Varila, M., Myyry, L. & Hytönen, T. (2019). Verkostoissa Oppiminne.
Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (toim.), Työ, identiteetti ja oppiminen. (ss.
258–286). WSOY Pro Oy.
Tynjälä, P & Nuutinen, A. (1997). Muuttuva asiantuntijuus ja oppiminen
korkeakoulutuksessa. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.), Muuttuva asiantuntijuus. (ss. 182–195). Koulutuksen tutkimuslaitos.
Tynjälä, P & Virtanen, A. (2017). Monipuolinen pedagogiikka tukee työelämätaitojen kehittymistä. Haetty 21.11.2020 osoitteesta:
https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/2-2017-luonnos/2-tyoelamataitojen%20kehittyminen/nimet%C3%B6n-f5e9
Turun ammatti-instituutti. (2019). Ajantasainen koulutus on asiantuntijuuden edellytys.
Turun ammatti-instituutti. (2019). Ajantasainen koulutus on asiantuntijuuden edellytys.