Tutkimuksen ja tutkimusmenetelmänä käytetyn induktiivisen sisällönanalyysin luotettavuutta tarkastellaan vaiheittain, tiedonkeruusta, analyysin tekemiseen ja edelleen tulosten raportointiin. Induktiivinen sisällönanalyysin luotettavuuden tarkastelu rakentuu kolmesta vaiheesta: valmistelu, järjestely ja tulosten raportointi. Valmisteluvaiheessa tarkastellaan kuinka tutkimuksen tiedonkeräämismenetelmä, kohderyhmä ja analyysiyksikön valinnassa onnistuttiin. Järjestelyvaiheessa arvioidaan ilmaisujen pelkistämistä, luokittelua ja abstrahointia. Tulosten raportoinnin vaiheessa tarkastellaan analyysia ja tulosten esittämistä. Arviointikriteereinä käytetään uskottavuutta (credibility), riippuvuutta (dependability), yhdenmukaisuutta (conformability), siirrettävyyttä (tranferability) ja oikeellisutta (authencity). (Elo ym. 2014.) Työnjako väitöskirjatutkimuksen ja Pro gradu -tutkielman välillä on kuvattu kuviossa 1.
5.4.1 Analyysin valmisteluvaihe Aineiston kerääminen
Tutkimuskysymysten asettamisessa pyrittiin selkeään muotoiluun, yksikäsitteisyyteen ja informaation tuottamiseen (Metsämuuronen 2006, 23). Haastattelurunko oli laadittu siten, että se helpotti nuorten vastaamista vaikeisiin ja abstrakteihin kysymyksiin lisäten näin tutkimuksen uskottavuutta. Haastattelujen aikana kysymysten järjestystä pystyttiin muuttamaan ja esittämään tarvittaessa tarkentavia lisäkysymyksiä. (Elo ym. 2014.) Haastattelun teemat oli laadittu etukäteen, mutta kysymysten tarkka muoto ja esittämisjärjestys muuttuivat haastatteluissa. Tämä antoi mahdollisuuden korostaa vastaajien asioille antamia tulkintoja ja merkityksiä (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2010, 96-97) ja avoimet kysymykset sallivat vastaajien tuoda esiin arkipäivän kokemuksia ja mielikuvia tutkimuksen aiheesta (Metsämuuronen 2006, 170).
Ryhmähaastattelu menetelmänä auttoi nuoria rakentamaan yhteistä näkemystä ja laajentamaan omaa näkemystään tutkimusaiheesta. Toisaalta ryhmähaastattelu saattoi vaikeuttaa nuoria ottaa esiin henkilökohtaisempia terveysvalintojaan, joista he eivät halunneet puhua toisten nuorten kuullen. (Polit & Beck 2018, 204.) Ryhmähaastattelun vaarana on ryhmän paineen mukaisesti vastaaminen. Ryhmähaastattelu oli kuitenkin perusteltu haastattelumenetelmä alkuperäiseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin nuorten käsityksiä terveysvalintoihin liittyviin vastuisiin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin (Moilanen ym. 2016). Alkuperäisessä tutkimuksessa käytetty ryhmien teemahaastattelu tuotti runsaan aineiston, josta oli mahdollista tehdä sekundaarianalyysi uuteen tutkimuskysymykseen (Glass 1976, Bishopp 2011, Sherif 2018).
Aukikirjoitetut haastattelut osoittivat haastattelujen toteutuneen asianmukaisesti ja haastattelija asetti tarkentavat jatkokysymykset tutkimusaiheen mukaisesti. Yhdessä haastattelussa haastattelijan esittämät kysymykset olivat pidempiä kuin muissa. Muilta osin haastattelija esitti lyhyitä, selkeitä kysymyksiä. Tutkijalla eli ollut tiedossa, mitkä haastatteluista olivat väitöskirjatyön esitestauksessa käytetyt haastattelut.
Otantamenetelmä
Otantamenetelmänä oli tarkoituksenmukainen otanta (Polit & Beck 2018, 200). Kouluilta kysyttiin halukkuutta osallistua tutkimukseen ja koulut, jotka ilmaisivat halukkuutensa osallistua, valittiin mukaan tutkimukseen. Alkuperäisestä tutkimusartikkelista ei käy ilmi
millä perusteella kouluja kysyttiin tutkimukseen tai tehtiinkö valintaa vielä mukaan haluavien koulujen kesken.
Aineiston saturaatiota on vaikea arvioida, sillä tutkijalla oli käytössä annettu aineisto.
Haastateltavat tuottivat samoja vastauksia terveysvalintojen kohteiden ja sosiaalisen paineen vaikutuksen osalta, mutta aineisto sisälsi myös osioita, joissa yksittäiset vastaajat tuottivat uutta tietoa omien näkemysten ja kokemusten mukaisesti. Toisaalta heterogeeniset vastaukset tuottivat rikkaan ja kuvailevan aineiston nuorten käsityksistä terveysvalinnoistaan (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2010, 84, Elo ym. 2014.) Merkitysyksiön valinta
Tutkija sai aukikirjoitetut haastattelut käyttöönsä Pro gradu -tutkielmaa varten.
Haastatteluista valittiin merkitysyksiköksi lausuma tai ajatuskokonaisuus, joka käsitteli nuoren käsitystä terveysvalinnasta (Graneheim & Lundman 2004). Merkitysyksikön valinnassa tutkija pyrki olemaan puolueeton tunnistamalla mahdolliset ennakkokäsityksenä, ja hahmottamaan tutkimuksen tarkoituksen mukaisen sisällön aineistosta. (Tuomi &
Sarajärvi 2018, 159-161). Merkitysyksiköksi valitulla lauseella tai asiakokonaisuudella oli vaikutusta sisällön analyysin uskottavuuteen. Valitut merkitysyksiköt olivat hallittavissa ja jaettavissa niiden sisältämien merkitysten vuoksi eri luokkiin ryhmittelyvaiheessa.
Pelkistämisvaiheessa huomioitiin, ettei sisällöstä muodosteta liian pian käsitteitä, jolloin on vaarana kadottaa oleellista tietoa. (Graneheim & Lundman 2004, Elo ym. 2014.)
5.4.2 Aineiston järjestelyvaihe Luokittelu ja abstrahointi
Analyysin toteutuminen vaati useita lukukertoja ja merkitysyksiköiden valitsemista uudelleen, jotta kaikki aiheen kannalta oleellinen tieto tulisi mukaan analyysiin ja vahvistaisi tulosten uskottavuutta. Analyysi eteni ja jäsentyi terveysvalintojen kohteisiin, nuorten terveysvalintojen ominaispiirteisiin sekä terveysvalintojen seurauksiin. Tämä jäsentyminen muodosti analyysin rungon ja ohjasi luokittelua, estäen luokittelun päällekkäisyyttä ja mahdollistaen abstrahoinnin. Tämä aineiston jäsentyminen kolmeen pääluokkaan jäsensi koko aineistoa sekä lisäsi analyysin uskottavuutta. (Graneheim &
Lundman 2004, Elo ym. 2014.) Abstrahoimalla tutkija pyrki rakentamaan kattavan kuvauksen tutkimuskohteesta käsitteiden avulla siten, että yhteys alkuperäisaineistoon säilyi (Tuomi & Sarajärvi 2018, 125- 127). Jatkokoulutusta koskevien merkitysyksiköiden
mukaanotto oli perusteltua toisen asteen koulutukseen liittyvän nuorten hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen vuoksi.
Tulkinta ja edustavuus
Analyysin tulkinnan ja edustavuuden kannalta kriittisiä vaiheita olivat pelkistäminen ja luokkien nimeäminen, jotka vaikuttavat tutkimuksen uskottavuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Varmistaakseen analyysin olevan yhdenmukainen ja uskottava haastateltavien näkemyksen kanssa, palasi tutkija toistuvasti alkuperäiseen aineistoon varmistamaan tulkinnan oikeellisuutta. Sisällönanalyysi sekä tutkimuskysymykset kohdennettiin toisiinsa sopiviksi. (Elo ym. 2014.)
5.4.3 Tulosten raportointi
Tutkimusprosessin tarkalla kuvauksella edistettiin tutkimuksen siirrettävyyden kriittistä tarkastelua. Tutkimuksen kohderyhmä oli pieni, mutta tulososion keskeisiä sisältöjä voi yleistää suomalaiseen nuorisoon, koska nuoruuden kehitysvaiheet ovat samankaltaiset ja haastateltavien nuorten moniäänisyys kuvautui tuloksissa. (Elo ym. 2014.)
Analyysin yhdenmukaisuutta vahvistettiin huomioimalla toistuvasti yhteys alkuperäiseen aineistoon ja nimeämällä ala- ja pääluokkia aineistoa kuvaavilla käsitteillä. Tulosten raportoinnissa on pyritty oikeellisuuden vahvistamiseen ja loogisuuteen, esittämällä tulokset yhdenmukaisesti sekä kuviona että kuvailevana tekstinä. Uskottavuutta ja oikeellisuutta lisäsivät suorat lainaukset tulososion tukena sekä esimerkki sisällönanalyysin rakentumisesta (liite 3). (Graneheim & Lundman 2004, Elo ym. 2014.) Raportoinnin tärkein tehtävä oli tuoda esiin nuorten käsitys terveysvalinnoista. Tutkijaa auttoi tässä tarkastelussa ohjaajat, joiden kokemus ja asiantuntijuus tutkittavasta aiheesta lisäsivät tutkimuksen uskottavuutta ja oikeellisuutta (Szabo & Strang 1997, Kylmä & Juvakka 2007, 128, Sherif 2018).
Tiedonhaussa käytetyn hakulausekkeen oikeellisuus ja riittävyys tietokannoittain tarkastettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston kirjaston opetus- ja tietopalveluiden hoitotieteen tietoasiantuntijan kanssa. Hakulausekkeen hakufraasi oli perusteltu aihealueen laajuuden ja käsitteen vakiintumattomuuden vuoksi. Tiedonhaun tuloksena valikoituneet keskeiset nuorten terveysvalintojen tekemistä koskevat artikkelit eivät sisällä kaikkea tietoa
mitä nuorten terveysvalinnoista on olemassa. Tutkimuksista valikoitiin mukaan ne, jotka käsittelivät terveysvalintoja nuorten näkökulmasta. Tutkimuksista tarkasteltiin, kuinka nuoret tekivät terveysvalintoja sekä terveysvalintoihin vaikuttavia tekijöitä.
Tulosten oikeellisuutta on pyritty vahvistamaan muodostamalla vastaukset esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tuloksista on esitetty päätuloksia, niitä on verrattu aiempaan tutkimustietoon. Pohdinnassa tuloksista ja aiemmasta tutkimustiedosta on tuotu esiin samankaltaisuuksia sekä eroavaisuuksia. (Elo ym. 2014.)